PÄÄTÖS Nro 29/09/1 Dnro ISY-2009-Y-4 Annettu julkipanon jälkeen 18.5.2009 ASIA Hirvisuon ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistaminen, Hollola. HAKIJA Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hirvisuon turvetuotantoalue sijaitsee Hollolan kunnan Korpikylän kylässä noin 20 km Hollolan keskustasta etelään. Tuotantopinta-ala auma-alueineen on 27,2 ha. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 2.1.2009. Sitä on täydennetty 11.3.2009 kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmalla ja 14.4.2009 vuoden 2008 vesistötarkkailutuloksilla. VOIMASSA OLEVA YMPÄRISTÖLUPA Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 28.1.2002 antamallaan päätöksellä nro 5/02/1 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Hollolan kunnassa sijaitsevalla Hirvisuolla. Vaasan hallinto-oikeus on 23.1.2003 antamallaan päätöksellä nro 03/0021/2 muuttanut päätöstä kalatalousmaksun osalta.
Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan oli viimeistään 31.12.2008 jätettävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Ympäristöluvan lupamääräykset ovat, sellaisina kuin ne ovat hallinto-oikeuden päätöksellä muutettuina, seuraavat: 1. Kuntoonpano, vesiensuojelua palvelevat rakenteet ja niiden hoito Hirvisuon kuivatusvedet johdetaan hakemuksen liitteenä 2.1 olevasta 20.12.2000 päivätystä suunnitelmakartasta 1:4 000 ilmenevällä tavalla tuotantoalueen pohjoispuolelle rakennettavan laskeutusaltaan kautta laskuojaan ja edelleen Varsaojaan ja Hahmajärveen. Tuotantoalueiden ulkopuoliset vedet on johdettava mahdollisimman tarkoin eristysojissa tuotantoalueiden ja laskeutusaltaan ohitse. Kaivutyöt on tehtävä mahdollisimman kuivana aikana. Kaikissa sarkaojissa on oltava päisteputket, lietteenpidättimet ja sarkaoja-altaat. Tarvittaessa sarkaojiin on rakennettava veden virtausnopeuden pienentämiseksi ja kiintoaineen laskeutumisen parantamiseksi tarpeellisia välipidättimiä. Laskeutusallas ja eristysojat on tehtävä mahdollisimman pian ja viimeistään tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista seuraavan tuotantokauden alkuun mennessä ja joka tapauksessa ennen uusien tuotantoalueiden valmistelutöiden aloittamista. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niin, että mainituilla viranomaisilla on mahdollisuus tarkastaa rakenteiden mitoitus ja toteutuksen asianmukaisuus ennen tuotantokenttien valmistelutöiden aloittamista. Ojat ja vesiensuojelurakenteet on pidettävä kunnossa. Laskeutusallas, lietealtaat ja sarkaojien syvennykset on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Poistettava liete on sijoitettava niin, ettei se pääse vesistöön. Puhdistustöiden ajankohta tulee ilmoittaa ennalta Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 2. Päästöt ilmaan sekä melu Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia koneita ja laitteita. Tuotantotoimet on pyrittävä ajoittamaan siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän pölyä ympäristöön. Tarvittaessa tuotanto on keskeytettävä pohjois- ja luoteistuulien aikana. Alueen kuntoonpano ja turvetuotanto on järjestettävä siten, että niistä ei aiheudu kohtuutonta melua.
