1(7) Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava -painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta osa kysymyksistä on merkitty pakollisiksi (*). Mahdolliset kysymyksiin annetut perustelut huomioidaan vastauksia analysoitaessa. Kyselyn lopussa on runsaasti vastaustilaa lausujien vapaamuotoisille kommenteille. Vastauksia on mahdollista muokata ennen kyselylomakkeen lähettämistä. Kyselyn voi tarvittaessa keskeyttää painamalla Keskeytäpainiketta ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Keskeytä-painikkeesta kysely vie automaattisesti sivulle, jossa on linkki jatkettavaan kyselyyn. Sivulla voi myös lähettää linkin sähköpostiisi. Viimeisen kysymyksen lopussa on Yhteenveto-painike, josta pääset tarkastelemaan laatimiasi vastauksia. Yhteenvetosivulta pääset muokkaamaan (Muokkaa vastauksia -painike) ja tulostamaan (Tulosta-painike) kyselyn. Vastauksien lähetys: Kun kyselyyn vastaaminen on valmis, paina kyselylomakkeen yhteenvetosivun lopussa olevaa Valmis-painiketta. Lähettämisen jälkeen kyselyvastausta ei ole enää mahdollista täydentää tai muokata. Tämä on kyselyn tekstitiedostoversio, jota voi käyttää lausuntopyynnön käsittelyn helpottamiseksi. Käsittelyssä voidaan esimerkiksi työstää lausuntoa tekstitiedostomuotoisena ja käsittelyn lopuksi tekstitiedostoon laaditut vastaukset syötetään sähköiseen kyselyyn. Sähköisen kyselyn Internet-osoite: https://www.webropolsurveys.com/s/f0200094c1f5828f.par. Lisätietoja lausuntopyynnöstä antavat: Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, puh. 02951 63382, liisa-maria.voipio-pulkki@stm.fi (rakenteiden uudistus) Hallitusneuvos Anne Koskela, puh 02951 63384, anne.koskela@stm.fi (terveydenhuolto, päivystysasetus) Hallitusneuvos Lotta Hämeen-Anttila, puh 02951 63406, lotta.hameen-anttila@stm.fi (sosiaalihuolto) Lääkintöneuvos Timo Keistinen, puh 0295 163 385, timo.keistinen@stm.fi (terveydenhuolto, päivystysasetus, keskittäminen) Erityisasiantuntija Lasse Ilkka, puh 0295 163995, lasse.ilkka@stm.fi (ensihoito) Kyselyn tekniseen toteutukseen liittyvät kysymykset: Osastosihteeri Hang Pham, puh 0295 163569, hang.pham@stm.fi
2(7) TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot o Etunimi o Sukunimi o Sähköposti 4. Onko vastaaja* o Kunta o Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue o Muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin o Valtion viranomainen o Järjestö o Joku muu KYSYMYKSET 5. Esityksen tavoitteena on varmistaa palvelujen yhdenvertainen saatavuus, riittävä osaaminen palveluja tarjoavassa ja hoitavassa yksikössä ja asiakas- ja potilasturvallisuus. Lisäksi uudistuksen tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua. Esityksen mukaan sairaala- ja päivystysverkkoa tiivistettäisi vastaamaan väestön tarpeeseen valtakunnallisesti koordinoidusti ja yhtenäisin perustein. Onko uudistus tarpeellinen? 6. Voitte perustella edellistä vastaustanne. 7. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi terveydenhuoltolaissa ensihoitopalvelun järjestämisestä (39 ), ensihoitopalvelun sisällöstä (40 ) ja ensihoitokeskuksesta (46 ). Ovatko ehdotetut säännökset tarkoituksenmukaisia? 8. Voitte perustella edellistä vastaustanne. 9. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi terveydenhuoltolaissa erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (45 ) 10. Voitte perustella edellistä vastaustanne.
