3 4 MAALISKUU 2009 R A D I O L Ä H E T Y S T Y Ö N L E H T I Jeesus antoi ehtoollisen lahjan s. 6 SANSAn henkilökunta esittäytyy s. 12 Siunattua Pääsiäistä!
P ä ä k i r j o i t u s Lähetyksen toimijoilla on kotitehtäviä Kari Vitikainen Lähetystyössä on viime vuosina alettu korostaa yhteisvastuullisuuden merkitystä. Toimiminen erillisinä ja erilaisina järjestöinä on rikkautta kirkollemme. Lähetysjärjestöjen samansuuntaiset hankkeet eivät ilmennä päällekkäisyyttä, vaan korostavat haluamme nähdä asiat samalla tavalla ja vastuuntuntoamme samankaltaisista asioista. Järjestöillä on lähivuosina ollut myös mittavia yhteisiä hankkeita, mistä Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon tukeminen on hyvä esimerkki. Diakonialla ja julistuksella on molemmilla ollut siinä oma tärkeä osuutensa. Yhteisesti muokatuilla pelisäännöillä, säännöllisillä neuvotteluilla ja keskinäisellä kanssakäymisellä on tahdottu vahvistaa yhteistä tehtävää ja sen tekemistä. Eri järjestöillä on erityisosaamistaan. Omien tietojen ja taitojen asettaminen yhteisen hyvän edistämiseen on tuonut kaikille toimijoille runsasta siunausta. Yhdessä olemme voineet ja voimme jakaa iloja ja suruja, sillä molempia on yhteisessä tehtävässä riittänyt. Monilla yhteistyöalueilla ovat kävijät kenttävierailujen aikana saaneet kokea sisarjärjestöjen vieraanvaraisuutta, ystävällisyyttä ja avunantoa. Samalla käsitys omansa rakastamisesta ja vieraan kunnioittamisesta on kirkastunut. Läheteillä on selkeä ymmärrys yhteisestä tehtävästä, jonka Herra antoi omilleen. Yhteistyön peruselementtinä olkoon lause: Omaasi rakasta ja vierasta kunnioita. Tämä on esillä myös viime syksynä pidetyn Suomen lähetysneuvottelu II:n viestissä. Neuvottelusta jäi kaikille osallistujille, taustajärjestöjen sekä kirkkojen edustajille, riittävästi läksyjä yhteyden ja yhteistyön vaalimisessa. Arkkipiispa Jukka Paarma kiteytti alustuksessaan tämän sanomalla, että yhtenä keskeisenä ajatuksena on yhteistyön välttämättömyys ja sen kehittäminen. Kaikki, mikä voidaan tehdä yhdessä, tulisi myös tehdä yhdessä. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon valmisteilla oleva lähetysstrategia lähtee siitä, että kirkossamme on useita lähetyksen toimijoita, joilla on erilaisia tehtäviä ja erikoistumista omilla osaamisalueillaan. Yhteisen strategian ja yhteistyön kehittämisessä on runsaasti kotitehtäviä. Suomen Lähetysneuvosto toimii kaikkien Suomesta käsin lähetystyötä tekevien järjestöjen foorumina. Sen 31 jäsenyhteisöä ovat sitoutuneet yhteisiin arvoihin. Työryhmissä paneudutaan ajankohtaisiin erityiskysymyksiin teemapäivien avulla ja tavoitteena rikastuttaa koko lähetystyön toimijoiden yhteisöä. Seurakunnat ja lähetyksen ystävät ovat hoitaneet lähetyksen asiaa ihailtavasti vuosikymmenestä toiseen. Erilaiset lähetys- ja toimintapiirit ovat sitoutuneet yhteiseen tehtävään. On koskettavaa nähdä ja kokea ystävien rakkaus ja kiinnittyminen lähetystyön tukemiseen. Rukous lähettien ja lähetyskohteiden puolesta on elävää ja toimivaa. Monet seurakunnat ovat solmineet nimikkosopimuksia useamman järjestön kanssa ja tahtovat olla mukana lähetystyössä hyvin laajalla rintamalla. Valmistellessaan tilinpäätöksiä viime vuodelta lähetysjärjestöt ovat jälleen voineet todeta seurakuntien sitoutuneisuuden kirkon lähetystyön tukemiseen. Kirkko tekee lähetystyötä, koska Jeesus Kristus antoi tehtävän kirkolleen. Se kuuluu myös kaikille kristityille, ja sitä tulee voida tehdä yhdessä. Lähetysneuvottelun viestissä halutaan korostaa: Yhteinen tehtävämme on vielä kesken. Siksi Kristuksen maailmanlaajuisen kirkon kasvu ja vahvistuminen ovat lähetystyön tavoite. Voimme paneutua yhdessä moniin kotitehtäviimme. Matti Korpiaho R e p l i i k k i I k k u n a Portaat ylös vai portaat alas? Kohti valoa vai kohti pimeyttä? Marjaana Kotilainen Piirros Aura Karjalainen 2 2 ON ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA AIKA
Lähde 3 4/2009 2 Pääkirjoitus Repliikki Ikkuna 3 Uutisia 4 5 Uutisia Kuukauden ääni Monien Studio Sawtu Linjiilan fulfuldenkielisten ohjelmien toimittaja, radiopastori Daniel Atouva tunnetaan äänestään myös Kamerunin ulkopuolella. 6 Lähteellä Rukous 7 Suljetut ovet Ajatuksia ja kuvia islamilaisesta Pohjois-Afrikasta 8 Vainojen aikoja alkukirkossa 9 Kristittyjen vainot nykyisin 10 Kotimaantyön arkea SAT-7 Parsin kanavajohtaja Sara Afsharin kanssa tapaamassa radiolähetystyön ystäviä pääkaupunkiseudulta 11 Kotimaantyön arkea Yhteyspäivässä Jyväskylän Palokassa 12 13 Keskiaukeama SANSAn henkilökunta esittäytyy, mukana myös lähetit ja kansalliset työntekijät. 14 Teologia 15 Kuukauden lähetysteksti Jokainen ajallaan Kuolemasta, surusta ja toivosta 16 Haastattelu Eritrealainen Minia Fecadu on yksityisen yrityksen palveluksessa, mutta vastaa vapaaehtoisena Eritrean evankelis-luterilaisen kirkon naistyöstä ja kuuluu kirkon viestintäosaston johtoryhmään. 17 Kuuntelijat kirjoittavat maailmalta Mukana palaute suomenkielisestä ohjelmasta 18 Radio nyt Naisten nurkka 19 Kirje kentältä Lehdessämme 30 v. sitten 20 Kesäpäiväohjelma Kristus tuo rauhan 21 Putiikin tuotteita 22 SANSAn omat radioohjelmat: RKK, NTL ja Lähetysaika 23 Lähde mukaan Tapahtumakalenteri 24 Takasivun juttu Pankkitoimihenkilö Eila Pesonen on alusta saakka huolehtinut paikallisen radiolähetyspiirin tuen SANSAn tilille. Kohteina ovat pitkään olleet kummilapsi Kroatiassa ja Kiinan-työ. Marko Pihlajamaa palasi viime vuonna perheineen Kanadasta, jossa hän toimi siirtolaispappina Timminsissä 2006 2008. Tällä hetkellä hän työskentelee Mänttä-Vilppulan seurakunnan seurakuntapastorina. - Olemme vaimoni Piian kanssa työstäneet lähetyskutsua ja olleet kiinnostuneita lähetystyöstä pitkään. Kanadasta muutettuamme päätimme kuitenkin toistaiseksi jäädä kotimaahan. - Työ Sanansaattajissa kiinnosti, koska se on lähetystyön taustajoukoissa työskentelemistä. Tehtävässä voi yhdistää lähetyskutsun ja Suomessa asumisen, Pihlajamaa perustelee. Pihlajamaa on aikaisemmin työskennellyt Suomen Pelastusarmeijan Säätiön johdon konsulttina ja kehityspäällikkönä (2001 2005) sekä avustavana suhdetoimintasihteerinä (1992 1993), Hesburgerin koulutusja henkilöstöpäällikkönä (1993 1996) U u t i s i a Pastori Marko Pihlajamaa on valittu SANSAN UUDEKSI KOTIMAANTYÖN JOHTAJAKSI Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) hallitus on valinnut Sanansaattajien uudeksi kotimaantyön johtajaksi pastori, merkonomi Marko Pihlajamaan (42). Hän aloittaa työnsä SANSAssa ensi syksynä. Kotimaantyötä nykyisin johtava pastori Matti Korpiaho jää eläkkeelle vuodenvaihteen tienoilla. ERF perustaa yhdistetyn radio- ja tv-kanavan Hiljattain 50 vuotta täyttänyt saksalainen ERF Medien on perustamassa uutta ERF yksi -kanavaa (saksaksi ERF eins). Sen välityksellä on tarkoitus lähettää kristillisiä radio- ja televisioohjelmia 24 tuntia vuorokaudessa. ERF, joka aikaisemmin tunnettiin saksankielisellä nimellä Evangeliums- Rundfunk, on sittemmin ottanut nimeensä viestimet-sanan (Medien). Se on Trans World Radion (TWR) suurin eurooppalainen yhteistyöjärjestö. ERF on tuottanut tv-ohjelmiakin jo 25 vuotta eli yhtä kauan kuin Saksassa on ollut kaupallisia tv-kanavia. Omaa kanavaa sillä ei kuitenkaan ole ollut. Uuden kanavan ohjelmistosta suunnitellaan monipuolista uutisineen, dokumentteineen, elokuvineen sekä Sami Salomaa sekä kenttäkouluttajana (1990 1991) ja muun muassa McDonald sin päällikköharjoittelijana ja vuoropäällikkönä (1989 1990). Johtamisessa Pihlajamaa pitää tärkeänä suunnan näyttämistä ja hengen luomista yhteisen päämäärän hyväksi. Hän tahtoo olla rakentaja, joka panostaa sekä ihmisiin että tavoitteisiin ja tuloksiin. Radioaaltoja ei voi kahlita - Minuun on tehnyt suuren vaikutuksen, että radiolähetystyö tavoittaa ihmisiä sellaisissa maissa ja alueilla, joille perinteinen lähetystyö ei ulotu. Olen pitkään ollut kiinnostunut saavuttamattomista LÄHDE 27.3.2009 Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien kotimaantyön johtajaksi valittu Marko Pihlajamaa sanoo pitkään olleensa kiinnostunut saavuttamattomista kansoista ja vainotuista kristityistä. musiikki-, kirjallisuus- ja viihdeohjelmineen. Aikomuksena on myös televisioida sunnuntaijumalanpalveluksia sekä aloittaa erityisen Raamattu-keskustelun lähettäminen. (TWR/ERF/Lähde) Lähes 20 prosenttia irakilaisista katsoo SAT-7:n ohjelmia Tuoreen tutkimuksen mukaan 97 prosenttia irakilaisista pystyy katselemaan satelliittien välityksellä televisioitavia ohjelmia. Heistä 18,8 prosenttia seuraa kristillistä arabiankielistä SAT-7-kanavaa (SAT-7 Arabic). Kun Irakissa on asukkaita lähes 30 miljoonaa, prosenttiluku tarkoittaa, että heistä yli viisi miljoonaa kuuluu SAT-7:n katsojiin. Selvityksen on tehnyt itsenäinen tutkimuslaitos Intermedia, joka on kansoista ja vainotuista kristityistä, Marko Pihlajamaa kertoo. - Radiotyö ja laajemmin koko medialähetystyö avaa mielettömiä mahdollisuuksia evankeliumin viestittämiseen ihmisille, jotka eivät muutoin voi kuulla sanomaa Kristuksesta. Radioaaltoja ei voi kahlita, ja radiota voi kuunnella myös salaa. Monille ihmisille radio on ainoa seurakuntayhteys. Marko Pihlajamaa on syntynyt Kokkolassa ja pitää itseään keskipohjalaisena, vaikka isän työn perässä muutettiinkin Turkuun Markon ollessa yhdeksänvuotias. Piia Pihlajamaa on ammatiltaan laboratoriohoitaja. Lapsista Benjamin on viisivuotias ja Patricia kolmevuotias. (Lähde) tutkinut myös sellaisia tunnettuja tvkanavia kuin Al Jazeera ja BBC Arabic, joka on Ison-Britannian yleisradioyhtiön arabiankielinen kanava. Näyttää siltä, että sen televisio-ohjelmia seuraa irakilaisista ainoastaan alle kaksi prosenttia enemmän kuin SAT-7:n ohjelmia. SAT-7:n pääjohtaja Terence Ascott vertailee hämmästellen BBC Arabicin ja SAT-7:n budjetteja. SAT-7:n koko toimintaan kolmine kanavineen (Arabic, Kids, Pars) kului viime vuonna noin 5,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin BBC:n yhden arabiankielisen kanavan toimintaan. SAT-7:n viestintäjohtaja David Harder puolestaan iloitsee, että irakilaisilta tulee myös palautetta. Monet soittavat tai lähettävät tekstiviestejä sotatilassa olevasta maasta ja pyytävät rukoustukea. (SAT-7/Lähde) ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 3
Taantuma aiheuttaa arvaamattomia aikoja Se, millä tavoin maailmantalouden taantuma tai lama vaikuttaa Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) tulojen kehittymiseen lähivuosina on talousjohtaja Sirpa Laurellin mukaan vielä arvailujen varassa. Myytyjen nimikko-ohjelmien määrä kuitenkin väheni viime vuonna yllättävän paljon sadoilla kappaleilla edellisvuodesta. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien kokonaistuotot olivat vuonna 2008 noin 2,7 miljoonaa euroa ja näin 0,3 prosenttia arvioitua suuremmat. Kokonaiskulut olivat kyseisenä kertomusvuonna yli 2,8 miljoonaa euroa ja siten 3,3 prosenttia suuremmat kuin etukäteen oli arvioitu. - Mutta budjetin ylittyminen johtui suurimmaksi osaksi vuoden 2008 aikana tehdyistä päätöksistä käyttää aikaisempina vuosina kertynyttä ylijäämää ulkomailla tehtävään lähetystyöhön, Sirpa Laurell korostaa. Ulkomaisen toiminnan kulujen osuus kokonaiskuluista lisääntyi viime vuonna runsaalla prosenttiyksiköllä edellisvuodesta. Julkaisutoiminnan (lehti ja kirjamyynti) kulut taas esimerkiksi laskivat yli prosenttiyksiköllä ja palvelutoiminnan kulut olivat prosenteissa laskien täsmälleen samat kuin edellisvuonna. Nimikko-ohjelmien suosio väheni Yksityiset ihmiset, piirit ja yhteisöt tukivat radiolähetystyötä ostamalla vuonna 2008 yhteensä 3 335 nimikko-ohjelmaa. Myytyjen ohjelmien määrä laski 377 ohjelmalla edellisvuodesta. Toisaalta seurakuntien maksamat talousarvioavustukset kasvoivat 5,5 prosentilla edellisvuodesta. Osa niistä perustui seurakuntien ja SANSAn välisiin yhteistyösopimuksiin ja annettiin johonkin SANSAn nimikkokohteeseen. Viime vuoden lopussa SANSAlla oli seurakuntien ja järjestöjen kanssa 170 lähetysyhteistyösopimusta (nimikkosopimusta) ja niiden määrä oli vuoden aikana lisääntynyt. Muut lahjoitustuotot ilman testamenttilahjoituksia kasvoivat 2,9 prosentilla edellisvuodesta. Taloudellinen taantuma aiheuttaa kuitenkin myös jatkossa arvaamattomia aikoja. - On mahdollista, että Sanansaattajissa joudutaan tekemään joitakin säästötoimenpiteitä kuluvana vuonna. Budjetti on tälle vuodelle laadittu viiden prosentin kasvuennusteella, Sirpa Laurell arvioi. - Tällä hetkellä näyttää siltä, että vuoden 2010 budjettia saatetaan jopa joutua pienentämään vuoden 2009 tasosta. Leena Punkari Taloudellisen taantuman ajat ovat arvaamattomia, ja suunnan muuttuminen voi olla vähästäkin kiinni. Moni muistaa 90-luvun alun lamavuodet ja mustat maanantait, vaikka kaikki eivät niiden jalkoihin jääneetkään. Jos alkaa tuntua, että on varminta ruveta säästämään, yksi ensimmäisistä kohteista voi olla kaikenlainen vapaaehtoinen tuki. Marjaana Kotilainen U u t i s i a Vähä katekismus kääntyi turkiksi Istanbulin luterilaisessa seurakunnassa on otettu käyttöön Vähä katekismus. Martti Lutherin