3. Jätteet Toiminta on järjestettävä siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä kuten peittomuovia, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Koneiden huolto ja tankkaus sekä jäteöljyjen käsittely tulee järjestää siten, ettei polttoaineita tai öljyjä pääse maaperään. Jätteiden kuljetus on järjestettävä voimassa olevien jätteen käsittelymääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet on toimitettava sellaiseen laitokseen, jolla on lupa kyseisen jätteen vastaanottoon, käsittelyyn ja varastointiin. 4. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä tarvittaessa järjestettävä tarkkailu päästöjen ja niiden vaikutusten selvittämiseksi. 5. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamista päästöistä ja niiden vaikutuksista ympäristöön. Tämän vuoksi luvan saajan on kustannuksellaan huolehdittava toiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Työmaalla on pidettävä hoitopäiväkirjaa, johon on merkittävä tuotantokausittain tiedot tuotetun turpeen laadusta ja määrästä, tiedot ojien ja vesiensuojelurakenteiden huolloista ja korjauksista sekä kaikista muistakin seikoista, joilla on merkitystä päästöihin ilmaan tai vesistöön taikka meluun. Hoitopäiväkirjaan on merkittävä myös jätehuoltoa koskevat toimet. Luvan saajan on tarkkailtava vesiensuojelurakenteiden toimivuutta, kuivatusvesien määrää ja laatua sekä vaikutuksia vesistössä Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelmat on toimitettava mainituille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailujen tulokset on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle, Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskukselle sekä Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden oikeus tai etu saattaa olla tiedoista riippuvainen. 6. Kalatalousmaksu Luvan saajan on maksettava Hämeen TE-keskukselle kalatalousmaksua 400 euroa vuodessa käytettäväksi turvetuotannosta aiheutuvien kalataloudellisten haittojen vähentämiseen. Maksu on maksettava ensimmäisen kerran vuonna 2003 ja sen jälkeen vuosittain tammikuun loppuun mennessä.
7. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen Korvausta vesien johtamisesta vesistöön johtuvasta vahingosta, jota nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, voidaan päätöksen lainvoiman estämättä vaatia ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. Luvan voimassaolosta ja lupamääräysten tarkistamisesta on määrätty seuraavaa: Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on viimeistään 31.12.2008 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista, tarkkailutuloksiin perustuva selvitys kuivatusvesien johtamisen vaikutuksesta purkuvesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, sen kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus mahdollisten vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat tuotantoalueelta tulevan ympäristökuormituksen vähentämisestä toteutusaikatauluineen, selvitys tuotannosta mahdollisesti poistuneiden alueiden tilasta sekä soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. Luvan saajan on hakemuksen yhteydessä esitettävä suunnitelma tuotannosta poistuvien alueiden kunnostamisesta ja tarkkailusta tuotannon loputtua. HAKEMUS Hakemuksessa on ensisijaisesti vaadittu, että kalatalousmaksua koskeva määräys poistetaan ja toissijaisesti, että kalatalousmaksun määrää alennetaan merkittävästi. Tarkkailujen perusteella mahdolliset kalataloudelliset vaikutukset ovat erittäin vähäiset. Hakemuksessa ei ole esitetty, että lupamääräyksiä muutettaisiin muilta osin. Ympäristölupapäätöksessä tuotantoalueen pinta-alan on todettu olevan 22,3 ha jo tuotannossa olevaa aluetta ja 2,5 ha tuotantoalueen laajennusta eli yhteensä 24,8 ha. Hakemusta ei ole miltään osin hylätty. Oikea pinta-ala on kuitenkin 27,2 ha, mihin sisältyy kaksi tuotantolohkoa yhteiseltä pinta-alaltaan 26,1 ha ja kaksi auma-aluetta yhteiseltä pinta-alaltaan 1,1 ha. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkaa vaihdetaan. Alueen kaavoitustilanne Hirvisuo on ympäristöministeriön 11.3.2008 vahvistamassa Päijät-Hämeen maakuntakaavassa osoitettu turpeenottoalueeksi.