3(7) 11. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi terveydenhuoltolaissa kiireellisestä hoidosta (50 ) 12. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Esityksessä todetaan, että päivystystä toteuttavissa yksiköissä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminen, jotta hoidon laatu ja potilasturvallisuus toteutuvat. Esitystä olisi hyvä tarkentaa siten, että velvoitteella viitattaisiin selkeästi myös sosiaalihuollon osaamiseen ja voimavaroihin. Pykälän 3. momentin tavoitteena on, että laajan päivystyksen yksiköt pystyisivät vastaamaan laajasti terveydenhuollon ja sosiaalipäivystyksen tarpeeseen eri erityiskysymysten osalta. Sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystyön osaamista ja kehittämistä tulee toteuttaa jatkuvasti, ja sen tulee tapahtua moniammatillisena yhteistyönä. Sosiaalipäivystyksen järjestämistavoissa on tällä hetkellä suurta vaihtelua. Terveydenhuoltolain kiireellisen hoidon esityksen tulisi selkeämmin ohjata myös sosiaalipäivystyksen järjestämisestä, jotta tavoitteet laadukkaista ja yhdenvertaisesti saavutettavista palveluista toteutuisivat. Kiireellisen hoidon keskittäminen terveydenhuollossa tulee lisäämään myös sosiaalipalveluiden tarvetta niissä yksiköissä, joihin hoitoa keskitetään. Sosiaalipalveluiden tarpeen arviointia ei voi jättää terveydenhuollon ammattihenkilöiden vastuulle. Arviointi tulee ymmärtää palveluna, joka edellyttää sosiaalihuollon osaamista. Sosiaalipalveluiden tarpeen arvio on näin ollen palvelu, jonka piiriin terveydenhuollon ammattihenkilöillä on velvollisuus potilas tarvittaessa ohjata, mutta jonka toteutuksesta vastaa sosiaalihuollon ammattihenkilö. Esityksessä kohdassa sosiaalihuoltolain 29 todetaan Sosiaalipäivystystä on järjestettävä terveydenhuoltolain 50 :n 3 momentissa tarkoitetun laajan ympärivuorokautisen päivystysyksikön yhteydessä sekä terveydenhuoltolain 50 :n 4 momentissa tarkoitetun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen yhteydessä. Esityksessä ei kuitenkaan suoraan velvoiteta siihen, että sosiaalipäivystys olisi järjestettävä ympärivuorokautisesti laajan ympärivuorokautisen päivystysyksikön sekä yhteispäivystyksen yhteydessä. Niissä tilanteissa ja erityisesti virka-ajan ulkopuolella, joissa sosiaalipäivystys on järjestetty toisella tavoin, tulee yhteistyö varmistaa ja siihen tulee ohjata vahvemmin. 13. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi terveydenhuoltolaissa sosiaalihuollon tarpeen arvioinnista (53 a ) 14. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Asiakkaan/potilaan näkökulmasta ja palveluiden tarkoituksenmukaisen kohdentamisen näkökulmasta on tärkeää, että sosiaalihuollon tarve tulee arvioiduksi sekä kiireellisen että
4(7) kiireettömän hoidon yhteydessä. Päivystysluonteisen avun tarvetta tulee pyrkiä vähentämään juuri siten, että asiakas/potilas saa tarvitsemansa tuen, ei pelkästään sitä apua/tukea jonka vuoksi on päivystykseen/terveydenhuollon vastaanotolle hakeutunut. Oikean tuen oikea-aikainen kohdentaminen edellyttää sitä, että tieto sosiaalipäivystyksen palveluista ja sosiaalipäivystyksen yhteystiedot ovat hyvin saatavilla sekä viranomaisille että kansalaisille. Terveydenhuollon sosiaalityöntekijöiden erityisosaaminen ja ammattitaito tulee tunnistaa ja ottaa nykyistä paremmin käyttöön. Palvelutarpeen arviointien päällekkäisyyksiltä vältyttäisiin parhaiten, mikäli terveydenhuollossa työskentelevät sosiaalityöntekijät voisivat laatia myös palvelusuunnitelmia ja tehdä päätöksiä palveluiden antamisesta silloin, kun se asiakkaan näkökulmasta on tarkoituksenmukaisinta. Osana sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävärakennetyötä tulisi myös sosionomien ja geronomien osaaminen tunnistaa ja ottaa laajemmin käyttöön myös terveydenhuollossa. 15. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi sosiaalihuoltolaissa sosiaalipäivystyksestä (29 ) 16. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Sosiaalihuoltolain mukaan sosiaalipäivystyksellä tarkoitetaan välttämättömien ja kiireellisten palveluiden järjestämistä siten, että henkilön tarvitsema välitön turva ja huolenpito voidaan antaa erilaisissa sosiaalisissa hätä- ja kriisitilanteissa vuorokauden ajasta riippumatta. Tavoitteen toteutumiseen vaikuttaa paitsi sosiaalipäivystyksen järjestäminen, myös palveluverkon kattavuus ja erilaisten tukipalveluiden saatavuus ympärivuorokautisesti. Kun palvelutarve on arvioitu kiireelliseksi, on jatkopalveluita oltava saatavilla. Esimerkiksi sosiaalihuoltolain 13 edellyttää, että lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömät palvelut tulee järjestää tarvittavassa laajuudessa niinä vuorokaudenaikoina, kun niitä tarvitaan. Lastensuojelulain 13 edellyttää että päätöksen kiireellisestä sijoituksesta tekee virkasuhteinen sosiaalityöntekijä. Sosiaalihuoltolakiin esitettyä edellytystä riittävistä voimavaroista ja osaamisesta tulisi tarkentaa siten, että sosiaalipäivystystä toteuttavissa yksiköissä tulisi aina olla saatavissa riittävästi virkasuhteisen sosiaalityöntekijän palveluita. Esimerkiksi lastensuojelun päivystyksellistä arviointityötä ei voi jättää perhetyön tai kotipalvelun vastuulle. Sosiaalityöntekijä voi sen sijaan arvioida tilanteen ja todeta perhetyön/kotipalvelun tarpeen. Päivystyksellistä tukityötä voivat tehdä myös muut sosiaalihuollon ammattihenkilöt, silloin kun sosiaalityöntekijä on palvelutarpeen todennut. Tosin kun esityksen perusteluissa todetaan, eivät sosiaalipäivystyksessä syntyvät asiakkuudet välttämättä jää lyhytkestoisiksi, vaan sosiaalipalveluiden tarve jatkuu päivystyskontaktin jälkeen. Yhteistyö yleisten sosiaalipalveluiden ja päivystyksen kesken on oltava saumatonta ja sujuvaa. Peruspalveluissa tulee kiinnittää erityistä huomiota asiakkaisiin jotka toistuvasti hakevat tukea päivystyksestä. Sosiaalipäivystys tulee järjestää ns aktiivipäivystyksenä. Sosiaalipäivystykseen tulee saada yhteys kaikkina vuorokaudenaikoina ja on hyvä, että esityksen perusteluissa tarkennetaan mitä
5(7) tällä tarkoitetaan. Varallaoloon ja ns takapäivystykseen perustuvalle päivystykselle tulee antaa kriteerit. Järjestely voi olla perusteltu esimerkiksi silloin, kun maantieteelliset etäisyydet ovat pitkät ja kuitenkin halutaan turvata mahdollisuus asiakkaan tapaamiseen ja tilanteen arvioimiseen kohtuullisessa ajassa. On ehdottoman tärkeää järjestää päivystystoiminta siten, että niissä tehtävissä joissa laki edellyttää virkasuhteisen sosiaalityöntekijän tekemää päätöstä, on sosiaalityöntekijä tosiasiallisesti vastuussa päätöksenteosta. Toisen työntekijän arvioiman ja perusteleman päätöksen jälkikäteinen hyväksyminen tai päätösasiakirjojen siirtäminen seuraavaan arkipäivään ei täyty laissa säädettyä edellytystä päätöksen teosta. Kuten esityksessä todetaan, voivat sosiaaliohjaajat työskennellä päivystystilanteissa mutta tämän tulisi perustua sosiaalityöntekijän arvioon palvelun tarpeesta. Ei toisinpäin. Sosiaalipäivystystyötä ei voi ulkoistaa esimerkiksi perhetyötä tai kotipalvelua tarjoavalle yritykselle, vaan sosiaalipäivystyksessä tulee aina olla virkasuhteisen sosiaalityöntekijän palveluita ns aktiivipäivystyksenä, ja päivystyksen tulee olla riittävän hyvin resursoitu palvelu. On tarkennettava mitä tarkoitetaan sillä, että jokaisen päivystysyksikön käytettävissä on oltava virkasuhteinen sosiaalityöntekijä, jolla on laajat päätöksenteko-oikeudet. Esitys korostaa sosiaalipalveluiden arvioinnin tärkeyttä terveydenhuollon päivystystilanteissa ja kiireettömän hoidon yhteydessä. Kuitenkin esityksessä todetaan, ettei pykälässä edellytetä koko päivystystoiminnan siirtämistä toteutettavaksi terveydenhuollon päivystyksen yhteyteen. On epäselvää, tuleeko jokaisessa laajan ympärivuorokautisen päivystysyksikön ja jokaisen yhteispäivystyksen yhteydessä tarjota virkasuhteisen sosiaalityöntekijän palveluita ympärivuorokautisesti riippumatta siitä, kuinka päivystyksen kokonaisuus on muutoin järjestetty. Esitys kuitenkin vahvistaa sote-integraatiota, terveydenhuollon sosiaalityöntekijöiden asemaa ja asiakaslähtöisyyttä sote-palveluissa. Psykososiaalisen tuen laatuun ja saatavuuteen on esityksessä kiinnitetty perustellusti huomiota. Vaikka palveluiden keskittäminen olisikin kannatettavaa, on samalla huolehdittava siitä, että sosiaali- ja kriisipäivystystyössä tarjotaan mahdollisuus ja luodaan edellytykset täydentää perusammattitaitoa psykososiaalisen työn osaamisella. Vaativassa kriisityössä on erityisen tärkeää varmistaa riittävä työnohjaus. 17. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi sosiaalihuoltolaissa sosiaalipalvelujen järjestämisestä muiden palvelujen yhteydessä (33 a ) 18. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Palveluiden keskittäminen tai järjestäminen muiden palveluiden yhteydessä voi olla perusteltua asiakasturvallisuuden, työturvallisuuden, palvelun laadun ja vaikuttavuuden, riittävän taidon, osaamisen ylläpidon ja moniammatillisen erityisosaamisen takaamiseksi. Samalla on turvattava sosiaalialan ammattilaisten oikeus ammatilliseen tukeen ja johtamiseen, sekä mahdollisuus
6(7) saada konsultaatiota oman alan erityiskysymyksissä. Tarvittaessa on oltava mahdollisuus työparityöskentelyyn perussosiaalityön kanssa, erityisesti silloin palvelu on järjestetty kaukana asiakkaan arkiympäristöstä ja yhteisöstä. 19. Vapaamuotoisia huomioita esityksestä. Esitys vahvistaa ja tukee sote-uudistuksen tärkeitä tavoitteita, asiakaslähtöisyyttä ja palveluiden integraatiota. Se tunnistaa hyvin sosiaalihuollon ammattihenkilöiden työn kokonaisvaltaisuuden, jolla vastataan moninaisiin ja usein vaikeasti tunnistettaviin tarpeisiin. Erityisen tuen tarpeessa olevat asiakkaat/potilaat hyötyisivät niistä esitetyistä uudistuksista, joilla vahvistetaan integraatiota ja vähennetään väliin putoamisia. Työturvallisuuteen liittyvät tekijät tulee huomioida ja arvioida osana päivystyksen järjestämistä. Jotta tavoitteet varhaisesta palvelutarpeen arvioinnista toteutuisivat ja jatkopalveluiden oikeanlaisesta kohdentumisesta toteutuisivat, tulisi sosiaalialan osaamista perusterveydenhuollosta vahvistaa nykyisestä. Terveydenhuollossa jo työskentelevien sosiaalihuollon ammattihenkilöiden työpanosta tulee hyödyntää uudistuksen toteutuksessa. Se kuitenkin edellyttää, että sekä olemassa oleva osaaminen, että osaamistarpeet kartoitetaan huolella ja henkilöstölle järjestetään riittävästi täydennyskoulutusta. Täydennyskoulutustarpeen ja kustannusten arviointi on vaikeaa ennen kuin päätetään esimerkiksi siitä, tuleeko terveydenhuollon sosiaalityöntekijöille päätöksentekooikeus ja kuinka heidän työtehtävänsä muuttuvat. Lisäksi on huolehdittava, että päivystyksellistä työtä tekevällä henkilöstöllä on mahdollisuus perehtyä yhteistyöviranomaisten toimintaan ja työkulttuuriin, että yhteistyö viranomaisten kesken on selkeää, ja että työntekijät pääsevät osallistumaan yhteistyön jatkuvaan kehittämiseen. Palvelujärjestelmän kustannuksia ja potentiaalisia säästöjä arvioitaessa tulisi tarkastella sitä, kuinka iso osa terveydenhuollon palveluista alkaa tai (kuten hoitojaksoista) pitkittyy sosiaalipalveluiden heikon saatavuuden vuoksi. Esimerkiksi ensikotipaikkojen, vanhusten palveluasuntojen, päihdekuntoutuspaikkojen ja tuetun asumisen palveluverkon tulee olla kattava, tai muutoin sosiaalipäivystyksen tavoitteet sosiaalihuollon palveluiden saatavuuden turvaamisesta eivät toteudu riippumatta siitä, kuinka päivystyksen kokonaisuus on järjestetty. Lain voimaantulon porrastaminen voi olla järkevää (ja välttämätöntä) mikäli päädytään henkilöstön siirroksiin ja merkittäviin muutoksiin työsuhteissa ja työnkuvissa. Työaikoja koskien on huomioitava, että vuoden 1996 työaikalaissa ei ole nimenomaisia säädöksiä sairaus- ja vuosilomapoissaolojen vaikutuksesta työaikaan. Osa työnantajista teettää em. lomien vuoksi tekemättä jääneen työajan jonain toisena ajankohtana korvaamatta sitä lisätai ylityönä. Tilanteissa joissa päivystys on perusteltua järjestää varallaolona, tai varallaoloa tarvitaan perustelluista syistä päivystystyön tukena, on taattava, että aktivoitunut varallaolo tulee korvatuksi lisä/ylityönä. Myös sellaisessa tilanteessa jossa työaikajaksolle sijoittuu vuosiloma tai sairauspoissaolo.
7(7) 20. Vapaamuotoiset huomionne liitteenä olevasta luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä.