OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 12.11.2010 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2010 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on asettanut strategisen kehittämisen lähtökohdaksi yhteistyön Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Ammattikorkeakoulun kytkeytyminen Kaakkois-Suomen muiden korkeakoulutoimijoiden strategisiin painotuksiin jää ohueksi. 2. PERUSTEHTÄVÄT 2.1 KOULUTUS Kansainvälistymisessä korkeakoulun opettaja- ja opiskelijaliikkuvuus on hyvällä tasolla ja luo edellytyksiä Venäjä-painoalan kehittämiselle yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa. Ammattikorkeakoulun läpäisy on selvästi valtakunnallisen keskitason yläpuolella. Ammattikorkeakoulussa on paljon pieniä ohjelmia ja vetovoimaongelmia on erityisesti Imatran yksikössä. Ammattikorkeakoulun tulisi järjestää koulutusta suurempina koulutusohjelmakokonaisuuksina. 2.2 TKI-TOIMINTA Kansallisen tutkimusrahoituksen ja TKI-hankkeissa suoritettujen opintopisteiden määrä on kehittynyt myönteisesti. Pienenä toimijana ammattikorkeakoulun on tarkoituksenmukaista verkostoitua tki-toiminnassa Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja muiden painoalojensa näkökulmasta keskeisten korkeakoulujen kanssa. 3. JOHTAMINEN, TALOUS JA RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN Saimaan ammattikorkeakoulun tulee panostaa kampusyhteistyön kehittämiseen Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Vakavasti otettava kehittämissuunta on Kaakkois-Suomen korkeakouluyhteistyön tiivistäminen. Ammattikorkeakoulun tulee arvioida, mikä on Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulukonsernin vaikutus sen omaan toimintaan. Toimipisteverkon tarkoituksenmukaisuutta tulisi arvioida ottaen huomioon matkailun ja kulttuurin koulutusalojen valtakunnallinen liiallinen koulutustarjonta. Korkeakoulujen tulisi yhdessä sopia tarkoituksenmukaisesta työnjaosta ja koulutustarjonnasta, joka palvelee alueen tarpeita nuorisoikäluokkien pienentyessä. 4. RAPORTOINTIA EDELLYTTÄVÄT JATKOTOIMET Ammattikorkeakoulua pyydetään raportoimaan 13.5.2011 mennessä kauden 2010-2012 sopimuksessa määriteltyjen keskeisten kehittämistoimenpiteiden eteneminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön palaute 2010, kausi 2010-2012 12.11.2010
LIITTEET - Opetus- ja kulttuuriministeriön palaute ammattikorkeakouluille ja ammattikorkeakoulujen vuoden 2010 toimintaa koskeva raportointi - Kuvio korkeakoulun kauden 2010-2012 sopimustavoitteiden toteumasta korkeakoulusektorin valtakunnallisessa kokonaisuudessa - Kauden 2010-2012 sopimustavoitteiden toteumaraportti - Ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmaesitykset ja EU/ETA-alueen ulkopuolelle suunnattuun lukukausimaksukokeiluun sisällytettävät vieraskieliset ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat ohjelmat Saimaan ammattikorkeakoulu Sivu 2 (2)
Liite 2: Kuvio korkeakoulun kauden 2010 2012 sopimustavoitteiden toteumasta korkeakoulusektorin valtakunnallisessa kokonaisuudessa Saimaan ammattikorkeakoulu Opisk. / opettajat 200 % Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista * Tutkinnot / opettajat 150 % Palvelutoim. tulot / tulorahoitus 100 % Julkaisut / päätoim. opettajat ja tki henkilökunta 50 % 0 % Kansall. tutk.rah./ kokonaisrahoitus * Tki hank. opintopisteet / läsnäolevat opiskelijat Tutkinnon suor./ tutkinnon suor. ja keskeyttäneet Hlökunnan kv liikkuvuus /päätoim. opettajat ja tkihenkilökunta Väh. 45 op. suoritt. 5 vuoden läpäisy 09 toteuman suhde valtakunnalliseen toteumaan 09 09 toteuman suhde omaan tavoitteeseen (tav. 2012) 09 toteuman suhden 07 09 keskiarvoon (trendi) * Tilastovuosi 2008
