PÄÄTÖS Nro 84/05/1 Dnro ISY-2005-Y-78 Annettu julkipanon jälkeen 31.8.2005 HAKIJA Pohjois-Kuoreveden vesiosuuskunta ASIA Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen vesistöjen alitse sekä lupa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Jämsä, Mänttä, Vilppula. HAKEMUS Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on siirtänyt 8.3.2005 vireille tulleen ja 24.3.2005 täydennetyn hakemuksen Itä-Suomen ympäristölupaviraston käsiteltäväksi niiltä osin kuin hakemus koskee pelkästään Jämsän alueelle sijoittuvia alituskohtia ja niitä alituskohtia, jotka sijaitsevat toisaalta Jämsän ja Mäntän sekä toisaalta Jämsän ja Vilppulan välillä. Siirretyt asiakirjat ovat saapuneet Itä-Suomen ympäristölupavirastoon 19.4.2005. Hakijan tarkoituksena on rakentaa Jämsän ja Mäntän kaupunkien sekä Vilppulan kunnan alueelle vesi- ja viemäröintiverkostoa alueen vesihuollon turvaamiseksi ja alueen jätevesien johtamiseksi käsiteltäväksi Mänttään Metsä-Tissue Oy:n jätevedenpuhdistamoon. Jätevedet johdetaan ensin Mäntän kaupungin verkostoon, josta ne johdetaan yhtiön jätevedenpuhdistamoon. Jätevedet johdetaan suljetulla paineviemärijärjestelmällä samassa kaivannossa vesijohdon kanssa. Johtolinjat rakennetaan vesistönalituksina alueen kallioisuuden vuoksi.
2 Suunnitellut johtolinjat kulkevat vesistöjen alitse kaikkiaan 11 eri kohdassa Jämsän ja Mäntän kaupunkien sekä Vilppulan kunnan alueella. Mäntän kaupungin alueelle sijoittuvan Hietalahden alituksen (1) osalta toimivaltainen lupaviranomainen on Länsi- Suomen ympäristölupavirasto. Kotkanselän alitus (2) Alituskohdan pituus vesialueella on 617 m ja vesisyvyys suurimmillaan 9 m. Johtolinjan rantautumiskohdat kuuluvat kiinteistöille RN:o 2:605 ja 2:64. Johtolinjan kohdalla oleva vesialue kuuluu pohjoisosaltaan Mäntän osakaskunnan vesialueeseen ja eteläosaltaan Kaltilan osakaskunnan vesialueeseen. Peltosalmen alitus (3) Alituskohdan pituus Vuohiselän koillispään vesialueella on 95 m ja vesisyvyys enimmäkseen 2 m. Johtolinjan rantautumiskohdat kuuluvat kiinteistöille RN:o 1:34 ja 28:17. Vesialue kuuluu pohjoisosaltaan Kuoreniemen kalastuskunnalle ja eteläosaltaan Kaltilan osakaskunnalle. Harasuonlahden alitus (4) Alituskohdan pituus Vuohiselän kaakkoispään vesialueella on 200 m ja vesisyvyys enimmillään 2 m. Johtolinjan rantautumiskohdat kuuluvat kiinteistöille RN:o 3:69 ja 11:0. Vesialue kuuluu Kaltilan osakaskunnalle. Halkotienlahden alitus (5) Kaksihaaraisen alituksen pituus Vuohiselän eteläosan vesialueella on yhteensä 200 m ja vesisyvyys 2-3 m. Johtolinjan rantautumiskohdat kuuluvat kiinteistöille RN:o 2:64, 2:15 ja 2:52. Vesialue kuuluu Kaltilan osakaskunnalle.
