LAUSUNTO 1/7 Sivistysvaliokunta Eduskunta Lausuntopyyntö 9.11.2016 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEKSESTÄ LAIKSI OPINTOTUKILAIN JA TULOVEROLAIN 127 :N MUUTTAMISESTA Yleistä lausuu pyydettynä sivistysvaliokunnalle hallituksen esityksestä seuraavaa. SAMOK pitää lakiesitystä ristiriitaisena suhteessa asetettuihin koulutuspoliittisiin tavoitteisiin. SAMOK pitää suunniteltuja toimenpiteitä erittäin haitallisina, lyhytnäköisinä ja eriarvoistavina. Kokopäiväisesti opiskelevien ensisijaiseksi toimeentuloksi tarkoitetun opintorahan määrän tulee olla sellaisella tasolla, että mahdollisuus kokopäiväiseen opiskeluun on turvattu. Opintorahan laskeminen ja tukikuukausien rajaaminen eriarvoistavat entisestään opiskeluaikaista sosiaaliturvaa muihin vastaaviin tukimuotoihin nähden, kun jo nyt opintotukeen liittyy muista sosiaalietuuksista poikkeava lainalla katettu osuus, jota on tarkoitus kasvattaa. Toimenpide on selkeästi ristiriitainen pitkän linjan koulutuspoliittisiin tavoitteisiin, joiden mukaan tutkinnon suorittamiseen käytettävää aikaa tulee lyhentää ja kokopäiväistä opiskelua on lisättävä. SAMOK pitää myös lausunnon antamista haasteellisena tilanteessa, jossa opiskelijoiden siirtäminen asumislisän piiriin on edelleen auki, jolloin kokonaisnäkemys lakiesityksestä on puutteellinen. SAMOK suhtautuu kriittisesti opiskelijoiden siirtämiseen yleiseen asumistukeen mikäli opintoraha otetaan huomioon tulona asumistukea myönnettäessä tämänhetkisestä tilanteesta poiketen. Tällä hetkellä yleistä asumistukea saavat vain ne opiskelijat, joilla on lapsia samassa taloudessa. Uudistus leikkaisi heidän asumistukeaan nykyisestä mikäli he nostaisivat opintotukea. Leikkaus asumislisään ei vaikuttaisi ainoastaan opiskeleviin vanhempiin, vaan myös heidän lapsiinsa. Lapsiköyhyyden
LAUSUNTO 2/7 torjumiseksi jo nykytilanteessakin opintotukeen tarvittaisiin huoltajakorotus. Myös osalle muita opiskelijoita leikkaukset asumisen tuesta olisivat kohtuuttomia. 1. Laki opintotukilain muuttamisesta 7. Opintotukeen oikeuttava aika Lakiluonnoksessa esitetään korkeakouluopintojen tutkintokohtaista enimmäistukiaikaa lyhennettäväksi kahdella kuukaudella. SAMOKin näkemyksen mukaan opintotuen tukikuukausien rajaaminen ei ole kestävä, eri opintoaloilla opiskelevia yhdenvertaisesti kohteleva eikä sosiaalisesti oikeudenmukainen tapa kehittää opintotukea. Tuen rajaaminen heikentää erityisesti matalastikoulutettujen tai vähävaraisten vanhempien lasten kouluttautumismahdollisuuksia. Pisimpään opiskelevat ne, joiden vanhemmat eivät ole korkeakoulutettuja. Rajaamalla tiukemmin opintotuen saamista siis vahingoitetaan juuri niitä opiskelijoita, jotka tarvitsisivat korkeakouluopintoihinsa kaikkein eniten tukea. Lakiluonnoksessa esitetään myös, että korkeakouluopiskelua varten voi saada opintotukea 54 tukikuukautta, joka on 10 kuukautta nykyistä vähemmän. Uudistus vaikeuttaa opintoalalta toiselle siirtymistä. Erityisesti haasteellista tulee olemaan ammattikorkeakoulun jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen yliopistossa. Uudistuksen jälkeen myös opintoalan vaihtaminen muuttuu vielä vähemmän houkuttelevaksi varsinkin niiden kohdalla, joiden vanhemmilla tai sukulaisilla ei ole mahdollisuutta tukea opintoja. Tämä johtaa vahvistuvaan eriarvoistumiseen. Esitettyjen toimenpiteiden seurauksena on mahdollista, että korkeakoulutuksen suosio vähenee. Toinen aste tuottaa koulutukseen hakeutuvalle nopeammin taloudellisesti riskittömämmän tutkinnon. Valtiontaloudellisesta näkökulmasta nimenomaan korkeakoulututkintojen suuri määrä korreloi bruttokansantuotteen kasvun kanssa, toisin sanoen korkeakoulututkinnot tuottavat nopeampaa taloudellista kasvua.
