Suhdanne 2/2012 MATKAILU- JA RAVINTOLA-ALAN KEHITYSNÄKYMÄT Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi
2 Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 4.6.2012 Matkailu- ja ravintola-alan näkymät 1 Yleinen talouskehitys EU:n velkakriisin jatkuminen on heijastunut selvästi maamme talouskehitykseen. Kansantalouden kokonaistuotannon volyymikasvu, joka oli 2010 Tilastokeskuksen mukaan 3,7 prosenttia edellisvuodesta, jäi viime vuonna 2,9 prosenttiin. Tänä vuonna bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan vajaan prosentin. Ensi vuonna kasvu kiihtyy noin 1,5 prosenttiin. Yksityisen kulutuksen määrä kasvoi säästämisasteen alenemisen vauhdittamana runsaat 3 prosenttia viime vuonna. Tänä vuonna sen ennakoidaan lisääntyvän noin prosentin olettaen, ettei säästämisasteessa tapahdu merkittävää muutosta. Kasvuvauhti säilynee likimäärin yhtä vaimeana myös ensi vuonna. Työn kysynnän 2010 alkanut nousu jatkui viime vuonna. Tehtyjen työtuntien määrä kasvoi 2011 runsaan prosentin. Työttömyysaste oli viime vuonna hieman alle 8 prosenttia. Tänä vuonna sen ennakoidaan jonkin verran nousevan työpanoksen kysynnän kääntyessä lievään laskuun. Ensi vuonna työn kysynnän uskotaan jälleen kasvavan. Kuluttajahintaindeksillä mitattu inflaatio voimistui vuoden 2010 runsaasta prosentista 3,4 prosenttiin viime vuonna. Tänä vuonna hintojen nousun ennakoidaan asettuvan hieman alle 3 prosenttiin. Ensi vuonna inflaatio jatkuu mm. välillisen verotuksen kiristymisen myötä lähes tämänvuotista vauhtia. Palkansaajien ansiotasoindeksi kohosi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 2,7 prosenttia edellisvuodesta. Tänä vuonna nousuvauhdin ennakoidaan kiihtyvän lähes 3,5 prosenttiin. Vuonna 2013 ansiotaso nousee runsaat 2,5 prosenttia kuluvasta vuodesta.
3 2 Matkailu- ja ravintola-alan kehitys 1 2.1 Myynti ja käyttöaste 2.1.1 Toteutunut kehitys 2011-2012 Matkailu- ja ravintola-alan kokonaismyynnin arvo kasvoi 2011 runsaat 5 prosenttia vuotta aiemmasta 2. Alan palveluiden kysyntä (= myynnin määrä) kohosi hieman yli 3 prosenttia myyntihintojen kohottua 2 prosenttia 3. Vaikka myös alan tarjonta lievästi kasvoi, kohosi kapasiteetin käyttöaste jonkin verran. Sektoreittain ja etenkin alueittain 4 kehityksessä oli osin tuntuviakin eroja. Alan suotuisa kehitys jatkui tammi-maaliskuussa 2012 myynnin arvon noustua runsaat 6 prosenttia vuotta aiemmasta. Myyntihinnat kohosivat 3,5 prosenttia, ja myynnin määrässä oli kasvua noin 2,5 prosenttia. Kasvuvauhtia lisäsi prosenttiyksikön verran se, että helmikuussa oli tänä vuonna yksi päivä viimevuotista enemmän. 280 Hotelli- ja ravintola-alan myynnin määrän ja kansantalouden kokonaistuotannon kehitys (1972 = 100) 260 240 220 BKT 200 180 HR-ala 160 140 120 100 72 76 80 84 88 92 96 2000 2004 2008 2012 E Lähteet: TK, Valvira, MaRa Kuvio 1: Hotelli- ja ravintolapalveluiden kysyntä taittui vuosien 2005-2007 nopean kasvun jälkeen 2008 laskuun, joka taantuman syvenemisen myötä selvästi jyrkentyi 2009. Yleisen talouskehityksen piristyminen sekä ravintolaruoan alv:n aleneminen käänsivät myynnin määrän 2010 nousuun, joka viime vuoden loppua kohden tasaantui. Kuluvan vuoden osalta arviot vaihtelevat lievästä kasvusta selvään pudotukseen. Anniskeluravintoloiden myynnin arvo kasvoi Valviran seurannan mukaan 2011 lähes 5,5 prosenttia edellisvuodesta. Määrällisesti myynti lisääntyi muun muassa alv- 1 Matkailu- ja ravintola-alaan ei ole tässä luettu mukaan liikennettä eikä matkatoimistoja. 2 Liikevaihdon muutos oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna 8,1 %. Vastaava verollisen myynnin arvon muutos oli vertailuajanjaksona tapahtuneiden alv-muutosten vuoksi siis selvästi pienempi. 3 Myyntihintojen muutos 2011 vuotta aiemmasta oli Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan seuraava: majoitus 1,2 %, ruoka- ja alkoholittomat juomat 2,2 % ja alkoholi 3,6 %. 4 Alueelliset kehityserot anniskeluluvin toimivissa ravintoloissa 2011 käyvät ilmi Valviran nettiosoitteesta www.valvira.fi kohdasta Alkoholi/Tilastot.
