Kaikki tuttavat ovat tervetulleita lakkiaiskahville Puistotie 2:een. Ovet aukeavat klo 15 tienoilla.

P YHÄJOEN KUULUMISET Keskiviikkona 28.5.2008 viikko 22 Tervetuloa ylioppilaskahville Kahvipannu kuumana lauantaina 31.5. klo 15 alkaen. Lari Rantakokko Tervetuloa lakkiaisjuhliini la 31.5. klo 15 alkaen. Tuula Sihvonen Tervetuloa juhlantamaan päähinöitymistäni lauvantaina alkaen kello 17. Mikko Pisilä Kaikki tuttavat ovat tervetulleita lakkiaiskahville Puistotie 2:een. Ovet aukeavat klo 15 tienoilla. Ossi Ruotsalainen Tervetuloa ylioppilasjuhliini 31.5 kello 15 alkaen. Marjo Seppä Tervetuloa meidän Kaisan ylioppilas- ja artesaanijuhlaan Juurenmäelle lauantaina 31.5 klo 15 alkaen. Mirja ja Heikki Hirvikoski Pyhäjoen lukion YLIOPPILASJUHLA 31. toukokuuta 2008 klo 12.00 OHJELMA: ALKUSOITTO A. Vivaldi: Birdsong konsertosta Kevät Elina Sarkkinen ja Maria Keski-Panula, viulu, Kalle Tornberg, alttoviulu, Noora Tornberg, sello, Ylivieskan seudun musiikkiopisto RUNOJA Arto Melleri: Nuoruus ja Iltanäyttelijä, Wislawa Szymborska: Elämä pikatoimituksena, Eppu Nuotio: Minä olisin halunnut olla keiju, Satu Hassi: Haluan Noora Katajalaakso, Piia Laitinen, Maija Martinmäki, Henriikka Pahkala, Lotta Pahkala MUSIIKKIA Claude Debussy: En bateau Lotta Pahkala ja Ella Keski-Panula, piano, Ylivieskan seudun musiikkiopisto JUHLAPUHE Rovasti Aaro Leipälä MUSIIKKIA Devienne: Pieni laulu Mira Halunen ja Katja Korpela, huilu, Petri Lukkarinen, kitara, Ylivieskan seudun musiikkiopisto Tervetuloa juhlimaan tyttäremme Tinjan lakkiaisia kotiimme lauantaina klo 15 jälkeen ja sunnuntaina alkaen klo 13. Kirsi ja Veli-Matti Halunen YLIOPPILASTODISTUSTEN JAKO JA YLIOPPI- LAAKSI JULISTAMINEN Rehtori Pekka Viitanen ja ryhmänohjaaja Liisa Hyvärinen GAUDEAMUS IGITUR Ylioppilaat ja juhlakansa (seisten), säestys Jukka Partanen, piano YLIOPPILAAN PUHE Ylioppilas Mikko Pisilä STIPENDIEN JAKO Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Sari Rintamäki ja lahjoittajat SUVIVIRSI Ylioppilaat ja juhlakansa, säestys Jukka Partanen, piano LAULU Umberto Tozzi (san.): Ti amo Elena d Addario YLIOPPILAIDEN KUKITUS JA VALOKUVAUS YLIOPPILAIDEN KÄYNTI SANKARIHAUDOILLA Tervehdys: Ylioppilas Ossi Ruotsalainen

sivu 2 Pyhäjoen Kuulumiset 28.5.2008 Lannoitesäkkikeräys pyörähtää käyntiin Perinteinen 4H-nuorten lannoiteja siemensäkkikeräys jatkuu tänäkin kesänä. Lannoitesäkkejä kerätään koko maassa Lappia lukuun ottamatta. Keräys alkaa toukokuussa. Keräykseen otetaan 40 kg lannoitesäkit, lannoitelavojen suojahuput sekä Yaran suursäkit, Tigoteamin suursäkit ja Kiviexperttien suursäkit. Myös Agrimarketin ja K-maatalouden suursäkit kelpaavat keräykseen. Tyhjät säkit voi tuoda 4H-nuorten ylläpitämään keräyspisteeseen. Nuoret voivat tulla pakkaamaan myös kotia. Lannoite- ja siemensäkkikeräys tarjoaa viljelijöille hyvän ja ympäristöystävällisen vaihtoehdon käytettyjen muovipakkausten hävittämiseksi. Kerätyt säkit käsitellään muoviteollisuuden raaka-aineeksi. Vuonna 2007 keräyksessä saatiin talteen 530 000 kg lannoitesäkkejä. Vuonna 1975 alkanut teollisuuden ja 4H-järjestön yhteistyö muovin kierrätyksessä on jatkunut näihin päiviin asti, ja niinpä tänä kesänä järjestettävä lannoitesäkkikeräys onkin järjestyksessä jo kolmaskymmenes kolmas. Kaikkiaan lannoitesäkeistä peräisin olevaa muovia on tänä aikana saatu talteen 29 miljoonaa kiloa ja kaikki kerätty muovi on hyödynnetty teollisuudessa raaka-aineena ja energiana. Lannoite- ja siemensäkkikeräys on osa 4H-järjestön tekemää ympäristökasvatustyötä. Lannoitesäkkikeräyksen toteuttavat yhteistyössä Suomen 4H-liitto, Finlands svenska 4H ja Yara Suomi sekä paikalliset 4H-yhdistykset. Pyhäjoen keräyspiste sijaitsee: Tiirontie 6, Eteläkylän teollisuusalueella portin vieressä sisäpuolella. Huom. Portti on suljettu iltaisin. Lisätietoja saa 4H-toimistolta 08-4390220 tai 044-3390220 Lehtori Liisa Hyvärinen valmistui myös median maisteriksi. Kuulumisten onnittelut! Alumnit ensimmäisenä luonnontieteen päivänä. Miesten kalakurssilla Kielosaaren Grillikodalla oli iloinen meininki. Pe 23.05.08 iltana joukko kalaruuan ystäviä kokoontui opettelemaan kalan valmistusta. Loimulohi, grillilohi