11.11.2010 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Kuinka tulkita hämähäkkejä? Hämähäkit antavat tietoa kolmella tasolla. Korkeakoulun tuoreinta toteumatietoa (yleensä vuoden 2009 tieto) mitataan: suhteessa valtakunnalliseen tuoreimpaan toteutumaan / sininen, suhteessa korkeakoulun omaan sopimustavoitteeseen (2010 2012) / pinkki suhteessa korkeakoulun omaan edellisen kolmen vuoden keskiarvoon / punainen Yksinkertaistettuna, sininen viiva vertaa korkeakoulua suhteessa valtakunnan tasoon, pinkki viiva kertoo korkeakoulusta suhteessa omaan tavoitteiseen ja punainen viiva näyttää uusimman toteuman trendin suhteessa edelliseen vuoteen. Vertailu kannattaa aloittaa 100%:n kehältä. Mikäli kaikki em. eriväriset linjat myötäilevät 100%:n prosentin kehää, voidaan todeta että korkeakoulu on valtakunnan, omien tavoitteidensa sekä oman kehityksensä suhteen täysin keskiarvossa. Mikäli sininen viiva pyörii 100%-kehän ulkopuolella, voidaan tulkita että korkeakoulu on menestynyt kyseisessä mittarissa paremmin kuin muut sektorin korkeakoulut vuonna 2009. Mikäli pinkki väri kulkee 100%-kehän ulkopuolella, voidaan tulkita että korkeakoulu on saavuttanut sille sovitun tavoitteen. Jos tummanpunainen viiva on 100%-linjan ulkopuolella, on ko. ilmiö on kasvussa: työllistyneiden osuus tutkinnon suorittaneista on vuonna 2009 suurempi kuin mitä aikaisempien vuosien keskiarvo. Toinen suositeltava hämähäkin lähestymistapa on yksittäisen kysymyksen kautta, jotka löytyvät hämähäkin uloimmalta kehältä. "Miten suuri olikaan korkeakoulun palvelutoiminnan osuus kokonaisrahoituksesta?" Kysymykseen voi hakea vastausta useammasta lähtökohdasta- suhteessa koko maan tilanteeseen, korkeakoulun omiin tavoitteisiin sekä siihen miten tuo palvelutoiminnan osuus on kehittynyt viimeisen kolmen vuoden aikana korkeakoulussa. On hyvä pitää mielessä että hämähäkissä ei kuvata reaalilukuja vaan niiden suhteita. Yksittäisen mittarin liikkeet voivat olla rajuja silloin kun kyseinen ilmiö (mm. palvelutoiminta) on pienessä/ uudessa/ hetkellisessä roolissa korkeakoulussa. Tunnuslukujen toteumaluvut ovat saatavilla Kota extranetistä. Tunnuslukujen tuorein toteumaluku on vuodelta 2009 kaikissa muissa tunnusluvuissa. paitsi seuraavissa, joissa tuorein toteuma on vuodelta 2008 (kohteet merkattu myös hämähäkkiin): perustutkinnon aloittaneista tutkinnon suorittaneiden osuus 7 vuoden kuluttua aloittamisesta (YO) työllisten osuus tutkinnon suorittaneista (YO ja AMK) tutkinnon suorittaneiden osuus tutkinnon suorittaneiden ja keskeyttäneiden yhteismäärästä (YO) kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (SA, Tekes) osuus kokonaisrahoituksesta (AMK) Tunnuslukujen suhteen on vielä huomioitava se, että tunnuslukua opiskelijat/ opettajat (/opetus- ja tutkimushenkilökunta) on kohdeltu laatua mittaavana tunnuslukuna, eli suhde on sitä parempi mitä pienempi se on. Jos se on esim. ko. korkeakoulussa pienempi kuin valtakunnallinen toteuma, niin hämähäkkien arvo on 100 % kehän ulkopuolella.
