Tietokannan hallintajärjestelm rjestelmän n valinta ja valitun tuotejoukon hallinta & Katsaus Oracle tietokantalisensointiin Ari Kuusion esitys OUGF:ssa 11.5.2006 1
Esitykseni sisält ltö Esittely Miksi valintaan ja hallintaan kannattaa panostaa? Tuotteita ja toimittajia katsaus historiaan Mitä hankitaan: Käyttöoikeus ohjelmaan & tuki Oracle tietokantatuotteista, niiden hintakehityksestä ja lisensoinista Tietokannan hallintajärjestelmien kustannukset ja hyödyt Tutkimuksestani: Tietokannan hallintajärjestelmävalikoiman hallinta Kyselytutkimus hallintaan liittyvistä ongelmista Keskustelua aiheesta: Q/A Esityksessäni käyttämäni viitteet 2
Esittely Verohallinto 1989-1999: Tekniset tietokantatehtävät & koulutus TeliaSonera Finland 1999-> Tekniset ja etenkin hallinnolliset tietokantatehtävät, toiminnan kehitys, sopimusasiat ym. Jatko-opiskelija (työn ohessa), Jyväskylän yliopisto 2004 ->, Teen Jyväskylän yliopiston Informaatio-teknologian tiedekunnassa väitöskirjaa Tietokannan hallintajärjestelmävalikoiman hallinnasta asiakasnäkökulmasta. 3
Johdanto miksi tietokannan hallintajärjestelmän valintaan ja valitun tuotejoukon hallintaan kannattaa panostaa? Tietokannan hallintajärjestelmien rooli on usein hyvin kriittinen organisaation tietojärjestelmissä Tietokannan hallintajärjestelmät tuki- ym. maksuineen ovat erittäin kalliita (palaan kulurakenteeseen myöhemmin esityksessäni). Organisaatiot tekivät ensimmäiset linjavalinnat tietokannoista 1980 luvulla 1980 -luvun jälkeen niin tietotekniikassa (mukaan lukien tietokannat), organisaatioissa ja organisaatioiden toimintaympäristössä on tapahtunut valtavia muutoksia. Muutoksia on tapahtunut myös tuotteisiin liittyvissä palveluissa. Näistä syistä on syytä arvioida, palveleeko valittu tuotejoukko edelleen organisaation nykyisiä ja tulevia tarpeita. Tietokannan hallintajärjestelmävalikoiman hallinta valinta- ja arviointikysymyksineen on luonteeltaan stokastinen eli epävarmuustekijöitä sisältävä monitavoitteinen päätöksentekoongelma. Tällainen ongelma on liian monimutkainen käsiteltäväksi vapaamuotoisesti (Keeney 1982). Tämän haastavan ongelman tueksi ei ole saatavilla kokonaisvaltaista, akateemiset kriteerit täyttävää materiaalia. Näistä syistä olen päätynyt tutkimaan tietokannan hallintajärjestelmäportfolion hallintaa. 4
Katsaus historiaan 1/2 Käytetyt lähteet: Elmasri & Navathe (1994), Gilliam (2004), Codd (1970), Stonebraker (1980), Jones (2003), Jacobs (2003) 1961 IDS (Integrated Data Store) Ensimmäinen tietokannan hallintajärjestelmä Pohjautui verkkomalliin 1968 IMS (Information Management System) IBM:n ensimmäinen tietokannan hallintajärjestelmä Pohjautuu hierarkiseen malliin 1970 IBM:n tutkija Codd julkaisi kehittämänsä relaatiomallin kuvauksen: "A relational model of data for large shared data banks ". 1973-80 ei kaupallinen INGRES Stonbraker, Held, Wong ja Kreps kehittivät projektissaan ei kaupallisen INGRES - tietokannan hallintajärjestelmän Pohjautui relaatiomalliin 1979 Oracle 2.0 Ensimmäinen kaupallinen relaatiopohjainen tietokanta 5