kirjoittama kristinuskon opas valmistui turkinkielisenä suureen tarpeeseen, samoin tapahtui sen ilmestyessä saksaksi Lutherin aikana. Vähä katekismuksen on turkiksi kääntänyt Saksassa asuva Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen (SEKL) lähetti Ari Salminen. Turkinkielisestä kristillisestä kirjallisuudesta on huutava pula. Turkissa kristillisyys ja erityisesti luterilainen usko on hyvin huonosti tunnettua. Nyt julkaistu Vähä katekismus antaa oikeaa tietoa luterilaisesta uskonnäkemyksestä. Turkissa on noin 2 000 protestanttista kristittyä ja joitakin kymmeniä pieniä turkinkielisiä seurakuntia. Maassa toimivien protestanttisten kirkkojen suurimpana ongelmana on pastoreiden koulutuksen puute, sillä se ei ole edes mahdollista virallisesti. Jos 10 20 kristittyä alkaa kokoontua, nimetään joku heistä pastoriksi. Sunnuntai on säilytettävä lepopäivänä Euroopan kirkkojen konferenssi on vedonnut Euroopan unioniin ja sen jäsenvaltioihin, että sunnuntai säilytettäisiin pyhänä ja pidettäisiin viikoittaisena lepopäivänä. Euroopan kirkkojen konferenssin Kirkko ja yhteiskunta -komissio toivoo, että säädettäessä työajasta sunnuntai säilyisi viikoittaisena lepopäivänä. Lepo on tarpeen työntekijöiden terveyden, mutta myös työstä palautumisen ja työntekijöiden perheiden kannalta. EU-määräysten mukaan sunnuntai on säädetty lepopäiväksi lapsille ja nuorille. Euroopan kirkkojen konferenssin mukaan tutkimukset osoittavat, että sunnuntailla on vaikutusta ihmisten terveyteen. Esimer- Kari Vitikainen - Pastoreiden oppimattomuus aiheuttaa monia ongelmia, koska heidän raamatuntuntemuksensa on vähäistä. Heillä ei myöskään ole selkeää käsitystä jumalanpalveluksesta tai ehtoollisen vietosta. Osallistun itse luterilaisen kirkon toimintaan, koska sillä on olemassa käytäntö koulutettujen pappien vihkimiseksi, kertoo julkaistun Vähä katekismuksen ulkoasusta vastannut Istanbulin luterilaisen seurakunnan jäsen Ayhan Sivridað. - Uskon, että Vähä katekismuksen selitysteos tuo ymmärrystä monelle paikalliselle pastorille yli seurakuntarajojen. kiksi viikonlopputöitä teettävissä yrityksissä sairastavuus on 1,3 kertaa suurempaa kuin yrityksissä, joissa viikonloput ovat vapaat. Euroopan kirkkojen konferenssiin kuuluu 120 protestanttista, luterilaista, ortodoksista ja anglikaanista kirkkoa. Mukana eivät ole roomalaiskatolilaiset, eikä Venäjän ortodoksinen kirkko. (KT) Tuore turkinkielinen Vähä katekismus otettiin käyttöön 480 vuotta sen jälkeen, kun Martti Luther kirjoitti sen saksaksi. Sen lisäksi kirja antaa ohjeita myös kristittyjen arkeen, esimerkiksi perhe-elämään. Kiitän Herraa, että tämä vuonna 1529 kirjoitettu kirja on nyt vuonna 2009 voitu julkaista turkiksi, Sivridað jatkaa. SANSA tukee Turkin-työtä Istanbulin luterilaisessa seurakunnassa johtavana pappina toimiva Risto Soramies pitää katekismusta tärkeänä oppaana. Hän korostaa katekismuksen hyödyllisyyttä kristinuskon perustotuuksien ymmärtämisessä ja kaikkineen kristityn elämänohjeena. - Suomalaisen on vaikea kuvitella, kuinka suuria tiedollisia aukkoja ja väärinkäsityksiä muslimimaissa on koskien kristinuskoa. Seurakunnassakin pitää ottaa huomioon kristillisten juurien puute, kun annetaan perusopetusta, Soramies sanoo. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat (SANSA) tukee Turkissa tehtävää mediatyötä kustantamalla kristillisiä radioja tv-ohjelmia. Niiden tarkoituksena on vahvistaa turkkilaisten kristittyjen uskoa ja antaa etsijöille mahdollisuus löytää usko Kristukseen Vapahtajana. Lisäksi tuetaan Istanbulin luterilaisen seurakunnan tekemää diakonia- ja seurakuntatyötä. Kari Vitikainen Radio Dei kertoo liikennetietoa Ajantasaisen liikennetiedon keräämiseen ja jalostamiseen erikoistunut Destia Traffic ja osavaltakunnallinen radiokanava Radio Dei ovat solmineet yhteistyösopimuksen liikennetiedon tuottamisesta ja välittämisestä. Radio Dei käyttää Destia Trafficin liikennetietotyökalua ajankohtaisten liikenneviestien välittämiseen. Kuuntelijat kuulevat ajantasaista liikennetietoa ja voivat myös osallistua sen jakamiseen. Kuuntelijat saavat tiedon muun muassa kelistä ja erilaisista liikennettä haittaavista häiriöistä, kuten ruuhkista, suurista tietöistä tai onnettomuuksista. Liikennettä seurataan Radio Deissä varsinkin aamuisin ja iltapäivisin. (Radio Dei) 4 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA
Raamattu tai Raamatun osa julkaistu 2 479 kielellä Maailman kielten lukumääräksi arvioidaan 7 000. Viime vuoden loppuun mennessä vähintään yksi kokonainen raamatunkirja on käännetty 2 479 kielelle. Koko Raamattu ilmestyi viidellä ja Uusi testamentti 20 uudella kielellä. Tällä hetkellä Uusi tai Vanha testamentti on saatavissa 1 185 ja koko Raamattu 451 kielellä. Pipliaseurat toimivat yli 200 maassa. Suomen Pipliaseura (SPS) kuuluu Yhtyneiden Raamattuseurojen verkostoon. Yhtyneet Raamattuseurat on mukana 650 käännöshankkeessa. Tavoitteena on aina käännös, joka on uskollinen alkukieliselle tekstille ja välittää Raamatun sanoman. Suomen Pipliaseura tukee eri puolilla maailmaa tehtävää raamatunkäännös- ja levitystyötä. Suurin yksittäinen hanke on raamatunkäännöstyö 12:lle Venäjän alueella puhuttavalle suomensukuiselle kielelle. Viime vuonna julkaistiin Uusi testamentti komiksi. Suomen, Ruotsin ja Norjan Pipliaseurat tekevät yhteistyötä pohjoissaamenkielisessä raamatunkäännöshankkeessa. (KT/SPS) Piispa Aarre Kuukaupista myös kirkkoherra Pietariin Pyhän Marian seurakunnassa Pietarissa suoritettiin kirkkoherran vaali maaliskuun alussa. Kirkkoherraksi valittiin lähes yksimielisesti Inkerin evankelisluterilaisen kirkon piispa Aarre Kuukauppi. Muita hakijoita ei ollut. Kuukauppi hoiti kirkkoherran virkaa jo, kun se oli haettavana. Hän jatkaa myös piispan tehtävissä. Inkerin kirkon kirkkohallitus myönsi eron Pyhän Marian seurakunnan edelliselle kirkkoherralle Juhani Pörstille joulukuussa. Pörsti haki eroa tammikuun alusta lähtien, jolloin hänen työkautensa Suomen Lähetysseuran (SLS) työntekijänä päättyi. Pörsti toimi Pyhän Marian seurakunnan kirkkoherrana 13.9.2002 alkaen. Pastori Aarre Kuukaupista tuli Inkerin kirkon ensimmäinen inkerinsumalainen piispa vuonna 1996. Hänet vihittiin Inkerin kirkon diakoniksi ja papiksi 1993, mutta hän oli työskennellyt Pushkinin seurakunnassa jo vuodesta 1977. Pyhän Marian kirkko vihittiin uudelleen käyttöön helluntaina 2002. Syyskuussa 2002 siitä tuli Inkerin kirkon piispankirkko. (Inkerin kirkko/lähde) Ole mukana kristillisessä radio- ja tv-työssä! Lautasantenneja on ilmestynyt Pohjois-Afrikassa katoille kuin sieniä sateella. Käynnissä on oikea mediabuumi. Median välityksellä kerrottu Sana on muutosvoima ihmisten elämässä. KAMPANJA Nyt on evankeliumin aika Pohjois-Afrikassa! Usko syntyy kuulemisesta. Tule viemään viestiä yli rajojen! Studio Al Morsalin johtaja David Ezzine kutsuu. Keräyksen tuotto käytetään Studio Al Morsalin radio- ja tv-työhön sekä jälkihoitotyöhön. www.sansa.fi Pidä lähetys käynnissä. Lahjoitustili: 506203-232018 Viite 2222 22116 Internetissä www.sansa.fi Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat PL 13, 05801 Hyvinkää P. (019) 457 7700 Keräyslupa Manner Suomi OKU2488A, voimassa 1.1.2008 31.12.2009, myönnetty 27.12.2007, Etelä-Suomen lääninhallitus. K u u k a u d e n ÄÄNI Studio Sawtu Linjiila Daniel Atouva, fulfulde Studio Sawtu Linjiila perustettiin 1960-luvulla tavoittamaan Afrikassa Saharan eteläpuolella eläviä, fulfuldea puhuvia fulanipaimentolaisia. Nykyisin studiota ylläpitävät Kamerunin evankelis-luterilainen kirkko ja Luterilainen maailmanliitto (LML). Se sijaitsee Ngaoundérén kaupungissa Kamerunissa, kuten kirkon päämajakin. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat (SANSA) aloitti fulfuldenkielisten ohjelmien tukemisen LML:n kautta vuonna 1996. Toimittajapastori Daniel Atouva haluaa ihmisten tuntevan hänet evankeliumin ja lähetystyön puolestapuhujana. - Sydämenasiani on tehdä ohjelmia Jeesuksesta ja lukea ohjelmissa Raamattua fulfulden kielellä. Radion kautta tavoitamme paimentolaisheimoihin kuuluvia fulaneja tehokkaasti. Nuorena Daniel Atouva kuunteli paikallisen saarnaajan puheita ja tajusi, että hänkin tarvitsee Jeesusta omien syntien sovittamiseksi. Hän ymmärsi myös, että hänen pitää mennä kasteelle. Tästä alkoi hänen tiensä kristittynä. Hän toimi alueen pastorina ja käänsi Raamattua ennen kuin tuli radiotyöntekijäksi. Sawtu Linjiila on tärkeä kanava fulfulden kielen säilyttäjänä. Koska fulanit asuvat laajalla alueella Länsi- ja Keski-Afrikassa Kamerunin lisäksi muun muassa Malissa, Beninissä, Keski-Afrikan tasavallassa, Burkina Fasossa ja Nigeriassa radio mahdollistaa hyvin heidän tavoittamisensa. Fulanit ovat valtaosin muslimeja, mutta ainakin Beninin ja Nigerian fulaneissa on melko paljon kristittyjä. - Studio Sawtu Linjiila valmistaa selkeästi kristillisiä ohjelmia. On hyvä, että ne silti kiinnostavat myös muslimeja. Ohjelmilla, kuten Profeettojen historia ja Raamatun lukeminen ja selittäminen, luodaan perusta eri uskontojen väliselle vuoropuhelulle. Monet kuuntelijamme keskustelevat ohjelmista muslimienkin kanssa. Kuulijoidemme on mahdollista saada tukea tällaiseen vuoropuheluun sitä varten järjestetystä tukipalvelusta. Yhteydenpidossa riittää haastetta Atouva pitää tärkeänä yhteyksien luomista kuulijoihin. Joistakin maista saattaa tulla satoja kuuntelijakirjeitä vuosittain. Kun kaikki eivät osaa kirjoittaa, niin usein palautteen antaa kylän kirjoitustaitoinen. Koska fulanit asuvat ja osin liikkuvatkin karjoineen laajoilla alueilla, yhteydenpito palautteen lähettäjiin on välillä varsin haasteellista. - Studio Sawtu Linjiila toteuttaa kokonaisvaltaista lähetysnäkyä, jolloin pyrkimyksenä on auttaa ihmistä kokonaisuutena. Ohjelmat kertovat myös terveyteen ja kylien kehittämiseen liittyvistä asioista. - Meillä on myös konkreettinen tehtävä kadonneiden etsimisessä. Palautteessaan Yaou Hangloa kertoo, että sai takaisin karjaansa kuuluvat kuusi lehmää radion avulla ja Bouba Sabongari kertoo, että hänen naapurinsa löysi kaksi kadonnutta lastaan Sawtu Linjiilan välityksellä. Tärkeimpänä asiana radiotyössä Daniel Atouva pitää kuitenkin julistusta siitä, että Jeesus on Herra ja hänen kauttaan meillä on pääsy taivaaseen. Tätä sanomaa hän saa välittää Sawtu Linjiilan (suomeksi Evankeliumin ääni) kautta kaikille fulfuldenkielisille fulanipaimentolaisille. Studio Sawtu Linjiilan kristillisiä ohjelmia radioi nykyisin lyhytaalloilla Deutsche Welle (DW) Saksasta. Lisäksi niitä lähetetään yli kymmenen paikallisen radioaseman välityksellä. Marja Soikkeli ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 5
Lähteellä EHTOOLLISEN LAHJA Rukous Mirja-Liisa Koivisto Herramme Jeesus Kristus, sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää se minun muistokseni. Samoin hän otti maljan, kiitti ja sanoi: Ottakaa ja juokaa tästä, te kaikki. Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan teidän puolestanne syntien anteeksiantamiseksi. Niin usein kuin te siitä juotte, tehkää se minun muistokseni. Saan kuulla ehtoollisen asetussanat jälleen kerran. Minua kutsutaan muiden seurakuntalaisten tavoin ehtoollispöytään ottamaan vastaan Jeesuksen ruumis ja veri, syntieni sovitus. Olenko kelvollinen ehtoollisvieras? Estääkö syntieni paljous minua astumasta alttarille? Vai onko niin, että ehtoollinen on tarkoitettukin erityisesti minua varten? Niinhän Martti Luther opettaa, että juuri se, joka tuntee itsensä mahdottomaksi ja kelvottomaksi, onkin kelvollinen ehtoollisvieras. Mitään omaa ansiota minulla ei ole ja siksi saan kaiken täydellisenä lahjana, jonka voin tyhjin käsin ottaa vastaan. Omat viemiseni Herralleni Jeesukselle ovat vain monet, monet syntini, laiminlyöntini ja epäonnistumiseni. Jälleen kerran olen saanut monin tavoin pettyä vaellukseeni. Hyväksyisikö kukaan muu minua tällaisten epäonnistumisten jälkeen? Rakastava Vapahtajani kuitenkin odottaa minua kuin tuhlaajapojan isä jälkeläistään syli avoimena; hänelle minä kuitenkin edelleen kelpaan. Saan vaihtaa omat synneissä ryvettyneet, saastaiset vaatteeni niihin lumivalkoisiin, jotka Herra Jeesus itse on verellään puhdistanut. Tähän autuaalliseen vaihtokauppaan minua nyt kutsutaan. Saan polvistua alttarille toisten ehtoollisvieraiden seuraan. Lakeuksilla on melko usein viime aikoina kuultu sana: kunnatoon. Sillä voidaan tarkoittaa sekä kuntansa menettänyttä että kelvotonta... Kun katsoo ikkunaa keskellä kiviseinää, käväisee mielessä: avautuuko ristikko vai sulkeutuvatko kalterit? Voi kuule, Herra, kaikkivaltias! Autathan meitä pitämään - Sinun puolestasi annettu, sinun puolestasi vuodatettu, sanoo pappi minulle. Ja aivan totta se on: Jeesus on mennyt kuolemaan juuri minun syntieni tähden. Juuri minulle hän haluaa antaa taas uuden mahdollisuuden, taas uuden alun. Mene, äläkä enää syntiä tee, hän sanoo minulle, kuten kerran syntiselle naisellekin. Puhtaana saan jatkaa matkaani. Tiedän kyllä, että teen syntiä taas tämänkin ehtoollisen jälkeen vielä monta kertaa, mutta siksihän ehtoollisen