1 HAAPANIEMESTÄ JUNIORIKESKUS Helsingin Ponnistus ja SAPA ry:n hankesuunnitelma Haapaniemen kentän (Väinö Tannerin kentän) muuttamisesta tekonurmella päällystetyksi nuorten ja junioreiden liikunta- ja harjoituskeskukseksi 2013-2014 www.helsinginponnistus.fi www.sapa.fi Valmistelevan työryhmän jäsenet: Nik Davies, Erkki Jokiniemi, Jussi Kauppila, Markku Lounatvuori, Anssi Okkonen, Leena Pitkänen, Mika Roos, Tomi Saario, Reijo Sormunen ja Matti Tapaninen päivitetty 18.5.2014
2 JOHDANTO Haapaniemen kenttää (Väinö Tannerin kenttää) esitetään muutettavaksi ympärivuotiseksi, tekonurmella päällystetyksi lasten ja nuorten liikuntapaikaksi ja harjoituskeskukseksi. Helsingin Ponnistus ry:n ja SAPA ry:n esittämä hanke tuo keskustan kaupunginosien muodostamaan tiiviiseen kokonaisuuteen uuden liikuntapaikan ja lisää osaltaan lapsiperheiden asumismahdollisuuksia alueella. Hanke kasvattaa alueen elinvoimaa, parantaa sen turvallisuutta ja ominaislaatua. Kentän isännöitsijänä toimii seurojen perustama kenttäyhtiö Haapaniemen Kenttä Oy. HAAPANIEMESTÄ NUORTEN LIIKUNTA- JA JUNIORIKESKUS Ponnistuksen ja SAPA:n toiminta-alueella eli Kalliossa, Sörnäisissä, Alppilassa, Vallilassa, Hermannissa, Kalasatamassa, Kruununhaassa ja Katajanokalla on tällä hetkellä vain yksi harjoitteluun ja pelaamiseen soveltuva keinonurmikenttä, Kallion kenttä eli Braku. Brakunkin palloilukausi kestää vain kuusi kuukautta huhtikuun puolivälistä lokakuun loppupuoliskolle, sillä talvisin kenttä jäädytetään. Ponnistus ja Sapa eivät ole ainoat Brakua käyttävät seurat, vaan siellä järjestetään monien eri seurojen miesten ja naisten sarjatasoisia pelejä, edustusjoukkueiden harjoituksia, harraste- ja työpaikkaliigoja, Helsingin kaupungin eri hallintokuntien toimintaa, usean seuran junioritoimintaa sekä kaupallisia turnauksia ja tapahtumia. Braku on nyt jo iltaisin ylikuormitettu. Alueen väestöpohja on laajenemassa ja eritoten lapsiperheitten määrä on lisääntynyt. Täällä on lukuisia päiväkoteja ja koulut ovat täyttymässä. Aivan toimintaalueen ytimeen, Helsingin yliopiston entiseen tilaan Franzeniaan Torkkelinmäelle ollaan rakentamassa uutta, 200 lapsen jättiläispäiväkotia ja alueen rajalle on nousemassa Kalasataman kaupunginosa. Kalasataman asuinalue muuttaa alueen väestörakennetta radikaalisti. Uusia asukkaita tulee kaikkiaan noin 20 000, mikä tarkoittaa vähintään 3000 alle 14 -vuotiasta lasta. (Ks. Liite 1) Kalasatamaan ei ole kaavoitettu ulkoliikuntapaikkoja laisinkaan. Talvikaudella alueella ei ole mitään jalkapallon harjoittelu- tai pelimahdollisuuksia, vaan joudutaan turvautumaan yksityiseen palloiluhalliin, jossa vuorot ovat kiven takana. Työssäkäyvien nuorten aikuisten suuret harrastajajoukkuemäärät nostavat myös kaupallisten toimijoiden vuorohinnat pilviin. Tarve toimivalle ja ympärivuotiselle palloilun harjoittelukeskukselle on siis huutava. Hämeentien, Kaikukadun ja Haapaniemenkadun rajaama Haapaniemen kenttä on sopiva paikka, sillä se on: riittävän iso kaavoitettu vapaa-ajan alue Liikuntaviraston luetteloima ja hallinnoima liikuntatila hyvien julkisten yhteyksien päässä hyvien kevyen liikenteen yhteyksien tavoitettavissa riittävän lähellä alueen kouluja ja päiväkoteja Kenttä on ollut varattuna pesäpallolle, mutta todellisuudessa kenttä on muutamia kesäiltoja lukuunottamatta tyhjillään ja käyttämätön.