Katsaus historiaan 2/2 Käytetyt lähteet: Elmasri & Navathe (1994), Gilliam (2004), Codd (1970), Stonebraker (1980), Jones (2003), Jacobs (2003) 1980 -luku: Tietokannan hallintajärjestelmien läpimurto organisaatioissa kaupallisten tuotteiden yleistyminen 1983 DB2 (Database2) IBM:ltä relaatiopohjainen tietokannan hallintajärjestelmä pohjana IBM:n System R projekti ja siitä 1982 julkaistu SQL/DS tuote 1980 luvun lopulla Sybase ja Microsoft alkoivat kehittämään omia relaatiopohjaisia tietokannan hallintajärjestelmiään Sybasella tuotevalikoimassa nykyisin mm. Sybase Adaptive Server Enterprise (ASE) Sybasen tuote oli pohjana Microsoftin SQL Serverille 1990-2000 -luku: Oliokannat ja Olio/relaatio -kannat edelleen 80% tietokannoista on relaatiopohjaisia 2005: Myynniltään suurimmat (aakkosjärjestyksessä): DB2 (IBM) ja Oracle (Oracle) 6
Mitä hankitaan? Ohjelmistolisenssi Käyttöoikeus tietokannan hallintajärjestelmään Jatkuva Määräaikainen Tuki n.22% tuotteen ostohinnasta Muut palvelut Konsultointipalvelut Premium palvelut Muut Special Price - only for You! 10g 7
Ohjelmistolisenssi Tuotteen käyttölupa Tarvitaan aina (pelkkä asennusmedia tai ladattu ohjelmakoodi ei riitä) Ostettaessa 3. osapuolen kautta, varmista myyjän jälleenmyyntioikeus Lisenssienhallinta: Säilytä kaikki lisensointidokumentit huolella Eri lisensointimallit vaihtelevat toimittaja-/tuotekohtaisesti, esim. määräaikaiset lisenssit prosessoripohjaiset lisensointimallit käyttäjäkohtaiset lisensointimallit Vaihtelu serveriympäristön koon mukaan: hintaporrastus: esim. tietyn tuotteen voi ostaa tietyn kokoiseen ympäristöön esim. max cpu -paikat tai käytössä olevat cpu:t Muista tietokantatuotteet jo järjestelmäkehityksen alkuvaiheessa! 8
Oracle kantatuotteiden lisenssoinnista 1/7 Express Edition (ilmaiskanta) Standard Edition One Standard Edition Enterprise Edition Max CPU -paikat Ei max. määrää, mutta hyödyntää vain 1 cpu:ta 2 4 - Minimikäyttäjämäärä (nim.käytt.lis.) - 5 nim. käyttäjää / 1 CPU 5 nim. käyttäjää / 1 CPU 25 nim. käyttäjää / 1 CPU Ostettavat optiot Ei Ei Ei Ostettavissa Hinta (5.5.2006) Ilmaiskanta 1 cpu: 3920.25 1 cpu: 11772.53 1 cpu: 31393.40 (euroina, ilman alv:ta, epävirallinen) 1 nim.k.: 116.94 1 nim.k.: 235.45 1 nim.k.: 627.87 Muuta -Kanta max 4G -Muistinkäyttö max 1G -1 XE kanta per kone -Ei ostettavaa tukea -Soveltuu pieniin, ei kriittisiin testi-, kehitys- (ja tuotanto) ympäristöihin, joihin ei tarvita tuotetukea -Linux & Win alustoille 9
Oracle kantatuotteiden lisenssoinnista 2/7 TimesTen Muistissa toimiva tietokanta Hinnoittelu (Oraclen hintalista 5.5.2006, hinnat euroina [epävirallinen] ilman alv ) Kokorajoite <= 2 GB 1 nimetty käyttäjä 188 1 CPU 9 418 <= 10 GB 283 14 127 rajoittamaton 377 18 836 Heikki Ridanpää / Oracle Finland pitää esityksen TimesTen:stä tässä OUGF:n seminaarissa heti tämän KeyNote osuuden jälkeen DBA putkessa klo 13:00-13:45 10