LAUSUNTO 3/7 11. Opintorahan määrä Hallitus esittää, että korkea-asteen opintorahan tasot yhtenäistetään toisen asteen opintorahan tasojen kanssa siten, että opintorahan enimmäismäärä on enintään 250,28 /kk. Tämä tarkoittaa noin 86 euron leikkausta. Korkeakouluopiskelijoiden suurempaa tukea on aikaisemmin perusteltu mm. maksullisella ruokailulla, jonka hintaa säädellään ateriatuella. Käytännössä muutos johtaisi noin 50 euroa toisen asteen opiskelijoita pienempään tukeen mikäli ateriatukeen ei tehdä opiskelijoiden kannata merkittäviä parantavia muutoksia. Opintorahan tason näin suuri leikkaaminen tekee pelkällä opintorahalla ja asumisen tuella elämisen käytännössä mahdottomaksi kaikkialla Suomessa. Opiskelijan toimeentulon kiristäminen on tehoton ja haitallinen toimenpide, joka ei ainakaan nopeuta opiskelua tilanteessa, jossa heikko toimeentulo on jo ennestään yksi keskeisiä syitä opintojen viivästymiselle. Opiskelijat välttävät aktiivisesti lainan nostamista ja tekevät mieluummin töitä opintotuen heikon tason paikkaamiseksi. SAMOK pelkää, että opintoajat pitenevät, kun työssäkäynti lisääntyy. Opintotuen rakenteen kehittämisellä on tähän saakka pyritty nostamaan tuen käyttöastetta ja kannustamaan opiskelijoita valmistumaan nopeammin. Leikkauksilla on aivan päinvastainen vaikutus. Opintotukea nostaa enää vain hieman yli puolet korkeakouluopiskelijoista ja ainoastaan näiden opiskeluvauhtiin voidaan opintotuen avulla rajallisesti vaikuttaa. Opintotuen heikennyksillä on puolestaan tuen käyttöastetta alentava vaikutus, kun yhä useampi opiskelija päättää rahoittaa opiskelunsa ansiotyöllä opintotuen sijaan. 15. Opintolainan valtiontakaus Valtiontakauksen myöntäminen myös maksuhäiriöisille opiskelijoille ei välttämättä muuta pankkien suhtautumista lainan myöntämiseen. Pankilla on kuitenkin lopulta valta valita asiakkaansa. Hyvä luotonantotapa vaatii, että käytännössä pitäisi aina varmistua siitä, että henkilö kykenee hoitamaan kokonaisvelkatilanteensa. Jo nyt on noussut esille tapauksia, joissa opintososiaalisen luoton hakijalla, on valtiontakaus, mutta siitä huolimatta pankki ei myönnä heille lainaa.
