Ympäristöministeriö Minna Torkkeli minna.torkkeli@ymparisto.fi 11.4.2011 Kommenttien antajat: Energiateollisuus ry (ET) ja Suomen tuulivoimayhdistys ry (STY) Aihe: Luonnos Työryhmän ehdotukseksi tuulivoimarakentamisen kaavoitusta, vaikutusten arviointia ja lupamenettelyjä koskevaksi ohjeistukseksi 1. Johdanto Kuten perjantaina toimme esille, on erittäin hyvä, että ympäristöministeriö julkaisee tuulivoimarakentamisen päivitetyn ohjeistuksen. Kun ottaa huomioon tiukan aikataulun, työryhmä on laatinut kattavat ja toimivat ohjeet, jotka ovat pääosiltaan helposti ymmärrettävät. Ohjeet tuovat selkeyttä lupa-, YVA- ja kaavoitusmenettelyihin, ja auttavat sekä viranomaisia että yrityksiä työssään. On erittäin positiivista, että työryhmän luonnosta on mahdollista kommentoida vielä kun työ on kesken. Perjantain keskustelutilaisuuden kommenttipuheenvuorossa esiin nostamiemme asioiden lisäksi haluamme kuitenkin tuoda vielä esille muutamia asioita, kuten yleiskaavan ja suunnittelutarveratkaisun käytön maakuntakaavoituksen jälkeen, ääniasiat, luonnoksessa esitetyt tuulivoimarakentamisen varoalueet ja positiivisten tuulivoimaesimerkkien mukaan ottamisen luonnokseen. Tuulivoimarakentaminen on vasta käynnistymässä Suomessa. Lisääntyvien kokemusten myötä saadaan hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja, jotka voisi nostaa myös ohjeistukseen. Toivomme, että ohjeistusta kehitetään jatkossa säännöllisesti. 2. ET:n ja STY:n kommentit luonnokseen 2.1. Yleiskaavan käyttö maakuntakaavoituksen jälkeen Ympäristöministeriön ja työryhmän viesti, että ennen maakuntakaavoituksen valmistumista on voitava kaavoittaa tuulivoimaa yleiskaavalla, on erittäin hyvä Tulkitsemme myös ohjeen s. 51 lausetta Kunnat voivat yleiskaavalla tutkia ja osoittaa tuulivoima-alueet kunnan alueella yhdistettynä s.7 ohjeisiin siten, että tuulivoima-
alueita voi osoittaa kunnan alueella yleiskaavalla maakuntakaavoituksen jälkeenkin, kunhan yksityiskohtaisempi kaava ei ole ristiriidassa maakuntakaavan merkintöjen kanssa. Tämä on tuulivoiman kannalta erittäin hyvä asia, jonka voisi tuoda vielä selkeämmin esille. Sen sijaan pidämme erittäin huonona ohjeen sivun 7 kohtaa, jossa sanotaan: Erityisesti maisema- ja luontovaikutusten kannalta herkillä tunturi- ja saaristoalueilla on tuulivoimarakentamisen osoittaminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa maakuntakaavan vastaista, mikäli kyseessä ei ole aiemmin mainittu kaavan täsmentäminen. Herkät saaristo- ja tunturialueet ovat jo käsitteinä tulkinnanvaraiset ja riippuvat voimakkaasti henkilöiden mielipiteistä, siksi niitä ei tulisi käsitellä ohjeissa eri tavalla kuin muita alueita. 2.2. Voimalan ääni Voimaloiden äänestä ja etäisyydestä asutukseen heräsi perjantaina paljon keskustelua. Ympäristöministeriön vastapuheenvuoroissa tuotiin esille, että 2 km raja asutukseen ei ole ehdoton, vaan tätä lähempänä asutusta tarvitaan tarkemmat analyysit. Tämä kannattaisi tuoda ohjeessa selvästi esille, koska muuten hanketoimijat joutuvat selittelemään julkisuudessa sekä YVA ja kaavoitustilaisuuksissa voimalansa sijaintia, mikäli se on alle 2 km asutuksesta ET:n ja STY:n mielestä etäisyyden ollessa yli 2 km melumallinnuksia ei tarvita. Esitetyt meluraja-arvot ovat erittäin tiukat ja estävät rakentamisen mm. teollisuus- ja satama-alueille sekä vilkkaasti liikennöityjen