Sisällysluettelo Toimitusjohtajan puheenvuoro... 4 Matkalla pörssiin... 6 Asiakas keskipisteenä... 7 Teollisuus... 8 Maatalous... 10 Ympäristönhoito... 12 Tutkimus ja kehitys... 14 Esiintymät... 15 Henkilöstökertomus... 16 Ympäristökertomus... 17 Hallituksen toimintakertomus... 18 Konsernituloslaskelma... 20 Konsernitase... 21 Konsernin rahoituslaskelma... 22 Emoyhtiön tuloslaskelma... 23 Emoyhtiön tase... 24 Emoyhtiön rahoituslaskelma... 25 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet... 26 Tilinpäätöksen liitetiedot... 28 Tunnuslukujen laskentaperiaatteet... 38 Viisivuotiskatsaus... 39 Tilintarkastuskertomus... 40 Konsernirakenne... 41 Hallitus, johtoryhmä... 42 Osoitetiedot... 43
3
Toimitusjohtajan puheenvuoro Kulunutta vuotta leimaa kasvu. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi edelleen ja tuottavuuden sekä laadun parantamiseksi tehtiin merkittäviä investointeja. Partek Nordkalk on strategiansa mukaisesti vahvistanut asemaansa markkinajohtajana Itämeren alueella. Puolassa meneillään oleva kalkkiteollisuuden yksityistäminen tarjoaa meille uusia mahdollisuuksia kasvattaa osuuttamme sikäläisillä markkinoilla. Kattava investointiohjelma Kolmen viimeisen vuoden aikana toteutettu laaja investointiohjelma on parantanut yhtiön kilpailukykyä. Kasvavat laatuvaatimukset, lisääntyvät hintapaineet ja koveneva kilpailu ovat vaatineet toimenpiteitä, joiden ansiosta Nordkalkilla on nyt hyvät edellytykset hyötyä Itämeren alueen taloudellisesta kasvusta. Ohjelma käsittää yrityshankintoja, markkinointi-investointeja, kapasiteetin lisäämistä sekä korvaus- ja ympäristöinvestointeja. Suomessa otettiin vuoden aikana käyttöön kaksi uutta kalkkikiven jauhatuslaitosta. Kokkolan jauhatuslaitos on rakennettu Kemira Chemicals Oy:n rehufosfaattitehtaan yhteyteen päämääränä kehittää synergiaetuja raakaaineiden käyttäjän ja toimittajan välillä. Paraisilla lisättiin laastiteollisuuden tarvitsemien kalkkikivituotteiden tuotantokapasiteettia. Rakennustoiminta Suomessa vilkastui vuoden aikana ja lisäkapasiteettia voitiin hyödyntää suunnitelmien mukaisesti. Tytyrin uusi kalkkiuuni otettiin käyttöön vuoden 1998 lopussa. Sen ansiosta pystymme tuottamaan paperipigmentin raaka-ainetta, joka vastaa kasvavia vaatimuksia niin kapasiteetin kuin laadunkin suhteen. Ruotsissa aloitettiin Luulajan kalkkiuunin ohjausjärjestelmän uusiminen ja Gotlannissa on otettu käyttöön uusi polttoainejärjestelmä, jossa kalkkiuunin energianlähteenä on jäteöljy. Falköpingissä sijaitsevaa Uddagårdenin tuotantolaitosta varten tehtiin merkittäviä maahankintoja. 4