Oracle kantatuotteiden lisenssoinnista 3/7 Oracle Database XE ilmaiskanta perustuu Oracle Database 10g Release 2 koodiin Ei tuotetukea, mutta mahdollisuus hyödyntää Oracle Database 10g Express Edition Discussion Forum:ia (hosted by Oracle expert Tom Kyte) [lähde (& lisätiedot): http://www.oracle.com/technology/products/database/xe/index.html] Standard Edition One & Standard Edition kantoihin optioita ei voi ostaa/asentaa (RAC sisältyy 10g:stä lähtien SE:iin, ei kuitenkaan SE One:en) Mikäli lisäoptiota tarvitaan myöhemmässä vaiheessa tai prosessorien määrä menee yli rajojen, on Standard Edition tai Standard Edition One kanta korvattava Standard Ed./Enterprise Edition kannalla. Oracle hyvittää kulloinkin voimassa olevan politiikan mukaan Oraclen Standard Edition / Oraclen Standard Edition One lisenssit siirryttäessä Standard Ed./Oraclen Enterprise Edition kantaan. Enterprise Edition tietokanta sisältää mahdollisuuden erilaisten lisäoptioiden käyttöön, joista osa kuuluu kantalisenssiin ja osa on ostettava erikseen. Varmista kantojen saatavuus laite-/käyttisympäristöön: https://metalink.oracle.com/ josta löytyy -> Certify and Availability Lisensointi- & hinnoittelutietoa Oraclen sivuilta: http://www.oracle.com/corporate/pricing/index.html?sig.html 11
Oracle kantatuotteiden lisenssoinnista 4/7 Määräaikaiset lisenssit Nimetyt käyttäjät tai prosessori -pohjainen hinta Lisenssi on voimassa 1-5 vuotta (tuotekohtaisia rajoituksia), minkä jälkeen sitä ei voida enään käyttää 1 v määräaikaislisenssi maksaa 20% normaalihinnasta 2 v määräaikaislisenssi maksaa 35% normaalihinnasta 3 v määräaikaislisenssi maksaa 50% normaalihinnasta (Ei SE One) 4 v määräaikaislisenssi maksaa 60% normaalihinnasta 5 v määräaikaislisenssi maksaa 70% normaalihinnasta (Ei SE One) Määräaikaiselle lisenssille voidaan ostaa tuki sisältö kuten normaalillakin lisenssillä Huom! Tukisumma lasketaan normaalihinnasta; ei siis määräaikaislisenssin hinnasta! Koekäyttö Kesto 1kk Tarkoitettu Oraclen tuotteiden ominaisuuksien testaamiseen Koekäytölle ei voi ostaa tukea 12
Oracle kantatuotteiden lisenssoinnista 5/7 Hintakehityksen epävirallinen tarkastelu ajalta 2000-2006, hinnat euroina Nimetyt käyttäjät, 1 käyttäjän hinta 4/2000 6/2001 3/2002 3/2003 4/2004 10/2005 5/2006 SE: 190 SE: 254 SE: 259 SE: 299 SE: 254 SE: 238 SE: 235 EE: 713 EE: 678 EE: 691 EE: 798 EE: 671 EE: 633 EE: 628 310 800 290 270 750 250 230 700 210 190 650 170 600 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Oracle Standard Edition tietokanta Oracle Enterprise Edition tietokanta Huomaa asteikot! 13
Oracle kantatuotteiden lisenssoinnista 6/7 Hintakehityksen epävirallinen tarkastelu ajalta 2000-2006, hinnat euroina CPU hinnoittelu, 1 CPU:n hinta (Vuonna 2000 prosessorin koko vaikutti hinnoitteluun, joten vuoden 2000 hinta on yhden HP PA-8700 sarjan 750 MHz prosessorin hinta) 4/2000 SE: 16 083 EE: 106 904 6/2001 SE: 12 717 EE: 33 912 3/2002 SE: 12 948 EE: 34 528 3/2003 SE: 14 954 EE: 39 876 4/2004 SE: 12 589 EE: 33 571 10/2005 SE: 11 877 EE: 31 672 5/2006 SE: 11 773 EE: 31 393 17000 120000 16000 15000 14000 13000 100000 80000 60000 12000 40000 11000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 20000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Oracle Standard Edition tietokanta Huomaa asteikot! Oracle Enterprise Edition tietokanta 14