Asutus ja ympäristön maankäyttö Hirvisuon ympäristössä on noin 10 rakennettua kiinteistöä, jotka sijaitsevat alle 500 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Noin 250 m:n päässä Hirvisuosta on III luokkaan kuuluva Toijanmäen pohjavesialue. Hirvisuon läheisyydessä ei ole suojelualueita eikä lähteitä tai pienvesiä. Toiminta ja päästöt Toiminta tuotantoalueella Hirvisuon tuotantoalue on valmisteltu tuotantoon vuonna 1986. Tuotanto on aloitettu vuonna 1988. Vuosina 2006 2008 alue ei ole ollut tuotannossa. Tuotannon arvioidaan kestävän vielä 20 vuotta. Hirvisuolla tuotetaan vuosittain noin 13 000 m 3 jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla tai imuvaunulla keräiltynä. Hirvisuolla saatetaan tuottaa myös ympäristöturvetta ja palaturvetta. Päästöt vesistöön Kuivatusvedet johdetaan laskuojan kautta Varsaojaan ja edelleen Hahmajärveen. Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, kaksi virtaamansäätöpatoa ja laskeutusallas. Hakemuksessa on esitetty tiedot vesistöpäästöistä vuosina 2005 2008. Vuosien 2005 ja 2006 virtaamatiedot on arvioitu muiden Länsi-Suomen soiden virtaamien perusteella. Vuosien 2007 ja 2008 virtaamat on todettu mittaamalla. Kuormitustulokset ovat seuraavat:
Vuosi Bruttokuormitus g/ha*d Nettokuormitus g/ha*d kiintoaine kok. typpi kok. fosfori kiintoaine kok. typpi kok. fosfori 2005 46 12 0,31 32 8,2 0,17 2006 362 244 2,6 141 188 0,37 2007 27 12,4 0,25 14 9,3 0,13 2008 30 11 0,35 Alapuolisen vesistön tila Varsaojan vesi on sameaa, lievästi hapanta ja runsasravinteista. Vedessä on runsaasti rautaa. Hirvisuon suunnalta tulevan ojan vaikutus näkyy ojan alapuolisen havaintopaikan korkeampana humusainepitoisuutena verrattuna yläpuolisen havaintopaikan pitoisuuteen. Myös kokonaisfosforin pitoisuus on alapuolisessa havaintopaikassa yläpuolista korkeampi, mikä johtunee maatalouden lannoituksista peräisin olevasta fosfaattifosforista. Ojaan tulee kuormitusta Hirvisuon lisäksi mm. pelloilta. Hahmajärven pinta-ala on 92,2 ha ja suurin syvyys noin 9 metriä. Pintaveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut reheville vesille tyypillistä korkeaa tasoa koko tarkastelujakson ajan. Lopputalvisin fosforipitoisuus on ollut pintavesissä korkea. Hirvisuon tuotantoalueen kunnostuksen jälkeen ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Lopputalvisin on myös pintaveden kokonaistyppipitoisuus ollut korkea. Ennen Hirvisuon kunnostusta typpipitoisuus oli samaa tasoa kuin nykyisin. Hahmajärven kesäinen lämpötilakerrostuneisuus on vahva. Lopputalvisin esiintyy happivajetta lievänä myös pintavedessä. Pintavesi on runsasravinteista. Keskimääräisten ravinnepitoisuuksien perusteella Hahmajärvi on rehevä, mitä kuvaa myös järven korkea levätuotanto. Humusta ja rautaa on suhteellisen vähän. Hahmajärven vuotuiset vedenlaadun vaihtelut ovat olleet suuria, mutta keskimääräinen taso huomioon ottaen muutokset ovat 1980-luvun puolivälin jälkeen olleet pieniä. Vuonna 2007 järven veden laatu oli aikaisempia vuosia heikompi. Turvetuotantoalueilta ja luonnonsoilta tu-
levien humusaineiden vaikutus Hahmajärveen on hyvin vähäinen, sillä pitoisuudet ovat olleet alhaisia. Kalasto ja kalastus Hahmajärven kalasto on särkikalavaltainen. Kuhakanta on hyvä. Järvessä esiintyy lisäksi ainakin haukea, ahventa, siikaa ja kiiskeä. Järvessä esiintyy luontaisesti kotimaista rapua ja istutusten tuloksena täplärapua. 