Maantieteellinen kasvu Laajentuminen Puolassa jatkui vuoden aikana ja olemme saaneet jalansijaa sikäläisillä markkinoilla. Vuoden 1999 alussa Nordkalk hankki kalkkikiviyrityksen Varsovan eteläpuolella sijaitsevasta Slawnosta. Se käsittää avolouhoksen ja jauhatuslaitoksen, joka tuottaa kalkkikivijauhetta asfaltin täyteaineeksi ja maanparannukseen. Szczeciniin rakennettiin jauhatuslaitos, joka otettiin käyttöön vuoden 2000 alussa. Laitos valmistaa kalkkikivipohjaisia tuotteita savukaasujen puhdistamiseen. Nordkalk on tehnyt pitkäaikaisen sopimuksen lähellä sijaitsevan Dolna Odran hiilivoimalan kanssa. Puolassa meneillään oleva yksityistäminen ja Euroopan kalkkiteollisuuden uudelleenjärjestely tarjoavat mahdollisuuksia jatkuvalle laajentumiselle Itämeri-strategiamme mukaisesti. Toiminta keskittyy kalkkikiveen Huhtikuussa 1999 Partek Nordkalk myi 50 % osuutensa SP Mineralsista yrityksen toiselle omistajalle Sibelco Scandinavia AB:lle, joka on belgialaisen Sibelcon tytäryhtiö. SP Minerals toimittaa teollisuusmineraaleja kuten kvartsia ja maasälpää. Myynti oli yksi askel Nordkalkin strategiassa keskittyä kalkkikivipohjaisiin tuotteisiin. Vakavaraisuutta ja kasvumahdollisuuksia Lokakuussa Partek Nordkalk laski liikkeeseen sadan miljoonan euron vaihdettavan pääomalainan. Suuret odotuksemme merkintäajan alkaessa lunastettiin moninkertaisesti laina ylimerkittiin 2,5-kertaisesti. Lainan 900 merkitsijästä yli puolet oli Partekin osakkeenomistajia. Monia houkutteli mahdollisuus sijoittaa suoraan Partekin alkuperäiseen toimintaan, kalkkikiveen. Korkea korko yhdessä Nordkalkin vakaan kannattavuuden ja hyvien kasvumahdollisuuksien kanssa varmasti myös lisäsi kiinnostusta. Pääomalaina vahvistaa Nordkalkin vakavaraisuutta ja antaa yhtiölle uusia mahdollisuuksia toteuttaa strategiaansa, joka on tehnyt Nordkalkista Pohjois-Euroopan suurimman kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistajan. Tarkoituksena on listautuminen pörssiin ennen lainan erääntymistä. Sata vuotta kokemusta Nordkalkin vahvuus on yritykselle ominainen kalkkialan täydellinen osaaminen. Geologinen asiantuntemus ja raaka-aineen hallinta eivät yksin riitä, tarvitaan myös tehokkaita logistisia ratkaisuja ja tuotannon kehittämistä asiakkaiden prosessien ja laatuvaatimusten pohjalta. Meillä on laaja asiakaskunta, erityisesti teollisuudessa, mikä vähentää markkinoiden suhdannevaihtelujen vaikutusta. Nordkalk on tehnyt hyvän tuloksen, joskaan se ei aivan täysin vastaa omia tavoitteitamme ja markkinoiden odotuksia. Haasteemme on hyödyntää kaikki tehdyt investoinnit, jotta vakaa kehitys jatkuu. Hyvät tulevaisuudennäkymät Huolimatta ankarasta kilpailusta Itämeren alueella myynnin odotetaan kasvavan jonkin verran vuonna 2000. Teräs-, paperi- ja selluloosateollisuuden kokonaiskysynnän arvioidaan vähän kasvavan ja markkinakehityksen rakennusteollisuudessa, maanviljelyssä sekä ympäristönhoidossa odotetaan jatkuvan suotuisana. Partek on osoittanut luottavansa mahdollisuuksiimme kasvaa ja kehittää toimintaamme. Olemme vahvistaneet asemaamme markkinoilla ja meillä on nyt kaikki edellytykset kannattavaan kehitykseen. Parainen 18.2.2000 Christer Sundström 5