Oracle kantatuotteiden lisenssoinnista 7/7 Multicore (otteita Oraclelta 8.5.2006 saadusta ohjeesta): For the purposes of counting the number of processors which require licensing, for a Sun UltraSPARC T1 processor with 4, 6 or 8 cores at 1.0 gigahertz or 8 cores at 1.2 gigahertz for only those servers specified on the Sun Server Table which can be accessed at http://oracle.com/contracts, "n" cores shall bedetermined by multiplying the total number of cores by a core processor licensing factor of.25. for AMD and Intel multicore chips, "n" cores shall be determined by multiplying the total number of cores by a core processor licensing factor of.50. for all hardware platforms not otherwise specified in this section (tarkasteltava alkuperäistä dokumenttia), a multicore chip with "n" cores shall be determined by multiplying "n" cores by a core processor licensing factor of.75. rounded up to the next whole number Notwithstanding the above, when licensing Oracle Standard Edition One or Standard Edition programs on servers with a maximum of 1 processor with 1 or 2 cores, only 1 processor shall be counted For example, a Sun UltraSPARC T1 based server installed and/or running the program on 6 cores would require 2 processor licenses (6 multiplied by a core processor licensing factor of.25 equals 1.50 which is then rounded up to the next whole number which is 2). An Intel or AMD based server installed and/or running the program on 7 cores would require 4 processor licenses (7 multiplied by a core processor licensing factor of.50 equals 3.50 which is then rounded up to the next whole number which is 4). Two multicore servers, for hardware platforms not specified above, installed and/or running the program on 10 cores would require 8 processor licenses (10 multiplied by a core processor licensing factor of.75 equals 7.50 which is then rounded up to the next whole number which is 8). Malli on melko monimutkainen -> varmista lisensointimalli tapauskohtaisesti Oraclen kanssa! 15
Tuki Yleensä vuosittainen toimittajatuki on tarpeen, etenkin tuotantojärjestelmissä Sisältää yleensä kaksi pääkomponenttia: PÄIVITYSOIKEUS oikeus päivittää tuotetta TUOTETUKI esim. 7 x 24 h Laajemmat tukipalvelut lisähintaan Yksi kanta käyttäytyy omituisesti! jos haluat tietokantatukeen, paina 1 16
Kustannukset / Hyödyt 17
Kokonaiskustannukset A. Kuusion luokitus, käytetty pohjana Elmasrin & Navathen (2000) luokitusta Ohjelmiston hankintahinta Vuosittaiset päivitysoikeus- ja tukimaksut Tietokannan hallintajärjestelmän kokonaiskustannukset Laitteistokustannukset Tietokantajärjestelmän luonti- ja/tai konvertointikustannukset Sisäiset Henkilökustannukset Ulkoiset Koulutuskustannukset Häiriökustannukset Muut kustannukset 18