3 Viimeisten neljän talven aikana kenttä on toiminut väliaikaisena pysäköintipaikkana. Haapaniemen kentän perusinfrastruktuuri (kenttä, viemäröinti, valaistus sekä pukuja välinesuoja) on siinä kunnossa, että toiminta hiekkapohjalla voitaisiin aloittaa heti. Kenttä onkin historiassa palvellut useitten palloilulajien sarjoja. Huomionarvoista myös on, että koska alue on iso ja tyhjä, kerää se luonnollisesti ns. epäsosiaalista väkeä ja aiheuttaa näin alueelle turvattomuutta. Näin suuri pimeä alue keskellä suurkaupunkia ei ole tervettä kaupunkisuunnittelua. Lisäksi käyttämättömänä ja ilkivallalle alttiina olemassaoleva infrastruktuuri rapistuu väistämättä. SPL:n Helsingin piirijärjestö korostaa että hankkeen toteutumisesta olisi suurta hyötyä koko suomalaiselle jalkapallolle. MINKÄLAINEN KESKUS? Haapaniemen kentästä tulisi ensisijaisesti tekonurmella varustettu ympärivuotinen juniorien harjoittelukeskus. Hankesuunnitelmaan sisältyy standardit täyttävän, kumirouhepohjaisen tekonurmikentän rakentaminen. Kentällä voidaan pitää koululaisten ja päiväkoti-ikäisten lasten liikuntatunnit, harjoitella ja pelata junioriotteluita ja se pidetään auki vuoden ympäri hyvin suunnitelluilla huolto-ohjelmalla pukuhuoneiden kunnostus tarpeen vaatiessa huoltorakennuksen tilojen järjestäminen siten, että siihen saataisiin pieni toimisto, huoltotilat, kerhohuone ja kahvila- tai katsojaterassi pallojen karkaamisen estävien tuuliverkkojen pystytys kentän reunoille mahdollisesti myöhemmin puisen kaksirivisen katsomon rakentaminen Hämeentien puoleiselle reunustalle esimerkiksi yhteistyössä Helsingin kaupungin työpajojen kanssa pikkulasten leikkipaikan perustaminen leikkivälineillä ja joustavalla alustalla Kenttäalueen mitat ovat ovaalimuotoinen n. 125x55 metriä (ks. liite 4), yht. 6200m2. Hieman viettävä maapohja on hiekkaa. Kentän kaadot viemäriverkostoon näyttäisivät olevan kunnossa ja sadevedet imeytyvät nopeasti. Rankkasateessakin kentän pintaan ei jää lammikoita. Kentän valaistus on kunnossa ja valaisimia suuntaamalla ja polttimoita vaihtamalla ne riittävät ajateltuun käyttöön. Tarvittavat sähkövedot ovat lyhyitä, sillä kentän Haapaniemenkadun ja Hämeentien kulmauksessa on sähkökaappi. Valaistus mahdollistaa iltatoimintaa vuoden ympäri. KENEN KÄYTTÖÖN? Kenttäyhtiö isännöi kenttää sovitun 15 vuoden vuokra-ajan ja sillä on optio myös jatkaa toimintaa. Tarkoituksena on palkata pätevä vahtimestari päivä- ja iltavuoroihin. Käyttäjiä olisivat muun muassa: Helsingin kaupungin alueella toimivat päiväkodit ja koulut lähialueen korkeakoulut Ponnistuksen ja SAPA.n junioritoiminta lähiseurojen junioritoiminta
4 SPL:n Helsingin piirin junioripelitapahtumat muut kentälle sopivat eri lajien liikuntaharrastusryhmät ns. vapaat vuorot siten, että pienellä organisoinnilla kaikenikäisille avautuisi mahdollisuus pelata turvallisesti Päiväkäyttäjiä olisivat Helsingin kaupungin päiväkodit ja koulut sekä lähialueen korkeakoulut. Lähialueella ovat mm. 500 oppilaan Kallion lukio, 300 oppilaan Kallion ala-aste, 500 oppilaan Aleksis Kiven koulu, lukuisia päiväkoteja, Teatterikorkeakoulu ja Kuvataideakatemia. Ponnistuksen ja SAPA:n junioritoiminta