LAUSUNTO 4/7 Pääsääntöisesti uuden lainan ottaminen ei ole järkevää sellaisessa tilanteessa, jos henkilöllä on jo maksu- tai velkaongelmia. Joissakin tapauksissa opiskelijan voi olla kannattavaa maksaa maksuhäiriömerkinnän aiheuttava saatava pois. Käytännössä on kyse pienistä summista ja jo nykyinenkin lainsäädäntö antaa useassa tapauksessa tähän mahdollisuuden. Ongelmana on myös se, jos jo valmiiksi veloissa oleva joutuu ottamaan lisää velkaa saadakseen itselleen ammatin ja parantamaan työllistymisedellytyksiään, niin valmistumisen jälkeen on entistä enemmän maksettavaa. Lisäksi on huomioitava, että opintolainan tarkoitus on taata opiskelijan toimeentulo ja mahdollistaa opiskelu. Maksuhäiriömerkinnän tarkoitus puolestaan on suojata sen saanutta henkilöä lisävelalta. SAMOK ei näe, että pelkkä spekulatiivinen tahallisten maksuhäiriömerkintöjen hakeminen olisi riittävä peruste murtaa kaikkien maksuvaikeuksissa olevien opintotuenhakijoiden oikeussuojaa. 15 f. Opintolainahyvityksen määrä SAMOK pitää ensiarvoisen tärkeänä, että opintolainahyvitys säilytetään vähintään nykytasolla. 16. Valtiontakauksen määrä Nykymallin leikkaamisen vaikutuksena opiskelijoiden velkaantuminen lisääntyy, kun opintolainan määrä kasvaisi 650 euroon kuukaudessa. Koko opiskeluajalta voi opiskelijalle kertyä velkaa jopa 30 000 euroa. Erityisen huolissaan SAMOK on opiskelijoista, jotka valmistuttuaan tekevät paljon pätkätöitä tai joiden tulotaso on alhainen. Lainannostohalukkuus on nykyrakenteella heikkoa, eikä vaikutuksia nostohalukkuuteen voida ennustaa. SAMOK pelkää myös, että sosiaalinen liikkuvuus vaarantuu: vanhempien koulutustasolla ja lapsen opintolainan nostohalukkuudella korrelaatiota: siinä missä vain perusasteen koulutuksen saaneiden äitien lapsista vain 18% nostaa opintolainaa, akateemisten äitien lapsista lainaa nostaa 27% (Otus, Monituloiset, 2013).
LAUSUNTO 5/7 Selvitysmies Roope Uusitalo esitti opintotuen uudistamisraportissaan 4 % korkosuojausta opintolainoille. Opintolainan määrän kasvaessa merkittävästi opiskelijan taloudessa, on ensiarvoisen tärkeää lisätä opintolainan suojaelementtejä. SAMOK esittääkin Uusitalon tavoin opintolainaan 4 % korkokattoa. Korkokaton odotetut kustannukset olisivat nykyisellä korkotasolla olemattoman pieniä, mutta korkojen nousu voisi korkotuen kustannuksia kasvattaa merkittävästi. Korkotason muutoksia on mahdoton ennustaa, mutta opintolainojen yleisimmän viitekoron, 12 kuukauden euribor-koron, merkittävä nousu ehkä on todennäköisintä tilanteessa, jossa Euroopan keskuspankki talouden ylikuumenemisen pelossa kiristää rahapolitiikkaa. Tällaisessa tilanteessa myös julkisen sektorin rahoitusasema on tyypillisesti vahva. Toinen koko euroalueen ja samalla kotimaisten viitekorkojen nousun aiheuttaja voisi olla luottamuksen heikkeneminen koko euroalueen talouskehitykseen. Tässäkin tilanteessa voisi olla tarkoituksenmukaista, että korkojen nousuriskin kantaisi valtio eikä yksittäinen opiskelija. 17 a. Opiskelijan omien tulojen tarkistaminen Tulorajojen sitominen yleiseen ansiotasoindeksiin parantaa opiskelijoiden mahdollisuutta paikata toimentuloaan ansiotuloilla. Opiskelijoiden suurin menoerä ja syy ansiotyössä käymiseen opintojen ohella on asuminen ja sen kalleus. Uudistuksen ansiosta opiskelijoiden ansiotyön määrän lisäämistarve vähenee pitkällä aikavälillä mikäli asumisen hinta ei nouse ansiotasoindeksiä nopeammin. 