ja savulohi sekä varrassiika, hiillossiika ja savusiika maistuivat kurssin osanottajille.suolaaminen ja maustaminen onnistui aivan nappiin. Järj. Pyhäjoen Martat. Ravintola DADO Vanhatie 44 044-3500540 www.dado.ws Avoinna Ma,Ti 10-24 Ke 10-02 Pe 14-03 La 14-03 Su 12-03 Pidennämme Aukioloaikoja 18.6 Perjantai 30.5 Irtojäätelöt saapuu! Terassilla iso jäätelövaunu, josta irtojäätelöt joka makuun illalla: Karaoketanssit Liput 3 e Dadon terassilla grillataan viikonloppuisin! Grillistä löytyy herkut lauantaisin klo 14-18 sekä sunnuntaisin 13-18. Grillaamme mm. vartaita, pihvejä, erilaisia nyyttejä, makkaraa. Tervetuloa tutustumaan Dadon uuteen terassiin! Uusi terassi kaipaa nimeä! Keksitkö sinä se? Käy jättämässä ehdotuksesi netttiin tai Dadoon. Parhaat palkitaan Lauantaina 31.5 Juhlimme koulujen päättymistä. Menosta vastaa Cover-bändi HEROES Liput 5 e LOUNAS VKO 23 2.6 MAANANTAI: PORKKANASOSEKEITTO 6,5e KANAPASTA 8,5e 3.6 TIISTAI: LIHAKEITTO 6,5e UUNILOHI 8,5e 4.6 KESKIVIIKKO: PAPRIKA-JUUSTOKEITTO 6,5e BROILERINRINTAFILE 8,5e 5.6 TORSTAI: KALAKEITTO 6,5e RIISTAKÄRISTYS 8,5e 6.6 PERJANTAI: KASVISSOSEKEITTO 6,5e

Pyhäjoen Kuulumiset 28.5.2008 sivu 3 Cern Raahen lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Pyhäjoen lukio Tiedeopiskelu 2008 Opintomatka Sveitsiin 5.4-12.4 2008 Fysiikkaa voidaan pitää perustavan laatuisena tieteenä, johon muun muassa kemian, maatieteiden, biologian ja ihmistieteiden ydintietämys pohjautuu. Kun katsomme maailmankaikkeutta ja tunnistamme monet fysikaaliset ja tähtitieteelliset sattumat, jotka ovat toimineet hyväksemme, näyttää melkein siltä kuin maailmankaikkeuden olisi täytynyt jossakin mielessä tietää, että me olimme tulossa. Freeman Dyson Tiedeopiskeluun osallituivat Oulun Suomlaisen Yhteiskoulun lukio Ahonen Reetta Ahonen Sini - Tuulia Alian Samir Hannila Ossi Jurvakainen Joonas Koivisto Miki Kontio Mikko Lang Erno Pahnila Otto Pesonen Jyri Pauliina Sutela Viren Visa Pesonen Heli Rusanen Jere Jarmo Huuki Jari Papunen Pyhäjoen lukio Juho-Matti Salmu Toni Halunen Pasi Simonen Tauno Rajaniemi Raahen lukio Heidi Paananen Ojanperä Antti Mikrokosmoksessa tutustuimme Cernin toimintaan. Kuvassa (vasemmalta) opettajat Jarmo Huuki, Jari Papunen, Tauno Rajaniemi sekä Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion oppilaita.

sivu 4 Pyhäjoen Kuulumiset 28.5.2008 Standardimallia aloittelijalle Hiukkasfysiikan tutkimusta menneisyyteen: kosmologit ovat päätelleet maailman iäksi noin 13,7 miljardia vuotta. Standardimallin avulla voidaan laskea, missä lämpötilassa mikäkin muutos tapahtuisi. Sen perusteella on voitu päätellä aikaskaalat suhteellisen hyvin nappiin valaisee Mether. Standardimalli pyrkii myös kuvaamaan ja selittämään hiukkasten ominaisuuksia, kuten massaa, sähkövarausta ja spiniä. Mikä ihme tämä spin on? Mether sanoo spinin olevan hiukkasten sisäinen ominaisuus ominaisuus, jota ei ole tavallisilla esineillä. Tällä hetkellä paras määritelmä spinille on hiukkasen sisäinen pyörimismäärä. Spin määrää, onko hiukkanen vuorovaikutusten välittäjähiukkanen vaiko ainehiukkanen; spin muuttaa hiukkasen käyttäytymistä. Hiukkasfysiikan standardimallille on jo nyt olemassa jatko-osia. Esimerkiksi supersymmetriaksi nimetty teoria ennustaa, että jokaiselle hiukkaselle olisi olemassa symmetrinen samanlainen pari, jolla olisi kuitenkin eri spin. Symmetrian on kuitenkin oltava rikkoutunut, sillä muuten supersymmetrisiä hiukkasia oltaisiin havaittu jo aiemmissa hiukkaskiihdytinkokeissa. Mether lausahtaa. Symmetrian rikkoutuminen on kuitenkin mahdollista todistaa uudella LHC-hiukkaskiihdyttimellä siis jos se on tapahtunut. Paljon keskustelua herättänyt supersäieteoria on myös yksi ehdokas kaiken teoriaksi. Se unohtaa kokonaan hiukkaset ja korvaa ne pienillä säikeillä. Säikeet olisivat kuminauhamaisia lenkkejä, joiden erilainen värähtelytapa muodostaisi spinin. Teoria kuitenkin vaatii useita uusia ulottuvuuksia, joita meidän on hyvin vaikea havaita. Uudet ulottuvuudet poistaisivat erinäisiä mahdottomuuksia standardimalliin verraten Mether kertoo. Cernin uusi hiukkaskiihdytin on kuitenkin suunniteltu etsimään Higgsin