1990-luvulla on istutettu siikaa. Koekalastuksissa ja hoitopyynneissä saaliiksi saadut kalat ovat kantojen tiheydestä johtuen enimmäkseen pienikokoisia. Kalastustiedustelujen perusteella kalastus on vapaa-ajankalastusta verkoilla ja vapakalastusvälineillä. Pyydysten nopea limoittuminen ja vähäarvoisten kalojen runsaus on koettu kalastusta eniten haittaaviksi tekijöiksi. Hajakuormituksen merkitys järven tilan kannalta on ollut merkittävä jo ennen turvetuotannon aloittamista. Hahmajärvessä oli jo 1980-luvulla runsas särkikanta ja verkkojen limoittuminen koettiin ongelmaksi. Tämä on saattanut laskea kalastusaktiivisuutta, jolloin särkikalojen osuus on lisääntynyt entisestään. Kalaston särkikalavaltaistumiseen on useita syitä. Kalojen elohopeapitoisuus ei ole niin korkea, että siitä aiheutuisi syöntirajoituksia. Kesän 2008 koekalastuksen perusteella särkikalojen yksikkösaaliit Hahmajärvessä ovat nykyisin pieniä. Osasyynä ovat todennäköisesti hoitokalastukset. Kehitys parantaa muiden lajien kasvuolosuhteita ja lisää kalastuksen kannattavuutta. Elohopeapitoisuudet olivat alhaiset, mutta lievästi koholla aiempiin vuosiin verrattuna. Varastointi ja jätteet Polttoaineita säilytetään siirrettävissä säiliöissä, joiden keskimääräinen tilavuus on 3 000 5 000 m 3. Polttoöljyn kulutus on tuotantokauden aikana noin 12 200 l. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle 15 000 l. Säiliöiden alustat ovat tiiviitä ja kantavia ja ne on valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Voiteluöljyä käytetään noin 82 l ja muita voitelu-
aineita noin 18 kg tuotantokauden aikana. Voiteluaineet varastoidaan niille varatuissa paikoissa. Jäteöljyä syntyy vuodessa noin 82 l, kiinteää öljyjätettä 14 kg, akkuja 4 kg, sekajätettä alle 1 m 3, aumamuovia 680 kg ja rautaromua 54 kg. Jäteöljy, muut ongelmajätteet ja sekajäte toimitetaan keruupaikoille säiliöihin ja jäteyrittäjän toimesta kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään kierrätykseen. Aumamuovit paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hirvisuo on mukana Vapo Oy:n Länsi-Suomen yksikön turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelmassa. Vesistötarkkailun havaintopaikoista kolme sijaitsee Varsaojassa ja yksi Hahmajärvessä. Kaksi Varsaojan havaintopaikoista on Hirvisuon tuotantoalueen purkukohdan alapuolella ja yksi sen yläpuolella. Hirvisuolla on suoritettu kalataloudellista tarkkailua Hämeen TE-keskuksen ohjelman perusteella. Hakemuksessa on esitetty, että kalataloudellista tarkkailua ei jatketa, koska Hirvisuon kalataloudelliset vaikutukset ovat vähäiset. Kalastoon ja kalastukseen kohdistuvia vaikutuksia voidaan arvioida vesistötarkkailusta saatujen tulosten kautta. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Pihtiputaan kunnassa 28.1. 27.2.2009 ja lisäksi erityistiedonantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Etelä-Suomen sanomat -nimisessä lehdessä. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Hämeen ympäristökeskukselta, Hämeen TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Hollolan kunnanhallitukselta.
Lausunnot 1. Hämeen ympäristökeskus on lausunut, että Hirvisuo on tuotannossa oleva pieni (26 ha) turvetuotantoalue. Suoritetun tarkkailun perusteella vesistövaikutukset ovat jääneet vähäisiksi. Melu- tai pölyvaikutuksista ei ole ilmoitettu ympäristökeskukselle. Turvetuotantoalueen toimintaa ja tarkkailua voidaan jatkaa kuten tähänkin asti. Mikäli toiminnassa tapahtuu muutoksia, niistä on ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle. 2. Hämeen TE-keskus on lausunut, että Hirvisuon turvetuotannon kuormitus heikentää osaltaan Varsaojan ja Hahmajärven veden laatua ja käyttökelpoisuutta ja ylläpitää rehevyyttä. Vesistö ei saavuta hyvää ekologista tilaa, ellei vesiensuojelua myös turvetuotantoalueella tehosteta. Hahmajärven kalakanta on heikko ja sen rakenne on vinoutunut. Järven kala- ja rapukantaa