Kokonaishyödyt E = Elmasri ja Navathe (2000), H= Hoffer ym. (2002). Etu Helppokäyttöisyys Nopeus Tuki monimutkaisuudelle Tiedon jako yli rajojen Tuki suurille tietomassoille Tuki tiedon ja sen määrän dynaamisille muutoksille Ad hoc kyselyt Säästöt sovelluskehityksessä Pieni tiedon toisteisuus Järjestelmän kontrolloitavuus Tiedon itsenäisyys Tiedon eheys Tuki standardien hyödyntämiselle Lähde (E,H) E, H E E E, H E E E E, H E, H E H H H Mittayksikkö miten kyseinen suure voitaisiin ilmaista ja muuttaa taloudelliseksi suureeksi asiakastyytyväisyys, tehokkuus -> eur aika->eur asiakastyytyväisyys, tehokkuus -> eur asiakastyytyväisyys, tehokkuus -> eur asiakastyytyväisyys, tehokkuus -> eur htp->eur htp->eur htp->eur levytila -> eur luotettavuus-> häiriökust.pienentyminen -> eur aika->eur luotettavuus-> häiriökust.pienentyminen -> eur tehokkuus->aika->eur 19
Kustannusten ja hyötyjen tarkastelusta Tietokannan hallintajärjestelmistä koituvien etujen määrittely ja niiden mittaaminen rahana on huomattavasti hankalampaa kuin niistä aiheutuvien kustannusten mittaaminen Määrittelyä ja rahallista ilmaisemista vaikeuttaa etujen abstraktisuus ja se, että edut ovat usein välillisiä Tietokannan hallintajärjestelmän hankinta aiheuttaa sekä suoria että välillisiä kustannuksia, mutta sellaisenaan tietokannan hallintajärjestelmä ei vielä tuota mitään, vaan tuotot tulevat järjestelmän hyödyntämisestä. Hoffer ym. (2002) tuovat mielestäni hyvin esille sen, että tietokannan hallintajärjestelmien edut ovat potentiaalisia etuja. Organisaation on osattava ja kyettävä aktualisoida nämä potentiaaliset edut. Kulut sen sijaan realisoituvat organisaation tahdosta riippumatta. Kustannusten ja hyötyjen suuruuteen organisaatiot voivat kuitenkin kokemusteni perusteella vaikuttaa portfolion tehokkaan hallinnan kautta. 20
Käytännön n vinkkejä hyötyjen nostamiseen Valintaprosessi Eri ryhmien asiantuntemuksen hyödyntäminen valintaprosessissa: tekninen näkökulma hallinnollinen & juridinen näkökulma taloudellinen näkökulma Eri toimittajat / kilpailu Saman toimittajan eri lisensointimallit Asiakirjojen dokumentointi (myös palvelukuvaukset paperille) Prosessin dokumentointi oppimisen välineenä Tehosta olemassa olevien lisenssien käyttöä: konsolidointi kierrätys (tarkista ehdot) ajantasainen käyttölaajuus kirjanpito eri lisenssimallien tunteminen neuvonta / ohjeistus Kilpailuttaminen & Karsinta eri toimittajien kilpailuttaminen tarvitaanko kaikkia aiemmin valittuja tuotteita? 21
Tutkimuksestani: Tietokannan hallintajärjestelm rjestelmä- valikoiman hallinta Tutkimukseni johdannossa käytän tietokannan hallintajärjestelmästä (tkhj) määritelmää, jonka olen kehittänyt käyttäen pohjana Elmasrin ja Navathen (2000, 6), Connollyn ym. (1999, 16) ja Hofferin ym. (2002, 24) määrityksiä: Tietokannan hallintajärjestelmä on ohjelmisto, joka hallinnoi ja operoi tietokantaa käyttäjän komentojen, määritysten ja valintojen pohjalta. Tarkennan määritelmääni myöhemmin työssäni. Valikoiman hallinnalla tarkoitan tuotteiden lisäystä, käyttölaajuuden muutoksia sekä poistoa siitä tuotteiden joukosta, jota organisaatio ainakin potentiaalisesti käyttää Portfolion hallinnan päätoiminnot PORTFOLIO Lisäys Tuote 1 Tuote 2 Poisto Tuote n Laajuuden muutos 22