lahja on minulle annettu. Yhä uudestaan saan upottaa syntini siihen armon mereen, jonka Herra Jeesus on Golgatan ristillä puolestani vuodattanut. Olen vapaa, olen puhdas, olen armahdettu. Jeesuksen ruumis ja veri on minut vapauttanut, minut puhtaaksi pessyt. Lahjavanhurskauden turvin lähden rohkeasti ottamaan vastaan kaiken, minkä tämä maallinen vaellus vielä kohdalleni tuo. evankeliumin elävänä ja yhteisöt yhdessä. Pidäthän ihmiset turvissasi! Aamen Petri Malk Sanat sinun puolestasi annettu, sinun puolestasi vuodatettu ovat suurenmoinen lahja rakkaalta Vapahtajalta, Herraltani Jeesukselta, joka on kaikki syntimme kerran Golgatalla sovittanut. Hilpi Jenu Rippikoululeiriltä kotikirkkoni alttarille Ensimmäisen kerran saan ottaa ehtoollisen lahjan vastaan kotikirkkoni Vilppulan alttarilla rippikoulun päätteeksi oman isäni kädestä. Silloin ehtoollispöytään polvistuu muiden rippikoululaisten joukossa myös Kari Heilimo, johon olen rippikoululeirillä tutustunut. Siitä alkaa seurustelumme, ja kahdeksan vuotta myöhemmin polvistumme yhdessä samalle alttarille saamaan siunausta avioliitollemme. Vihkijänä ja siunaajana on silloinkin isäni. Tuon alttarin edessä olen taas yhdentoista vuoden kuluttua yhdessä lasteni kanssa lento-onnettomuudessa kuolleen mieheni arkun ääressä. Silloin koko suuri kirkko on täynnä järkyttyneitä surijoita. Emme tosiaankaan jääneet yksin surumme kanssa, vaan sukulaiset ja ystävät ympäröivät meidät rakkaudella ja huolenpidolla vielä pitkään tuon päivän jälkeenkin. Kari on saanut surmansa Suomen ensimmäisessä Hawk-onnettomuudessa maaliskuussa 1981. Silmänräpäyksessä olen menettänyt rakkaimpani, koko maailmani on romahtanut. Illalla ajamme hiljaisina Ulvilasta siskoni kotiin Vilppulaan, jonne hän on tullut taksilla hakemaan minut ja lapseni. Jo aiemmin kotonamme on ollut tukena ystäviä, ja veljeni vaimoineen on tullut Turusta meitä lohduttamaan. Kaikkihan ovat uutisista kuulleet Karin kuolemasta. Pelastettuna surun keskellä Äkkiä tajuan: Nyt se on tapahtunut, se minkä olen tiennyt kouluajoista asti. Minulle on tapahtunut jotain niin kauheaa, että ainoa mahdollisuuteni on ottaa vastaan pelastus, antaa elämäni Jumalan käsiin. Sanon hiljaa mielessäni Jumalalle: - Tässä minä nyt sitten olen. Enää meillä ei ole muuta turvaa kuin Sinä, Herra. Nyt Sinä saat pitää huolta minusta ja lapsistani. Seuraavana päivänä soitan isälleni ja pyydän häntä tulemaan siskoni luo antamaan minulle ehtoollisen. Vasta jälkeenpäin olen käsittänyt, kuinka vaikeaa se lähes 80-vuotiaalle isälleni varmasti on ollut. Onhan hänkin syvästi järkyttynyt rakkaan vävynsä äkillisestä kuolemasta. Ja kuitenkin: hänen ja äitini harras rukous on kuultu, nuorin heidän kahdeksasta lapsestaan on löytänyt pelastuksen. Laulamme toivomuksestani muutamia säkeistöjä virrestä Ei mikään niin voi virvoittaa. Isäni toimittaa pienen matka-ehtoollisvälineistön avulla minulle ehtoollisen siskoni kodin takkahuoneessa. Olen saanut ehtoollisen lahjan sinetiksi siitä, että uusi elämäni Herran Jeesuksen yhteydessä on alkanut. Puolestani annettu, puolestani vuodatettu Hyvin meistä on pidetty huolta, minusta ja lapsistani. Ja paljon on Jumalalla ollut osalleni varattuna, olen saanut häneltä uskomattoman rikkaan elämän. Lähes 25 vuotta olen saanut polvistua ehtoollispöytään yhdessä nykyisen Jukkapuolisoni kanssa. Hän on ollut tukenani niissä monissa tehtävissä, joihin Jumala on minua näinä vuosina johdattanut. Vuosi vuodelta ehtoollisen lahja on tuntunut yhä tarpeellisemmalta. Ei minusta tullut sitä esimerkillistä kristittyä, jollaiseksi aluksi aioin. Tuli vuosi vuodelta syntisempi, yksin Jeesuksen veren, yksin hänen ristinuhrinsa avulla taivastietä kulkeva. Siksi nuo sanat sinun puolestasi annettu, sinun puolestasi vuodatettu ovat aina suurenmoinen lahja rakkaalta Vapahtajalta, Herraltani Jeesukselta, joka on kaikki minunkin syntini kerran Golgatalla sovittanut. Siihen voin luottaa joka päivä aina siihen asti, kunnes näen hänet kasvoista kasvoihin perillä taivaan kirkkaudessa. Sinne saan olla matkalla vain ehtoollisen lahjan, vain Vapahtajani sovitustyön, vain minunkin syntieni vuoksi maahan vuotaneen uhriveren tähden. 6 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA
O lin viime syksynä lomamatkalla Pohjois-Afrikassa. Opas kertoi, että tunisialaisille kodin ovi on hyvin tärkeä ja osoittaa perheen yhteiskunnallisen aseman. Vanhoissa kaupungeissa samannäköiset talot olivat tiiviisti vieri vieressä ja muodostivat yhtenäisiä, kapeita kujia. Kauniisti koristellut, värikkäät ovet erottuivat edukseen yksitoikkoisista valkeista seinistä. Melkein kaikki ovet olivat suljettuja. Ne olivat joko lukittuja sisältä tai ulkopuolelta ketjuin tai rautatangoin suljetuiksi ja suo- SULJETUT OVET jatuiksi osoitettuja. Siellä täällä harvoin kuitenkin näki hieman raollaan olevia, jopa avoimia ovia. Ovet puhuttelivat minua voimakkaasti. Tiesin, että muslimimaa Tunisia on varsin suljettu evankeliumilta. Ihmiset itse ovat sulkeneet sydämensä oven. Myös valtio on laittanut laein esteitä evankeliumin etenemisille ihmisten sydämiin. Mutta kuitenkin muutamat ovet tuntuivat olevan raollaan ilosanomalle. Suljettuja ovia katsellessani iloitsin siitä, että ylösnoussut Jeesus kulki maan päällä lukituista ovista. Hänen sanansa pääsee tänäänkin suljetuista ovista radioaaltojen avulla ihmisten koteihin ja sydämiin sielläkin, missä ovet suljetaan kulkijoiden edessä. Matkalla tulin yhä vakuuttuneemmaksi radiolähetystyön tärkeydestä. Katoilla ja parvekkeilla olevat lautaset osoittivat myös kristillisten tvohjelmien pääsevän koteihin kertomaan ilosanomaa Vapahtajasta. Pirkko Oinonen teksti ja kuvat Ristin suojassa Marokkolainen berberikoti vuoristossa. Risti ovessa liittyi alkujaan Israelin kansan lähtöön Egyptistä. Verellä sivellyllä kuviolla suojattiin perhettä ja taloa. Nykyihmiset Pohjois-Afrikassa harvoin edes ymmärtävät symbolin alkuperää. Matti Korpiaho ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 7
Vapaat kristityt tukevat vainottuja kristittyjä. Matti Korpiaho Yleisesti on tunnettu, että marttyyrit on kirkon siemen. Jerusalemin vainojen seurauksena monet pakenivat Juudeasta ja kulkeutuivat Antiokiaan saakka. Siellä syntyi ja vahvistui kristillinen seurakunta (Ap. t. 11:19 30). Samoihin aikoihin koki Jaakob, Johanneksen veli, marttyyrikuoleman. Pietari vangittiin ensimmäisen kerran (Ap. t. 12:1 5). Apostolien tekojen luvusta 21 alkaen kuvataan Paavalia vangittuna. Koko kristillisen kirkon olemusta leimaa alusta asti vaino ja marttyyrius. Näin jatkui heti apostolisen ajan jälkeen seuraavina vuosisatoina. Eusebiuksen (260 340 jkr.) kirkkohistoriaa pidetään aikansa merkittävimpänä teoksena kirkosta. Hän käsittelee kristillisen kirkon alkuaikaa, johon mahtuu runsaasti marttyyreja ja vainojen aikoja. Kirja on tuon ajan tuntemisen tärkein lähde. Ivar A. Heikelin suomentamana se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna1937 ja toinen painos 1997. Eusebiuksen mukaan ennen merkittävintä kristittyjen Diokletianuksen aikana tapahtunutta vainoa oli kristittyjen asema vakaa ja tunnustettu. He saivat merkittäviä kunniavirkoja. Rukoushuoneet täyttyivät, ja piti rakentaa entistä suurempia kirkkoja. Kristittyjen määrän huomattavaa kasvua seurasi myös heidän vaikutusvaltansa lisääntyminen. Eusebius selittää vainojen alkaneen kristittyjen langetessa kevytmieliseen elämään ja keskinäiseen riitelyyn. Merkittävin kristittyjen vainooja alkukirkon aikoina oli keisari Diokletianus, jonka vaimo ja tytär kuuluivat kristittyihin tai ainakin kristinusko oli heille läheinen. Vainot alkoivat 303 jkr., ja Eusebius oli tapahtumien silminnäkijä. Tuolloin julkaistiin julistus, jossa määrättiin, että kirkot oli purettava perustuksia myöten, kirjat poltettava ja kunniavirat peruutettava. Pian tuli toinen julistus, joka määräsi seurakuntien johtajat vangittaviksi, ja että heidät oli pakotettava uhraamaan epäjumalille. Sotajoukotkin puhdistettiin kristityistä, joita tapettiin koko Rooman valtakunnan alueella. Leena Punkari VAINON AIKOJA ALKUKIRKOSSA Kristillisen kirkon vainojen historia alkoi jo Jeesuksen kokemassa kärsimyksessä ja kuolemassa. Se jatkui Stefanuksen surmaamisessa. Kristikunnan vainooja Paavali vartioi hänen vaatteitaan. Myöhemmin Paavalista itsestään tuli vainottu ja marttyyri. Kaikki apostolit joutuivat kokemaan vainoa, ja yksitoista heistä kuoli marttyyreina. Vain Johannes kuoli perimätiedon mukaan luonnollisen kuoleman. Vainot päättyivät Kun Konstantinuksen voitto pakanuudesta oli sinetöity, julistettiin valtakunnassa yleinen uskonnonvapaus. Ketään ei kielletty noudattamasta ja valitsemasta kristittyjen tapoja harjoittaa uskontoa. Heitä kohtaan neuvottiin osoittamaan tavallista lempeyttä ja suopeutta. Uskonnonvapauden mukaisesti muillekin annettiin oikeus noudattaa tapojaan ja palvontamenojaan. Vainojen hellitettyä kristityt vapautettiin, ja he saattoivat palata koteihinsa. Eusebius kirjoittaa: Iloisina ja loistavina he kulkivat kautta kaikkien kaupunkien, täynnä sanomatonta iloa ja rohkeutta, jota ei sanoin voi ilmaista. Suuret joukot vaelsivat keskellä teitä ja toreja ylistäen Jumalaa lauluilla ja virsillä. Ensimmäisen pahan vainon ajan katsotaan päättyneen vuoden 313 tienoilla. Kristityt olivat voittaneet ja kirkko vahvistunut. Kun Konstantinus vuonna 324 oli noussut koko valtakunnan hallitsijaksi, kristinusko pääsi suosituimmuusasemaan, ja kirkko kehittyi Rooman valtakunnankirkoksi. Keisari antoi rahaa kirkkojen korjauksiin ja rakentamiseen ja sunnuntai (Kristuksen ylösnousemisen päivä) tuli yleiseksi lepopäiväksi. Kirkko sai samanlaiset etuoikeudet kuin muutkin uskonnot. Kristityt papit vapautettiin veroista, kuten muidenkin uskontojen papit. Kristinuskon henki alkoi tehdä myös Rooman kovia lakeja inhimillisemmiksi. Keisari Konstantinus loi perustan kirkon ja valtion yhteydelle ja alkoi edistää kristinuskon asiaa. Hallitsijan myönteinen asenne kristinuskoa kohtaan johtui siitä, että hän ymmärsi yhteistyön kristittyjen kanssa olevan valtiollekin hyödyllistä. Kristinuskoa ei voitu tuhota, joten Konstantinus liittoutui sen kanssa. Näin hän korvasi vanhan uskonnon uudella, moraalisesti korkeatasoisemmalla. Tukea vainotuille Laajasti tunnettu, suljetuilla alueilla paljon vainottuja viimeisten vuosikymmenten aikana auttanut veli Andreas on myös käsitellyt nykyajan vainoja. Hänellä on kolme näkökohtaa suhtautumisessa vainoihin. Näkökohdat ovat: 1. Jokaisella ihmisellä maailmassa on oikeus tulla tuntemaan Jeesus Kristus. Mitä enemmän kuulemme vainoista, sitä enemmän meidän tulisi keskittyä niihin alueisiin, joilla ilmenee vainoja. Ihmisillä on oikeus tulla tietämään, kuka Jeesus on, koska hän kuoli heidän tähtensä ristillä. Hän antoi heille synnit anteeksi, että he tulisivat tietämään, että on olemassa ulospääsytie kurjuudesta, ahdistuksesta, terrorista, pelosta ja kahleista. 2. Jokaisella, joka kärsii uskonsa tähden Kristukseen, on oikeus saada apua. Raamattu sanoo, että jos yksi ruumiin osa kärsii, kaikki kärsivät sen kanssa (1. Kor. 12:26). Jos emme pysty tuntemaan heidän kipuaan, emme ole osa Kristuksen ruumista. Meidän tulee itkeä itkevien kanssa, puhua niiden puolesta, jotka eivät voi puhua. Kärsivillä jäsenillä on oikeus saada meiltä apua. 3. Kristityillä on oikeus tietää, kuinka Jumala täyttää vainottujen tarpeet. Vainotut eivät voi tulla luoksemme saamaan apua. Meidän on mentävä heidän luokseen rukouksin, uhrein ja pitämällä huolta heistä. 8 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA
MEDIALÄHETYSTYÖ TAVOITTAA MYÖS VAINOTUT KRISTITYT Suuri osa maailman kristityistä vähemmistöistä elää hankalissa olosuhteissa: hindunationalismin, ateismin tai jyrkentyvän islamin paineissa. Vaikeita alueita kristityille vähemmistöille ovat esimerkiksi Intia hindunationalismin, Kiina ateismin ja moni Lähi-idän, Keski-Aasian sekä Pohjois-Afrikan maa jyrkentyvän islamin paineissa. Medialähetystyön keinoin ja välinein (muun muassa radio, televisio ja internet) Sanaa voidaan välittää myös alueille, joille lähettien pääsy on vaikeata, ellei suorastaan mahdotonta. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) ulkomaisen työn johtajan Timo Reuhkalan mukaan ihmisoikeudet eivät muiden uskontojen piirissä ole yhtä tärkeitä kuin kristinuskon. - Yhdistyneiden kansakuntien (YK) julistus ihmisoikeuksista nousee valistuksen hengestä ja yksilöllisyydestä. Sijaa ei anneta Jumalalle, eikä uskolle. Monet pykälät nousevat julistuksen syntyhetken historiallisesta ja poliittisesta tilanteesta, eikä niitä ehkä nykyisin muotoiltaisi täsmälleen samoin, Reuhkala sanoo. - Ihmisoikeudet perustuvat kuitenkin vahvasti kristilliseen ajatuspohjaan, ja niitä on vaikea ymmärtää ilman kristillistä opetusta ja viitekehystä. Länsimaissa pidämme kristillistä viitekehystä itsestään selvänä, emmekä näe sen vaikutusta, vaan luulemme itse keksineemme ihmisen arvon. - Ihmisoikeudet ovat kristityille hyvin tärkeä asia, koska YK:n julistus takaa oikeuden ja vapauden uskoa ja vaihtaa uskontoa. Ihmisoikeuksien julistus on muuttanut maailmaa ja oppineitten ihmisten ajattelua vahvasti viime vuosikymmeninä. Se on tehnyt jokaisen ihmisen arvon ja tasa-arvoisuuden tärkeiksi kaikille. Ihmisen elämä on ainutlaatuinen. Kirkkoja ei kaikkialla sallita Timo Reuhkalan mukaan ihmisoikeusaktivistit pitävät erityisen vakavana Eritrean tilannetta Afrikassa. Maassa on vain neljä sallittua uskonnollista ryhmää: ortodoksinen, roomalaiskatolinen ja luterilainen kirkko sekä muslimiyhteisö. Luterilainen kirkko on ainoa viralliseksi hyväksytty protestanttinen kirkko, muut eivät saa maassa toimia. - Hallitus rajoittaa hyväksyttyjenkin kirkkojen toimintaa, ja ne kuuntelevat tarkasti hallituksen tahtoa. Kirkot, joiden edustajat eivät näin ole tehneet, ovat joutuneet ulos maasta tai maan Kansainvälisen radiolähetysjärjestön, Trans World Radion, intialainen jälkihoitotyöntekijä Ajay Topno surmattiin toissa syksynä Jharkhandin Sehadassa. Häneltä jäi leski ja neljä lasta. alle vainottuna kirkkona. Monet niiden kristityistä ovat vangittuina, koska eivät noudattaneet lakeja. - Eritrean valtio ei anna kansalaistensa vapaasti matkustaa ulkomaille. Heillä täytyy olla viisumi maasta lähtöön, vaikka ihmisoikeusjulistus nimenomaan takaa tämän vapauden. Maailmassa on vain hyvin harvoja maita, joissa vaaditaan tällainen viisumi kansalaisilta. Arabimaat ovat tehneet kaksi ihmisoikeusjulistusta YK:n määrittämien ihmisoikeuksien rinnalle. Niiden pohjana on islam, ja ne poikkeavat monessa kohdassa YK:n julistuksesta. Hankalin kysymys on, onko uskonnon vaihtaminen sallittua. - Arabimaissa SANSAn tukemien ohjelmien kuuntelijat joutuvat ristiriitaan kotimaidensa lakien kanssa, sillä monin paikoin jo ulkomaisten ohjelmien kuuntelu on kiellettyä ja esimerkiksi Iranissa satelliittilautasten omistaminen. Tosin siellä on valtavasti satelliittivastaanottimia, eikä hallitus kovin tehokkaasti estä niiden käyttöä, Reuhkala jatkaa. - Iranin hallitus on hyvin tietoinen viestimien vaikutusmahdollisuuksista, koska islamilainen vallankumous ja shaahin vallastapano pohjustettiin aikoinaan c-kaseteilla levitetyillä puheilla. Sekä Iranissa että Pohjois-Afrikan islamilaisissa maissa suhtautuminen kristittyihin on viime aikoina jälleen tiukentunut. Esimerkiksi Algeriassa on puolet protestanttikirkoista suljettu ja kristityiksi kääntyneitä painostetaan palaamaan muslimeiksi. Yhtenäisyyttä, vaikka pakolla Intia ja Kiina eivät ole tehneet vaihtoehtoisia ihmisoikeuksien julistuksia. Timo Reuhkalan mielestä olisikin mielenkiintoista nähdä, mitä nousisi maiden uskonnollis-filosofiselta pohjalta. SANSA tukee molempiin maihin lähetettäviä kristillisiä radio-ohjelmia, ja molemmissa maissa on ihmisoikeusongelmia uskonnonvapauden näkökulmasta. Etelä-Intiassa on perinteisesti ollut paljon kristittyjä jo kristinuskon alkuvaiheista. He ovat saaneet rauhassa uskoa ilman suuria ristiriitoja. - Kristinusko alkoi Intiassa levitä hiljalleen uuden ajan lähetystyön myötä ja sai jalansijaa uusilla seuduilla. Kun maailmassa on alettu vertailla uskovien määriä, hindufundamentalistit heräsivät puolustamaan uskoaan. Kaikki Intian heimouskontojen edustajat laskettiin hinduiksi, toisin kuin aiemmin. Hindulaisuuden luonteen takia heimouskonnot oli helppo sisällyttää siihen. Siitä seurasi, että hindulaisuudesta tuli vahvemmin valtion uskonto ja kaikista muista uskonnoista enemmän ulkopuolisia. - Uskonnonvapaus on Intiassa monimutkainen kysymys. Periaatteessa valtio takaa sen ihmisille, mutta monissa osavaltioissa on voimassa uskonnon vaihtamisen kieltävä laki, ja uskonto merkitään ihmisten henkilökortteihin. Kääntymisen selkeästi kieltävä laki on voimassa Arunachal Pradeshissa, Chhattisgarhissa, Gujaratissa, Himachal Pradeshissa, Madhya Pradeshissa, Orissassa ja Rajasthanissa. Jharkhandin alapuolella sijaitsevassa Orissassa kohdistui kristittyihin sekä toissa vuonna joulun aikaan että viime syyskuussa suurhyökkäys : ihmisiä kuoli ja loukkaantui, paljon koteja ja kirkkoja tuhottiin. Kristittyjä vaadittiin kääntymään hindulaisiksi, jolloin yli sata pappia seurakuntalaisineen on joutunut pysyvästi pakenemaan kotikylistään. Suomen pääministeri Matti Vanhanen vetosi kristittyjen puolesta vieraillessaan Intiassa vuosi helmikuussa. Suomessa toimivien kirkkojen johtajat ja useat Suomen lähetysneuvoston (SLN) jäsenjärjestöt allekirjoittivat Vanhaselle toimitetun vetoomuksen Intian kristityn vähemmistön ihmisoikeuksien turvaamiseksi. Kiinassa uskonnonvapaus on Reuhkalan mukaan kehittynyt parempaan suuntaan sitten kulttuurivallankumouksen, tosin paikallisia eroja on hyvin runsaasti. Kiina on periaatteessa ateistinen valtio, mutta sallii uskonnon. Valtio haluaa kuitenkin hallinnoida uskonnollista toimintaa ja muokata siitä kiinalaista. Valtio kontrolloi Kolmen itsen kirkkoakin, vaikka takaa sille myös tietyn toimintavapauden. Kiinan hallituksen huolena on suuren valtion pysyminen yhtenäisenä. Siksi se on epäluuloinen, jos jotkut ryhmät, kuten osa ns. kotikirkkoliikkeen jäsenistä, ei suostu valtion edellyttämään yhteistyöhön. Leena Punkari Teksti on käsitelty aikaisemmin Kirkkomme lähetys -lehdessä julkaistusta kirjoituksesta. Martti Poukka ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 9
Sara Afshari tapasi LÄHETYSTYÖN YSTÄVIÄ K o t i m a a n t y ö n a r k e a SAT-7 Parsin kanavajohtaja Sara Afshari tapasi eri puolilla Suomea radiolähetystyön ystäviä, seurakuntien lähetystyöntekijöitä, luottamushenkilöitä ja vapaaehtoisia. Helsingissä hän kertoi heille tietävänsä, miltä tuntuu Jumalan sanan nälkä. Asialla: Kanavajohtaja Sara Afshari kertoi SAT-7 Parsista, yhteyssihteeri Anne Isokuortti SANSAsta tulkkasi. Aluesihteeri Kari Eskelinen ja ulkomaisen työn johtaja Timo Reuhkala järjestivät farsinkielisen televisiotyön esittelyä toimintakuntoon. Kun arkisempi nälkä oli tainnutettu, paneuduttiin farsinkielisiin kristillisiin ohjelmiin, niitä tuottavaan ja satelliitin välityksellä televisioivaan kanavaan SAT-7 Parsiin ja Iranin kristittyjen tilanteeseen. Ja laajemminkin olosuhteisiin persiankielisessä maailmassa. Sara Afshari kertoi kasvaneensa perinteisessä iranilaiskodissa, jossa ei hänen lapsuudessaan edes ollut Koraania. Itse hän osti ensimmäisen Raamatun, koska teki yliopistossa tutkimusta, johon sitä tarvitsi. Myi sen sitten myös! Vähän yli kymmenvuotiasta Saraa hän kuvaa kommunistiksi ja ateistiksi; yksi veljistäkin oli. Mutta Jumala johdatti... Kun Afsharista tuli kristitty, hän ei kuitenkaan ollut ehtinyt oppia Raamatusta paljon muuta kuin uskontunnustuksen ja Isä meidän -rukouksen. - Tiedänkin omasta kokemuksesta, miten tärkeitä hyvät raamattutunnit, opettajat ja sielunhoitajat ovat, Sara sanoi. Hän muutti 2002 Kyprokseen toimiakseen vastaperustetun Iranian Christian Broadcasting -tuotantotalon ja alkuaan pelkästään arabiankielisen SAT-7:n yhteyshenkilönä. ICB aloitti yhden tunnin viikoittaisilla farsinkielisillä tv-ohjelmilla uusintoineen. Jo muutamassa vuodessa se tuotti ohjelmia 24 tuntia vuorokaudessa, ja SAT-7:n yhteyteen muodostettiin farsinkielinen tv-kanava Pars, jota Afshari johtaa. Kristuksen uhri on Saralle tärkeä asia Iranissa on kristittyjä, mutta Sara Afsharikaan ei tuntunut tietävän, paljonko. Hän korosti, että osa kuuluu syntyjään niin sanottuihin vanhoihin kirkkoihin. Hänenkaltaistensa uskoontulleiden lähes ainoa mahdollisuus on kotikirkkoliike, eikä sen jäseniä lasketa tai rekisteröidä. Ei ainakaan julkisesti. - Paljonko SAT-7 Parsilla sitten on katselijoita?, Tapiolan seurakunnan lähetystyön johtokunnan jäsen Vivi Paljakka kysyi. Afshari arvioi, että nykyisin 3 5 miljoonaa. Lähetystyöstä vastaavaa Leppävaaran kappalaista Juha-Pekka Rissasta kiinnosti, missä ja miten ohjelmia tehdään. - Osa valmistetaan Iranissa, mutta pääosa muualla. Kyprokseen Iranin hallituksen valvonta ei onneksi yllä. SAT-7:n kaikilla kanavilla on periaate, ettei toista uskontoa vastaan hyökätä, eikä politiikkaan sekaannuta. Ihmisille yritetään myös valaista, ettei kristinusko ole pelkästään läntisen maailman asukkaiden asia. - Jälkihoitotyöstä Iranissa vastaavat paikalliset kirkkokunnat, vastasi Afshari seuraavaan kysymykseen. Tuomasmessulainen lähetysaktiivi Kuulolla: Juha-Pekka Rissanen Espoon Leppävaaran ja Riitta Ahonen Vantaan Hämeenkylän seurakunnasta, Päivi Peittola Vantaan ja Hakunilan seurakuntien edustajana, Mirjami Räsänen Helsingin Malmin ja Kaarina Haapala Vantaan Rekolan seurakunnasta. Anne Isokuortti SANSAsta, Pekka Vauromaa Tuomasyhteisöstä, Vivi Paljakka Espoon Tapiolan ja Simo Castrén Helsingin Munkkiniemen seurakunnasta. Vapaaehtoisia aktiiveja: Mirjami Räsänen Helsingin Malmin ja Kaarina Haapala Vantaan Korson seurakunnasta ovat innokkaita vapaaehtoisia. Räsäsen sydäntä lähellä on erityisesti radiolähetystyö, Haapala lähtee mieluusti talkooavuksi vaikkapa yhteisvastuutehtäviin. Tietoa kirjallisena: Sara Afshari jakoi sujuvasti suomenkielistä aineistoa, vaikka ei kieltä puhukaan. Muutoin konsultoitiin englanniksi. Jälkipuintia: Esittelyosuus kirvoitti keskusteluja. Puheissa Sara Afshari ja Espoon Leppävaaran seurakunnan edustaja Juha-Pekka Rissanen sekä Vantaan Hämeenkylän seurakunnan edustaja Riitta Ahonen ja Timo Reuhkala. 10 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA
Kulttuuriantia: Pastori ja kanttori Martti Poukka huiluineen auttoi väkeä hengähtämään hetken. Hän työskentelee SANSAn aluesihteerinä Etelä- ja Varsinais-Suomessa. Sähköinen kohtaaminen Tunérien kanssa kosketti Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) Yhteyspäivässä järjestettiin yhteinen rukoushetki, jossa toisena osapuolena oli lähes sata henkeä Palokan kirkossa Jyväskylässä ja toisena osapuolena SAN- SAn lähetit Mikael ja Anne Tunér tyttärineen Kyproksessa. Ajantasainen yhteys toimi verkkopuhelimen välityksellä. Verkkopuhelin, internetpuhelin, skype-puhelin... Monet käyttävät skypetystä yleisterminä, vaikka Skype Limited on itse asiassa tehnyt vain yhden verkkosovelluksen, jonka avulla voi soittaa puheluita tietokoneesta toiseen. Keskustelukumppani on haluttaessa ja Marjaana Kotilainen Yhteys syntyi. SANSAn lähetit Mikael ja Anne Tunér äänenä ja kuvana Palokan kirkon seinällä, Yhteyspäivän osallistujat penkeissä. Välittäjinä SANSAn ulkomaisen työn johtaja Timo Reuhkala ja viestintäjohtaja Ilkka Kastepohja. Kristitty ja luopio: Iranilaissyntyinen Sara Afshari sanoi tietävänsä, mitä on olla käännynnäinen Iranissa. Islamilaisen käsityksen mukaan hän ei ole kristitty, vaan luopio, sillä muslimin ei katsota voivan kääntyä kristityksi. Pekka Vauromaa taas halusi tietää, kokeeko Sara olonsa turvalliseksi liikkuessaan maailmalla. - Turvalliseksi? Kyllä! Elämänihän on Jumalan kädessä. En kokenut, että minulla olisi ollut ongelmia silloinkaan, kun olin vankilassa Iranissa, Afshari totesi painokkaasti ja tapitti yleisöä mustanruskeilla silmillään. Hänen tyyliinsä ei valittaminen kuulu. - Kristuskin oli uhri, joka kuoli puolestamme! Kysymykset jatkuivat: Miten vaikea Iranissa on saada käsiinsä Raamattu? Kuinka helppo on häiritä internetin välityksellä tapahtuvaa yhteydenpitoa ja ohjelmia? Mistä ihmiset saavat tietoonsa ohjelma-ajat ja -aiheet? Kuinka vaikeata onkaan satelliitin avulla välitettävien ohjelmien häirintä!? Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat on liittymässä SAT-7:n täysjäseneksi, mikä on myös satelliittitelevision organisaatiossa hyväksytty. Liitännäisjäsenenä SANSA on toiminut pitkään. Leena Punkari teksti ja kuvat Marjaana Kotilainen sopivin välinein varustettuna mahdollista myös nähdä. SANSAn edustajat olivat virittäneet yhteydet niin, että noin 70 pienpiiriläistä ja lähetyssihteeriä sekä läsnä ollut SANSAn henkilökunta saattoi katsella Palokan kirkon seinälle heijastettua elävää kuvaa Tunéreista. Puolin ja toisin voitiin kysyä ja vastata. Keskustelun päätteeksi yhteyssihteeri Anne Isokuortti johti väen yhteiseen rukoukseen, joka puhutteli. - Haluamme todellakin tehdä työtä yhdessä työn ystävien kanssa, ja rukoileminen on lähettäjien päätehtävä, Yhteyspäivän juontajana toiminut SANSAn naistyön koordinaattori Marjaana Kotilainen korosti. Yhteistä rukousta jatkettiinkin päivän kuluessa. Kristinuskosta ilman käännyttämisen tuntua Yhteyspäivästä oli järjestetty suora yhteys Kyprokseen, jossa Tunérit asuvat määräaikaisina lähetteinä. Mikael työskentelee kristillisen satelliittikanavan SAT-7 Parsin pääohjaajana. Suomessa ja myös Yhteyspäivässä Palokassa vieraili maaliskuun puolivälissä Mikaelin esinainen, farsinkielisen SAT-7 Parsin kanavajohtaja Sara Afshari. Hän esitteli kanavan työtä, toimintaideaa ja persiankieliseen maailmaan suunnattua tuotantoa. - Nämä satelliitin välittämät ohjelmat ovat kristittyjen todistusta ja opetusta ensisijaisesti toisille kristityille sellaisilla alueilla, joilla he elävät vähemmistöinä. Toki myös muslimit voivat seurata ohjelmia. Ohjelmat Pohdiskeltavaa ja keskusteltavaa riitti. Puheissa lähetyksen työalasihteeri Seija Huuskonen Jyväskylän seurakunnasta ja Hanna-piirin vetäjä Seija A. Niemi Turusta. muokkaavat tavallisen tv-katsojan alkujaan varsin värittynyttä käsitystä kristinuskosta ilman että hän kokee olevansa käännyttämisen kohde, SAN- SAn ulkomaisen työn johtaja Timo Reuhkala iloitsi. Jyväskyläläisten panos Yhteyspäivän järjestämisessä oli runsas. Mukana olivat muun muassa Jyväskylän seurakunnasta lähetyksen työalasihteeri Seija Huuskonen ja Palokan aluekappalainen Teija Laine sekä seurakunnan nimikkolähetit Eila ja Patrick Murphy. He työskentelevät SANSAn lähettäminä Far East Broadcasting Companyn (FEBC) työssä nykyisin Keski-Suomesta käsin. Esillä olivat myös arabiankielinen radio- ja tv-työ sekä turkinkielinen tv-työ. Eikä siinä kaikki... (Lähde) ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 11