on alueellista ja kasvavaa. Tällä väestönkehityksellä sekä omaksumallaan toiminta- ja arvomallilla toiminta vahvistuu ja seurat ovat alueen voimatekijöitä. Alueen väestöprofiilissa nuorimpien lasten määrä on keskimääräistä suurempi ja asukkaiden keskuudessa on havaittavissa vahva urbanisoitumistrendi mikä ilmenee haluttomuutena muuttaa pois alueelta ja haluna tehdä mieluummin töitä ympäristön kohentamiseksi. Kenttää voisivat vuokrata myös muut seurat. Kentällä voisi pelata myös Palloliiton Helsingin piirin hallinnoimia juniori- ja nappulasarjoja, mikä helpottaisi muiden kenttien, kuten Brakun ja Käpylän urheilupuiston painetta. Tämänhetkisen käyttäjän pesäpallon kanssa sovittaisiin heidän käyttötarpeestaan ja käytön jatkamisesta näissä puitteissa. Hyvin hoidettu kenttä antaa mahdollisuuksia muuhunkin harrastustoimintaan. Ponnistus ja SAPA sitoutuisivat vapaisiin vuoroihin. Ne organisoitaisiin kevyesti esimerkiksi jakamalla kentät iän mukaan. Tarpeen mukaan niilläkin vuoroilla voisi olla myös ohjattua toimintaa (esimerkiksi nuorten naisten futiskoulu jne). Kesällä kentällä järjestettäisiin arkipäivisin avoin futiskoulu. Näin autettaisiin töissä vielä olevia vanhempia järjestämään lastensa loma-ajalle mielekästä tekemistä. Vapaat vuorot mahdollistaisivat myös FunAction -yhteistyön jalkapallon ja koulujen iltapäiväkerhojen osalta. Varsinkin tytöillä halu aloittaa jalkapallon harrastaminen vielä teini-iässäkin on kokemuksemme mukaan vahva, mutta käytännössä tuossa iässä ei enää ole mahdollista tulla mukaan varsinaiseen joukkuetoimintaan. Kevyt, kerhopohjainen ohjattu harrastus voisi olla toimiva ratkaisu. Kentän käyttöaste halutaan mahdollisimman suureksi siitä syystä, että alueella on kovin vähän ulkoilu- ja liikuntatilaa. Alusta tietysti kuluu ja sen uusimiseen on varauduttava määräajoin. ISÄNNÖITSIJÄNÄ HAAPANIEMEN KENTTÄ OY Suunnitelmiemme mukaan Haapaniemen kentän ylläpidon, huollon ja isännöinnin hoitaa Haapaniemen Kenttä Oy, jonka muodostavat perinteinen kalliolainen jalkapalloseura Helsingin Ponnistus ry sekä Kruununhaan ja Katajanokan alueen jalkapalloseura SAPA ry. SAPA on 1970 perustettu nykyisin n. 350 pelaajan jalkapalloseura ja Ponnistus on maan vanhin suomenkielinen urheiluseura. Vuonna 1887 perustettu Ponnistus, on kautta historiansa ollut kasvattajaseura. Molempien seurojen toiminta-ajatuksena on toiminta alueen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tavoitteena on laajentaa asuintilaa ulos ja auttaa kaupunkilaisia
5 perheitä pysymään kaupungissa. Nämä toiminta-ajatukset läpäisevät myös kentän toiminta-ajatuksen. KENEN KUSTANNUKSELLA? Helsingin kaupunki omistaa maapohjan. Kentästä tehdään vuokrasopimus Haapaniemen Kenttä Oy:n kanssa 15 vuodeksi. Sopimukseen sisältyisi optio kaupungin mahdollisuudesta lunastaa keskus ellei toiminta täytä vaatimuksia,. Kentän hallinnointi järjestetään perustettavalla osakeyhtiöllä siten, että kenttä on taloudellisesti eriytetty seurojen jokapäiväisestä toiminnasta. Hanke suunnitellaan ja käynnistetään vuoden 2013 aikana ja 2014 alussa, ja harjoittelukeskus otettaisiin käyttöön syyskaudeksi 2014. Suunnittelu- ja rakennuskulut jaettaisiin