hiukkasta, hiukkasta, joka antaisi kaikille muille hiukkasille massat. Ilman Higgsin hiukkasta standardimalli ei toimi kertoo Mether. Hänen mukaansa Higgsille on vaihtoehtoisia teorioita, muttei kuitenkaan kovin uskottavia, tai yhteensopivia teorioiden kanssa. Higgsin teorian mukaan on olemassa Higgsin kenttä, joka jarruttaisi hiukkasten liikettä, sillä sitähän massa tekee. Hiukkasfysiikka saattaa kuulostaa maallikon korvaan joltain todella kaukaiselta, mutta sitä se ei todellakaan ole. Hiukkasfysiikka on perustutkimusta, jonka perusteella on mahdollista kehittää teknologiaa hyvinkin pitkälle. Käytännön sovellutuksia on monia, joista mainittakoon esimerkiksi televisio sekä positroniemissiotomografia, PET, joka on lääketieteellinen kuvausmenetelmä. Sillä voidaan esimerkiksi etsiä syöpää elimistöstä. Mether itse on ainakin vakuuttunut hiukkasfysiikan hyödyistä: Se ilo ja into, jolla hän esittelee standardimallia kertoo kaiken. Lotta Mether on väitellyt tohtoriksi Helsingin yliopistossa. Toni Halunen Standardimalli selittää tällä hetkellä maailmankaikkeuden ilmiöt paremmin, kuin mikään muu kokeellisesti todistettu teoria mutta ei kuitenkaan täydellisesti. Lotta Metherin, nuoren tohtorin mielestä suurin puute standardimallissa on se, ettei gravitaatio sisälly siihen. Gravitaatio on vaikea sisällyttää standardimalliin, sillä se on niin heikko voima. Se on myös erilainen kuin muut voimat, joita voi kuvata vektoreina. Eikä standardimallia ole alun perinkään tehty gravitaatiolle. Sen tarkoituksena oli yhdistää toisiinsa sähköheikko ja vahva vuorovaikutus missä se onnistui yli odotusten. kertoo Mether. Kuinka niin gravitaatio on heikko voima? Vaikka kuinka yritämme hypätä ilmaan ja leijua pois, painovoima vetää meidät aina takaisin maan pinnalle. Mether sanoo tämän johtuvan siitä, että maapallo on niin Lotta Mether * 29-vuotias * Väitellyt tohtoriksi supersymmetrian ja kosmologian yhdistämisestä. * Kuuluu Helsingin yliopiston kosmologian ryhmään. * Cernissä muutaman kuukauden mittaisen apurahan turvin, aikoo kuitenkin olla hieman kauemmin. * Aikoo jatkaa akateemisella uralla, ei kuitenkaan tiedä kuinka pitkään * Yliopistoon vasta kaksi vuotta lukion jälkeen suuri kappale. Pienempien kappaleiden painovoimaa on paljon vaikeampi tuntea. Esimerkiksi toinen henkilö, joka kävelee ohi, ei aiheuta meihin käytännössä minkäänlaista vetovoimaa ainakaan fysikaalisessa merkityksessään. Muita suuria ongelmia ovat teorian monimutkaisuus ja matemaattiset mahdottomuudet, joihin ei ole löydetty ratkaisuja. Tai ainakaan niitä ei ole todistettu. Lisäksi standardimalli ei selitä pimeää ainetta: Pimeä aine on ainetta, jonka olemassaolo on voitu päätellä ainoastaan välillisesti massansa kautta. Sen määrä on pystytty arvioimaan mikroaaltotaustasäteilyn vaihtelua ja havaintoja galaksien liikeistä yhdistämällä. Standardimallin ja mikroaaltotaustasäteilyn eli maailmankaikkeuden synnystä kertovan taustasäteilyn avulla fyysikot ovat kehittäneet alkuräjähdysteorian, josta pystytään sanomaan suhteellisen tarkkaan milloin esimerkiksi hiukkaset liittyivät toisiinsa ja alkoivat muodostaa ainetta. Siis nämä tapahtuivat vain hetken alkuräjähdyksen jälkeen. Kuulostaa hullulta, että on mahdollista nähdä niin kauas Mether esitteli fysiikan standardimallia ryhmällemme. Standardimalli lyhyesti Hiukkasfysiikan standardimalli on teoria, joka pyrkii kuvaamaan eri vuorovaikutukset ja alkeishiukkaset. Vuorovaikutuksiin kuuluu sähkömagnetismi, heikko vuorovaikutus, vahva voima ja painovoima. Standardimalli sisältää kahdenlaisia hiukkasia: fermioneja ja bosoneja. Fermionit ovat hiukkasia, joista koostuu kaikki aine ja bosonit ovat aineen vuorovaikutuksien välittäjähiukkasia. Yksi näiden hiukkasten välinen ero on niiden ominaisuus nimeltä spin. Se on fermioneilla puoliluku ja bosoneilla kokonaisluku. Vierailu Oulun yliopiston Sähkö- ja tietotekniikan osastolla Heli Pesonen Käydessämme osana Cern-kurssia vierailulla Oulun yliopiston sähköja tietotekniikan osastolla saimme monipuolista tietoa tekniikan tutkimuksesta ja opiskelusta. Meille kerrottiin, mitä Oulussa tutkitaan juuri nyt ja mitä tavoitteita on tulevaisuudessa. Tutkimus