Me palvelemme teitä Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) henkilökunta esittäytyy. Mukana on tuoreita kasvoja näissä kuvioissa, mutta myös alusta saakka yhdistyksessä työskennelleitä, tosin useampi eläkepäivien kynnyksellä. Lähestykää toki meitä, jos mielessänne on radiolähetystyöhön tai laajemmin medialähetystyöhön liittyviä kysymyksiä. Rukoilkaamme, että voimme radion, television ja internetin välityksellä kertoa evankeliumin mahdollisimman monille, jotka eivät sitä vielä ole kuulleet. Sana kantaa! Työntekijöistä ovat uusimpia alkuvuodesta aluesihteerinä aloittanut Mervi Viuhko sekä viimesyksyiset tulokkaat: johdon ja ulkomaisen työn osaston sihteeri Marja Soikkeli ja mediatoimittaja Sami Heinomo. Eläkkeelle jäävät kevään aikana lähetysjohtajan avustaja Tuula Korpiaho, Kroatianlähetti Seija Uimonen sekä aluesihteerit Harri Eronen ja Mirja-Liisa Koivisto. Kotimaantyön johtaja Matti Korpiaho on eläköitymässä vuodenvaihteen tienoilla, hänen seuraajakseen valittu Marko Pihlajamaa esitellään lyhyesti toisaalla tässä lehdessä. Tiedottaja Annaleena Pakkanen palaa hoitovapaalta loppukesästä. Tiedottajan töistä tärkeimmät on väliaikaisesti jaettu useamman henkilön kesken. Uudessa viestintäjohtajan tehtävässä on vuodenvaihteesta toiminut Ilkka Kastepohja, edelliseltä työnimikkeeltään kehityspäällikkö. Oman toimensa ohella SANSAn työhön osallistuu edelleen nuorisomuusikko Pekka Laukkarinen. Sivutoimisena siivoojana työskentelee Anneli Hartikainen. Kuvagalleriassa kasvot ovat aakkosjärjestyksessä. Lähetit esittelemme erikseen. Lisäksi Juha Auvinen lähetysjohtaja Harri Eronen aluesihteeri Kari Eskelinen aluesihteeri Anneli Hartikainen siivooja Sami Heinomo mediatoimittaja Pirjo Hyövälti kirjanpitäjä, Putiikin vastaava Anne Isokuortti yhteyssihteeri Pirjo Juntunen aluesihteeri Merja Kauppinen radiotoimittaja Ilkka Kastepohja viestintäjohtaja Mirja-Liisa Koivisto aluesihteeri Matti Korpiaho kotimaantyön johtaja Tuula Korpiaho lähetysjohtajan avustaja Marjaana Kotilainen naistyön koordinaattori Pekka Laukkarinen nuorisomuusikko (oto) Sirpa Laurell talousjohtaja Auli Lehto rekisterinhoitaja Jukka Norvanto Radioraamattukoulun johtaja Annaleena Pakkanen tiedottaja (hoitovapaalla) Martti Poukka aluesihteeri, lähettikuraattori Inga-Lill Rajala radiotoimittaja Timo Reuhkala ulkomaisen työn johtaja Marja Soikkeli johdon sihteeri Leena Tuominen puhelinvaihteenhoitaja, vastaanottosihteeri Petri Viljanen atk-tukihenkilö 12 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA
aukeamalla on muutama kuva niin sanotuista kansallisista työntekijöistä, joiden kuluista SANSA vastaa. Heitä on Kroatiassa neljä ja sekä Ranskassa että Venäjällä kolme. Leena Punkari Lähde-lehden toimitussihteeri Mikael ja Anne Tunér sekä tyttäret Xenia ja Wenla satelliittitelevisioyhtiö SAT-7:n katolla Kyproksessa. Perhe on maassa määräaikaisesti farsinkielisessä työssä. Eila, Mikko, Patrick ja Miia Murphy asuvat Keski-Suomessa, josta käsin Eila ja Patrick työskentelevät SANSAn lähetteinä Far East Broadcasting Companyn (FEBC) työyhteydessä. Matkoja kertyy varsinkin Mongoliaan ja Kaakkois-Aasiaan, toisinaan myös Patrickin kotimaahan Yhdysvaltoihin. Mervi Viuhko aluesihteeri Solveig Mikkonen tutustumassa vanhoihin asumuksiin Kappadokiassa. Hän toimii seurakuntatyössä Keski-Aasiassa. Solveigin taustajärjestönä on ensisijaisesti SLEF, Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen ruotsinkielinen sisarorganisaatio. Seija Uimonen tulossa Kroatiasta lähtöruusujen kera. Matkoja on Balkanille kuitenkin kertynyt vielä tiuhaan, vaikka koti Suomessa on kunnostettu ja eläkepäivät edessä. Raili Tapio lähdössä Kroatiaan muutama vuosi sitten ja vielä jonkin vuoden jatkossakin. Tekemistä siellä riittää, nykyisin myös paikallisittain diakonina. Marja-Liisa ja Jakov Mrcela työskentelevät nykyisin Kroatian Dalmatiassa. Splitin lähettienkokouksessa heidän rinnallaan on SANSAn Kroatian-läheteistä nuorin, Elina Saari. Mrceloiden tytär Saara opiskelee Suomessa. David ja Marja-Liisa Ezzinellä on menossa kotimaanjakso Suomessa. He asuvat Pohjanmaalla, mutta käyvät tilaisuuksissa muuallakin. Varsinainen koti on edelleen tukevasti Ranskassa Marseillen lähellä. Perheen aikuistuneet lapset ovat opiskelemassa. Ranskassa SANSAn tukemina työskentelee kolme pohjoisafrikkalaista. Brahim ja Sara Slawi lapsineen ovat kotoisin Marokosta, Sliman Laichi perheineen taas Algeriasta. He tekevät Studio Al Morsalissa jälkihoito- ja raamattukirjekurssityötä. Kroatiassa SANSAlla on neljä kansallista työntekijää, joilla kaikilla on kirkollisia tehtäviä: Predrag Gazibara, Boris Gunjevic, Josip Ivic ja Katica Tajz. Gazibara toimii myös radiotyön koordinaattorina ja on tulossa ensi kesänä Radiolähetystyön Kesäpäiville vieraaksi. Venäjällä SANSAn kansallisia työntekijöitä ovat nykyisin Aleksander Kudrjavtsev, Oksana Dyba ja Daniel Belkov. Kaikilla on viestinnällisiä tehtäviä. Kudrjavtsev toimii radiotyön vastaavana ohjelmatuottajana Pietarissa ja Terijoen evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkkoherrana. Kuvat ovat pääosin SANSAn kuva-arkistosta. Kuvaajina ovat olleet muun muassa studiokuvaajat sekä Marja-Liisa Ezzine, Jaakko Jokinen, Pirjo Juntunen, Ilkka Kastepohja, Liisa Kudjoi, Raili Paul, Leena Punkari, Maija Salmivuori ja Pia Tiusanen. Joitakin kuvia on kuvattujen henkilökohtaisista arkistoista. ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 13
T e o l o g i a KIRKON LÄHETYSTYÖN NÄKÖALOJA Simo Peura Suomessa vietetään parhaillaan kirkon lähetystyön juhlavuotta. Suomen Lähetysseuran perustamisesta 1859 on kulunut 150 vuotta. Nykyisin kirkollamme on seitsemän lähetysjärjestöä. Kirkon Ulkomaanapu toimii omana säätiönään ja on erikoistunut kansainväliseen diakoniaan. Kirkossa on keskusteltu pitkään kirkon lähetyksestä ja sen rakenteesta. Yhteistä näkemystä on ollut vaikea löytää. Lähetysjärjestöt ovat erilaisia. Moninaisuus on parhaimmillaan rikkautta, mutta se voi myös hajauttaa lähetystehtävän hoitamisen niin, että on enää mahdotonta puhua kirkon lähetyksestä. Lähetysjärjestöjen toiminta perustuu niiden kannattajien ja seurakuntien tukeen. Järjestöt ovat enenevässä määrin luonteeltaan kirkon palvelujärjestöjä. Monen toimijan mallissa on välttämätöntä, että niin kotimaassa kuin kansainvälisellä toimintakentällä noudatetaan yhteisiä periaatteita. Tehtiin palanen kirkon lähetyshistoriaa Joulukuussa 2008 tehtiin pieni pala kirkon lähetyshistoriaa, kun Kirkon lähetystyön toimikunta antoi kirkkohallitukselle yksimielisen esityksen Kirkon lähetysstrategiaksi. Kaikki lähetysjärjestöt ovat osallistuneet sen työstämiseen. Vastaavaa strategiaa ei ole aikaisemmin syntynyt, mutta nyt yhteisten toimintaperiaatteiden löytyminen on lähellä. Kirkon lähetystyön edun mukaista on, että strategia hyväksyttäisiin yhteistyön pohjaksi. Maailmanlaajan toimintaympäristön muutosten vuoksi yhteisen lähetysstrategian saaminen on tarpeellista. Kyse ei ole pelkästään rakenteellisista linjauksista, vaan toimintaympäristön läpikäymisestä ja analyysista kotimaassa ja ulkomailla. Kyse on myös kirkon lähetyksen teologisen pohjan selkeyttämisestä ja vahvistamisesta. Toimikunnassa olemme yhdessä etsineet vastauksia moneen kysymykseen: miten tänä päivänä lähetys ymmärretään, mihin muutoksiin tulee vastata, mitä periaatteita lähetystyössä noudatetaan ja minkälainen toimintarakenne on tarkoituksenmukaisin? Vastausten pohjalta olemme yrittäneet kuvata, kuinka kirkkomme huolehtii lähetystehtävän toteutuksesta lähivuosina. 14 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA Matti Korpiaho Lähetystehtävä on vielä kesken, sillä vasta kolmasosa maailman väestöstä on kristittyjä. Yhteisellä suunnittelulla ja innostuksella voimme saada kansainvälisestikin korkean lähetysaktiivisuutemme nykyisestään kasvamaan. Siinä voi piillä kirkkomme hengellisen elämän uudistuminen. Lähetys kuuluu kirkon itseymmärrykseen Lähetys kuuluu kirkon olemukseen ja identiteettiin. Käsityksemme Pyhästä Kolminaisuudesta ja hänen tahdostaan sekä Kristuksen antama lähetyskäsky ovat perustana, kun kirkkomme vie eteenpäin evankeliumin sanomaa ja kantaa diakonista vastuuta lähimmäisistä eri puolilla maailmaa. Erityisesti on mentävä sinne, missä Kristusta ei vielä tai enää tunneta. Työtä tehdään luterilaiseen tunnustukseen sitoutuen ja paikalliset olot huomioon ottaen. Kristityt pitävät kiinni Kristuksen ainutlaatuisuudesta Vapahtajana ja ainoana Pelastajana, mutta samalla pyrkivät elämään sovussa toisin uskovien kanssa. Kirkollamme on vahva luterilainen ominaislaatunsa, ja olemme ekumeenisesti toimeliaita. Omalta osaltaan lähetysjärjestöt toteuttavat kirkkomme kansainvälistä työtä. Strategian mukaisesti niiden tulee edistää hyviä suhteita kirkkojen välisessä yhteistyössä ja sitoutua kirkkomme ekumeenisiin sopimuksiin. Tärkeää on myös lähetysjärjestöjen valmius toimia vuonna 1986 tehdyn päätöksen, joka avasi pappisviran naisille, ja seurakuntien käytäntöjen mukaisesti. Ulkomaisten yhteistyökirkkojen kanssa toimittaessa järjestöt ovat valmiit noudattamaan niiden virkaratkaisuja, eivätkä lisää jännitteitä omalla toiminnallaan. Yhteisiin periaatteisiin kuuluu myös halu vaalia ja kehittää lähetyksen ja diakonian yhteyttä. Kirkon Ulkomaanavun rinnalla lähetysjärjestöt huolehtivat kansainvälisestä diakoniasta. Järjestöjen keskinäisellä yhteistyöllä ja työjaon kehittämisellä päästään yhä parempaan kansainvälisen vastuun hoitamiseen. Kirkkomme lähetystyön vahvuuksia ovat seurakuntapohjaisuus sekä seurakuntien ja järjestöjen yhteistyö. Seurakunnat tarvitsevat lähetysvastuunsa toteuttamiseen lähetysjärjestöjä ja lähetysjärjestöt seurakuntia. Voimavaroja yhdistämällä lähetystehtävän toteuttamista voidaan vahvistaa kirkon keskushallinnossa, hiippakunnissa ja seurakunnissa. Tavoitteena on, että koko kirkko seurakuntineen tunnistaa missionaarisen luonteensa ja toimii sen mukaisesti. Lähetys on kirkon ja sen jäsenten yhteinen tehtävä. Sopimusmalli sitouttaa yhteisiin linjoihin Kirkon lähetysstrategiassa halutaan uudistaa toimintarakenne. Nykyinen malli merkitsee sitä, että lähetysjärjestöt ovat varsin riippumattomia toimijoita suhteessa toisiinsa ja Kirkon lähetystyön keskukseen (KLK). Tästä mallista luovutaan. Tilalle ei silti tule yhden toimijan mallia. Se tarkoittaisi luopumista seitsemästä lähetysjärjestöstä ja voimien keskittämistä. Tällöin myös KLK lopetettaisiin ja yksi ja sama yksikkö vastaisi kirkon lähetyksen koordinoinnista ja käytännön toteutuksesta. Toimikunta on valinnut ns. sopimukseen perustuvan yhteistyömallin. Se on edellä kuvattujen mallien välimuoto. Kirkkohallitus ja lähetysjärjestöt tekevät vastedes sopimuksen, johon kirjataan osapuolten velvoitteet ja oikeudet. Lähetysjärjestöt ovat kirkon palvelujärjestöjä vastaavalla tavalla kuin ns. järki-sopimuksen tehneet järjestöt. Sopimusmalli edellyttää kirkon lähetykseltä yhteistä strategiaa, johon on kirjattu keskeiset toimintaperiaatteet. Kirkon keskushallinnossa täytyy lisäksi olla riittävän vahva yksikkö, jonka tehtävä on kirkon lähetystyön strateginen johtaminen. Sopimusmalli tarkoittaa sitä, että kirkon lähetyksen isommat linjakysymykset päätetään vastedes KLK:n toimikunnassa. Lähetysjärjestöt saavat toimikuntaan oman edustajansa läsnäolo- ja puheoikeudella. Tuomiokapitulit nimeävät varsinaiset äänivaltaiset jäsenet. Hiippakuntiin on tarkoitus perustaa kirkon kansainvälistä työtä varten hiippakuntasihteerien virat. He toimivat yhteistyössä lähetysjärjestöjen, KLK:n ja seurakuntien kanssa. Sinne missä ei vielä tai enää tunneta Jokainen kristittyjen sukupolvi on joutunut miettimään, miten lähetystehtävä hoidetaan. Periaatteiden ja rakenteiden pohtimisella on oma tärkeä arvonsa, mutta se ei vielä riitä. Lähetystyö on lähettämistä ja lähtemistä. Se on kirkolle tunnusominaisen olemisen tavan omaksumista ja osallistumista Jumalan pelastavaan työhön. Yhteisellä suunnittelulla ja innostuksella voimme saada kansainvälisestikin korkean lähetysaktiivisuutemme kasvamaan. Siinä voi piillä kirkkomme hengellisen elämän uudistuminen. Lähetystehtävä on vielä kesken. Vasta kolmasosa maailman väestöstä on kristittyjä. Menkää siis ja... Piispa, teologian tohtori Simo Peura on Kirkon lähetystoimikunnan puheenjohtaja.