teiden läheisyyteen, ellei taustamelun tasoa oteta huomioon analyyseissä. Onko tämä tarkoituksen mukaista? Maisemavaikutuksiltaan tuulivoimalat sopivat erittäin hyvin edellä mainituille alueille. Myös tuulen aiheuttama ääni (aaltojen kohina, lehtien havina, yms.) kasvaa tuulennopeuden kasvaessa, jolloin voimalan ääni osin peittyy. Myös tämä tulee huomioida äänitasoissa ja mallinnuksissa Erityisesti virkistysalueiden kohdalla esitetyt äänirajat tuovat tiukennuksia voimaloiden sijainnin suhteen entisestä, mikä vaikeuttaa tuulivoimarakentamista. 2.3. Lepakot Lepakoiden osalta jää hieman epäselväksi tarvitaanko ultraääni-ilmaisimella tehty lepakkoselvitys, vaikka alustavissa selvityksissä alueella ei ole todettu olevan lepakoita tai jos asiantuntijalausunnon mukaan alue ei luonnonoloiltaan ole lepakoille suotuisaa elinympäristöä. Tätä kohtaa, lähinnä sivun 43 ensimmäisen kappaleen alkua, tulisi selventää, ettei tuulivoimatoimijoilta vaadita turhia selvityksiä.
2.4. Linnut Pidämme erittäin positiivisena, että ohjeissa korostetaan lähtökohtaisesti yhden vuoden aikana toteutettavien linnustotarkkailujen riittävän. 2.5. Suunnittelutarveratkaisun käyttö Kannatamme tapauskohtaisen harkinnan käyttöä arvioitaessa suunnittelutarveratkaisun soveltamista tuulivoimahankkeissa Työryhmän ehdottamat rajat suunnittelutarveratkaisulle alueella, jota ei ole osoitettu yleispiirteisessä kaavassa tuulivoimarakentamiselle ovat hyvät. Sen sijaan alueella, joka on osoitettu yleispiirteisessä kaavassa tuulivoimala-alueeksi, tulisi suunnittelutarveratkaisun lähtökohtaisesti riittää hankkeissa, joissa ei myöskään tarvita YVA-menettelyä 2.6. Luonnoksessa esitetyt varoalueet Laaja sidosryhmien kuuleminen ohjeistuksen laadinnassa on positiivinen asia ET:n ja STY:n olisi pitänyt olla työryhmässä mukana, koska rakentajilla on ensikäden tieto siitä miten hankkeitta toteutetaan ja kuinka viranomaisprosessit toimivat. Nyt rakentajien näkemykset eivät näy ohjeistuksessa samalla lailla kuin sidosryhmien pelot ja ennakkoluulot. Ohjeistukseen ei tulisi sisällyttää spekulointeja tai arvailuja siitä, mitä mahdollisesti voi tapahtua jos tuulivoimalat sijoitetaan väärin, vaan tekstissä tulisi pitäytyä todennettuun tietoon asianmukaisine lähdeviitteineen. Mielestämme sidosryhmiltä saadut etäisyysvaatimukset tulisi listata erilliseen liitteeseen sen sijaan, että ne on listattu työryhmän tekstissä. Nyt luonnoksesta jää sellainen kuva, että sidosryhmien esittämät rajoitukset ovat myös työryhmän esittämiä varoalueita. Mikäli työryhmä päätyy esittämään myös omana kannanottonaan jonkun/joitakin suojaetäisyyksiä (esim. meluvyöhyke), tällainen etäisyys tulisi myös huolellisesti perustella tekstissä Etenkin etäisyys tiehen on harhaanjohtava, koska Liikenneviraston suositukset on esitetty Maantielaki ja ratalaki otsikon alla. Lukijalle voi jäädä sellainen kuva, että kyseiset etäisyydet on laissa määritetty o Tämän lisäksi ET:n ja STY:n mielestä etäisyys tiehen ja rautatiehen tulisi määrittää riskianalyysien avulla tapauskohtaisesti, eikä esittää kategorisia rajoja kuten Liikennevirasto nyt suosittelee. Erityisesti kaipaamme perusteluja siihen, miksi juuri 500 metriä on valittu etäisyydeksi. Liitteenä on STY:n liikennevirastolle toimittamat kommentit, joissa on esitetty perusteet tapauskohtaisen riskianalyysin käytölle.