on yritetty parantaa kuha-, siika- ja täplärapuistutuksin, mutta huono veden laatu vaikeuttaa kala- ja raputalouden kehittämistä alueella. Kuormitus heikentää mm. loppukesän ja kevättalven happitilannetta ja liettää rapujen suojapaikkoja. Runsaat leväkukinnat ja pyydysten limoittuminen haittaavat kalastusta. Turvetuotannon kuormituksen vaikutusta kala- ja rapukantoihin sekä kalastukseen ja ravustukseen on perusteltua tarkkailla myös jatkossa. Kuormituksen aiheuttamia haittoja voidaan pyrkiä vähentämään kunnostustoimilla (esim. hoitokalastus) tai huonoa veden laatua sietävien kalojen (esim. ankerias, karppi) istutuksilla, minkä vuoksi myös kalatalousmaksu on syytä säilyttää. Hirvisuon turvetuotantoalueen kuivatusvesien ravinne- ja kiintoainekuormitusta on vähennettävä esimerkiksi johtamalla kuivatusvedet riittävän suurelle pintavalutuskentälle. Mikäli pintavalutusta ei ole mahdollista järjestää, on kuormitusta vähennettävä käsittelemällä kuivatusvedet kemiallisesti tai muulla soveltuvalla tavalla. Luvan saaja on määrättävä hakemaan lupamääräysten tarkistamista viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä. Päätöksessä on määrättävä seuraavaa:
"1. Luvan saajan on tarkkailtava turvetuotannon vaikutusta kala- ja rapukantoihin sekä kalastukseen ja ravustukseen Hämeen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava TE-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa luvan saatua lainvoiman. 2. Luvan saajan on vuodesta 2010 alkaen maksettava Hämeen TE-keskukselle kalatalousmaksua 500 euroa vuodessa. Maksua voidaan käyttää haitta-alueella hoitotoimien suunnitteluun, istutuksiin, kalataloudellisiin kunnostuksiin sekä hoidon tulokselliseen seurantaan. Maksu on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä." 3. Lahden seudun ympäristöpalvelut Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena on lausunut, että turvetuotanto voi paikallisesti olla suuri vesistöjen kuormittaja. Suurten valuntojen ja rankkasateiden aikana vesistöön tuleva kuormitus voi olla huomattavaa. Hahmajärvi on Hollolassa Ensimmäisen Salpausselän eteläpuolella ainoa merkittävän kokoinen järvi. Sen virkistyskäyttöarvo on suuri läheisen Herralan kylän asukkaille. Hirvisuon turvetuotantoalueen vesiensuojelun taso on nostettava lupamääräyksillä BAT-periaatteen mukaisesti nykypäivän tasolle. Vesienkäsittelyä on tehostettava rakentamalla yksi tai useampia pintavalutuskenttiä, lisäämällä virtaamansäätöpatoja ja suurentamalla laskeutusaltaita. Kalatalousmaksu 440 euroa on nykyisin suhteettoman pieni. Kalatalousmaksu on suhteutettava oikein mitoitetun hoitokalastuksen kustannuksiin. Sopiva hoitokalastustaso järvellä olisi vuosittain noin 20 kg/ha. Pinta-alaltaan 92,2 ha:n järvestä tulisi siis kalastaa vuosittain noin 1 800 kg vähäarvoista kalaa. Kalan mukana järvestä poistuisi noin 9 kg fosforia, mikä on arviolta enemmän kuin turvetuotannon aiheuttama fosforikuormitus. Merkittävimpään turvetuotannon aiheuttamaan vesistöhaittaan eli järven pohjaa liettävään humuskuormitukseen kalatalousmaksulla ei voida vaikuttaa. Humuskuormituksen merkitys käy ilmi velvoitetarkkailun tuloksista. Vesistötarkkailun ojahavaintopaikat ovat tulosten tarkastelukelpoisuuden kannalta liian kaukana tuotantoalueesta. Lähin havaintopaikka on linnuntietäkin kahden kilometrin päässä tuotantoalueesta. Tuotantoalueelta tuleva oja kulkee laajojen peltoalueiden läpi ja sen veden laatua verrataan yläpuoliseen ojaan, jonka valuma-alueen peltopintaala on vielä huomattavasti tätäkin suurempi. Tarkkailua on kehitettävä niin, että turve-