ja opiskelu Röntgenkuva osoittaa piirilevyn virhejuotot. Osaston tutkimus jakaantuu useisiin eri laboratorioihin, mm. elektroniikkaan, tietoliikenteeseen, tietokonetekniikkaan, mittaustekniikkaan ja materiaalifysiikkaan. Tutkimus on erittäin hyvätasoista, mistä kertoo mm. se, että mukana on jopa Nobel-tasoisia tutkijoita. Tutkijan työ sisältää hyvin paljon opiskelua, sillä nopeasti kehittyvällä tekniikan alalla pinnalla pysyminen vaatii jatkuvaa omien tietojensa päivittämistä. Alan tutkijat ovat haluttuja niin Suomessa kuin muuallakin maailmalla. Monet suuntaavatkin valmistuttuaan tai jo opiskeluvaiheessa ulkomaille. Sähkö- ja tietotekniikan osaajien työllisyystilanne on loistava: alan koulutuksen saaneista työttömänä on vain alle 2 %. Työllistymismahdollisuudet ovat monipuoliset, sillä valmistunut voi työskennellä monien eri alojen yritysten palveluksessa Tekniikan kehittymisestä hyötyvät useat eri tahot. Tutkimusten yhteydessä on syntynyt paljon ideoita, joita on pystytty hyödyntämään kaupallisesti ja niiden pohjalta on perustettu monia yrityksiäkin. Tieteiskirjallisuudesta todellisuuteen Olemme jo nykyisin lähes päivittäin tekemisissä erilaisten koneiden, kuten tietokoneen ja kännykän kanssa. Vaikka niiden käyttö tuntuu pääasiassa kovin vaivattomalta, tavoittelevat tietokonetekniikan tutkijat yhä saumattomampaa ja luonnollisempaa tapaa kommunikoida koneiden kanssa. Eräs tavoite on liikkeentunnistamisen kehittäminen. Sitä voisi Kuulimme esittelyä myös nanoteknologiasta. hyödyntää vaikkapa vanhusten itsenäisemmän asumisen mahdollistamisessa: vanhuksen kaatuessa asunto tunnistaa kaatumisen ja tekee tarvittaessa ilmoituksen sairaalaan. Myös tietokoneen hiiren käytön voisi korvata erilaisilla tunnistettavilla käsimerkeillä, mikä toisi helpotusta monien niskakipuihin. Tähän saakka lähinnä tieteiskirjallisuudessa esiintynyt iiristunnistus on myös yksi tietokonetekniikan tutkimuskohteista. Se on todella varma tunnistustapa, sillä iiriksen kuviot pysyvät muuttumattomina läpi koko elämän. Tietoliikenteen tutkimuksen tärkeänä tavoitteena on palveluiden kehittäminen. Esimerkiksi ostosten maksamisen kassalle kauppareissun yhteydessä voinee tulevaisuudessa unohtaa, sillä astuttaessa ulos kaupan ovesta kauppakassiin laitetut tavarat tunnistetaan ja niiden hinta veloitetaan suoraan asiakkaan tililtä. Myös lääketiede hyötyy suuresti tekniikan kehityksestä. Esimerkiksi mittaustekniikan tutkimuksesta on selvää apua nukutuslääkäreiden työhön. Vielä tällä hetkellä ei nimittäin ole keinoja mitata, onko nukutus täysin onnistunut, mutta tutkijat työskentelevät ahkerasti senkin ongelman parissa.

Pyhäjoen Kuulumiset 28.5.2008 sivu 5 Cernissä mietitään jo tulevaisuutta Uusia kiihdyttimiä suunnitellaan LHC Large Hadrron Collider * 27 km pitkä ympyrätunneli 100 metrin syvyydessä * Kiihdyttää protoneja 7 TeV:n energiaan kahdessa kiihdytinputkessa. Protonien törmäyksissä siis 14 TeV:n energia * Neljä ilmaisinta CMS, Alice, LHCb ja Atlas, joissa hiukkassuihkut törmäävät. Törmäyksissä syntyy uusia hiukkasia joita ilmaisimet havainnoivat. daan edelleen pitää likimääräisenä teoriana, mutta jos tällaista supersymmetriaa ei ole joudutaan miettimään taas uusia entistä monimutkaisempia teorioita. Toinen tavoite on täydentää standardimallia ja löytää sen puuttuva osa: Higgsin bosoni, joka antaa muille hiukkasille massan. Kaksi ilmaisinta neljästä LHC:n ilmaisimesta, Atlas ja CMS, on suunniteltu Higgsin bosonin etsimiseen. LHC:n tärkein tehtävä siis on löytää Higgsin bosoni. Seuraava kiihdytinprojekti, jota Cernissä suunnitellaan, on CLICkiihdytinprojekti. Tämä kiihdytin on suunniteltu tutkimaan tarkemmin LHC:n löytöjä. Mikäli Higgsin bosoni löytyy, CLIC voidaan valjastaa sen tutkimiseen; mikäli taas Higgsiä ei löydetä, CLIC:llä keskitytään etsimään uusia ilmiöitä joita LHC:n energiatarkkuuksilla ei voida nähdä. CLIC tulisi olemaan lineaarikiihdytin, mikä tarkoittaa, että toisin kuin LHC se ei ole rengas, vaan suora putki. heessa ja sillä on monia kilpailijoita; sen toteutuminen ei ole varmaa. Vastaavia lineaarikiihdytin projekteja on muuallakin maailmassa, mutta Cern panostaa