seuraavasti seurojen omarahoitusosuus 2014 UEFA Hat Trick -ohjelman tukiosuus valtionapu kaupungin lainarahoitus Isännöintikulut Haapaniemen Kenttä OY kattaa käytöstä sovittavilla vuokra- ja avustustuotoilla. Kentän pinnan uusiminen kesken vuokrakauden rahoitetaan säästämällä kuukausittain määräsumma erillistilille. HANKKEEN VAIKUTUKSET Keskus tuo elinvoimaa koko alueelle, elävöittää sitä sekä parantaa alueen ominaislaatua, asumismahdollisuuksia ja turvallisuutta. Talvi-iltoina lehmusten lomassa sijaitseva valaistu kenttä ja lasten urheilutoiminta siellä tuo iloa, elämää ja terveyttä hoitamatta jätettyyn ympäristöön. Helsingin kaupungin kouluille ja päiväkodeille keskus takaisi uuden liikuntapaikan muuten kivisessä ympäristössä. Jalkapallolle lajina harjoittelukeskus tuo mahdollisuuden tehostaa isojen harrastajamäärien toimintaa. Kenttä kattaa ison, mutta kompaktin alueen ja poistaa tarpeen matkustaa muualle harrastuksen pariin. Lapsille keskus tuo kerhohuoneineen mahdollisuuden paitsi kokeilla mihin kyvyt jalkapallossa riittävät myös väylän ns. positiiviseen jengiytymiseen antamalla mahdollisuuden tavata ystäviä, treenata ja jalkapallon välityksellä myös ratkoa ongelmiaan. Alueen kasvava lapsimäärä vaatii omanehtoisen toiminnan ohella myös urheiluseuran kokoavaa panosta. Hankkeen toteutuminen takaa SAPA:lle sekä Ponnistukselle, alueen juniorityötä tekeville seuroille, toimintamahdollisuudet pitkäksi aikaa eteenpäin. Ei myöskään sovi väheksyä sitä, että hankkeen kautta jokunen nuori voisi saada ammatin harrastuksensa parista.
6 LIITE 1: KALASATAMAN VÄESTÖPOLITIIKKAA OTE Kaupunginsuunnitteluviraston asukasjulkaisusta "Tervetuloa Kalasatamaan!" 8.12.2012 "Kalasatama on yksi suurimmista Helsingin rakennettavista uusista alueista. 170 hehtaarin ranta-alueelle rakennetaan koti 20 000 asukkaalle ja 8 000 työpaikkaa. Rakentaminen kestää aina 2030-luvulle saakka. Tulossa 2012 avataan vuorohoitopäiväkoti Pikku-Tylli 2015 Sörnäistenniemen korttelitalo: päiväkoti sekä koulu 1. ja 2. luokille, myöhemmin 3.-9. luokille " Vuonna 2015 valmistuva Kalasataman korttelitalo tarjoaa opetusta alakoululaisille ja päivähoitoa alle kouluikäisille. Kalasatamaan rakennetaan kaksi peruskoulua. " OTE Kaupunginsuunnitteluviraston julkaisusta "Sörnäistenrannan-Hermanninrannan (Kalasataman) osayleiskaavaehdotus, Vaikutukset luontoon ja ympäristöön" 14.12.2006 "Virkistysmahdollisuudet Kalasataman osayleiskaava-alue tulee tukeutumaan läheisiin virkistysalueisiin, sillä viheralueita alueelle tulee rakennettavaan kerrosalaan nähden vähän. Helsingin keskisessä suurpiirissä, johon lukeutuvat Kallion, Alppiharjun, Vallilan, Pasilan ja Vanhakaupungin peruspiirit kaupunginosineen, ja johon osayleiskaavaaluekin kuuluu, on puistoa ja metsää asukasta kohden keskimäärin vähän. Alueen pohjoisosissa kuten Kumpulassa virkistysalueita on runsaasti, mutta eteläpuolella Sörnäisissä ja Kalliossa erittäin vähän. Alueen asukasmäärä lisääntyy, mikä johtuu paljolti satamatoimintojen muuttumisesta asumiskäyttöön." Tilastokeskuksen mukaan Suomen väestöstä n. 17% on alle 14v. Siis Kalasataman asukkaista yli 3000 tulee olemaan alle 14 vuotiaita.