Kari Eskelinen Martti Luther toteaa kristinuskon koetinkivestä ylösnousemuksesta: Meidän Herramme ei ole kirjoittanut ylösnousemuksen lupausta vain kirjoihin, vaan jokaiseen kevään lehteen. Ylösnousemus on tapahtumana yhtä varma asia kuin jokakeväinen luonnon kukoistukseen herääminen. Ajatus ruumiillisesta ylösnousemuksesta torjuttiin Jeesuksen aikana voimakkaasti. Mutta vaikka tyhjä hauta selitettiin valheen avulla opetuslasten tekemäksi silmänkääntötempuksi, evankeliumin sanoma Jumalan rakkaudesta Jeesuksessa Kristuksessa valloitti tuhansien ihmisten sydämet vastustamattomalla voimalla. Tyhjä hauta, Jeesuksen ilmestyminen neljänkymmenen päivän ajan sadoille ihmisille sekä kristinuskon voimakas leviäminen osoittavat, että ihmiset pitivät Jeesuksen ruumiillista ylösnousemusta tosiasiana. Nykymaailma on yhtä haluton pitämään Jeesuksen ylösnousemusta faktana kuin Jeesuksen ajan hallitsijatkin. Siksi kaikilla kristityillä on tilanteita, jolloin kohtaamme epäuskoa ylösnousemuksesta kertovien Uuden testamentin tekstien todenperäisyyttä kohtaan. Omat kokemuksemme ja tunteemme Jumalasta saattavat myös vaihdella, jolloin epäilys kalvaa mieltämme. Juuri tämän vuoksi Luther haluaa kiinnittää katseemme toisaalle, pois itsestämme. Jumalan läsnäoloa ei aina huomaa Leena Punkari K u u k a u d e n l ä h e t y s t e k s t i Ylösnousseen kohtaaminen Kun pohdimme ylösnousemusta, meidän on katsottava Jumalaan ja hänen läsnäoloonsa maailmassa. Niinpä Luther kehottaa meitä kuvittelemaan, miltä Jeesuksen opetuslapsista tuntui ensimmäisenä pitkäperjantaina. He olivat kolmen vuoden aikana luopuneet kaikesta seuratakseen Jeesusta. Heille elämän tarkoitus oli keskittyä Jeesukseen, sillä hänellä tuntui olevan vastaus heidän jokaiseen kysymykseensä. Jeesus vietiin kuitenkin heidän nähtensä pois ja teloitettiin häpeällisellä tavalla. Opetuslapsista tuntui, että Jumalakin oli poissa. Kenenkään heistä ei ollut mahdollista kokea Jumalan olevan läsnä millään tavalla tuossa tilanteessa. Jeesus itsekin näytti hetkittäin tuntevan Jumalan olevan poissa, kun hän huusi Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? Lutherin mukaan kokemuksemme ja tunteemme ovat epäluotettavia mittareita Jumalan läsnäololle. Ristin äärellä olleet ihmiset eivät kokeneet Jumalan läsnäoloa ja päättelivät siitä, että Jumala 2. pääsiäispäivä (Matt. 28:8 15) Silloin kun kokemus ja tunne kertovat, että Jumala on poissa, kevään lehtikin saattaa kertoa sinulle, että Jumala onkin kanssasi. ei ollut paikalla. Ylösnousemus kumosi tuon päätelmän. Jumala oli läsnä salatulla tavalla, jota kokemus erehtyi pitämään poissaolona. Pahinta pimeyttä voi seurata uusi alku Kun katselemme ympärillämme olevia tuttuja ilmiöitä, saatamme helposti ajatella Jumalan olevan poissa. Maailman syvenevä talouskriisi, kasvava työttömyys, köyhyys, sodat ja luonnonmullistukset tuntuvat osoittavan meille, että kaikkivaltias Jumala ei ole läsnä. Tai kun oman elämän hallinta kirpoaa käsistämme, niin huudamme helposti Jumalani, miksi olet minut hyljännyt? Ylösnousemus kumoaa nämäkin päätelmämme, koska silloinkin Jumala on läsnä elämässämme. Opetuslapsetkin luulivat aluksi, että heidän olisi jatkettava elämäänsä ilman Jeesusta. Siitä huolimatta he kohtasivat ylösnousseen Kristuksen tavallisten askareiden äärellä. Hautausmaalla Jeesuksen seuraajista naiset kohtasivat ylösnousseen ja saivat kertoa ilouutisen myös opetuslapsille. Heidän todistuksensa ei kuitenkaan vakuuttanut opetuslapsia, mutta Jeesus ilmestyi myös heille, kun he olivat matkalla Emmaukseen, kun he olivat kalastamassa Gennesaretinjärvellä ja kun he olivat Jerusalemissa viettämässä iltaa suljettujen ovien takana. Jumala oli heidän kanssaan, vaikka tuntuikin olevan poissa. Tänään kohtaamme ylösnousseen Kristuksen sanassa ja näkyvässä aineessa, sakramentissa. Joku voi kysyä, että onko Kristus kohdattavissa ainoastaan silloin, kun Raamattua luetaan tai sakramentteja jaetaan? Näin päätellessään hän on väärässä, sillä ylösnoussut Kristus on läsnä myös uskossa. Hän kohtaa meidät siellä, missä kaksi tai kolme on hänen nimessään rukoilemassa, kuin myös ihmisissä, jotka ovat yhteiskunnassamme kaikkein vähäosaisimpia. Luther vie Jumalan läsnäolon vielä pidemmälle. Jumalan kirkkaus, valta ja voima ovat suurimmillaan täydellisessä vastakohdassaan pelkässä pimeydessä, alistumisessa ja heikkoudessa. Se mikä näyttää tuholta ja lopulta, on voitto ja uusi alku. Pääsiäinen todistaa juuri tästä. Kärsivään ja kuolevaan Jumalan Poikaan kätkeytyy Jumalan voima, joka voittaa meidänkin kuolemamme. Se mikä meidän elämässämme voi näyttää konkurssilta ja lopulta, paljastuu myöhemmin ehkä voitoksi ja uudeksi aluksi. Silloin kun kokemus ja tunne kertovat, että Jumala on poissa, kevään lehtikin saattaa kertoa sinulle, että Jumala onkin kanssasi. Jokainen ajallaan Kuolema... Kutsumaton, mutta väistämätön vieras. Meidät jokaisen se korjaa joskus; se on vain osa elämää. Joku ei mene koskaan naimisiin, toinen ei aja koskaan ajokorttia, kolmas ei koskaan poimi lakkoja. Mutta me kaikki, ihan jokainen, kuolemme jonain päivänä. Todellakin, jokainen ajallaan. Teemme niin tai teemme näin, elämämme tai toisen ihmisen elämän pituutta emme kait voi muuttaa... Se tulee kyselemättä. Se on salama kirkkaalta taivaalta, se on metrinen halko joka kolahtaa tajuntaasi. Se vie ajatukset, se vie lauseet ja siitä sanat. Päähän jää vain sirisevä tyhjyys ja painostava hiljaisuus. Todellisuus iskee Matti Korpiaho Kuolema kutsumaton ja väistämätön vieras. Mutta Jumala ei taatusti hylkää, vaan pitää meitä lähempänä kuin uskommekaan. hetkissä ja noissa hetkissä ikävä raastaa, kourii sisuskaluja. Sillä ei todellakaan ole sanoja, ain kylmät kourat. Kiire loppuu, samoin turha tärkeily. Se veistää kasvojamme ja pistää ajattelemaan perustavanlaatuisia asioita maailmassa, jossa ammumme itsemme avaruuteen, mutta emme tiedä, kuinka hunaja täällä maan päällä valmistuu. Mikä tekee ihmisestä ihmisen, yksilön, persoonan? Mikä tuo elämän ja ennen kaikkea: minne se kaikki katoaa? Näissä hetkissä Jumala ravistelee, puhuu eikä taatusti hylkää, vaan pitää meitä lähempänä kuin uskommekaan. Juho Lipponen Teksti on 25-vuotiaan kirjoittajan puhe veljensä hautajaisissa viime vuonna Sotkamossa. ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 15
ITSETUNTO RAKENTUU LAPSUUDESSA MYÖS SODAN RUNTELEMISSA MAISSA - Nainen on maassamme joutunut ottamaan aiempia sukupolvia merkittävämmän vastuun perheessä tehtävistä päätöksistä, kertoo Minia Fecadu, Eritrean evankelis-luterilaisen kirkon naistyön vastaava. Nainen kantaa päävastuun kasvatuksesta; olipa kulttuuri millainen hyvänsä. Sodasta toipuvien kolmannen maailman kansojen keskuudessa vastuun taakka on vielä suurempana nimenomaan naisten harteilla. siksi, että Eritrean yli kolmekymmentä vuotta kestänyt sota Etiopian kanssa verotti väkeä, ja kaksi kolmasosaa sotilaista -Näin oli miehiä. Tämä muutti yhteiskunnassamme monia perinteisiä rakenteita, myös sen, että päätöksenteko perheissä siirtyi kotiinjääville, siis usein naisille, Minia Fecadu erittelee. Kaikki eivät kuitenkaan jääneet koteihinsa. Sota vaati naistenkin osallistumista sotatoimiin, eikä tilanne ole täysin muuttunut vieläkään. - Eritrea kyllä itsenäistyi, mutta elämme käytännössä Ei rauhaa, ei sotaa tilanteessa. Se on erittäin haastava kaikille yhteisöille, perheille myös. Talous on tiukalla, ei ainoastaan luonnonolosuhteiden takia. Äidit joutuvat hankkimaan elantoa perheelleen myymällä kasvattamiaan tai ompelemiaan tuotteita, pyykkäämällä, siivoamalla usein tehden kahta tai kolmeakin työtä päivässä. Sota muutti naisen paikan yhteisössä Pysyvän rauhan puuttuessa kansalaisten on oltava valmiita puolustamaan maataan. Käytännössä tämä merkitsee pidennettyä armeijapalvelusta. - Kansallinen palvelu (national service) voi viedä seitsemänkin vuotta nuorten elämästä. Perheen perustaminen vaikeutuu, jos viettää vuosia liki autiomaaolosuhteissa kaukana läheisistään. Rajoja on vartioitava ja niidenkin, jotka ovat kotona, on oltava reservissä uhkien varalta. Alle 50-vuotias mies on velvoitettu palvelukseen tarvittaessa, naisilla ikä on hieman alhaisempi, ja synnyttäneiden palvelu on lyhyempi. - Kansallisesta palveluksesta maksetaan kyllä pieni palkka kotiin, mutta se ei riitä usein aika isojenkin perheiden ja lähisuvun elättämiseen, Minia Fecadu sanoo. Työssäkäyvien äitien lastenhoito ei onnistu muuten kuin lasta vaikkapa torilla selässä kantamalla. Päiväkoteja ei ole. Naisten asema kohentuu pikkuhiljaa yksittäisten naisjärjestöjen hankkeilla, joilla pyritään siihen, että veteraaninaisetkin saisivat itselleen ammatin. Valtio hoitaa perusopetuksen, johon useimmat osallistuvat. Yläaste suoritetaan englanniksi. - Kirkko on yksi näistä yhteistyötahoista, jotka mahdollistavat jatkokoulutuksen. Mukana ompelukursseillamme ovat niin muslimi- kuin ortodoksiyhteisöihinkin kuuluvat naiset, joiden varsinaiset opiskeluvuodet kuluivat armeijassa, naisjärjestöä johtava Fecadu kertoo. - Perheet tarvitsevat erilaisten järjestöjen ja yhteisöjen tukea kotimaassakin. Voi kuulostaa omituiselta kun sanon, että sota teki myös hyvää naisille. He joutuivat, kulttuuritaustastaan riippumatta, tulemaan ulos kodin seinien ja vanhojen toimintamallien ulkopuolelle. Naisten oli taisteltava miesten rinnalla rintamalla. He 16 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA Marjaana Kotilainen Minia Fecadu kuuluu luottamustoimisena Eritrean evankelis-luterilaisen kirkon viestintäosaston johtoryhmään ja osallistuu myös kansainväliseen yhteistyöhön. oppivat kantamaan vastuuta muutenkin kuin perinteisesti lasten- ja kodinhoidossa. - Tämä kokemus auttaa heitä toimimaan nyt myös yhteiskunnallisina vaikuttajina, vaikka muutos onkin hidasta. Kolmasosan poliittisista päätöksentekijöistä pitäisi olla naisia, vaikkei se ihan vielä olekaan toteutunut. Tavoite on kuitenkin olemassa lakiin kirjoitettuna. Asenteet muokkautuvat perinteiden puristuksessa Pysyvän rauhan puuttuessa reservi-ikäisten eritrealaisten on vaikea saada viisumia maasta poistumiseen. Valtio valvoo kaikkea joukkotiedotusta. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) tuki Eritrean evankelis-luterilaisen kirkon tuottamille perheohjelmille on enemmän kuin tarpeen. Tigrinjankielistä ohjelmaa kuunnellaan varsinkin rajoilla. Muutos on siis alkanut. Mutta perinteisten toimijoiden varassakin on vielä paljon, se tärkeinkin: - Merkittävimpänä kirkon tehtävänä pidän sen tiedon jakamista, että Jeesus Kristus on Vapahtajamme, Minia Fecadu painottaa. - Heti kakkosena tulee kasvatus. Itsetunnon perusta rakentuu jo lapsuudessa. Siksi on äärimmäisen tärkeätä, että lapset oppivat mitä tarkoittaa tasa-arvo, pyhäkoulutyön konkari selittää. - Opetan lapsille, että tyttö on aivan yhtä arvokas kuin poika. Jumala loi ihmiset ainutlaatuisiksi ja yhtä arvokkaiksi keskenään. Jos lapsi ei opi tätä jo pienenä, ympäröivä kulttuuri tekee tehtävänsä, eikä mikään todellisesti muutu. Tytön on voitava oppia yhtäläinen arvonsa Jumalan edessä ja seurakunnassa. Minia Fecadulla on mahdollisuus kasvattaa uutta sukupolvea vastuuseen. Hän työskentelee vanhempiensa yrityksessä, joka käy myös vientikauppaa. Fecadun perheeseen kuuluu valtionhallinnossa työskentelevän puolison lisäksi kolme kouluikäistä lasta. Fecadu on saanut yliopistollisen koulutuksen ja sitä vastaavaa työtä. Saarnatuoli avoinna luterilaisille naisille Minia Fecadu on löytänyt paikkansa myös luottamustoimissa ja vapaaehtoistyössä seurakunnassa. Palkattua Marjaana Kotilainen työtä pienessä evankelis-luterilaisessa kirkossa tekee harva, eikä papistoon toistaiseksi kuulu naisia. - Pappisseminaarissa opiskelevat vain nuorukaiset. Hallinnollinen päätös naisten teologisille opinnoille on jo kirkossamme tehty, mutta käytännössä odotamme vielä nykyistä sopivampaa aikaa avata seminaarin ovet naisopiskelijoille. Tämänkaltaiset päätökset vaativat kypsyttelyä, on otettava huomioon kulttuurisidonnaiset asiat, Fecadu linjaa. - Saarnatuoli on meille luterilaisille naisille kyllä avoin, samoin merkittävät tehtävät pyhäkoulutyössä ja naistyössä, iloitsee Minia Fecadu, itsekin usein saarnaava naistyön uranuurtaja. Eritrean kulttuuri on vanha; eletäänhän entisen Etiopian ylänkömaan alueella, jonne kristinuskokin saapui jo varhain. Ortodokseihin kuuluvia koptikristittyjä on noin puolet viisimiljoonaisesta kansasta, protestantteja pieni vähemmistö ja loput ovat muslimeja. - Elämme muslimien kanssa sovussa, jota tulee vaalia. Marjaana Kotilainen Pyhäkoulunpito on pitkään ollut yksi Minia Fecadun vapaaehtoistyön kulmakivistä. Innostunut vetäjä ja innostuneita lapsia Asmarassa vuonna 2007.