4 alennuksen vauhdittaman ruokamyynnin kasvun ansiosta lähes 3 prosenttia myyntihintojen noustua vajaat 2,5 prosenttia. Kiinteähintaisen myynnin ja asiakaspaikkojen suhteella mitattu ravintolakapasiteetin käyttöaste kohosi jonkin verran edellisvuodesta. Kuvio 2: Vuoden 2009 sukelluksen jälkeen hotelli- ja ravintola-alan myynti kääntyi 2010 lievään nousuun, joka on sen jälkeen voimistunut. Alkoholi- ja muun myynnin (lähinnä ruokamyynnin) kehityksessä oli selvää hajontaa etenkin määrässä. Anniskelumyynnin arvo kasvoi noin 3,5 prosenttia ja määrä polki paikoillaan hintojen noustua myös noin 3,5 prosenttia. Muussa myynnissä arvon muutos oli 6,5 prosenttia, ja kun hinnat olivat noin 1,5 prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin, kohosi määrä 5 prosenttia. Tammi-maaliskuussa 2012 anniskeluravintoloiden myynnin arvo kasvoi Valviran ennakkotietojen mukaan runsaat 6 prosenttia vuotta aiemmasta. Myyntihintatason noustua mm. alkoholiveron korotuksen vauhdittamana noin 3,5 prosenttia lisääntyi myynnin määrä noin 2,5 prosenttia.
5 Kuvio 3: Matkailu- ja ravintola-alan kysynnän kolmesta pääkomponentista majoitus ja ruoka ovat pitkällä aikavälillä kehittyneet likimäärin bkt:n kasvua vastaavasti. Alkoholijuomien kysyntä on jäänyt selvästi jälkeen muun myynnin määräkehityksestä. Hotellien majoitusmyynnin arvo kasvoi viime vuonna Tilastokeskuksen mukaan runsaat 7 prosenttia edellisvuodesta. Myydyillä huonevuorokausilla mitattu majoitusmyynnin määrä lisääntyi noin 4,5 prosenttia huonehintojen kohottua noin 2,5 prosenttia. Huonekapasiteetin käyttöasteeksi muodostui 53 prosenttia, mikä on noin 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Huonetuotto käytettävissä ollutta huonetta kohden (revpar) kasvoi noin 5,5 prosenttia. Huonetarjonnassa oli 1,5 prosentin nousu edellisvuodesta. 5 Kuvio 4: Kysyntäkehityksessä on ollut tänä vuonna selviä eroja sektoreiden välillä. 5 Ruotsin hotellien majoitusmyynnin arvo kasvoi viime vuonna 7,5 %. Huonemyynnin määrä lisääntyi vajaat 4 % huonehintojen noustua 3,5 %. Huonekäyttöaste kohosi edellisvuoden 50 %:sta 51 %:iin. Revpar kasvoi vajaat 5,5 % huonetarjonnan lisäännyttyä hieman alle 2,5 %.