CLIC-tekniikkaan. Haaveena kirjoittaminen Tuominiemen kertoo CMS-projektin olevan hänen viimeisensä. Eläkeikä jo lähestyy, mutta professori haluaa olla vielä mukana tekemässä historiaa ja löytämässä Higgsin bosonia. Hän kertoo haluavansa tehdä mahdollisimman paljon kokeita CMS:llä ennen kuin lähtee eläkkeelle parin vuoden päästä. Eläkkeelläkään Tuominiemi ei aio olla tyhjän panttina vaan kertoo aloittavansa kirjoittamisen; se on ollut haaveena jo pitkään, mutta aikaa ei ole ollut töiden lomasta. Tuominiemi suunnittelee kirjoittavansa yleistajuisia kirjoja pitkän fyysikon uransa hedelmistä. CMS-ilmaisin Pasi Simonen Cernissä pääsimme haastattelemaan CMS-projektin johtajaa Professori Jorma Tuominiemeä. Hän on tutkinut hiukkasfysiikkaa jo 40 vuotta, ja on pisimpään Cernissä ollut suomalainen. Tuominiemi on ollut useissa pienemmissä kiihdytinprojekteissa ja viimeiset 18 vuotta on mennyt CMS-projektin parissa. Näin ollen Tuominiemi on asiantuntija hiukkaskiihdyttimistä ja -ilmaisimista puhuessa. Yksi Cernissä sijaitsevan LHCkiihdyttimen tavoite on todistaa supersymmetriateoria oikeaksi tai vääräksi. Teoreetikot ovat kehittäneet tämän teorian, joka täydentäisi standardimallia, sen menettäessä tarkkuutensa suurilla energioilla. Standardimalli on malli, joka tällä hetkellä selittää hyvin maailmankaikkeuden rakennetta. Supersymmetrian mukaan jokaiselle standardimallin hiukkaselle löytyy supersymmetrinen pari, jolloin olisi olemassa huikea määrä uusia hiukkasia. Nämä hiukkaset tulevat esiin LHC:n kokeissa, jos niitä on olemassa. Jos supersymmetria on olemassa, standardimallia voi- Entäs LHCn jälkeen? Mitä sitten tapahtuu? Tulevaisuudessa hiukkaskiihdyttimet ja ilmaisimet saavat eteensä uusia haasteita. Cernissä tänä syksynä käynnistyvä LHC on tähän mennessä ylivoimaisesti suurin ja tehokkain kiihdytin. Tulevaisuuden kiihdyttimet eivät sitä kovin pian tehokkuudellaan korvaa. Sen sijaan tulevaisuuden kiihdyttimet tullaan kohdistamaan tarkasti joillekin energia-alueille, jolloin saadaan enemmän ja tarkempia tuloksia. Tuominiemen mukaan Higgsin bosonin löytyminen ei vielä ratkaise kaikkea. Sen löytymisen jälkeen on vielä paljon tutkittavaa johon LHC ei pysty. Tähän pitää suunnitella uusia kiihdyttimiä, joiden energiaalueet on suunniteltu tarkasti Higgsin hiukkasta varten. Ennen tätä on kuitenkin löydettävä Higgs LHC:llä, minkä jälkeen tarkka energia-alue voidaan tietää ja päästään rakentamaan uusia kiihdyttimiä. CLIC-kiihdyttimen haasteita Lineaarikiihdyttimen ongelmana on sen suuri koko, jotta saataisiin suuria energioita. CLIC on suunniteltu 50 kilometriä pitkäksi. Lisäksi koko 50 kilometrin mittainen putki pitäisi olla koottu pienistä pätkistä tuhannesosamillimetrin tarkkuudella. Tämä tarkkuus tekee kiihdyttimen toteuttamisesta haastavan. Vielä ei ole kehitetty tekniikoita, joilla saataisiin tarpeeksi tarkkoja osia kiihdyttimeen. Toisena suurena haasteena Tuominiemi mainitsee kiihdytinrakenteiden materiaalin. Vielä ei ole pystytty rakentamaan metallirakenteita, jotka kestäisivät suuren sähkökentän aiheuttaman rasituksen, joka kiihdyttimelle tulisi. CLICprojekti on kuitenkin vauhdissa ja näihin ja moniin muihin kysymyksiin etsitään koko ajan vastauksia yhteistyössä teknologian yritysten kanssa. CLIC-projekti on suunnitteluvai- Jorma Tuominiemi on Cernin CMS-projektin johtaja. Hiukkasen kiihdyttämisestä eli filosofi Rousseaun kaupungissa Cern tunnetuksi Filosofian ja ranskan lehtori Jari Papunen Oulun Yhteiskoulun lukiosta. Jari Papunen Viikko Genevessä huhtikuussa 2008 hyvässä (= itseään paremmassa) seurassa oli kaikin puolin upea. Seuraavassa muutama pikainen siveltimen veto: Lähtisitkö kanssani bosoni-tangoon vai pannaanko fermioni-twistiä? Tiesithän, että atomeilla on tapana tanssia eri spin-tiloissa? Mistä tuo musiikki siihen tulee? No, vaikka Pythagoraalta (500e.a.a.), joka jo puhui sfäärien sinfoniasta. Kun synnyin, minut mitattiin ja punnittiin. Minut, joka koostun aineesta, jota on yllätys- yllätys, vain 4 % (25% on pimeää ainetta ja loput pimeää energiaa). Pimeetä? Voi olla, mutta CERNin mittatarkkuus on attogramman luokkaa. Köykäiseksi ei siis meikäläistä(kään) voi