2.7. Onnistuneiden tuulivoimaratkaisujen huomioiminen ohjeistuksessa Ohjeessa tulisi myös huomioida Suomesta onnistuneet tuulivoimaratkaisut, kuten: o Raahessa tuulivoimalat ovat 500 metrin päässä asutuksesta, valituksia äänestä ei ole tullut, koska alueen muu äänitaso peittää voimaloiden äänen o Hankoniemellä on jo nyt neljän voimalan tuulipuisto, josta ei ole raportoitu negatiivisia linnusto- tai lepakkovaikutuksia. o Suomessa sijaitsee useita voimaloita yleisten teiden välittömässä läheisyydessä, joista ei ole raportoitu yhtään liikennevahinkoa (Hanko, Pori, Oulunsalo) 2.8. Vaaditut selvitykset Mielestämme ei ole perusteltua ottaa ohjeeseen mukaan viittauksia sellaisiin menetelmiin, joita ei ole kansainvälisessä käytössä Tuulivoimaa on rakennettu hyvin laajasti Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Selvitysmenetelmien, jotka ovat käytössä paljon tuulivoimaa rakentavissa maissa, tulisi myös kelvata Suomessa. 2.9. Voimalan rakennusala Ohjeet eivät ota kantaa siihen kuinka tuulivoimalan rakennusala määritetään kaavassa. Mikäli rakennusalaa ei ole määritetty kaavaan, ei ymmärryksemme mukaan rakennuslupaa voida myöntää Rakennusalan määrittäminen tulisi lisätä ohjeisiin, että käytännöt olisivat yhteneväiset eri puolilla Suomea. 2.10 Muuta Ohjeessa tulisi todeta, mikä on tämän ohjeen suhde muuhun kaavoitusta koskevaan ohjeistukseen. On erittäin hyvä, että kategorisista ns. no-go alueista on luovuttu. Korostamme, että no-go alueiden sijaan on tarkoituksenmukaisempaa tiedostaa herkät alueet ja tarvittaessa tutkia erityisin ja perusteellisin asiantuntijaselvityksin edellytykset sijoittaa voimaloita näille alueilla, mikäli tällaisen alueen käyttöön otolle on muita painavia käyttöön ottoa puoltavia syitä. Ei-tv merkinnöistä tulisi kaavoissa luopua, koska ne ovat yhtä energiantuotantomuotoa syrjiviä. Tuulivoimalle sopimattomat alueet voidaan osoittaa niillä kaavamääräyksillä, joissa kyseisen alueen arvo todetaan Ohjeisiin tarvittaisiin lisää pohdintaa kaavoituksen ja ympäristönsuojelulainsäädännön suhtautumisesta toisiinsa. Esimerkiksi: miten
meluohjearvoja ja melun rajoittamista tulisi käsitellä kaavoissa? Tuulivoimaloiden, kuten muidenkin teollisten toimintojen, melua on mahdollista rajoittaa siten, etteivät ohjearvot ylity. Meluohjearvojen noudattaminen voidaan varmistaa ympäristöluvan keinoin, joka menettelyllisesti tapahtuu normaalisti vasta kaavaratkaisujen jälkeen. 3. Lopuksi Vaikka näissä kommenteissa tuodaankin esille lähinnä vain parannusehdotuksia, haluamme lopuksi vielä korostaa että pidämme luonnosta ohjeistukseksi erittäin monipuolisena ja kattavana. Pidämme kuitenkin hyvänä ja tarpeellisena, että myös lopullisesta ohjeesta järjestetään vielä oma lausuntokierroksensa. Toivomme että ohjeistusta myös pidetään yllä ja päivitetään jatkossa säännöllisesti ja, että ensimmäiseen päivityskierrokseen varauduttaisiin jo nyt ja että se järjestettäisiin tuoreeltaan muutamien vuosien käyttökokemuksien perusteella. Tämä olisi tarpeen alan voimakkaasta kehityksestä johtuen. Näköpiirissä on, että muutamassa vuodessa kertyy huomattavasti uutta tietoa ja kokemusta, joihin ohjeistustakin tulisi voida sopeuttaa. Niina Honkasalo Asiantuntija Energiateollisuus ry Anni Mikkonen Toiminnanjohtaja Suomen tuulivoimayhdistys ry