6 Hotellien majoituskysynnän nousua jarrutti suomalaisten yöpymisten 2 prosenttiin jäänyt lisääntyminen. Ulkomaalaisten yöpymisissä oli nousua noin 10 prosenttia 6. Yhteensä hotelliyöpymiset kasvoivat runsaat 4 prosenttia. Kasvua oli yhtä paljon vapaaajan yöpymisissä sekä liike- ja kokousmatkailuyöpymisissä. Muiden rekisteröityjen majoitusliikkeiden yöpymismäärien muutokset olivat seuraavat: leirintäalueet 2,5 prosenttia, lomakylät 1,5 prosenttia, matkustajakodit -4 prosenttia ja retkeilymajat 26 prosenttia. Kaikissa rekisteröidyissä majoitusliikkeissä yöpymiset lisääntyivät viime vuonna vajaat 4 prosenttia. Majoitusmyynnin kehitys on jatkunut suotuisana etenkin vapaa-ajan yöpymisten kasvun ansiosta kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Hotellien majoitusmyynnin arvo kasvoi tammi-maaliskuussa Tilastokeskuksen mukaan 8,5 prosenttia vuotta aiemmasta. Huonehintojen kohottua vajaat 2,5 prosenttia oli myytyjen huoneiden määrässä nousua 6 prosenttia. Kuvio 5: Hotellien majoitusmyynnin kasvun veturina on ollut pitkällä aikavälillä etenkin vientikysyntä eli ulkomailta Suomeen suuntautuva matkailu. Vuonna 2009 se kuitenkin kääntyi silloisen taantuman myötä kotimaista kysyntää selvästi tuntuvampaan laskuun. Lasku taittui 2010 nousuksi, joka on ollut sen jälkeen varsin voimakasta. Hotelliyöpymisissä oli tammi-maaliskuussa kasvua runsaat 6 prosenttia. Suomalaisten yöpymiset lisääntyivät vajaat 3 prosenttia ja ulkomaalaisten reilut 14 prosenttia. 6 Suurimmissa ulkomaalaisryhmissä yöpymismäärien muutokset vaihtelivat venäläisten 22,5 %:n kasvusta brittien noin 4,5 %:n pudotukseen.
7 Hotellien huonekäyttöaste oli noin 52 prosenttia, kasvua runsaat 1,5 prosenttiyksikköä viime vuodesta. Revpar kohosi lähes 6 prosenttia, ja huonetarjonta lisääntyi 2,5 prosenttia 7. Kuvio 6: Viime vuonna ja kuluvan vuoden alussa nopeutuneen revpar-kehityksen taustalla on sekä käyttöasteen että huonehintojen kohoaminen. Suomessa hotellien majoituskysynnän kehitys on ollut sekä viime että kuluvana vuonna varsin lähellä pohjoismaista keskiarvoa. Kuvio 7: Myytyjen hotellihuoneiden määrällä mitatun huonekysynnän kehitys on ollut Pohjoismaissa melko yhdenmukainen viime vuosien aikana. 7 Ruotsin hotellien majoitusmyynnin arvo kasvoi tammi-maaliskuussa runsaat 7,5 %. Huonemyynnin määrä lisääntyi hieman yli 5 % huonehintojen noustua 2,5 %. Huonekäyttöaste säilyi lähes ennallaan. huonetarjonnan lisäännyttyä likimäärin kysynnän kasvua vastaavasti. Revpar kasvoi 3 %.
8 Suurimpien pikaruokaravintolaketjujen liikevaihto kasvoi viime vuonna noin 10 prosenttia. Myynnin arvon vastaava muutos oli vajaat 7 prosenttia määrän noustua runsaat 4,5 prosenttia. Toimipaikkoja oli keskimäärin 5,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, joten myynnin ja toimipaikkojen määrän suhteella mitattu kapasiteetin käyttöaste laski lievästi edellisvuodesta. Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa pikaruokaravintolaketjujen liikevaihto ja myynnin arvo kasvoivat runsaat 8 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta. Myyntihintojen noustua runsaat 3,5 prosenttia lisääntyi myynnin määrä noin 4,5 prosenttia. Toimipaikkoja oli maaliskuun lopulla noin 5,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Toimipaikkakohtainen kysyntä säilyi siis lähellä viime vuoden tasoa. Kuvio 8: Pikaruokaravintoloiden kysyntä, jonka kasvu tasaantui taantuman myötä 2009, kääntyi 2010 selvään nousuun, joka on jatkunut viime vuonna ja kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kiinteähintaisen myynnin ja toimipaikkojen määrän suhteella mitattu kapasiteetin käyttöaste on kuitenkin tarjonnan nopean kasvun seurauksena jonkin verran alentunut viime vuosina. MaRan seurannan piirissä olevien suurimpien catering-yritysten henkilöstöravintolaliikevaihdossa päästiin viime vuonna noin 3,5 prosentin nousuun, kun taas oppilaitosten ravintoloissa oli pudotusta noin 2,5 prosenttia. Määrällisesti henkilöstöravintoloidenkaan myynnissä ei ollut lainkaan kasvua edellisvuodesta, vaan niiden verollisen myynnin arvon muutos vastasi hintojen muutosta. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä cateringyritysten henkilöstöravintolaja oppilaitosravintolaliikevaihto ovat molemmat kasvaneet hieman alle 4 prosenttia. Määrällisesti henkilöstöravintoloiden myynti on lievästi alentunut hintojen kohottua runsaat 4 prosenttia.