3 Litvaslahti (6) Paalisen lounaispään syvimmillään 7 m olevalle vesialueelle sijoitettavaan 1025 m mittaiseen alitukseen tehdään lyhyt noin 60 m pitkä haaroitus. Johtolinjan rantautumiskohdat kuuluvat kiinteistöille RN:o 1:72, 1:113 ja 1:44. Vesialue kuuluu Pitkäisten osakaskunnalle. Saarikonselkä (7) Alituksen pituus lyhyine sivuhaaroineen on noin 1200 m ja vesisyvyys enimmillään 4-5 m. Viisi rantautumispaikkaa ovat kiinteistöillä RN:o 1:34, 1:124, 1:54, 1:55 ja 1:131. Alitus sijoittuu Kaltilan ja Pitkäisten osakaskuntien vesialueelle. Ylilahti (8) Kotkanselän eteläisellä lahdella, missä vesisyvyys on enimmillään 10 m, monihaaraisen alituksen pituus on noin 940 m. Kuusi rantautumispaikkaa ovat kiinteistöillä RN:o 1:123, 1:5, 1:72, 1:17, 1:12 ja 1:105. Vesialue kuuluu Pitkäisten osakaskunnalle. Umpianjärvi (9) Pienessä matalassa järvessä alituksen pituus on 150 m. Rantautuminen tapahtuu tiloilla RN:o 3:4 ja 3:44. Vesialue kuuluu Kaltilan osakaskunnalle. Värttäsenlahti (10) Vessarinselän länsiosassa monihaarainen 920 pitkä alitus tulee syvimmillään 7 metriin. Viisi rantautumispaikkaa sijoittuvat kiinteistöille RN:o 3:71, 1:34 ja 1:38. Vesialue kuuluu pohjoisosaltaan Kaltilan osakaskunnalle ja eteläosaltaan Vähäsalmen osakaskunnalle.
4 Syvälahti (11) Värttäsenlahden lähelle tuleva 340 pitkä alitus tulee 3-4 m syvälle vesialueelle. Kolme rantautumispaikkaa ovat tiloilla RN:o 1:26, 1:20 ja 1:55. Vesialue kuuluu Vähäsalmen osakaskunnalle. Vesijohtoa rakennetaan kolmea putkikokoa, PE110-10, PE63-10 ja PE40-10, sekä paineviemäriä kahta kokoa, PE90-10 ja PE75-10. Vesi- ja viemärijohdot painotetaan pohjaan betonipainoilla. Vesiputkissa käytetään 50 %:n painotusta ja viemäriputkissa 120 %:n painotusta. Painot kiinnitetään putkiin puukiiloilla tai muovipannoilla kiristäen. Lisäksi painot sidotaan kiinni toisiinsa naruilla. Ranta-alueilla putket kaivetaan vähintään 1,5 m:n syvyyteen. Sukeltajat tarkistavat putket ennen niiden käyttöönottoa ja putkien kunto tarkistetaan määräajoin. Suunnitelluilla vesistönalituskohdilla ei ole väyliä tai virallisia venereittejä eikä siellä harjoiteta puutavaran uittoa. Vesialueella ei harjoiteta ammattimaista kalastusta vaan ainoastaan virkistyskalastusta. Veneliikenne alueella on huvi- ja virkistysliikennettä pääasiassa soutuveneillä. Hakija on pyytänyt hankkeelle töidenaloittamislupaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta. KUULUTUS Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään 15.6.2005.
5 MUISTUTUKSET 1) Keski-Suomen ympäristökeskus on lausunut, että hankkeesta ei aiheudu merkittävää haittaa yleiselle edulle, jos hanke toteutetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Ympäristökeskus ei vastusta vesi- ja viemärijohtojen asentamista ja töidenaloittamislupaa, mutta esittää, että lupapäätökseen sisällytetään seuraavat ehdot. "Johtojen asentaminen tulee tehdä siten, että vesistön käyttöä ei tarpeettomasti vaikeuteta. Vesi- ja viemärijohdot tulee koko pituudeltaan painottaa riittävästi siten, että ne pysyvät järven pohjassa. Rantojen läheisyydessä ja siellä, missä vesisyvyys on vähemmän kuin 1,5 m vesistön alivedenkorkeudesta johdot tulee upottaa riittävän syvälle pohjaan, jotta jäät eivät pääse niitä rikkomaan tai liikuttamaan. Vesi- ja viemärijohdot tulee merkitä asianmukaisesti maastoon." 2) Pirkanmaan ympäristökeskus on todennut, että hanke on vesihuollon ja vesiensuojelun kannalta hyödyllinen, eikä ympäristökeskuksen tiedossa ole estettä haettujen lupien myöntämiselle. Kuorevedellä ei ole yleistä kulkuväylää, mutta sen rannoilla on runsaasti asutusta, joten veneliikenne lienee kesäisin vilkasta ko. alitusten kohdalla. Tämän vuoksi tulisi vesijohdolle suunniteltu 50 %:n painotus korjata 100 %:iin ainakin Kotkanselällä. 3) Keski-Suomen TE-keskus on katsonut, että putkien painotuksessa tulee käyttää uudentyyppisiä muodoltaan pyöreitä ja sileäpintaisia painoja, joissa ei ole pyydyksiin tarttuvia ulokkeita. Putkien upotuksen jälkeen on painojen sidenarut poistettava. Lupaa perinteisten särmikkäiden ja puukiiloin lukittavien betonipainojen käyttöön ei tule antaa. Vaatimustaan TE-keskus on perustellut seuraavasti. "Mikäli putkia ei kokonaan kaiveta järvien pohjaan ja painotus tehdään perinteisin betonisin lukkopainoin, estyy havaspyydyksillä kalastaminen putkien ympäristössä pyydysten kiinnitarttumisriskin vuoksi. Koska putkien tarkkaa sijaintia järvellä on vaikea tietää, on kalataloudellinen haitta-alue sääoloista ja virtauksista riippuen käytännössä 50-100 metriä ja suurimmillaan jopa 200 metriä leveä. Painojen sidenaru puolestaan haittaa viehekalastusta, koska vieheet, painosyvääjät ja syvätakilat tarttuvat siihen."