Matkalla pörssiin Lokakuussa 1999 Partek Nordkalk laski liikkeeseen 100 miljoonan euron vaihdettavan pääomalainan (Going Public Bond). Tavoitteena on listautuminen pörssiin ennen pääomalainan erääntymistä. Laina-aika on viisi vuotta ja lainan kiinteä korko 6,71 %. Mikäli yhtiön osakkeita ei oteta julkisen kaupankäynnin kohteeksi, tuotto nousee 2 prosenttiyksiköllä. Lainan vaihtosuhde osakkeiksi määräytyy pörssiin listautumisen yhteydessä. Mikäli lainaa ei muuteta osakkeiksi, maksetaan laina takaisin yhtenä eränä 28.10.2004 edellyttäen, että takaisinmaksuehdot täyttyvät lainaehtojen mukaisesti. Laina on noteerattu Helsingin Pörssin I-listalla. Merkintäaika oli 8.10. 22.10.1999. Laina ylimerkittiin 2,5-kertaisesti ja merkitsijöitä oli noin 900, joista yli puolet oli Partekin osakkeenomistajia. Partekin osakkeenomistajat saivat muihin sijoittajiin nähden etuoikeuden, sillä heille taattiin oikeus merkitä vähintään heidän suhteellista omistustaan 9.9.1999 vastaava määrä, kuitenkin vähintään 5000 euroa. Partekin omistajat merkitsivät 61% lainasta. Lainan pääjärjestäjänä oli Mandatum Pankki. Listautumisen tausta Partek on määrätietoisesti kehittänyt Nordkalkia viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana. Yhtiön liikevaihto on tänä aikana kasvanut 29 miljoonasta eurosta runsaaseen 187 miljoonaan euroon. Partek on vakuuttunut, että Nordkalkilla on edelleen hyvät mahdollisuudet kasvaa ja kehittää toimintaansa ja siten kasvattaa arvoaan. Partek Nordkalk on Pohjois-Euroopan suurin kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja. Pääomalaina mahdollistaa yhtiön tavoitteiden mukaisen strategian toteuttamisen. Pääomalaina tekee mahdolliseksi myös omistuspohjan laajentamisen listautumisen jälkeen. Road Show t ympäri Suomea Ennen pääomalainan merkintäajan alkua pidettiin lukuisia tiedotustilaisuuksia sekä yleisölle että institutionaalisille sijoittajille. Jo silloin kävi selväksi, että niin Partekin osakkeenomistajat kuin muutkin sijoittajat olivat erittäin kiinnostuneita sijoittamaan suoraan kalkkitoimintaan. Korkea korko yhdistettynä Nordkalkin vakaaseen kannattavuuteen ja hyviin kasvumahdollisuuksiin lisäsi osaltaan kiinnostusta. Partek on tänään konepajayritys, joka toimittaa kuljetusalalla, teollisuudessa ja perustuotannossa toimiville asiakkaille pyörillä kulkevia logistisia ratkaisuja. Nordkalkin listautumisen tarkoituksena on kalkkitoiminnan todellisen arvon selvittäminen ja yhtiön oman profiilin vahvistaminen. Kalkkikivi kuuluu jossakin muodossa jokapäiväiseen elämäämme. Road Show tilaisuuksiin osallistuneet hämmästelivät avoimesti sitä, kuinka monipuolisesti kalkkikivipohjaisia tuotteita käytetään. TJ Christer Sundström käytti tavallista, katettua aamiaspöytää viestinsä havainnollistamiseksi: Kalkkikivijauho tekee munankuorista kestävämpiä, peltojen kalkitus vaikuttaa syömämme leivän laatuun, kalkkikiveä tarvitaan sokerin valmistuksessa. Kalkin avulla puhdistetaan vettä ja teräksen valmistuksessa kalkkia käytetään kuonanmuodostajana. Myös selluloosan ja paperin valmistusprosessi on riippuvainen kalkista. 6