9 2.1.2 Tuleva kehitys Kuvio 9: Alan palveluiden myynnin määrällisessä kehityksessä on ollut viime vuosina melko selviä eroja sektoreiden välillä. Vuoden 2005 jälkeen suurimmista sektoreista suotuisinta kehitys on ollut pikaruokaravintoloissa ja heikointa henkilöstöravintoloissa. Yleisten talousnäkymien sekä EK:n suhdannebarometrin 8 tulosten perusteella on arvioitavissa, että alan palveluiden kysyntä tulee kuluvana vuonna säilymään lähellä viime vuoden tasoa. Alan kysyntänäkymien arviointia vaikeuttaa edelleenkin poikkeuksellisen paljon kuluttajien taloudelliseen käyttäytymiseen liittyvä epävarmuus. Vaikka ostovoiman ennakoidaan tänä vuonna lievästi kasvavan, saattaa kotitalouksien säästämisaste epävarmassa taloustilanteessa kohota, minkä myötä yksityisen kulutuksen kehitys alittaisi ostovoiman kehityksen ja kulutus saattaisi jopa alentua. Tällöin matkailu- ja ravintolapalveluiden kysyntä supistuisi tuntuvammin kuin kulutuksen määrä keskimäärin. Ruokatarjoilun arvonlisäveron vuoden 2010 heinäkuun alussa tapahtuneen laskun myötä toteutunut kasvuimpulssi ravintolaruoan kysyntään on nyt pääosin takanapäin. Kuitenkin ravintola- ja kaupparuoan veroneutraliteetin toteutumisen vaikuttaa edelleen myönteisesti ruokapalveluiden kysyntään. Kun yleisen talouskasvun ennakoidaan lähes tasaantuvan tänä vuonna, myöskään ravintolaruoan kysynnän merkittävälle lisääntymiselle 2012 ei ole perusteita. Kuluvan vuoden alussa toteutettu alkoholiveron korotus tukee matkustajatuonnin kasvua, mikä osaltaan painaa anniskelukulutusta edelleenkin alaspäin. 8 Toukokuussa 2012 julkaistun, huhtikuussa toteutettuun tiedusteluun pohjautuvan barometrin mukaan hotelli- ja ravintola-alan lähikuukausien suhdanneodotuksia mittaava saldoluku oli -2 sen oltua helmikuussa -7. Saldoluku saadaan vähentämällä suhdanteiden paranemista ennakoineiden vastausten prosenttiosuudesta suhdanteiden heikkenemistä ennakoineiden vastausten osuus.
10 Alkoholijuomien tukkuhintakehitys (12/1994=100) 130 125 120 115 110 YHTEENSÄ Mallasjuomat Viinit ja siiderit Väkevät, liköörit, long dr. 105 100 95 90 85 80 75 70 65 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähteet: TK, Valvira Kuvio 10: Alkoholiveron kolme korotusta ovat pääsyy vuoden 2007 jälkeen selvästi nopeutuneeseen alkoholin tukkuhintakehitykseen. Neljäs korotus, jonka tukkuhintavaikutus oli noin 6 prosenttia, toteutettiin kuluvan vuoden alussa. Majoituskysynnässä kasvu vähintäänkin hidastuu selvästi kuluvan vuoden aikana. Huonehintojen nousu joka vielä viime vuoden viimeisellä neljänneksellä voimistui alkuvuoteen verrattuna tasaantuu vähitellen ja hinnat säilynevät tänä vuonna likimäärin viime vuoden tasolla. Cateringyritysten tulevaan myyntikehitykseen vaikuttaa yleisen talouskehityksen ohella se, millä vauhdilla julkisia ruokapalveluita jatkossa ulkoistetaan. 9 Vaikka kuntien talousahdinko on syventynyt, on palveluiden ostaminen alan yrityksiltä toistaiseksi edennyt hitaasti. Pikaruokaravintolatoimintaan suhdanteiden muutokset ovat yleensä vaikuttaneet muita sektoreita vähemmän. Onkin mahdollista, että niiden kysynnän kasvu jatkuu tänä vuonna. Korkeakouluopiskelijoille tapahtuvan ruokamyynnin kysyntänäkymät riippuvat mm. siitä, miten ateriatukea ja opintotukea yleisemminkin jatkossa kehitetään. 2.2 Kustannukset ja kannattavuus Tilastokeskuksen kuluvan vuoden helmikuuhun kohdistuneen seurannan mukaan ruoan raaka-aineiden tukkuhinnat nousivat 5,5 prosenttia vuotta aiemmasta 10. 9 Alan myyntikehitystä on vetänyt alaspäin mm. suurten teollisuusyritysten toiminnan supistaminen Suomessa. 10 Seuraavat, syyskuulle 2012 asti ulottuvat tiedot raaka-aineiden tukkuhintakehityksestä valmistuvat Tilastokeskuksessa lokakuun puolivälissä.