TE-keskus on todennut lisäksi, että kaivutyöt aiheuttavat vesistössä samentumista ja vapauttavat ravinteita. Nämä vaikutukset jäävät kuitenkin vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. 6 4) Hämeen TE-keskus on katsonut, että putkien painotuksessa tulee käyttää uudentyyppisiä muodoltaan pyöreitä ja sileäpintaisia painoja, joissa ei ole pyydyksiin tarttuvia ulokkeita. Putkien upotuksen jälkeen on painojen sidenarut poistettava. Lupaa perinteisten särmikkäiden ja puukiiloin lukittavien betonipainojen käyttöön ei tule antaa. Lisäksi pysyvästä käyttöoikeudesta vesijohtoa varten tulee vesialueen omistajille maksaa asianmukainen korvaus (KHO:n päätös 18.10.2004, taltio 2590). Vaatimustaan TE keskus on perustellut seuraavasti. "Mikäli putkia ei kokonaan kaiveta järvien pohjaan ja painotus tehdään perinteisin betonisin lukkopainoin, estyy havaspyydyksillä kalastaminen putkien ympäristössä pyydysten kiinnitarttumisriskin vuoksi. Kun putkien tarkkaa sijaintia järvellä on mahdotonta tietää, on haitta-alueen leveys sääoloista ja virtauksista riippuen käytännössä 50-100, pahimmillaan jopa 200 metriä. Painojen sidenaru puolestaan haittaa viehekalastusta, koska vieheet, painosyvääjät ja syvätakilat tarttuvat siihen." TE-keskus on todennut lisäksi, että kaivutyöt aiheuttavat vesistössä samentumista ja vapauttavat ravinteita. Nämä vaikutukset jäävät kuitenkin vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. 5) Järvi- Suomen merenkulkupiiri on lausunut, että sillä olevan tiedon mukaan Kuorevedellä ei ole yleisiä kulkuväyliä. Vesistössä on paikallista veneliikennettä, joten vesija viemärijohdot tulee laskea vesialueella riittävästi painotettuna pohjaan niin, että ne painuvat pohjaan tasaisesti ja pysyvät paikallaan. Johtojen merkitsemisessä tulee noudattaa merenkulkulaitoksen tiedotuslehdessä n:o 3/23.6.2003 annettuja ohjeita ja määräyksiä. Tiedotuslehti löytyy osoitteesta www.fma.fi/julkaisut.
7 HAKIJAN SELITYS Hakija on ilmoittanut, että sillä ei ole huomauttamista Järvi-Suomen merenkulkupiirin ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen muistutuksiin. Pirkanmaan ympäristökeskuksen muistutuksen osalta hakija on todennut, että vesijohdon painotus on suunniteltu 50 %:n mukaan, koska putki täytetään asennuksen yhteydessä vedellä ja putki on täynnä vettä koko ajan myös asennuksen jälkeen. Vesi toimii lisäpainona. Vesiliikenne alituskohdilla on normaalia virkistysliikennettä. Keski-Suomen ja Hämeen TE-keskusten muistutusten osalta hakija on todennut, että suunnitelluissa vesistön alituksissa ei harjoiteta ammattimaista kalastusta. Kalastus on kotitarve- ja virkistyskalastusta. Tehtyjen havainnointien perusteella järven pohja on suurimmalta osin niin pehmeää, että betonipaino (halkaisija max 40 cm) uppoaa siihen ja putket asettuvat pohjantasoon. Hakija on liittänyt selitykseen kuvan käytettävistä painoista. Lisäksi hakija on ilmoittanut tehneensä vesialueiden omistajien kanssa kirjalliset sopimukset vesi- ja viemärijohtojen sijoittamisesta vesistöön. Sopimuksessa vesialueen omistajat antavat vesistön käyttöoikeuden korvauksetta käyttöön. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU LUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Pohjois-Kuoreveden vesiosuuskunnalle luvan vesi- ja viemärijohtojen rakentamiseen vesistöjen alitse hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Jämsän ja Mäntän kaupungeissa ja Vilppulan kunnassa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä.
8 LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Vesi- ja viemärijohdot on upotettava vesistön pohjaan suunnitelman mukaisesti. Siellä, missä vesisyvyys alimman vedenkorkeuden aikaan on vähemmän kuin 1,5 m, johto painoineen on upotettava pohjan pinnan alapuolelle ja peitettävä. 2. Johdot on painotettava siten, että ne pysyvät paikoillaan. Painokiinnitysten tarpeettomat ulokkeet on poistettava. 3. Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesistölle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Jos työt tehdään vesistön ollessa jäässä, on kohdat, joissa työn vuoksi jäätä on rikottu tai jään kantavuus on huonontunut, merkittävä asianmukaisesti. 4. Johdot rakenteineen on pidettävä tarkoitustaan vastaavassa kunnossa. 5. Johtojen sijainti on merkittävä merenkulkulaitoksen tiedotuslehdessä nro 3/23.6.2003 annettujen ohjeiden mukaisesti. Merkintään käytettävät laitteet on pidettävä kunnossa. 6. Töiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 7. Työt on tehtävä kolmen vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. 8. Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Keski-Suomen ja Pirkanmaan ympäristökeskuksille sekä Jämsän ja Mäntän kaupunkien ja Vilppulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. 9. Töiden valmistumisesta on kahden kuukauden kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Keski-Suomen ja Pirkanmaan ympäristökeskuksille sekä Jämsän ja Mäntän kaupunkien ja Vilppulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille.
9 10. Jos tässä päätöksessä tarkoitetusta toimenpiteestä aiheutuu vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota nyt ei ole ennakoitu tapahtuvan, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :ssä säädetyssä ajassa ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. PERUSTELUT Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen vesistönalituksina on tarpeen asianmukaisen vesihuollon mahdollistamiseksi Jämsän ja Mäntän kaupunkien sekä Vilppulan kunnan alueella. Rakentaminen ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Lainkohta Vesilain 2 luvun 3 ja 6 :n 1 momentti TÖIDENALOITTAMISLUPA Ympäristölupavirasto myöntää hakijalle luvan aloittaa työt ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Luvan saajan on ennen töihin ryhtymistä talletettava Länsi-Suomen lääninhallitukseen tuhannen (1000) euron suuruinen vakuus niiden vahinkojen, haittojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan ehtojen muuttaminen voi aiheuttaa.
10 PERUSTELUT Kysymys on hankkeesta, johon ympäristölupavirasto on myöntänyt luvan vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin nojalla ja joka ei sanottavasti vaikuta vesioloihin. Luvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 LAUSUNTO MUISTUTUKSISTA JA VAATIMUKSISTA Ympäristölupavirasto ottaa Keski-Suomen ja Pirkanmaan ympäristökeskusten sekä Järvi- Suomen merenkulkupiirin muistutuksissa esitetyt vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Keski-Suomen ja Hämeen TE-keskusten muistutusten osalta ympäristölupavirasto toteaa, että hakemuksen mukaan vesistönalitusten kohdalla ei harjoiteta ammattimaista kalastusta. Kalastus järvessä on ainoastaan kotitarve- ja virkistyskalastusta. Lisäksi vesialueet omistavat osakaskunnat ovat antaneet hakijalle kirjalliset luvat vesi- ja viemärijohtojen rakentamiseen vesialueilleen. Hämeen TE-keskuksella ei ole puhevaltaa korvausvaatimuksen esittämiseen vesialueen omistajien puolesta. Ympäristölupavirasto katsoo, että edellytykset luvan myöntämiselle hakemuksen mukaisesti ovat olemassa ja hylkää vaatimuksen pyöreiden ja sileäpintaisten painojen käyttämisestä. Muistutukset otetaan muilta osin huomioon päätöksestä ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.
11 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 280 euroa. Lainkohta Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000) Sovellettu oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)
12 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika päättyy perjantaina 30.9.2005. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä.
V A L I T U S O S O I T U S Liite päätökseen nro 84/05/1 Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 30.9.2005 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Puhelin: (017) 243 511 Telekopio: (017) 243 665 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 80 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.