Tutkimusongelma Työni päätutkimusongelma on: Kuinka tukea suurten organisaatioiden tietokannan hallintajärjestelmäportfolion hallintaa asiakasnäkökulmasta? Tutkimusongelman olen jakanut kolmeen tutkimuskysymykseen: Missä määrin olemassa olevat artefaktit tukevat tietokannan hallintajärjestelmäportfolion hallintaa? Mitä ongelmia on tietokannan hallintajärjestelmäportfolion hallinnassa? Mitkä ovat keskeisimmät toimintatavat ja tekijät, joiden avulla ostaja voi mahdollisimman rationaalisesti hallita tietokannan hallintajärjestelmäportfoliota? 23
Tutkimuskehys Tutkimusasetelmani kuvaus pohjautuu Hevnerin ym. (2004) tietojärjestelmien tutkimuskehykseen, joka mielestäni antaa hyvän kokonaiskuvan tj tutkimuksesta, koska se ottaa mukaan tutkimuksen suunnittelutieteellisen ja luonnontieteellisen ulottuvuuden ja koska se yhdistää liiketoiminnan ja akateemisen näkökulman tietojärjestelmätutkimuksessa. Ympäristö: Relevanssi IS tutkimus Täsmällisyys (Rigor) Tietämyskanta Ihmiset - eri roolit Organisaatiot Liiketoimintatarpeet Luo / Rakenna: Artefakti tietokannan hallintajärjestelmäp ortfolion hallintaan Sovellettavissa olevaa tietämystä Tietämyksellinen perusta - asiakkaat - toimittajat Teknologia Arvioi Paranna Metodologiat -tkhj:tjaniihin liittyvä muu teknologia Testaa / Arvioi Sovellus ympäristöön Lisäykset tietämyskantaan Tietojärjestelmien tutkimuskehys (Hevner ym. 2004, 80) 24
Tavoite Tutkimukseni keskeisenä tavoitteena on tuottaa viitekehysmuotoinen artefakti tietokannan hallintajärjestelmäportfolion hallinnan tueksi. Viitekehys tarkastelee sekä hallintaprosessia, henkilö- ja vuorovaikutuskysymyksiä että hallinnassa käytettäviä kriteereitä ja kattaa teknisen, organisatorisen ja taloudellisen näkökulman portfolion hallintaan Tutkimukseni tavoitteena on tukea sekä hallintaa suorittavia organisaatioita (ympäristö) että luoda pohja jatkotutkimukselle ja osakokonaisuuksien syvällisemmälle tarkastelulle (tiedeyhteisö). 25
Kontribuutio Tiedeyhteisölle: kokonaisvaltainen akateemiset kriteerit täyttävä tutkimus tietokannan hallintajärjestelmäportfolion hallinnasta ei aiempaa kokonaisvaltaista tutkimusta osa-alueita tutkittu aiemmin, muttei juurikaan tässä kontekstissa -> aimmat tutkimukset eivät tue riittävästi tkhj portfolion hallintaa tuloksia voidaan hyödyntää jatkotutkimuksessa ja opetuksessa tietojärjestelmätiede (mm. tietohallinto), taloustieteet (mm. ostojohtaminen) Ympäristölle: (hallintaa suorittavat organisaatiot) viitekehys käytännön työn tueksi 26
Tutkimusmenetelmät Käytän tutkimusmenetelminä kirjallisuuskatsausta, kyselytutkimusta ja tapaustutkimusta Ympäristö Relevanssi IS -tutkimus Täsmällisyys Tietämyskanta (Rigor) Työkokemukseni Näkemys tilanteesta Mitä ongelmia? Toimiiko artefakti /pystytäänkö se implementoimaan? Tapaustutkimus Kyselytutkimus 1. julkaistu versio artefaktistani organisaatioiden hyödynnettäväksi Kirjallisuuskatsaus Artefaktin rakentaminen ja luominen Arvioi Paranna Testaa / Arvioi Kirjallisuus katsaus Teoreettinen tutkimus Vertailu: Erot kilpaileviin artefakteihin 1. julkaistu versio artefaktistani tietämyskantaan Olemassa olevat artefaktit Metodologiat Tutkimusmenetelmä (Hevner ym. 2004) tj tutkimuskehykseen sijoitettuna 27