19. Vanhempien tulojen huomioon ottaminen SAMOK katsoo, että on tärkeää pitää kiinni suunnitelmasta luopua toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulojen vähentävästä vaikutuksesta asteittain siten, että 18 19 vuotiaiden itsenäisesti asuvien opiskelijoiden kohdalla vanhempien tulot eivät vaikuta opintotuen määrään vuoteen 2018 mennessä. SAMOK tukee nyt esitettyä muutosta, joka on edellä mainitun suunnitelman mukainen. SAMOK on kuitenkin huolissaan erityisesti 17-vuotiaiden itsenäisesti asuvien toisen asteen opiskelijoiden opintotuesta, sillä heillä vanhempien tulot vähentävät jyrkemmin tuen määrää kuin muilla toisen asteen opiskelijoilla. Lisäksi heillä on täysi-ikäisiä huomattavasti
LAUSUNTO 6/7 pienempi opintoraha, mikä uhkaa syrjäyttää kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, vielä alaikäisiä, opiskelijoita. SAMOK katsoo, että pitkällä aikavälillä tavoitteena tulee olla vanhempien tulojen vaikutuksesta luopuminen kokonaan ja 17-vuotiaiden opintorahan korottaminen täysi-ikäisten toisen asteen opiskelijoiden tasolle. On tärkeää, että toisen asteen opiskelijat voivat opiskella riittävän tuen turvin niin, että toisen asteen opintojen suorittaminen ei vaadi omaa varallisuutta tai velanottoa, joista voi muodostua este hakeutua korkeakouluun. 27 Takaisinperintä Takaisinperinnän koron kohtuullistaminen järkevälle tasolle on oikeudenmukaista. Muut pykälät Ehdotetut muut muutokset pykäliin 11 a Opintorahan korottaminen vanhempien tulojen perusteella, 12 Opintorahan korottaminen samaksi kuin korkeakoulussa, 15 a Opintolainan nostaminen, 38 Opintolainan takaussaatava, 39. Maksuvapautuksen myöntäminen ja 40. Takaussaatavan perinnästä luopuminen ovat luonteeltaan teknisiä tai muutoin järjestelmän kannalta tarkoituksenmukaisia eikä SAMOK näe niissä huomautettavaa. 2. Laki tuloverolain 127 muuttamisesta SAMOK pitää ensiarvoisen tärkeänä, että opintolainahyvitys säilytetään vähintään nykytasolla. Muuta SAMOK muistuttaa, että mikäli korkeakouluopintoja halutaan nopeuttaa, on tehtävä paljon korkeakoulupoliittisia toimenpiteitä, jotta opintojen suorittaminen tavoiteajassa olisi oikeasti mahdollista. Nykyinen opintotukilaki on lukuisten lakimuutosten takia sekava ja vaikeasti hahmotettava ja sisältää päällekkäisyyksiä. Esimerkiksi 20 opintopisteen
LAUSUNTO 7/7 suoritusvelvoite tekee opintotukilain soveltamisesta eriarvoistavaa: opiskelijalla voi olla suoritettuna opintoja keskimäärin 5op/kk koko opintojen ajalta, mutta jos lukuvuodelta kertyneitä opintopisteitä onkin vain 19 vaaditun 20 op/lukuvuosi sijaan, tuki lakkautetaan. Tukioikeuden uudelleen saamiseksi opiskelijan on suoritettava 20 opintopistettä ilman opintotukea. Sen sijaan, jos opiskelijalla tulee täyteen 20 op/lukuvuosi vähimmäissuoritusvelvoite, muttei velvoite 5 op/tukikuukaudessa, tukea ei lakkauteta, vaan opiskelija voi hankkia puuttuvat opintopisteet seuraavan lukukauden aikana ja tuki jatkuu normaalisti. Opintotuen kahden eri suoritusvelvoitteen erilaiset vaikutukset etuuden maksattamiseen asettavat erilaisissa tilanteissa olevat opiskelijat eriarvoiseen asemaan. Myös yleiselle asumistuelle siirto tuo taas lisää eri sääntelyä ja uusia tulorajoja. SAMOK toivookin opintotukeen nykyistä selkeämpää lainsäädäntöä sen sijaan, että. Opiskelijan kannalta paras ratkaisu olisi opintotukilainsäädännön kokonaisuudistus, joka yksinkertaistaisi ja selkeyttäisi opintotukijärjestelmäämme. SUOMEN OPISKELIJAKUNTIEN LIITTO SAMOK RY Jemi Heinilä puheenjohtaja Milla Halme edunvalvontajohtaja Lisätietoja asiantuntija Antti Hallia 050 389 1011, antti.hallia@samok.fi