Asiakas keskipisteenä Partek Nordkalkin toimintaa on viime vuosina leimannut hyvä kannattavuus. Maantieteellinen laajentuminen käsittää Baltian maat sekä yhä kattavammin myös Puolan. Yhtiön markkina-asema Itämeren alueella on vahva. Nordkalkilla on toimintaa yli kolmellakymmenellä paikkakunnalla Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Puolassa, Venäjällä ja Liettuassa. Tuotanto jakaantuu 24 paikkakunnalle, joista 11 sijaitsee Suomessa, 8 Ruotsissa, 3 Virossa ja 2 Puolassa. Kalkkikiveä louhitaan yhteensä 19 kaivoksesta, joista 16 on avolouhoksia ja 3 maanalaisia kaivoksia. Kaikkien Partek Nordkalkin tuotteiden yhteinen tuotemerkki on Nordkalk. Asiakaslähtöisyys on Nordkalkin tärkeimpiä perusarvoja. Kasvaviin laatuvaatimuksiin vastatakseen yhtiö on panostanut voimakkaasti räätälöityjen tuotteiden kehittämiseen eri asiakasryhmille. Asiakasrakenteen perusteella Nordkalkin toiminta voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen tai asiakassegmenttiin: teollisuus, maatalous ja ympäristö. Tärkeimmät asiakasryhmät teollisuudessa ovat teräs-, paperi-, selluloosa- ja rakennusaineteollisuus. Teräksen valmistuksessa kalkkia käytetään kuonanmuodostajana ja paperiteollisuus käyttää kalkkipohjaisia tuotteita täyteaineina ja päällystepigmentteinä. Maataloudessa kalkkikivituotteita käytetään pääasiassa maanparannukseen ja ympäristönhoidossa mm. puhdistusprosesseihin ja vesihuoltoon. Kalkin kyky reagoida muiden aineiden kanssa on ominaisuus, jota käytetään mm. epäpuhtauksien poistoon monissa prosesseissa. Uusia sovelluksia kehitetään koko ajan, jotta kyetään vastaamaan asiakkaiden kasvaviin laatuvaatimuksiin. Useimmissa tapauksissa kalkkikiveä korvaavia aineita ei ole. Raaka-aineen saatavuus on yksi kalkkitoiminnan perusedellytyksistä. Nordkalk on panostanut voimakkaasti geologiseen asiantuntemukseen ja pystyy tarjoamaan markkinoiden vaatimia kalkkikivilaatuja. Raakaaineiden ja tuotteiden tehokas toimittaminen edellyttää kehittynyttä logistiikkaa, ja Nordkalkilla on käytössään kattava laivaus- ja kuljetusverkosto. Nordkalkin laaja asiakaskunta tasapainottaa markkinoiden suhdannevaihtelujen vaikutusta yhtiöön. Kalkkikivipohjaisten tuotteiden kysyntään vaikuttavat erityisesti teollisten asiakkaiden tuotantomäärät. Asiakaslähtöinen ajattelu on johtanut toimintamalliin, joka perustuu erilaisiin partnership-ratkaisuihin ja pitkälle vietyyn tuote- ja prosessikehitykseen. Eri asiakassegmenteissä työskentelevät asiantuntijatiimit kehittävät jatkuvasti prosesseja yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Sanasto Kalkkikivi Kalkkikivi on synnyltään orgaaninen tai epäorgaaninen, sedimentäärinen tai kiteytynyt karbonaattikivi, jonka mineraaleista yli 50 prosenttia on karbonaattimineraaleja. Tärkein niistä on kalsiitti, jonka kemiallinen nimi on kalsiumkarbonaatti (CaCO 3 ). Dolomiitti Dolomiitti on karbonaattikivi, jonka mineraaleista yli 50 prosenttia on dolomiittia. Dolomiittimineraalin kemiallinen nimi on magnesiumkarbonaatti (MgCO 3 ). Dolomiittinen kalkkikivi Dolomiittinen kalkkikivi sisältää sekä kalsiittia että dolomiittia. Karbonaattituotteet: murskattu ja jauhettu kalkkikivi Kalkkikivi murskataan, jauhetaan ja