Näkökulmiakulmia portfolion hallintaan Esimerkki näkökulmien sisällöstä (todelliset tehtävät & tehtäväjaot vaihtelevat organisaatioittain) Teknisissä tietokantatehtävissä (DBA:t) työskentelevät henkilöt mm. ylläpitävät järjestelmää ja tarkastelevat sen teknistä toimivuutta ja tehokkuutta Organisaation hallinto mm. tarkastelee toimintojen organisointia ja hallinnoi lisenssejä ja sidosryhmäyhteistyötä. Talousasioista vastaavat henkilöt tarkastelevat esim. hankintatoimeen, kustannus-/hyötylaskentaan ja laskutukseen liittyviä kysymyksiä Tekninen näkökulma Hallinnollinen näkökulma Taloudellinen näkökulma Tietokannan hallintajärjestelmäportfolion hallinta 28
Portfolion hallinnan käynnistyminen, k tarkastelunäkökulmat, kulmat, päätoiminnot ja tehtäväalueet Hallinnan käynnistävä heräte Tekninen näkökulma Hallinnollinen näkökulma Taloudellinen näkökulma Tietokannan hallintajärjestelmäportfolion hallinta Päätoiminnot -lisäys - käyttölaajuuden muutos -poisto Päätoimintoihin liittyvät tehtäväalueet: - valintaprosessi - henkilö- ja vuorovaikutuskysymykset - valintakriteerit 29
Aiheen valinnasta ja tutkimuksen teosta Aihe (tietokannan hallintajärjestelmäportfolion hallinta) oli minulle heti selviö rajaus, tarkastelunäkökulmat ym. yksityiskohdat muotoutuivat ajan kanssa ja voivat edelleen muotoutua. gradun kautta huomasin, että tätä aluetta ei ole juurikaan aiemmin tutkittu Valitsin lisensiaattityön kautta tehtävän väitöskirjan, jotta saisin tehtyä paremman väitöskirjan lisensiaattityö iteraatiokierroksena väitöskirjaan Työkokemuksen ja akateemisen lähestymistavan yhdistäminen pitkästä työkokemuksesta paljon hyötyä: mitä tietokantatyö eri näkökulmista on käytännössä akateeminen lähestymistapa tuo työhön tarkkuutta ja antaa välineitä ja tietämystä tutkimuksen tekoon; hyvä ohjaus yliopistolta Työn ja opiskelun tekeminen samaan aikaan toisinaan raskasta En suosi pitkiä taukoja opiskelussa Työajan käytöstä sopiminen oman työnantajan kanssa Opintovapaat & aikuisopintoraha (käytin opintovapaata jatko-opintoni käynnistämisessä koin sen hyvänä) Myös levosta huolehtiminen - kesälomalla keskityn makkaran paistoon 30
Tutkimukseni aikataulu Lisensiaattityö valmis vuoden 2007 loppuun mennessä Väitöskirja valmis n. 2009 (-2010) Lisensiaattityö Väitöskirjatyö 1/2005 1/2006 1/2007 1/2008 1/2009 1/2010 KTT-tutkinnon valmistumisen suunniteltu kokonaisaika: 16.11.2004 n.12/2009 Tällä hetkellä menossa: Kyselytutkimus käynnistyy toukokuussa 2006 vastaathan sinäkin! 31
Kyselytutkimukseni 1/4 Mitkä asiat ovat tietokannan hallintajärjestelmävalikoiman hallinnassa ongelmallisia? PORTFOLION HALLINNAN PÄÄTOIMINNOT: Lisäys Tuote 1 Tuote 2 Poisto Tuote n Käyttölaajuuden muutos 32