Liite 3: Kauden 2010 2012 sopimustavoitteiden toteumaraportti Saimaan ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2010 2012 OPM/sov. Tavoitteen tot. % Tot. muutos % 2008 Toteuma Keskiarvo tavoite 2009 2009 2007 2008 2009 07 09 10 12 AMK Valtak. AMK Valtak. Ammattikorkeakoulututkinnot Kulttuuriala 36 32 28 32 30 93 % 100 % 13 % 9 % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 100 102 102 101 92 111 % 88 % 0 % 5 % Tekniikan ja liikenteen ala 155 163 151 156 165 92 % 87 % 7 % 8 % Sosiaali, terveys ja liikunta ala 173 155 132 153 205 64 % 92 % 15 % 0 % Matkailu, ravitsemis ja talousala 53 46 44 48 45 98 % 96 % 4 % 9 % Yhteensä 517 498 457 491 537 85 % 90 % 8 % 5 % Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 8 6 15 10 47 32 % 52 % 150 % 38 % Ulkomaalaisten tutkinto opiskelijoiden määrä 131 175 255 187 260 98 % 85 % 46 % 11 % Suomesta lähteneiden tai Suomeen saapuneiden vaihtoopiskelijoiden määrä (vaihdon kesto yli 3 kk) 229 259 271 253 260 104 % 86 % 5 % 1 % Saimaan ammattikorkeakoulun tunnuslukutavoitteet vuodelle 2012 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot. % 2009 09 toteuman suhde 07 09 keskiarvoon 2007 2008 2009 07 09 2012 AMK Valtak. AMK Valtak. Opiskelijat (FTE) / opettajat 16,79 16,39 16,62 16,60 16,00 96 % 98 % 100 % 99 % Tutkinnot / opettajat 3,61 3,56 3,47 3,54 4,00 87 % 88 % 98 % 98 % Julkaisut / päätoimiset opettajat ja t&k henkilöstö 0,72 0,55 0,48 0,58 1,20 40 % 73 % 83 % 98 % T&k hankkeissa suoritetut opintopisteet/ läsnä olevat opiskelijat 1,95 2,22 3,62 2,60 3,50 103 % 85 % 139 % 124 % Opettajien ja tutkijoiden kv liikkuvuus (väh. 1 vko) / päätoimiset opettajat ja t&k henkilöstö 0,53 0,76 0,94 0,75 1,10 85 % 81 % 125 % 106 % Aloittaneista tutkinnon suorittaneiden osuus 5 vuoden kuluttua aloittamisesta (%) 65,7 66,4 69,1 67,1 70,0 99 % 89 % 103 % 100 % Vähintään 45 opintopistettä suorittaneiden osuus tutkintoa suorittavista (%) 61,9 61,2 58,8 60,6 65,0 90 % 86 % 97 % 100 % Tutkinnon suorittaneiden osuus tutkinnon suorittaneiden ja keskeyttäneiden yhteismäärästä (%) 70,9 74,3 80,0 75,1 75,0 107 % 93 % 107 % 101 % Kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (SA, Tekes) osuus kokonaisrahoituksesta (%)* 0,4 0,0 0,2 0,8 50 % 44 % 200 % 80 % Maksullisen palvelutoiminnan tulojen määrä suhteessa koko tulorahoituksen määrään (%) 12,3 10,5 10,4 11,1 14,0 74 % 73 % 94 % 97 % Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista (%)* 93,8 93,3 93,5 90,0 104 % 101 % 100 % 100 % * Viimeisimmät toteumatiedot vuodelta 2008
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Liite 4 Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSOHJELMAESITYKSET JA EU/ETA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SUUNNATTUUN LUKUKAUSIMAKSUKOKEILUUN SISÄLLYTETTÄVÄT VIERASKIELISET YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAT OHJELMAT Koulutusohjelmaesitykset Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää ammattikorkeakoululain (351/2003 19 :n (411/2005) ja ammattikorkeakouluista annetun asetuksen (352/2003) 6 :n toisen momentin (497/2004) nojalla ammattikorkeakoulujen ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin johtavista koulutusohjelmista. Ammattikorkeakoulut voivat esittää vuonna 2012 alkavan koulutuksen vain rakenteellisen kehittämisen seurauksena tarvittavia muutoksia olemassa oleviin koulutusohjelmapäätöksiinsä. Ammattikorkeakoulut