moitia! Säieteoria,teleportaatio, ja mitä niitä on. Minä, entinen basso-tenori, nykyinen basso-gravitoni hoitelen Voltairen tapaan silmieni edessä aaltoilevaa puutarhaani ja ajattelen herra HUU-kia, jonka korvaan iski muutaman vuoden viiveellä van Goghin ruusu. Ja kuin hullu huutaa rakkautensa perään: mitä on massa (vai mikä se oli)? Higgs, higgs, higga perii... Uusi kiihdytin (tai kaksikin) jo suunnitteilla eli CLIC ja ILC nimiltään, terve vain!, matkalla Ikuiseen rauhaan (suuri I.Kant, tsekkaa googlesta tämäkin). Ihmiskunta on yksi. Cernissä tuhannet ihmiset puhaltavat yhteen hiileen - konkreettisestikin ajateltuna. He hiilaavat eli parantavat, edistävät tieteellisteknisin ponnisteluin Äiti maan rauhaa, vakautta, ymmärrystä. Ymmärrystä? Miksi olemme olemassa, ja juuri tällaisina kuin olemme? Sitäkö tarkoitat? Emme ehkä koskaan saa tietää perimmäisiä mysteerejä. Niinpä lohduttaakin meitä nyt valistuksen ajan Lessing: Herra, pidä sinä totuus, mutta jätä sen etsiminen minulle. Einstein, joka ilmeisesti tunsi Jumalan, sanoi,että hän (siis Jumala) ei heitä noppaa. Minä poika se vain voin sitäkin tehdä! Cernin maailmannäyttelyn Globe-pallo on näkyvä maamerkki. Juho-matti salmu Cernissä järjestettiin 6.4.2008 kaikille avoin Open Day. Tämä Open Day sattui sopivasti juuri leirikoulumme aikaan ja saimme siihen osallistumalla yhden Cernpäivän lisää. Open Dayn tarkoituksena oli antaa tavallisille ihmisille mahdollisuus tutustua Cerniin ja sen toimintaan. Vierailijat saivat myös tutustua laitoksen tutkimuslaitteistoon, samalla heille esiteltiin, mitä tutkimuksia siellä tehdään ja mitä kaikkea uutta on odotettavissa, näin haluttiin korostaa laitoksen avoimuutta ja tehdä sitä tutummaksi tavallisille ihmisille. Rinta- Filppulan mukaan Open Day on hyvä keino katkaista huhuilta siivet, joita laitoksen toiminnasta liikkuu. Tapahtuman aikana järjestettiin luentoja ja opastettuja kierroksia. Cernissä oltiin varauduttu Open Dayhin 1500 oppaalla, jotka esittelivät laitosta. Lisäksi alueella jaettiin esitteitä ja tienvarsiin monenlaisia mainoksia, muun muassa LHC:n kiihdytysputken näköisillä mainostauluilla haluttiin kiinnittää alueen asukkaiden huomio. Kaikkein suosituin tutustumiskohde oli koeasemat, joihin oli neljän tunnin jonot. Erityisesti CMS ja Atlas kiinnostivat yleisöä. Lauantai oli tarkoitettu Cernissä työskentelevien perheille ja tutuille, ja sunnuntai muille kiinnostuneille. Lauantaina vierailijoita oli käynyt noin 23 000, ja sunnuntaina noin 53 000 eli laitoksen toiminta todella kiinnostaa ihmisiä.

sivu 6 Pyhäjoen Kuulumiset 28.5.2008 Geneveen tutustumassa Pauliina Sutela Geneven kaupunki sijaitsee Geneve-järven rannalla Alppien läheisyydessä, Sveitsin ja Ranskan rajan tuntumassa. Kaupungissa vallitsee kansainvälinen ilmapiiri: Genevessä sijaitsevat muun muassa kansainvälinen Punaisen Ristin päämaja, YK:n Euroopan päämaja ja tietenkin CERN. Yleisilmeeltään Geneve on siisti ja rauhallinen. Suurkaupungin tungoksesta ei ole tietoakaan, ja kaupungissa voi liikkua tuntematta oloaan turvattomaksi. Kaupunki ei silti tunnu pysähtyneeltä, vaan tunnelma on elävä. Geneven toimiva joukkoliikenne ilahduttaa matkailijaa. Busseilla ja raitiovaunuilla pääsee liikkumaan vaivattomasti ja nopeasti ympäri kaupunkia. Erilaisia nähtävyyksiä Genevestä löytyy paljon. Vanha kaupunki on näkemisen arvoinen ylväine rakennuksineen. Myös YK:n Euroopan päämajan Palais des Nations on vaikuttava vierailukohde sekä rakennuksena että paikkana, jossa monia maailman tärkeimpiä kansainvälisiä päätöksiä on tehty. Mielestäni Geneven ehdoton kohokohta on näkymä, joka avautuu Pyhän Pietarin katedraalin tornista kaupungin ylle. Linnamaiset talot ikkunaluukkuineen, muhkuraiset Geneven suihkulähde kohoaa 140 metrin korkeuteen. puut katujen varsilla ja vuoret Geneven ympärillä jäivät elävästi mieleen. Näkymän kruunaa Jet d Eau -vesisuihku, joka kohoaa Genevejärvestä jopa 140 metrin korkeuteen. Geneven keskustan kukkakello suunnitellaan siten, että kellon kukat kukkivat lähes joka vuodenaikaan. Chamonix - maisemamatkailua Alpeilla Ylhäällä: Ylhäällä vasemmalla: Alhaalla vasemmalla: Vuorilta avautuu mahtavat mahtavat näköalat alas laaksoon. Chamonixin kirkko Päätähuimaavia maisemaia Alpeilta