Kyselytutkimukseni 2/4 Kysely toimitetaan sähköpostitse toukokuussa 2006 Aihetta tarkastellaan tuote-/toimittajariippumattomasti, joten kokemusten ei tarvitse liittyä vain johonkin tiettyyn toimittajaan tai tuotteeseen. Kaikki vastaukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti. Lomakkeella ei kysytä vastaajan tai hänen organisaationsa nimeä. Oman sähköpostiosoitteen voi halutessaan antaa, mikäli haluaa osallistua kolmen elokuvalippuparin arvontaan. Voit myös toimittaa sähköpostiosoitteesi minulle erikseen, mikäli haluat koosteen kyselyn tuloksista. Oman vastaamisesi lisäksi voit toimittaa kyselyn eteenpäin henkilöille, joilla voisi olla kokemuksia käsiteltävästä aiheesta. 33
Kyselytutkimukseni 3/4 Kyselyssä tarkastellaan tietokannan hallintajärjestelmien valintaan, käyttölaajuuksien muutoksiin sekä tuotejoukon karsintaan liittyviä tekijöitä ja toimenpiteitä kolmesta näkökulmasta: tekniset tehtävät (esim. tietokannanhoito eli DBA tehtävät) hallinnolliset tehtävät (esim. tietohallinto- tai juridiset tehtävät ) talouteen liittyvät tehtävät (esim. hankintatoimeen, kustannus-/hyötylaskentaan ja laskutukseen liittyvät tehtävät). Jaottelu on vain suuntaa antava. Pyydän, että vastaat niin moneen kysymykseen kuin sinulla on työtehtäviisi liittyen kokemuksia. 34
Kyselytutkimukseni 4/4 Kyselylomake sisältää vastausohjeet Esittelen kyselyn tulokset OUGF:ssa Annan mielelläni lisätietoja tutkimuksestani! Vastauksenne ovat erittäin tärkeitä tutkimukselleni! Muistathan vastata, kiitos! 35
Keskustelua aiheesta Q/A Tietokantojen valinta & valitun joukon hallinta Oracle Kyselytutkimus Muuta mieleen tulevaa! 36
Tässä esityksessä käyttämäni viitteet Codd, E. F. 1970. A relational model of data for large shared data banks. Communications of the ACM, Vol. 30, No. 6, 377-387. Connolly, T., Begg C. & Strachan A. 1999. Database Systems. 2. painos. Reading:Addison-Wesley. Elmasri, R. & Navathe, S. B. 1994. Fundamentals of Database Systems. 2. painos, Reading: Addison-Wesley. Elmasri, R. & Navathe, S. B. 2000. Fundamentals of Database Systems. 3. painos, Reading: Addison-Wesley. Gilliam, R. L. 2004. After 36 Years IMS is still strategic -- for our customers and for IBM. [viitattu 4.4.2006]. Saatavilla WWW muodossa URL:http://www-306.ibm.com/software/data/ims/presentations/six/strategy04/IMSisStrategic.pdf Hevner, A., March, S., Park J. & Ram S. 2004. Design science in information systems research. MIS Quarterly, Vol. 28, No. 1, 75-105. Hoffer, J. A., Prescott M. B. & McFadden F. R. 2002. Modern Database Management. 6. painos, New Jersey: Prentice-Hall. Jacobs, K. 2003. Oracle Database Changed the World. [viitattu 4.4.2006]. Oracle Magazine May/June 2003. Saatavilla WWW muodossa URL:http://www.oracle.com/technology/oramag/oracle/03-may/o33drdba.html Jones, J. 2003. The Big Picture. IBM DB2 Information Management Software and DB2 Universal Database.[viitattu 4.4.2006]. Saatavilla WWW muodossa URL:http://www-128.ibm.com/developerworks/db2/library/techarticle/0301jones/0301jones.html Keeney, R. L. 1982. Decision Analysis: An Overview. Operations Research, Vol. 30, No. 5, 803-838. Stonebraker, M. 1980. Retrospection on a Database System. ACM Transactions on Database Systems, Vol. 5, No. 2, 225-240. 37
Kiitokset osallistumisesta! ARI 38