tuotannon aiheuttama kuormitus Hahmajärveen selviää. Nykyinen tarkkailu mahdollistaa lähinnä vertailun pelto-ojan vedenlaatuun. 4. Hollolan kunta on antanut samansisältöisen lausunnon kuin Lahden seudun ympäristöpalvelut ja todennut lisäksi, että alue on ympäristöministeriön 11.3.2008 vahvistamassa maakuntakaavassa turpeenottoaluetta merkinnällä eot 4, ja että alueella ei ole asemakaavaa eikä yleiskaavaa. Muistutus Hahmajärven osakaskunta on vastustanut kalatalousmaksun poistamista tai alentamista. Osakaskunta on käyttänyt kalatalousmaksua pääosin niittojen suorittamiseen. Toimenpiteillä on poistettu järveen tulleita ravinteita ja vähennetty turvetuotannosta järvelle aiheutuvaa haittaa. Maksu on yksinään riittämätön niiton teettämiseen. Sen alentaminen lopettaisi toiminnan. Tarkkailun aikana turvetuotanto on ollut poikkeuksellisen vähäistä, millä saattaa olla vaikutusta tarkkailutuloksiin. Maksu on pidettävä ennallaan ja tarkkailua jatkettava, jotta turvetuotannon mahdolliset vaikutukset saadaan selvitettyä pidemmällä ajalla. Hakijan selitys Hakija on ilmoittanut, että sillä ei ole huomauttamista Hämeen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta. Hämeen työ- ja elinkeinokeskuksen lausunnosta hakija on todennut, että ympäristökeskuksen lausunnon mukaan tarkkailu on osoittanut hankkeen vesistövaikutusten jääneen vähäisiksi. Hankkeen osuus Hahmajärven valuma-alueesta on noin 0,8 %. Hahmajärvi on suurehko (noin 92 ha) ja syvä (suurin syvyys 9 m) järvi. Alueelle ei ole mahdollista toteuttaa pintavalutukseen tai kemialliseen puhdistukseen perustuvaa kuivatusvesien puhdistusta eikä sellainen ole välttämätön tai tarpeellinen. 500 euron vuosittaista kalatalousmaksua koskeva vaatimus on määrältään kohtuuton. Luvan ehtojen tarkistamiskauden on tarkoituksenmukaista olla noin 10 vuotta. Tarkkailun osalta hakijalla ei ole huomauttamista.
Hakija on lausuntojen johdosta kiinnittänyt huomiota siihen, että Hämeen ympäristökeskuksen lausunnon mukaan hankkeelle voidaan myöntää lupa nykyisillä lupamääräyksillä. Hakija on lausunut, että voimassa olevat lupamääräykset ovat muotoutuneet ja saaneet sisällön aikaisempien päätösten mukaan ja hankkeeseen sovellettava lainsäädäntö on sama. Toiminta ei vaikutuksiltaan poikkea aikaisempien päätösten aikaisesta. MERKINTÄ Asiaa käsiteltäessä ovat olleet esillä ympäristölupaviraston päätöksen 5/02/1, 28.1.2002 perusteena olleet asiakirjat. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto tarkistaa Vapo Oy:lle 28.1.2002 annetulla päätöksellä nro 5/02/1 myönnetyn toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan, joka koskee turvetuotantoa Hirvisuolla, lupamääräykset. Tähän päätökseen otetaan selvyyden vuoksi lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tuotantoalueen pinta-ala on 27,2 ha, mihin sisältyy kaksi tuotantolohkoa yhteiseltä pinta-alaltaan 26,1 ha ja kaksi auma-aluetta yhteiseltä pinta-alaltaan 1,1 ha. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuva haitta alapuolisessa vesistössä määrätään hyvitettäväksi lupamääräyksestä 6 ilmenevällä kalatalousmaksulla. Muuta hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan lupamääräys 7. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Päästöt vesiin Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen liitteenä 5 (1:8 000) olevasta tuotantosuunnitelmakartasta ilmenevällä taval-