11 Alan ansiotaso kohosi Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukaan viime vuonna 2,6 prosenttia vuotta aiemmasta. Työn kokonaishinnan voi arvioida nousseen lähes 3 prosenttia työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen kohottua 0,3 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Työn tuottavuuden noustua samaan aikaan noin prosentin tapahtui yksikkötyökustannuksissa noin 2 prosentin kasvu.. Alan ansiotaso nousee solmitun raamiratkaisun mukaisesti tänä vuonna noin 3 prosenttia viime vuodesta. Työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen muutoksen huomioon ottaen työn kokonaishinta kohoaa runsaat 3 prosenttia. Kuvio 11: Työn tuottavuuden aleneminen yhdistyneenä työn hinnan kohoamisen voimistumiseen johtivat yksikkötyökustannusten nousun selvään kiihtymiseen 2008-2009. Vuonna 2010 yksikkötyökustannukset alenivat, sillä työn tuottavuus kohosi työn hintaa nopeammin. Viime vuonna yksikkötyökustannukset kääntyivät tuottavuusnousun hidastumisen myötä jälleen nousuun, joka jatkuu tänä vuonna. Myyntituotto- ja kustannuskehityksen vertailu viittaa alan keskimääräisen kannattavuuden kohentumiseen edellisvuoden tapaan viime vuonna tasolta, jolle se 2009 taantuman myötä putosi. Sektoreiden, alueiden ja etenkin yritysten väliset erot ovat kuitenkin huomattavat. Konkurssiin haettujen hotelli- ja ravintolayritysten määrä oli 2011 Tilastokeskuksen mukaan 217 eli 3 prosenttia edellisvuotista korkeampi. Niiden vuoksi uhanalaisten työpaikkojen määrä kuitenkin aleni 3 prosenttia. Kuluvan vuoden tammi-huhtikuussa konkurssiin haettiin 68 alan yritystä, mikä merkitsi noin kuudenneksen pudotusta viime vuodesta. Uhanalaisten työpaikkojen määrä supistui samaan aikaan runsaan neljänneksen.
12 2.3 Työllisyys ja tuottavuus Alan palvelujen kysynnän kasvu käänsi myös työpanoskehityksen viime vuonna plussan puolelle. Nousua tehdyissä työtunneissa joihin on arvioitu mukaan myös vuokratyöpanos - oli noin 2 prosenttia 11. Myynnin volyymin ja tehtyjen työtuntien suhteella mitattu työn tuottavuus kasvoi 2011 noin prosentin. 120 Tehtyjen työtuntien määrän kehitys hotelli- ja ravintola-alalla ja koko kansantaloudessa (1980=100) 115 110 105 Hotelli- ja ravintola-ala 100 Koko kansantalous 95 90 85 80 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 E E Lähteet: TK, Valvira, MaRa Kuvio 12: Alan palveluiden kysynnän viime vuoden suotuisa kehitys on jäämässä lyhytaikaiseksi. Kuluvana vuonna nousua ei ole näköpiirissä. Koska työn tuottavuuden nousun voi ennakoida jatkuvan myös kuluvana vuonna, tulee työn kysyntä kehittymään alan palvelujen kysynnän kehitystä hitaampana. Näköpiirissä voi siis olla alan työllisyyden lievä lasku tänä vuonna. 11 Johtopäätös perustuu Tilastokeskuksen tuottamista hotelli- ja ravintola-alan palkkasumma- ja ansiotasoindekseistä johdettuun työpanoksen määrälliseen muutokseen. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus osoittaa alan tehtyjen työtuntien lisääntyneen viime vuonna 1,8 %.