7 LIITE 2: KOKO ALUEEN TÄMÄNHETKINEN VÄESTÖRAKENNE lähde: http://www.hel.fi/palvelukartta/ (23.03.2013) Alue/lapsimäärä 0-6 vuotiaat 7-12 vuotiaat 13-15 vuotiaat Yhteensä Sörnainen 273 126 78 447 Siltasaari 104 28 14 146 Linjat 283 95 44 422 Alppila 153 36 21 210 Vallila 346 10 52 408 Hermanni 411 188 101 700 Torkkelinmäki 163 53 26 242 Harju 187 39 17 243 Yhteensä 1920 575 353 2848 Taulukkoa tarkasteltaessa on huomioitava, että 0-6 -vuotiaiden suhteellinen suuri määrä johtuu perinteisesti siitä, että nuoret perheet alkavat tässä vaiheessa muuttaa muualle. Esimerkiksi kehyskuntien suhteellinen halpuus, isot tilat, rauhallisuus eli elämisen laatu on houkutellut. Jonkin verran tätä muuttoa tulee varmaan tapahtumaan jatkossakin, mutta selkeä trendi on, että jotkut perheet eivät välttämättä näe muuttoa hyvänä vaihtoehtona vaan pakkona. Jotta heille muuttaminen ei olisi pakko, on kohennettava nykyisen asuinalueen laatua. Asuntojen kokoon emme voi vaikuttaa, mutta sen sijaan kansalaisyhteiskunta voi rakentaa ympäristöstä viihtyisämmän ja toimivamman olohuoneen. Jos ajatellaan optimaalista jalkapallon aloittamisikää, ovat nykyiset 0-6 vuotiaat sopivassa aloitusiässä hankkeen valmistuessa.
8 LIITE 3: HAAPANIEMEN LÄHIALUEEN KOULUT, OPPILAITOKST JA PÄIVÄHOITOPAIKAT tiedot pääosin Helsingin Palvelukartasta: http://www.hel.fi/palvelukartta/ Noin kilometrin säteellä Haapaniemeltä löytyy: 18 päiväkotia Lisäksi on suunnitteilla kolme uutta eli Kalasataman, Hermannin 'Sikala' ja Franzenin päiväkodit, joista suunnitellun kentän välittömässä läheisyydessä sijaitseva Franzen on yli 200 lapsen suurpäiväkotihanke 5 ala-asteen koulua (Kaisaniemen ala-aste, Kallion ala-aste, Aleksis Kiven koulu, Vallila ja Kronohagens lågstadieskola) yläasteen kouluja, peruskouluja ja lukioita 4 kpl (Aleksis Kiven koulu, Kuvataidelukio, Kruunuhaan yläaste ja Sibelius-lukio) muita oppilaitoksia muun muassa Tanssiopisto, Taideyliopisto, Teatterikorkakoulu Alueella on karttamerkittynä vain kolme liikuntapaikkaa Braku, Urheilutalo ja Haapaniemen kenttä. Kentän välittömässä läheisyydessä on kaksi metroasemaa Sörnäinen ja Hakaniemi ja lisäksi Merihaan ja Hakaniemen kautta kulkee suuri määrä busseja. Hakaniemen kautta kulkee viisi raitiolinjaa. Kaksi linjoista ajaa suoraan Hämeentietä kentän vierestä. Näin koko kenttäliikenne huoltoa lukuunottamatta voidaan hoitaa julkisilla kulkuneuvoilla ja kenttä ei tarvitse erikseen omaa paikoitusaluetta.
LIITE 4: ARKKITEHTISUUNNITELMA, 10.10.2013 9