K u u n t e l i j a t k i r j o i t t a v a t MAAILMALTA: LÄHDE 27.3.2009 Uskon löytäneet haluavat kertoa kuulemastaan ja näkemästään Algeriasta: Koin hiljattain sen ilon, että sain teiltä Raamatun. Kiitos myös siitä, että vastasitte kysymyksiini. Olin kaivannut vastauksia jo kauan. Nyt sydämessäni on rauha, koska käsitin, että Jeesus Kristus antoi itsensä kärsiäkseen meidän syntiemme rangaistuksen ja vapauttaakseen meidät synnin kahleista. Ette voi kuvitella sitä iloa, joka minussa syntyi, kun ymmärsin, että Jeesus Kristus on ainoa tie, totuus ja elämä. Haluan teidän tietävän, että näytän kaikki lähettämänne vastaukset monille algerialaisille ystävilleni. He tuntevat teidät hyvin, mutta eivät voi turvallisuussyistä olla yhteydessä kanssanne. (arabia) Intiasta: Ohjelmanne Jeevai Vat on siunauksen kanava. Kuuntelemalla ohjelmaa saan ymmärrystä Jumalan sanan salattuihin totuuksiin. Lähettäkää minulle kirjallisuutta, olkaa hyvä, ja rukoilkaa hengellisen kasvuni puolesta. Rukoilemme tämän radiotyön puolesta, että ohjelmat olisivat jatkuvasti siunaukseksi monien elämässä. (dhodia, Gujarat) Iranista: Kiitos vastauksestanne minun ja mieheni sähköpostiin. Kirjoitin teille kahdeksan vuotta sitten kuunneltuani sattumalta ohjelmaanne. Monien vaatimusten takia menin naimisiin ja pelkäsin kuunnella ohjelmianne, koska en tiennyt, mitä mieheni siitä ajattelisi. Hän saattaisi syyttää minua siitä, että vakoilen ulkomaalaisten hyväksi. En tuntenut puolisoani kun menimme naimisiin. Hiljattain löysin jälleen ohjelmanne ja olin siitä hyvin kiitollinen. Raamattu kannesta kanteen -ohjelmia alettiin helmikuussa lähettää yöuusintoina Radio Dein taajuuksilla. Ensimmäinen sähköposti, joka tuli Radiolähetysjärjestö Sanansaattajiin (SANSA) yöohjelmien takia, yllätti ohjelmasarjan tekijät! Yöuusintojen kuuntelija asuu Yhdysvalloissa ja hänelle kellonaika on mitä sopivin työpäivän jälkeen. Hän kuuntelee tietokoneellaan Radio Dein nettiradiota. Suomalaiskuuntelija kirjoittaa: Juuri äsken teitä kuuntelin, Inga- Lill ja Jukka ja siunaan joka ker- Kristillisten radio-ohjelmien kuuntelijat ja televisioohjelmien katselijat haluavat muidenkin löytävän uskon ja ilon. He kertovat Algeriasta, Eritreasta, Intiasta, Iranista, Kiinasta: Näytän kaikki vastaukset monille ystävilleni. Rukoilemme radiotyön puolesta. Ehkä jonain päivänä olemme molemmat kristittyjä, mieheni ja minä. Minulla on yksi läheinen ystävä hän on Jeesus Kristus! Joka päivä tuhannet ja taas tuhannet kristillisten radio-ohjelmien kuuntelijat ja televisio-ohjelmien katselivat antavat innostuneesti palautetta kuulemastaan ja näkemästään. Seuraavaksi on usein vuorossa jälkihoitotyö ja sopivan seurakunnan löytyminen. Minusta tuntuu kuin olisimme ystäviä, koska puhutte suoraan sydämelleni käytännön elämän asioista. Kun kirjoitin teille kahdeksan vuotta sitten, lähetitte minulle kirjallisuutta, mutta en koskaan perehtynyt siihen. Kun nyt kuuntelin taas ohjelmaanne, menin isäni luokse ja löysin kirjaset, jotka olivat vielä tallella kirjahyllyssä. Luin ne. Onko teillä lisää sellaisia kirjoja? Lupaan teille, että luen ne. Olen yrittänyt lempeästi taivutella puolisoani kuuntelemaan ohjelmianne. Etsin radiosta teidän ohjelmataajuutenne toivoen, että kun mieheni avaa radion, voimme kuunnella ohjelmaanne. Rukoilkaa mieheni ja minun puolesta. Ehkä jonain päivänä olemme molemmat kristittyjä. (farsi) Raamattu kannesta kanteen kuuluu vaikka Yhdysvalloissa ta! Ja monen monta kertaa olen ajatellut e-mailata ja kiittää. Erityisesti haluan kiittää teitä ja myös Radio Deitä helmikuun alussa lisätystä uusinnasta yöllä kello 2. Se kuuluu valtavan ihanasti täällä USA:n itärannikolla kello 19. Tänäänkin oikein kiirehdin töistä kuullakseni sen, ja juuri ehdin! Voisin helposti kirjoittaa tosipitkän mailin kertoakseni, kuinka siunaavia nämä raamattutunnit (ja useat Dein ohjelmat) ovat, aivan erityisesti juuri työkomennuksella ja muille kaukana oleville. Luulenpa, ettette itse edes arvaa! Hengissä pitävää leipää! Suomessa joskus useita vuosia sitten löysin vahingossa arki-iltojen Raamattu kannesta kanteen -ohjelmat. Ensin kuuntelin vain teidän molempien ääntä. Ne tuntuivat valtavan lohduttavilta ja kuin kodilta. Sitten jossain vaiheessa aloin kuulla ja korvat höröllä kuunnella sisältöä! En pysty sanoiksi pukemaan, miten merkittävää työtä teette olette tälle sukupolvelle Suomeen annettu siunaus. En pysty edes käsittämään millaisen työmäärän Jukka olet tehnyt... Olen teistä tosi kiitollinen Jumalalle. Ennen USA:han muuttoa minua huolestutti, miten pärjään ja jaksan ilman aamu- ja iltaravintoani, Raamattu kannesta kanteen -opetustanne ja Dein aamuja. Joudun työkseni lukemaan jatkuvasti ja Timo Vasko Kiinasta: Olen uskova mies ja kuulun Jilinin maakunnassa Jiutain kaupungissa sijaitsevaan kotikirkkoon. Kuuntelen usein ohjelmianne ja saan niistä paljon apua. Ohjelmistanne on tullut opettajani ja ystäväni. Kiitän Jumalaa siitä, että julistatte evankeliumia ja kerrotte Kristuksen rakkaudesta. Se siunaa monia kuuntelijoita. (mandariinikiina) Tigrinjankielinen kuuntelija: Kolme vuotta sitten jätin oman kyläni ja maani Eritrean ja muutin Sudaniin. Elämäni täällä on täynnä vaatimuksia ja vaikeuksia. Kaipaan kotiani, vanhempiani, sisaruksiani ja kirkkoanikin. Täällä minulla ei ole ketään, jolle voisin kertoa ongelmistani, ei työtä eikä seurakuntaa. Eikä minulla ole voimia kohdata uusia haasteitakaan, vaikka olen jo 25-vuotias. Jotain hyvää kuitenkin kuuluu. Minulla on yksi läheinen ystävä, joka välittää minusta ja on kanssani tässä yksinäisyydessäni. Olen suorastaan riippuvainen hänestä. Hän ojentaa kätensä auttaakseen koettelemuksissani ja kärsimyksissäni. Olen kohdannut hänet radion välityksellä ja hänen nimensä on Jeesus Kristus. Hän on minun paimeneni, jonka luo voin mennä turvaan. On suorastaan ihme, ettei hän hylkää heikkoa lastaan. Sekin on ihme, että Jumala puhuu ja koskettaa radion välityksellä. Ohjelmat antavat toivoa, lohduttavat ja vahvistavat. Ne ravitsevat sieluani. Tunnen elpyväni ja uskon, että moni muukin kuuntelija hyötyy ja tulee siunatuksi ohjelmienne välityksellä. paljon. Siksi on valtavan ylellistä kuunnella, Raamattuakin; olen oikeastaan löytänyt Raamatun uudestaan k-u-u-n-t-e-l-e-m-a-l-l-a, kiitos teidän! Tämä kaikki on Jumalan ihanaa huolenpitoa ja rukousvastausta alkaen siitä että huomasin, että Jukan opetukset ovat myös dvd: llä, päätyen siihen että nykytekniikka mahdollistaa netin kautta kuuntelemisen, ja se vieläpä toimii. Viimetöikseni ennen USA:han tuloa noin puolitoista vuotta sitten tilasin Uuden testamentin Raamattu kannesta kanteen -cd:n. Nyt minulla on sekä se että Dein nettiradion kautta kuuluvat ohjelmanne! Ihanaa pärjään! ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 17
FEBC kehittää Filippiineillä Filippiineillä avataan uusi paikallisradioasema Luzonin saarelle Cagayanin laaksoon. Eila Murphyn Manilan-vuosien aikaiset työkaverit Miriam ja Em Perez sekä joukko vapaaehtoisia auttavat sen käynnistämisessä. R a d i o n y t FEBC EDELLEEN PAIKALLISRADIO- TOIMINTAA Eila Murphy Kun runsaat 21 vuotta sitten saavuin Manilaan toisen suomalaisen lähetin kanssa, emme tienneet, että Filippiinit juuri edellisenä vuonna oli säätänyt lain, jonka mukaan kansalaisilla on oikeus päästä käsiksi hallituksen informaatioon. Ratkaisuhan kuuluu demokraattisen yhteiskunnan ominaispiirteisiin. Filippiineillä on pitkä sananvapauden ja vapaan lehdistön historia jo senkin takia, että Yhdysvalloilla on viime vuosisadan alusta asti ollut siellä vaikutusvaltaa. Tuolloin alkanut vapauden ilmapiiri on jatkunut, ja Filippiinien lehdistöä pidetään nykyisin yhtenä Aasian maiden vapaimmista. Vapauden ilmapiiri on luonut maassa suotuisat olosuhteet myös sähköisen median kehitykselle. Siksi Far East Broadcasting Company (FEBC) luovuttuaan yrityksistä asettua Kiinan mantereelle päätyi perustamaan ensimmäisen paikallisen (vuonna 1947) ja ensimmäisen kansainvälisen radioasemansa (vuonna 1948) juuri Filippiineille, Manilaan. Eli jo yli 60 vuotta sitten. Niiden kolmen vuoden aikana (1988 1991), jolloin tein yleisötutkimuksia FEBC:n radioasemalla Manilassa, Filippiinien tilanne oli epävakaa. Maassa oli ensin vallankumousyritys, sitten maanjäristys ja sitten tulivuorenpurkaus peräkkäisinä vuosina, siis yksi kriisi tai katastrofi vuotta kohti. Huomasin, että radio-ohjelmien lisäksi radioasemalla oli humanitaarisen toiminnan yksikkö, joka antoi apua katastrofitilanteissa. FEBC:n silloinen toimittaja Miriam Perez tuli minulle avustuspiireistä tutuksi henkilöksi, jolla näytti olevan sydäntä monille ihmisille ja asioille. Hänen innostamanaan suunnittelimme ja toteutimme yhdessä Manilan slummialueille kuuntelijakartoituksen pyrkimyksenä kehittää uudentyyppinen sunnuntaiaamun ohjelma FEBC:n paikalliskanavalle DZAS:lle. Tandem-pari FEBC:n työssä Kaksikymmentä vuotta sitten FEBC: lla oli Filippiineillä kymmenen paikallista radioasemaa, jotka kattoivat saarivaltion alueet melko hyvin. Kaksi pientä paikallisasemaa on sittemmin lakkauttanut toimintansa, mutta yksi radioasema taas on tullut lisää, ja toinen avataan tämän vuoden kuluessa. Filippiinien pääsaaren Luzonin keskiosaan pystytetään radioasema, joka lähettää kristillistä ohjelmaa neljällä eri kielellä tai murteella kuuluvuusalueensa neljälle miljoonalle asukkaalle. Miriam Perez kouluttaa nyt paikallista väestöä valmistamaan ohjelmia kyseiselle Cagayanin laakson radioasemalle. Miriam on vuosikymmenien ajan Em-puolisonsa kanssa ollut tärkeä taustavaikuttaja FEBC:n radiotyössä Filippiineillä. FEBC:n kotisivulla (http://www.febc.ph/cvp.html) heitä kuvataan seuraavasti: Liikkuvan studionsa kanssa tandem-pari, johtaja Em Perez ja ohjelmapäällikkö Miriam Perez, matkustavat Cagayanin laakson kaupunkeihin tekemään äänityksiä vapaaehtoisten kanssa. Pääosa vapaaehtoisista on paikallisseurakuntien pastoreita, ja monet tulevat hankalienkin välimatkojen päästä tekemään ohjelmia. Jo ennen toiminnan aloittamista radioasemalla pitää olla valmiina vähintään 310 ohjelmaa kuukautta kohti, jotta toiminta on mielekästä. Perezien tavoitteena on saada tuotetuksi aineistoa vähintään kahden kuukauden tarpeisiin ennen uuden aseman vihkiäisiä. FEBC:n radiotoiminta Filippiineillä on pysynyt vakaana, ja todennäköisesti myös uudesta DZMR 1143 -asemasta tulee tuoretta kristillistä sanomaa omalla kielellään kuuntelevien suosikki. Filippiinit on roomalaiskatolinen maa, jonne katolisuus tuli jo 1500-luvulla espanjalaisten myötä. 1980-luvulta alkaen monet evankelikaaliset kirkot ovat kasvaneet maassa huomattavasti, kun taas katoliseen kirkkoon kuuluvien määrä on vähentynyt. N a i s t e n n u r k k a Viljele, varjele suojele ja säästä? Joka huolehtii huomisesta, huolehtii tämänpäiväisistäkin. Vanhemmat lapsistansa, jotkut ympäristöstäänkin. Kun haeskelen lähetyksen vastuunkantajia, vaikkapa vain Naiset toivon lähteellä -ohjelmiimme, huomaan: päät harmaantuvat. Nuorta voimaa saa etsimällä etsiä rinnalle. Vaan ei se tarkoita sitä, etteivätkö nuoremmatkin kaipaisi nähdä Jumalan valtakunnan tulevan. Eikä sitä, että vastuuta todellisuudessa kannettaisiin vain vanhentuvien ja valtaapitävien hartioin. Erehtyy, jos luulee yksin huolehtivansa siitä, miten tämä maa makaa, saati miten sen elopelloilla siemen itää. Ilahtuu, kun katsoo viereensä, hieman loitommallekin, ja huomaa: tuollakin, tuokin ja vielä toinenkin kantaa samaa taakkaa, etsii yhteistä tietä ja oikeaa suuntaa. Vielä on heitä, jotka ikävöivät vanhurskauden toteutumista edes yhden pienen ihmisen löytymistä, leppymistä, lepoa. Jumalan teot puhuvat hyvää: edelleenkin lapsi saa kasteessa tulla liitetyksi valtakuntaan, joka on tosi, hän saa kasvaa sovituksen tuntemisessa, ja kuolla lunastuksen lupauksen varassa. Ei tämä kansa vielä elä Jumalaansa vailla, eihän. Presidenttifoorumissa maaliskuun puolivälissä istuivat kaikki kolme presidenttiämme nuorten, huomisen päättäjien tentattavina. Aiheena oli tällä kertaa Muutosten Suomi. Presidentti Mauno Koivisto kiteytti puheet toteamalla, että nyt te saitte kysyä meiltä. Huomenna saatte vastata itse kysymyksiinne. Toimeen on vain tartuttava, vastuuta on vain alettava luovuttaa, ottaa ja kantaa. Mutta mistä nuoret haluavat vastata? Jakavatko he saman haasteen, haaveen ja huolen kuin me keski-ikäiset, vanhemmatkin? Ehkei ole muuta mittaria tarpeelliselle kuin aikanaan ihmiselle annettu - Lähetyssihteerinä sain upean työn ja yhdeksi sen toteuttamispaikaksi lähetyskahvila Olkkarin, liiketilan aivan Lempäälän keskustasta, Marika Salo iloitsee. tehtävä. - Viljele ja varjele, lisäänny, täytä maa, niin alun perin Jumala luomilleen ihmisille tehtäväksi antoi. Tehtävä pitää sisällään myös sen varjelemisen, joka toteutuu niinä pieninä ekotekoina, joita jokainen voi tehdä, kertasi Fanny Salmi, luontokansalaiseksi itsensä nimennyt keskustelukumppanini Jyväskylästä. Hän haastoi: - Vie lapsi metsään, kerro hänelle mitä luonto sinulle merkitsee. Tutustuta sen rikkauksiin, opeta tuntemaan sen monimuotoisuutta. Lapsilta voi myös oppia, vaikkapa jätteiden lajittelusta! Mittaaminen voi joskus ottaa koville. Tarpeellinen testautuu luopumisen kautta. Näin kävi nuorelle äidille Lempäälässä. Marika Salo joutui kamppailemaan elämästään ja suurimmasta vastuustaan, lapsensa hengestä, hyisen veden keskellä. Jumalan varassa he pelastuivat. Myös tehtävä seurakunnassa Marjaana Kotilainen selkeni: - Nyt olen lähetyssihteerinä, ja Jumala antoi rakkauden lähetykseen. Haluan olla rakentamassa sitä nuorempien lähetyksen vastuunkantajien verkostoa, joka on syntymässä suurten ikäluokkien eläköityessä, Marika Salo lupasi. marjaana.kotilainen@sansa.fi www.projecthannah.org www.sansa.fi Marjaana Kotilainen 18 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA
Tällä kertaa kirjeeni alkaa kotimaasta. Olin Suomessa Emmi-siskoni ja Matti-lankoni esikoistyttären Vapun kastejuhlassa. Tarkoitukseni oli käväistä vain pikaisesti, koska työt ja opiskelut Kroatiassa odottivat. Paluuaamua edeltävänä iltana sain puhelun Kroatiasta. Lähettitoverini Raili Tapio soitti ja kertoi, että oleskeluluvan hakuprosessin kanssa ei kaikki nyt ollutkaan ihan selvää ja olisi hyvä varautua jäämään pidemmäksi aikaa Suomeen. Kirkkomme johtaja Branko Beric soitti vielä myöhemmin illalla ja puhui jostain dokumenteista, joita piti saada Suomesta mukaan ennen kuin voisin palata. Nämä olivat aika tyhjentäviä puheluita. Soitin heti samana iltana Suomen suurlähetystöön Kroatiaan ja Suomessa Kroatian suurlähetystöön. Suomen Zagrebin-lähetystössä sanottiin, etteivät voi auttaa asiassa. Kroatian lähetystöstä sanottiin, että valinta on minun jos Menkää siis -lehden maaliskuun numeron 4/1979 Ajankohtaista-palstalla käsitellään muun muassa olosuhteita ja tilanteita islamilaisissa maissa. Teksti, joka on senaikaisen ilmaisun mukaan tullut lähetiltä muhamettilaismaasta, alkaa: Koraaniin perustuva rikoslaki rangaistuksineen otettiin käyttöön Pakistanissa. Iranin shiia-muhamettilaisten johtaja, ajatolla Khomeini otti vallan ja aikoo muuttaa maan islamilaiseksi valtioksi. Uskonnollinen ääriryhmä surmasi Amerikan suurlähettilään Afganistanissa. Mitä on tapahtumassa muhamettilaismaissa? Onko islam saamassa yhä suurempaa suosiota? Islamin eteneminen on tosiasia jota ei voida kieltää. Kuitenkin on muistettava että islam on uskonnon ohella myös yhteiskuntamuoto. Se ei pysyttele vain uskonnon alueella, vaan kattaa kaikki yhteiskunnan alat, niin talouselämän, valtiomuodon kuin rikoslainkin. Voidaanpa sanoa K i r j e k e n t ä l t ä Herra siunatkoon ja varjelkoon sinua... Pikku-Vappu kastepäivänään ja Elinakummitäti. Ongelmia oleskeluluvan saannissa Lähetystyön on tarkistettava metodejaan muslimimaissa Sakari Vanhanen haluan rikkoa lakia, niin lähden maanantaiaamuna niillä lipuilla, jotka minulla oli. Ei siis ollut muita vaihtoehtoja kuin jäädä Suomeen ja yrittää selvittää asiaa. Jumalalle mikään ei ole mahdotonta Jos joku olisi minulle sanonut sinä sunnuntai-iltana, että viikon päästä olen jälleen Kutinassa, en olisi uskonut. Asiat näyttivät niin mahdottomilta, että ehdin jo miettiä, miten saan tuotua tavarani takaisin Suomeen. Kuitenkin, Jumalalle ei mikään ole mahdotonta: viikon päästä olin Kroatiassa ja Kutinan poliisiasemalla. Jonotin tutulla tiskillä, tutun virkailijan puheille. Edessäni oli ryhmä ihmisiä, joten virkailija huomasi minut vasta, kun olin vuorossa. - Voi ei!, nainen huudahti. - Se olette te, neiti Saari! Minulla alkaa särkeä päätä välittömästi, kun näen teidät! Olisin voinut kertoa virkailijalle, miten minun päätäni ja mahaani oli särkenyt koko kuluneen viikon, kun olin soitellut ympäri Suomea ja Kroatiaa ja kuullut vain ihmetteleviä kommentteja mahdottomasta tilanteestani. Jouduin ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen asioimaan myös Kroatian pääkaupungin poliisilaitoksella ja ministeriössä. Jännitin niitä päiviä kovasti etukäteen. Edellisenä iltana luin iltahartaudeksi Fredrik Wislöffiä ja päivän raamatunlause kuului: Herra sotii teidän puolestanne, ja te olkaa hiljaa. (2. Moos.14:14) Wislöffin sanat sattuivat hyvin kohdalle: Kuinka vaikeaa onkaan levottoman, hermostuneen, epäuskoisen ja toiminnanhaluisen ihmissydämen sovittaa itseensä nuo Herran sanat: Sinun tulee olla hiljaa! - -. Levoton sielu! Ole hiljaa! Luota Jumalaan ja hänen lupauksiinsa! Herra on sotiva puolestasi! Nyt osaa jo hymyillä kaikenlaisille ihmeellisille juonenkäänteille ja kiittää niistä Jumalaa, mutta ei kyllä ole ihan koko ajan vain pelkästään naurattanut. Tämä oli varmasti Jumalan tarpeelliseksi katsomaa koulua minulle. Nyt olen saanut työluvan ja oleskelulupaa myönnettiin puoleksi vuodeksi eteenpäin. Elina Saari Nuorisotyönohjaaja Elina Saari on työskennellyt Kroatiassa vuodesta 2002 ensin harjoittelijana, sitten määräaikaisena työntekijänä ja vuodesta 2005 lähetystyöntekijänä. Syksyllä 2008 hänet nimettiin myös Kutinan seurakunnan diakoniksi. L e h d e s s ä m m e 30 v. s i t t e n Muhamettilaispappi polvistuneena pienen pojan kanssa. Meneillään on rukouksen opettaminen pojalle. jopa, että itse usko ja islamin oppi eivät ole kovinkaan tärkeitä, kunhan vain ollaan muhamettilaisia. Tähän taas riittää uskontunnustuksen (on vain yksi Allah ja Muhammed on hänen profeettansa) lausuminen. Oli ihmeellistä, miten modernisti pukeutuneet opiskelijat, joukossa paljon tyttöjä, osoittivat mieltään Khomeinin puolesta hänen päästessään valtaan. Aivan kuin nämä nuoret, erikoisesti naispuoliset, eivät tietäisi mikä naisen asema on islamilaisessa valtiossa. - -. Onko niin että Khomeinin islamilaisen valtion kannattavien mielessä on ollut vain yhteinen vihollinen, shaahi? - -. Mielenkiintoinen kysymys on myös Iranin sekä Pakistanin tapausten vaikutus ympärilläoleviin muhamettilaisiin valtioihin. - -. Entä Turkki? Vaikka Turkki onkin sekulaari valtio, on sen virallinen uskonto islam ja myös siellä on viime vuosina uskonnollis-poliittisen vaikutuksen nähty voimistuvan. - -. Entä lähetystyön tulevaisuus islamilaisissa maissa? - -. Kristillisen lähetystyön tulisi nähdä muuttunut tilanne. Sen on tarkistettava metodejaan muhamettilaisten saavuttamiseksi. Vanha lähetyssaarnaaja-lähetysasema metodi on auttamattomasti vanhentunut useimmissa muhamettilaismaissa. - -. Muhamettilainen-sanaa käytettiin yleisesti 30 vuotta sitten. Nykyisin puhutaan islaminuskoisesta tai muslimista. Pääsiäisen sanoma esillä Facebookissa Luukas Härkönen on kerännyt ystäviä Facebookissa ja kirjoitellut blogiinsa Jumalan pojan ja hänen joukkonsa tekemisistä 1980-luvun Helsingissä. Luukas on kuvitteellinen virtuaalihahmo. Hän on napannut nimensä evankelista Luukkaalta ja härästä, joka on Luukkaan symboli kirkkotaiteessa. Luukas on saanut jo satoja sähköpostiviestejä ihmisiltä, jotka ovat lähteneet mukaan Luukkaan tarinaan. Luukkaan blogissa vierailee tuhansia kävijöitä. Luukas Härkönen kyseli Jumalan pojan liikkeistä myös muutamassa lehtimainoksessa. Lisäksi Luukas on kerännyt itselleen melkoisen ystäväpiirin Facebookissa, joka on yksi internetin sosiaalisista verkostoista. Syrjäytyneiden ystävä Suomen Pipliaseura ja Helsingin seurakuntien Usko toivo rakkaus -kampanja ovat herättäneet Luukas Härkösen tutkimuksilla ihmiset pohtimaan, mitä jos Jeesus eläisi nykypäivänä? Tutkimukset liittyvät pääsiäisajan tapahtumiin. - Luukas on taitava kirjoittaja, joka välittää kuvaa Jeesuksesta mielenkiintoisten, yllättävienkin kohtaamisten kautta. Hänelle Jeesus on syrjäytyneiden, vaiennettujen ja kielteisesti leimattujen ystävä. Heitä hän kohtaa, nostaa jopa esikuviksi ja voimaannuttaa monin tavoin, piispa Mikko Heikka toteaa. Kampanjaan liittyy huhtikuun alussa ilmestyvä Luukas Evankeliumi Helsingissä -lehti, joka on suunnattu nuorille kaupunkilaisille. Se jaetaan ilmaiseksi kaikille vuonna 1991 syntyneille kirkkoon kuuluville helsinkiläisille. Lisäksi lehteä jaetaan Vantaalla. Muut voivat tilata lehden internetissä olevan tilauslomakkeen kautta ilmaiseksi. Lehden ja kampanjan tarkoituksena on osoittaa, että Raamatun tärkein sisältö on aina ajankohtainen vuosiluvusta riippumatta. Ristin tiellä internetissä Internetissä pääsee Jeesuksen ajan Palestiinaan. Uskotoivorakkaus.fi - sivustolla voi myös testata, kuka tai millainen henkilö olisi Jeesuksen ajan Palestiinassa. Ennen pääsiäistä sivustolle on tulossa verkkosovellus, jonka avulla voi yhdeksän päivän ajan kulkea Jeesuksen tietä Golgatan ristin kautta ylösnousemukseen. Kampanjan ja lehden tekemisen mahdollisti Pipliaseuran saama lahjoitus yksityishenkilöltä, joka halusi tehdä lahjoituksensa nimettömänä. (KT) Lisätietoja: http://uskotoivorakkaus. fi/luukas Luukkaan tutkimuksiin internetissä voi tutustua osoitteessa: http://luukasharkonen.blogspot.com ON ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA 19 19
KRISTUS TUO RAUHAN Radiolähetystyön kesäpäivät Lahden Ristinkirkossa 26.-28.6.2009 OHJELMA Perjantai 26.6. 10.00 Avajaiset: Kristus tuo rauhan, Jarno Tepora, Juha Auvinen, Pekka Särkiö, Maija-Liisa Lindqvist, Petri Viinikkala, musiikki: Pauli Pietiläinen 11.00 Raamattuopetus: Vihollisuus on purettu, Pekka Särkiö 12.00 Lounas Lahden yhteiskoulussa 13.00 Lähetysikkuna: Pelastuksen ääni Israelissa, Joseph Shulam, Timo Reuhkala, musiikki: Kumina 14.00 Raamattuopetus: Uusi ihminen, Marjaana Kotilainen 15.00 Päiväkahvi 15.30 Kanavat: 1. Yhdessä enemmän SANSA ja seurakunta, Matti Korpiaho, Juha Auvinen, Jarno Tepora, Mervi Viuhko, Maarika Laakso- Helle. Lahden yhteiskoulun auditorio 2. SANSA ja rauhan sanoma Suomen mediassa, Ilkka Kastepohja, Jukka Norvanto, Merja Kauppinen. Kirkkosali 3. Rauhan kasvot Lähi-idässä, Timo Reuhkala, Marja-Liisa ja David Ezzine, Sara ja Brahim Slawi. Ristinkirkon auditorio (alakerta) Jumala näkee myös jokaisen intialaisen: Radioaalloilla etenevät evankeliumi ja neuvot s. 8 Pastori Juho Kajava opettaa Karjalan tv:ssa suomeksi s. 3 5 H U H T I K U U 2 0 0 8 TWR:n Kiinan-työn johtaja Joseph Wang: On etuoikeus olla Jumalan välikappale R A D I O L Ä H E T Y S T Y Ö N L E H T I s. 11 Nimi Lähiosoite Muusikko Pekka Laukkarinen juontaa Sub Juniorin lastenohjelmaa s. 7 Postinumero ja -toimipaikka Puhelin 4. Seurakuntatyö Kroatiassa, Marja Soikkeli, Marja-Liisa ja Jakov Mrcela, Raili Tapio. Marian Kammari 5. Retki Lahden radio- ja tv-museoon, Martti Poukka. Lisätietoja jäljempänä 17.00 Päivällinen Lahden yhteiskoulussa 18.30 20.00 Seurat: Valoa rististä 150 vuotta, Juha Auvinen, Tapani Malinen, Joseph Shulam, Predrag Gazibara, Miika Hämäläinen, musiikki: Kumina 20.00 Myöhäisillan musiikki, Pekka Laukkarinen duo. Alatori 20.30 Mirja Lassilan konsertti, Marjaana Kotilainen Päivän juontajina Pirjo Juntunen, Matti Korpiaho Lauantai 27.6. 9.00 Raamattuopetus: Saman Hengen johdattamina, Kari Eskelinen 10.00 Lähetysikkuna: Armon hetki radiotyö Pohjois-Afrikassa, Marja-Liisa ja David Ezzine, Sara ja Brahim Slawi, musiikki: Miikka Kallio Band 11.00 Lähetysikkuna: Vuorisaarnan sanoma tv-työ Lähi-idässä, Marja-Liisa ja David Ezzine, Timo Reuhkala, musiikki: Miikka Kallio Band 12.00 Lounas Lahden yhteiskoulussa 13.00 Raamattuopetus: Sovinto Jumalan kanssa, Jukka Norvanto 14.00 Lähetysikkuna: Ikkuna maailmaan -tv-ohjelma Lähi-idän naisille, Timo Reuhkala, Marjaana Kotilainen, musiikki: Miikka Kallio Band 15.00 Päiväkahvi 15.30 Lähetysikkuna: Rauhan ääni Balkanilla, Predrag Gazibara, Marja-Liisa ja Jakov Mrcela, Raili Tapio, musiikki: Pirkko ja Terttu Välimäki 17.00 Päivällinen Lahden yhteiskoulussa 18.00 Sanan ja rukouksen ilta: Pääsy Isän luo, Seija Uimonen, Ulla Malinen, Soile Salorinne, Kari Eskelinen, Pirjo Hyövälti, musiikki: Kohtaamispaikan musiikkiryhmä. Esirukousta 20.30 Nuorten konsertti: Pekka Laukkarinen Union, Joutjärven kirkko Päivän juontajina Inga-Lill Rajala, Pekka Kiuttu Sunnuntai 28.6. 9.00 9.30 Rukoushetki, Pirjo Hyövälti, musiikki: Pauli Pietiläinen 10.00 Messut: Kadonnut ja jälleen löytynyt (Matt. 9:9 14) Ristinkirkko, matkaansiunaamismessu: piispa Matti Repo, Pekka Särkiö, Juha Auvinen, Jarno Tepora, Pauli Pietiläinen Mukkulan kirkko, Martti Poukka Launeen kirkko, Predrag Gazibara, Matti Korpiaho, musiikki: Pirkko ja Terttu Välimäki Salpausselän kirkko, Kari Eskelinen Kärkölän kirkko, Seija Uimonen 12.00 Lounas Lahden yhteiskoulussa 13.00 Radiolähetysjuhla: Rauhaa lähellä ja kaukana, Juha Auvinen, Jarno Tepora, Maarika Laakso-Helle, Marja-Liisa ja David Ezzine, Predrag Gazibara, musiikki: Sanna-Maria Salli 15.00 Lähtökahvi OHJELMASSA MYÖS Retki Lahden radio- ja tv-museoon pe klo 15.30 17. Retkelle mahtuu 50. Lippu (hinta 10 sis. bussikuljetuksen) lunastettava ennen lähtöä Ristinkirkon aulan pisteestä. Lähtö ja paluu tilausajopysäkiltä Ristinkirkon edestä. Laulu- ja runohetki pe ja la klo 12 Missiokaupassa, Hilkka Viinikainen, Pirkko ja Terttu Välimäki. Torivierailu la klo 13, David Ezzine ja Pekka Laukkarinen. Vuosikokous jäsenille la klo 14 Ristinkirkon toimituskappelissa. Mediapaja 10 13-vuotiaille la klo 9 20 viereisessä Lahden yhteiskoulussa. Lastenhoito 3 9-vuotiaille pe klo 18.30 20, la klo 9 20, su pyhäkoulu. TIETOA Tilaisuudet Keski-Lahden seurakunnan Ristinkirkossa, Kirkkok. 4, ellei toisin mainita. Kirkossa on hissi. Vahtimestari p. 050 577 2928. Pysäköinti Pysäköinti Ristinkirkon ja Lahden yhteiskoulun pysäköintialueilla sekä linja-autoasemalla. Tilausajopysäkki Ristinkirkon edessä. Majoitus Varaukset suoraan majoitusliikkeistä, esim: Alex Park Hotel, Aleksanterink. 6, p. (03) 525 11 tai booking@alexpark.fi (ennen 25.5. tehdyt varaukset ajalle 26. 28.6. hinnoin 81 (1hh), 86 (2hh), 28 lisävuode, viite: SANSA), Hotelli Cumulus Lahti, Vapaudenk. 14, p. (03) 813 711 tai www.hotellimaailma.fi (ennen 11.6. tehdyt varaukset ajalle 26. 28.6. hintaan 79 (1hh tai 2 hh), viite: SANSA). Lisää vaihtoehtoja: Lahti Travel Oy, p. 020 728 1750, info@lahtitravel.fi, www.lahtitravel.fi. Ruokailut Lounas (6 ) ja päivällinen (8 ) Lahden yhteiskoulussa Ristinkirkon vieressä. Ryhmien ruokailut pyydetään varaamaan ennakkoon p. 044 719 1235 tai maarika.laakso-helle@evl.fi. Lisätietoa järjestäjiltä Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat, Anne Isokuortti, p. (019) 457 7755, anne.isokuortti@sansa.fi, www.sansa.fi Keski-Lahden seurakunta, Maarika Laakso-Helle, p. 044 719 1235, maarika.laakso-helle@evl.fi, www.lahdenseurakuntayhtyma.fi /keski-lahti Muutokset mahdollisia. TERVETULOA! Yhteystietoni saa laittaa SANSAn asiakasrekisteriin 20 ON RADIOLÄHETYSTYÖN AIKA