13 3 Johtopäätöksiä Kuvio 13: Vuosina 2008-2009 alan työn tuottavuus laski, sillä työpanos supistui alan palvelujen kysyntää vähemmän. Vuonna 2010 tuottavuus kääntyi jälleen selvään nousuun, joka jatkui hidastuneena viime vuonna. Matkailu- ja ravintola-alan kokonaismyynnin arvo kasvoi 2011 runsaat 5 prosenttia vuotta aiemmasta. Alan palveluiden kysyntä kohosi noin 3 prosenttia myyntihintojen noustua 2 prosenttia. Hotellien majoitusmyynti kasvoi tuntuvasti sekä arvoltaan että määrältään. Myös anniskelu- ja pikaruokaravintoloissa kehitys oli ruokamyynnin selvän kasvun myötä suotuisa. Sen sijaan henkilöstöravintoloissa myynnin määrällinen kehitys oli heikko. Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa alan kokonaismyynnin arvo on kasvanut runsaat 6 prosenttia. Vastaava kiinteähintaisen myynnin muutos on ollut noin 2,5 prosenttia. Voimakkainta nousu on ollut majoitusmyynnissä ja pikaruokaravintoloissa, mutta myös anniskeluravintoloissa paitsi myynnin arvo myös määrä ovat kasvaneet. Henkilöstöravintoloissa myynnin arvossa on ollut lievää kasvua hintamuutoksista puhdistetun myynnin jäätyä kuitenkin lievästi miinuskehityksen puolelle. Alan kannattavuuden vuoden 2010 loppupuoliskolla alkanut paraneminen jatkui viime vuonna. Myös työn kysyntä oli viime vuonna työn tuottavuuden kasvusta huolimatta nouseva. Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa työpanoksen lievä kasvu jatkui. Alan palveluiden kysyntä kehittyy tänä vuonna kotitalouksien ostovoiman vaimean nousun myötä viimevuotista heikommin. Uhkana, jonka toteutuminen voi kääntää kysynnän jopa laskuun, on ennen kaikkea Euroopan velkakriisin mahdollisen syvenemisen seurauksena lisääntyvä epävarmuus ja säästämisasteen kohoaminen. Lisätietoja tutkimuspäällikkö Heikki Lankinen, puh. 050 544 8311
14 Abstract Development of the hotel and restaurant industry in Finland The value of sales in the hotel and restaurant industry in Finland increased by about 5 per cent in 2011 from the previous year. The volume of sales or the demand of hotel and restaurant services rose by about 3 per cent, because sales prices rose by 2 per cent. During the first quarter of 2012 the value of sales was about 6 higher than a year earlier. The volume of sales increased by 2,5 per cent and sales prices went up by 3,5 per cent. The value of lodging sales of hotels increased by nearly 7,5 per cent in 2011. Because the room prices rose by over 2,5 per cent the volume of room sales was about 4,5 per cent higher than in 2010.The room occupancy also rose because room supply did not increase considerably. The occupancy was about 53 per cent about 1,5 per cent units higher than a year earlier. In January-March 2012 the value of accommodation sales increased by 8,5 per cent. The room demand went up by 6 per cent and room prices were 2,5 per cent higher than a year ago. The room occupancy went up by over 1,5 per cent units. The sales value of licensed restaurants increased by over 5 per cent last year. The volume of sales rose by 3 per cent and the sales prices went up by about 2 per cent. Occupancy of restaurant capacity increased, because the supply was only a little bigger than a year earlier. During the first quarter of 2012 the sales value of licensed restaurants increased by 6 per cent. Because sales prices went up by nearly 3,5 per cent the demand of restaurant services increased by 2,5 per cent. The sales value of canteens dropped by 0,5 per cent in 2011. The sales volume was the same as a year earlier, because sales prices went also down by 0,5 per cent. In January-March this year the value of sales increased by 3,5 per cent. The corresponding change of the volume of sales was -0,5 per cent. The value of fast food restaurant sales increased by nearly 7 per cent last year. The sales volume was about 4,5 per cent higher than a year earlier. During the first quarter of 2012 the value of sales increased by over 8 per cent. Prices went up by 3,5 per cent and the demand rose by nearly 4,5 per cent. The profitability of the hotel and restaurant industry was last year a little better than a year earlier. The number of bankrupts, however, increased in the industry by 3 per cent from the previous year. During the first quarter of 2012 the number of bankrupts was about 20 per cent lower than a year earlier. In 2012 the demand of the industry will not increase considerably. It is also possible that the volume of sales will go down. Labour productivity is growing. This means that the demand of labour input will not develop as well as the demand of hotel and restaurant services.