voivat esittää olemassa olevien koulutusohjelmien lakkauttamista tai uusia koulutusohjelmia KOTA-järjestelmässä olevilla lomakkeella 13.5.2011 mennessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee uudet koulutusohjelmapäätökset kesäkuussa 2011. Koulutusohjelmaesityksiä arvioidessa tarkastellaan erityisesti seuraavia tekijöitä: 1. Ohjelman tavoitteet ja profiili ohjelman käynnistäminen/lakkauttaminen tukee ammattikorkeakoulun strategiatyössään valitsemia painoaloja ja profiilia. koulutusohjelma vastaa sisällöltään ja osaamistavoitteeltaan ammattikorkeakoulututkintoa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa (ero täydennyskoulutukseen tai muuhun osaamisen kehittämiseen) koulutusohjelman yhteydet työelämään ja tki-työhön. 2. Rakenteellinen kehittäminen ohjelman käynnistäminen/lakkauttaminen tukee ammattikorkeakoulun rakenteellista kehittämistä ja edistää korkeakoulujen välistä työnjakoa. osaamiskeskittymien muodostuminen - vähintään 40 aloittajan ryhmät ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. 3. Koulutustarve perustelut koulutustarpeelle otetaan huomioon jo olemassa olevan korkeakoulutarjonnan tarkastelu valtakunnallisesti ja alueellisesti koulutuksen vetovoima ja hakijamäärät ammattikorkeakoulun muussa koulutuksessa 4. Vieraskieliset koulutusohjelmat kansainvälinen painotus, syvällinen opetussuunnitelmatasoinen kansainvälinen yhteistyö tai yhteis-/kaksoistutkinto työelämäyhteydet - opiskelijoiden mahdollisuudet sijoittua suomalaiseen työelämään opiskelijoiden ja opettajien kielitaidon tason varmennus Lukukausimaksukokeilu Lukukausimaksukokeilun tarkoituksena on muodostaa yhdessä ulkomaille suuntautuvan tilauskoulutuksen kanssa kokonaisuus, joka vahvistaa korkeakoulujen kansainvälistymistä ja laajentaa mahdollisuuksia toimia kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Kokeilun aikana on tarkoitus
selvittää, mitä vaikutuksia maksullisiin koulutusohjelmiin siirtymisestä on esim. korkeakoulujen kansainvälistymiselle, suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoimalle, opiskelijavirroille ja vieraskielisen korkeakoulutuksen laadulle. Ammattikorkeakoulut voivat 1.1.2010 31.12.2014 välisenä aikana periä vieraskieliseen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan hyväksytyltä opiskelijalta maksuja. Maksuja ei voida periä EU/ETA -alueen kansalaisilta tai heihin EY-lainsäädännön tai sopimusten perusteella rinnastettavilta henkilöiltä tai pysyvän oleskeluluvan Suomessa saaneilta henkilöiltä. Lähtökohta on, että kaikki vieraskieliset ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat koulutusohjelmat osallistuisivat lukukausimaksukokeiluun. Maksujen perimisen edellytyksenä on, että koulutusohjelma sisältyy ammattikorkeakoulun voimassa olevaan koulutusohjelmapäätökseen ja että ammattikorkeakoululla on apurahajärjestelmä, jolla voidaan tarvittaessa tukea maksulliseen koulutusohjelmaan osallistuvien opiskelijoiden opiskelua. Apurahajärjestelmien muodot ja toteutustavat voivat vaihdella eri korkeakouluissa. Ammattikorkeakoulut voivat esittää vieraskielisiä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavia koulutusohjelmia lukukausimaksukokeiluun, joka kestää vuoden 2014 loppuun saakka. Kaikki esitykset kokeiluun osallistuvista koulutusohjelmista tehdään KOTA-järjestelmässä. Lomakkeella tulee kuvata myös apurahajärjestelmä.