la vesienkäsittelyrakenteiden kautta laskuojaan ja edelleen Varsaojaan ja Hahmajärveen. Tuotantoalueiden ulkopuoliset vedet on johdettava mahdollisimman tarkoin eristysojissa tuotantoalueiden ja laskeutusaltaan ohitse. Kaivutyöt on tehtävä mahdollisimman kuivana aikana. Kaikissa sarkaojissa on oltava päisteputket, lietteenpidättimet ja sarkaoja-altaat. Tarvittaessa sarkaojiin on rakennettava veden virtausnopeuden pienentämiseksi ja kiintoaineen laskeutumisen parantamiseksi tarpeellisia välipidättimiä. Ojat ja vesiensuojelurakenteet on pidettävä kunnossa. Laskeutusallas, lietealtaat ja sarkaojien syvennykset on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Poistettava liete on sijoitettava niin, ettei se pääse vesistöön. Puhdistustöiden ajankohta tulee ilmoittaa ennalta Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 2. Päästöt ilmaan ja melu Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia koneita ja laitteita. Tuotantotoimet on pyrittävä ajoittamaan siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän pölyä ympäristöön. Tarvittaessa tuotanto on keskeytettävä pohjois- ja luoteistuulien aikana. Alueen kuntoonpano ja turvetuotanto on järjestettävä siten, että niistä ei aiheudu kohtuutonta melua. 3. Jätteet Toiminta on järjestettävä siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä kuten peittomuovia, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Koneiden huolto ja tankkaus sekä jäteöljyjen käsittely tulee järjestää siten, ettei polttoaineita tai
öljyjä pääse maaperään. Jätteiden kuljetus on järjestettävä voimassa olevien jätteen käsittelymääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet on toimitettava sellaiseen laitokseen, jolla on lupa kyseisen jätteen vastaanottoon, käsittelyyn ja varastointiin. Luvan haltijan on noudatettava ympäristölupavirastoon 11.3.2009 toimitettua kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava vähintään viiden vuoden välein. Arvioinnista on ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle. 4. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä tarvittaessa järjestettävä tarkkailu päästöjen ja niiden vaikutusten selvittämiseksi. 5. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on järjestettävä ja vesistövaikutuksia on tarkkailtava Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymän Vapo Oy:n Länsi-Suomen yksikön toimialueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelman periaatteiden mukaisesti. Kalataloudellisia vaikutuksia on tarkkailtava Hämeen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava Hämeen TE-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Hämeen ympäristökeskus ja Hämeen TE-keskus voivat muuttaa hyväksymiään tarkkailuohjelmia tarpeelliseksi katsomallaan tavalla. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesistötarkkailun
vuosiraportti on lisäksi toimitettava Hämeen TE-keskukselle. Kalataloustarkkailun raportit on toimitettava Hämeen TE-keskukselle. Tarkkailujen tulokset on lisäksi esitettävä vaadittaessa niille, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. 6. Kalatalousmaksu Luvan saajan on maksettava Hämeen työ- ja elinkeinokeskukselle kalatalousmaksua 440 euroa vuodessa käytettäväksi turvetuotannosta aiheutuvien kalataloudellisten haittojen vähentämiseen. Maksu on maksettava ensimmäisen kerran vuonna 2010 ja sen jälkeen vuosittain tammikuun loppuun mennessä. 7. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen Korvausta vesien johtamisesta vesistöön johtuvasta vahingosta, jota nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, voidaan päätöksen lainvoiman estämättä vaatia ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on viimeistään 31.12.2019 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista, tarkkailutuloksiin perustuva selvitys kuivatusvesien johtamisen vaikutuksesta purkuvesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, sen kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus mahdollisten vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi.
Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannosta mahdollisesti poistuneiden alueiden tilasta sekä soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. Mikäli tuotantoa on tarkoitus jatkaa vielä vuoden 2019 jälkeen, hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat tuotantoalueelta tulevan ympäristökuormituksen vähentämisestä nykyistä tehokkaammilla vesiensuojelumenetelmillä toteutusaikatauluineen. Hakemukseen on liitettävä suunnitelma tuotannosta poistuvien alueiden kunnostamisesta ja tarkkailusta tuotannon loputtua. PERUSTELUT Kysymyksessä on turvetuotantoon Hirvinevalla myönnetyn ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen. Luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu ympäristölupaviraston 28.1.2002 antamalla päätöksellä nro 5/02/1. Toiminnassa, siitä aiheutuvissa päästöissä tai alapuolisen vesistön tilassa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia lupapäätöksen antamisen jälkeen. Tällä päätöksellä tarkistettujen lupamääräysten mukainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Määräyksiä tarkistettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Kuivatusvesien käsittely tapahtuu perustasoa vastaavilla menetelmillä, joita on ympäristölupaa myönnettäessä pidetty parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisina. Ottaen huomioon tuotantoalueen pienehkö pinta-ala, tarkkailutuloksista pääteltävissä oleva melko vähäinen vaikutus alapuoliseen vesistöön, pienehkö osuus Varsaojan ja Hahmajärven kuormituksesta sekä se, että alue on jo kunnostettu turvetuotantoa varten ja suurimpien päästöjen aikainen kunnostusvaihe on ohi. Ympäristölupavirasto ei edellytä vesiensuojelutoimien tehostamista tässä vaiheessa. Sikäli kuin turvetuotantoa on tarkoitus jatkaa vielä vuoden 2019 jälkeen, on lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa esitettävä, miten vesiensuojelua tullaan tehostamaan. Tämä määräys on tarpeen, koska hakemuksen mukaan on tarkoitus jat-
kaa jo pitkään jatkunutta tuotantoa vielä 20 vuotta, jolloin kuormitus rehevöityneeseen alapuoliseen vesistöön muodostuu tuotantoalueen pienehköstä pinta-alasta huolimatta pitkän ajan vuoksi huomattavaksi. 1.6.2008 voimaan tulleen ympäristönsuojelulain muutoksen (346/2008) vuoksi turvetuotantoalueiden kaivannaisjätteistä on tehtävä jätehuoltosuunnitelma. Kaivannaisjätteiden kirjaamisesta ja raportoinnista on annettu määräys. Tuotantoalueen pinta-ala on tarkistettu vastaamaan hakemussuunnitelman mukaista pinta-alaa. Turvetuotanto Hirvinevalla kuormittaa osaltaan Varsaojaa ja Hahmajärveä, jota käytetään virkistys- ja kotitarvekalastukseen. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan kompensoimiseksi on määrätty kalatalousmaksu. Kun otetaan huomioon tuotantoalueen kuormituksen määrä ja sen osuus Hahmajärveen eri lähteistä tulevasta kuormituksesta, ympäristölupavirasto arvioi 440 euron vuotuisen kalatalousmaksun riittäväksi. Maksun määrä vastaa Vaasan hallinto-oikeuden 23.1.2003 antamalla päätöksellä nro 03/0021/2 muutetun ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 6 mukaista 400 euron määräistä kalatalousmaksua, joka on hakemuksessa ilmoitetun mukaisesti indeksikorotuksella tarkistettuna 440 euroa. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSEEN Vesiensuojelun tasoa koskevat vaatimukset Tehokkaampien vesiensuojelumenetelmien edellyttämistä koskevat vaatimukset hylätään edellä sanotuilla perusteilla. Kalatalousmaksua koskevat vaatimukset Ympäristölupavirasto pitää lupamääräyksen 6 mukaista 440 euron määräistä kalatalousmaksua riittävänä edellä mainituilla perusteilla. Vaatimukset korkeamman kalatalousmaksun määräämisestä hylätään.
Lupamääräysten tarkistamisen ajankohtaa koskeva vaatimus Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on määrätty jätettäväksi ympäristölupavirastolle viimeistään 31.12.2019 eli noin 10 vuoden kuluttua. TE-keskuksen vaatimus, jonka mukaan hakemus olisi jätettävä jo vuoden 2015 loppuun mennessä, hylätään, koska viidessä vuodessa ei ehdi kertyä riittävästi tietoa tarkkailutuloksista eikä ole olemassa erityistä syytä määrätä tavanomaista lyhyemmästä lupakaudesta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41 46, 52, 55, 56, 62 ja 90 Ympäristönsuojeluasetus 19, 30 ja 37 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 1 150 euroa. Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000) Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).
MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Sinikka Pärnänen Seppo Kekäläinen Ilpo Hiltunen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvoksen sijaisjäsen Sinikka Pärnänen sekä ympäristöneuvokset Seppo Kekäläinen ja Ilpo Hiltunen. Asian on esitellyt Pärnänen. SP/ph Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 774 8075
V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 17.6.2009 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Asiakaspalvelu: 020 690 180 Telekopio: (017) 510 004 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00 16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 89 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.