Pyhäjoen Kuulumiset 28.5.2008 sivu 7 Seurakunta tiedottaa Järjestöt toimivat Kalenteri Kuollut: Pentti Johannes Lohikoski Pohjankylältä 83v 10kk 25pv Riitta-Mari Pahkala Pirttikoskelta 16v 3kk 28pv Jumalapalvelus kirkossa su 1.6. klo 10 VALTAKUNNALLISET LÄHE- TYSJUHLAT Oulussa 13-15.6. Yhteiskuljetus lauantaina 14.6. lähtö srk-talolta klo 8.30 paluu n. 20.30. Matka ilmainen! Paikkoja rajatusti. Kyytiin ilmoittautuminen Nikolle viimeistään 9.6. mennessä p. 050-3288107. TULOSSA: -50 vuotta sitten ripillepäässeiden kirkkopyhä su 6.7. alkaen klo 10 jumalanpalveluksella. Kotiseutujuhla Annalan museolla jp:n jälkeen RIPPIKOULU: -Rippileiri 2-9.6. lähtö Sarpatista klo 10 -Konfirmaatio jumalanpalvelus kirkossa su 15.6. klo 10 NUORET: -Ömeizing race Pyhäjoella la 31.6. Tiedustelut Hannulta Linja-auto Uuden Heräyksen kesäseuroihin Leppäviralle 27.- 29.6.. Tiedustelut Sirpa Bergman p 040-7331762 RY: Seurat ry:llä su 1.6. klo 17 (Antero Hämäläinen, Mauno Mustapää) Hautakukkien kastelu kesäkuun alusta elokuun loppuun 20 e (tiedustelut kirkkoherranvirasto p. 08-433119) Haudanhoitosopimukset: 5 vuoden haudanhoitosopimus 240 e, kesähoitosopimus 50 e (tiedustelut taloustoimistosta p. 08-433227) Kirkkoherranvirasto avoinna ma 9-13, ti 12-16, ke 12-16 p. 433119 Tarvittaessa voitte sopia virastoasioista muulloinkin ja ottaa tarvittaessa yhteyttä papistoon: Jukka Malinen p. 040-5050016 / 434414 tai Niko Rantanen 050-328810 Pyhäjoen seurakunta tiedustelee halukkaita seurakuntamestarin sijaisia lomittajiksi sekä kausiluonteisiin satunnaisiin töihin. Tiedustelut kirkkoherra Jukka Malinen p. 040-5050016 tai suntio Pentti Ojala 050-5543055 Eläkeliiton Pyhäjoen yhdistys ry ke. 4.6. klo 18.00 keskuskoulun pallokentällä harjoitukset Haapaveden kesäpäivän kilpailuihin. Tervetuloa joukolla mukaan. Pirttikosken maaseutunaiset ry. Iltakahvit,arvontaa ja makkaranpaistoa Ylisenojan Grillikodalla TO.29.05. klo.19.00 Vietämme liikunnallista iltaa,ota sauvat mukaan jos on, tehdään pieni lenkki puh. joht. johdolla. Kesäretkelle mahtuu vielä,ilm Irja 0500-435414 tai Merja 044-0435475 Tervetuloa kaikki. PYHÄJOEN JHL yhd. 315 Olemme varanneet Veteraanimajan elokuun alussa 1-2.8. Kaikki jäsenet Tervetuloa käymään, saunomaan, grillaamaan,uimaan ja kahvittelemaan. Saa yöpyäkin. Oma petipehmuste mukaan + pyyhe ym. syötävää. Laita merkintä allakkaan, siis 1-2.8. klo. 15 alkaen seuraavaan päivään klo. 15 ovet ovat avoinna. Hallitus. Pyhäjoen Metalli ao.351 Mönkijä Safari Kalajoella nuorille alle 35 v. osaston jäsenille La. 7.6.-08 Lähtö Särkkien Ohjelmapalvelusta klo 15.00. Omavastuu 5 e henkilö. Ilmoittautuminen 30.5. mennessä Akille p. 040 5336527 Lisätiedot Akilta. Pyhäjoen Sotaveteraanit, naisjaosto ja kannattajajäsenet. Sotiemme veteraanien pohjoisen Suomen kirkkopäivä Kokkolassa ke 11.6. Ilm. Jukalle 1.6. menn. ilt. puh. 435 501. YPPÄRIN ERÄMIEHET Metsästysmajan ympäristön siivoustalkoot torstaina 29.5 klo 17.00 * Yppärin Urheilijat 3.6-31.7 tiistaisin liikuntakerho Parhalahden koululla: klo 15-16 (6-9 v.), klo 16-17.30 (yli 10-v.) Keskiviikkoisin Yppärin koululla klo 15-16 (6-9-v.), to 16-17.30 (yli 10-v.): mm. pelejä, leikkejä ja retkiä. Maksuton. Ohjaa Johanna Karjaluoto-Pisilä Lukio tiedottaa * kirjastossa kesäkuussa Heikki ja Juulia Lahnaojan näyttely Puuta ja pitsiä: ma, to 11-16, ti, ke, pe 13-20. * ma-ke 9-11.6 klo 10-12.15 Monitoimitalolla SuSu-klovnin pellekurssi, 7-12-v. Sirkusleikkejä, ilmaisutaitoa, pellehahmoilla hassuttelua ym. Sisäliikuntavaatteet ja omat eväät. 5 euroa /osallistuja. Ilmoittautumiset: 044-7390234/ Marjo tai 044-7390235/Maire. * ma-to 16-19.6. klo 11-15 Annalassa Lasten kuvataideleiri, ohjaa Teresa Tuuttila, 25 e sis. opetus ja tarvikkeet. Omat eväät. Ilm. Raaheopistolle 4393433. * su 15.6. Pyhäjoki -melonta päättyy, sunnuntain melontamatka 17 km klo 10.00 Lähtö Merijärveltä, Pyhänkosken alta. Helluntaiseurakunta Hyvän Sanoman ja hengellisten laulujen ilta Iltaruskossa to 29.5. klo 18. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! klo 10.20 Tutustuminen Herman Wiirretjärven ateljeehen. klo 11.00-12.30 Tauko Hellaakoskella, ruokailumahdollisuus klo 14.00 Kahvitauko Halusen puhdon rannassa Pirttikoskella klo 15.00 Saapuminen Pyhäjoelle, 8-tien sillan yläpuolelle Pyhäjoen etelähaarassa. Tiedustelut: Esa Pyhälä puh. 0400-765 202, Jouni Aitto-oja puh.0500-282 562 * ma-pe 2.6-27.6 ohjattua leikkikenttätoimintaa 3-10- vuotiaille: Keskuskoululla klo 10-13, Kielosaaressa klo 13-16, Sarpatissa klo 10-13, Parhalahden koululla klo 11-15, Pirttikosken koululla klo 11-15, Yppärin koululla klo 11-15 * Pyhäjoen tapahtumia löytyy lisää netistä: www.pyhajoki.fi PJK tiedottaa Pyhäjoen Joki-Kiekko Ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 29.5.2008 kello 18:00 Pyhäjoen jäähallin kahviossa. Kokouksen esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantar kistajaa, jotka tarvittaessa toimivat myös ääntenlaskijoina 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Esitetään vahvistettavaksi johtokunnan laatima vuosi- ja tilikertomus ja esitetään tilintarkastajien antama lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta 5. Päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä asianomaisille 6. Muut asiat: Seuran uuden puheenjohtajan valinta 7. Kokouksen päättäminen Kokous on tarkoitettu kaikille Pyhäjoen Joki-Kiekko Ry:n jäsenille, mutta myös muut toiminnasta kiinnostuneet voivat ulkopuolisina osallistujina osallistua. TERVETULOA! Ylioppilaat harjoittelevat juhlaa varten monitoimitalolla perjantaina klo 18. Ylioppilaslakki mukaan Yläaste tiedottaa Tapahtumia To 29.5. Pe 30.5. La 31.5. Pesäpallo-ottelu Kunnanvaltuusto Päättäjäisjumalanpalvelus Yläasteen kevätjuhla 4H tiedottaa Työpalvelukurssi järjestetään yli 14-vuotiaille 3.6 klo 12 alkaen 4Htoimistolla. Kurssin käyneet voivat työllistyä esim.erilaisiin piha- ja siivoustöihin. Ilm. 2.6 mennessä 044-3390220 Lannoitesäkkejä voi tuoda samaan paikkaan kuin aina muinakin vuosina Tiirontie 6, Etelänkylän teollisuusalueelle portin viereen. P YHÄJOEN KUULUMISET Päätoimittaja Sari Rintamäki Toimitussihteeri Pasi Simonen Taittaja Pasi Simonen, Samu Sarpola, Eetu Kupulisoja http://kuulumiset.pyhajoki.fi kuulumiset@pyhajoki.fi Puh. (08) 4390 244 Fax (08) 4390 282 Taittaja: (08) 4390 244 Päätoimittaja: (08) 4390 242 Taloussihteeri: (08) 4390 470 Toimitus on paikalla ma ti klo 15 17 Seuraava lehti (nro 23) ilmestyy >> keskiviikkona 4.6.2008 Aineisto toimitettava >> perjantaihin 31.5.2008 klo 17.00 mennessä Painosmäärä >> vko 22: 2300 kpl >> vko 23: 1780 kpl Ilmoitushinnat >> 0,35 /pmm, mv 0,30 /pmm, minimikoko 35 pmm >> puoli sivua: 100 >> koko sivu: 150 >> järjestöpalsta: 30 /vuosi Ilmoitusehdot Lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä. Julkaisija: Pyhäjoki Data Oy ISSN 0788-6071 Painopaikka: Pyhäjokiseudun Kirjapaino Oy, Kajaani Lehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh. 010 665 5125

sivu 8 Pyhäjoen Kuulumiset 28.5.2008 TARJOUKSET VOIMASSA TO LA 29. 31.5. PRESIDENTTI KAHVI 500 G KESÄKUKAT petunia, lobellia, samettikukka, ahkeraliisa ja orvokki ISOT KESÄKUKKA AMPPELIT lobellia, orvokki, miljoonakello ja lumihiutale 3 90 6 kpl 3 90 kpl HAAPALAN JUUSTOLEIPÄ 500 G PIRKKA RUUSUT 10 kpl ISOT YKSITTÄIN PAKATUT RUUSUT 2 99 kimppu 1 99 kpl VARHAISPERUNA Ruotsi ETUSI 2 18 5 00 2 pkt 1 erä / talous 3 99 kpl 2 / talous 0 99 kg TUORE LOHIFILEE Norja COCA-COLA 4 x 1,5 L SIPULINIPPU Suomi 6 99 kg ETUSI 1 58 5 00 2 x 2-pack sis. pantit 1,60 1 49 nippu ETUSI 1 96 ATRIA PORSAAN ULKOFILEE 5 99 kg PERJANTAINA 30.5 TARJOAMME 300 ENSIMMÄISELLE ASIAKKAALLEMME HERKULLISEN GRILLATUN MAKKARAN ILMAISEKSI. ALKAEN KLO 9.30. TERVETULOA! OLVI III-OLUT 24 x 0,33 L tölkki 18 99 24 - pack sis. pantit 3,60 VAIN TORSTAINA 29.5. VAIN PERJANTAINA 30.5. VAIN LAUANTAINA 31.5. KOTIMAISET TOMAATIT 1 99 kg JUSSILAN KANANMUNAT 10 kpl Palvelemme: ma pe 7 21, la 8 18, su 12 21 HK CAMPING GRILLIMAKKARA 400 g 0 99 pkt 2 / talous MAITOKOLMIO MEIJERIVOI 500 g 0 99 1 99 kenno pkt 2 / talous 1 / talous EVÄSKONTTI FRÖDINGE TÄYTEKAKUT 565 g 2 99 kpl 1 / talous MALACO LAUANTAI KARKKIPUSSIT 120 g 0 49 pss 3 / talous Vanhatie 44, 86100 Pyhäjoki (08) 433 186, toni.perala@k-market.com