seulotaan eri raeluokkiin. Murskattu ja jauhettu kalkkikivi on valmis tuote. Raeluokka vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan. Poltettu kalkki Kalkkikivi poltetaan kierto- tai kuilu-uunissa poltetuksi kalkiksi. Kalkkikiven kalsiumkarbonaatti muuttuu kalsiumoksidiksi. Kalsiumoksidin kemiallista reaktiivisuutta hyödynnetään mm. prosessiteollisuudessa. Sammutettu kalkki Valmistusprosessissa poltettu kalkki ja vesi yhdistetään kontrolloidusti. Tätä kutsutaan kalkin sammuttamiseksi. Prosessissa kalsiumoksidi muuttuu kalsiumhydroksidiksi. Sammutetuttua kalkkia käytetään esimerkiksi prosessiteollisuudessa. GCC (Ground Calcium Carbonate) Paperipigmentti, jota valmistetaan jauhetusta ja rikastetusta kalsiumkarbonaatista. GCC:tä käytetään täyteaineena ja pinnoitteena paperiteollisuudessa. PCC (Precipitated Calcium Carbonate) Synteettinen paperipigmentti, jota valmistetaan poltetusta kalkista jonka on annettu reagoida hiilidioksidin kanssa. PCC:tä käytetään täyteaineena ja pinnoitteena paperiteollisuudessa. 7
Teollisuus 8
Anjalankoskella sijaitseva Myllykosken Paperi käyttää PCC:tä täyteaineena päällystämättömän luettelopaperin valmistuksessa. Nordkalk toimittaa raaka-aineeksi Tytyrissä poltettua kalkkikiveä. Myllykosken SC-yksikön johtaja Jukka Kejonen (vas.) ja Nordkalkin markkinointijohtaja Olav Sjövall tarkastavat paperirullaa, jonka sisältämä paperi tullaan käyttämään erilaisiin luetteloihin ja aikakauslehtiin. Teollisuuden osuus Partek Nordkalkin kokonaismyynnistä on 75%. Viime vuoden myynti terästeollisuudelle laski hieman edellisvuoden tasosta, kun taas toimitukset paperi- ja selluloosateollisuudelle olivat kokonaisuudessaan samalla tasolla. Poltetun kalkin myynti raaka-aineeksi PCC:hen, joka on synteettinen paperipigmentti, kasvoi edelleen. Hienoksi jauhetun kalkkikivipigmentin GCC:n myynti laski kovan kilpailun ja hintapaineiden vuoksi. GCC:n kysynnän väliaikainen lasku antoi Nordkalkin tytäryhtiölle Suomen Karbonaatille mahdollisuuden kehittää uusien tuotelaatujen kapasiteettia. Rakennustoiminta vilkastui Suomessa vuoden aikana, mikä selvästi lisäsi myyntiä. Maastabilointituotteiden toimitukset lisääntyivät niin ikään. Teräs Terästeollisuudessa kalkkia käytetään kuonanmuodostajana. Yhteistyössä asiakkaiden kanssa kehitetään erikoistuotteita, jotka vastaavat kasvaviin laatuvaatimuksiin. Terässulatteesta voidaan poistaa epäpuhtauksia monin eri menetelmin. Nordkalkin 1999 markkinoille tuoma uusi tuote, Lime Wire, on jo saanut hyvän vastaanoton. Paperi Paperiteollisuus käyttää kalkkikivipohjaisia tuotteita täyte- ja päällystyspigmenttien valmistukseen. kyennyt vastaamaan kasvaviin kapasiteettija laatuvaatimuksiin. PCC-kalkiksi poltettavan kalkkikiven toimittaa suurimmaksi osaksi Norjassa sijaitseva Verdalskalk A/S, jossa Nordkalk on osakkaana. Nordkalk on osakkaana Raisiossa sijaitsevassa Coating Technology Center koelaitoksessa, jossa testataan erilaisia päällystys- ja täytepigmenttejä sekä laitteita paperiteollisuuden käyttöön. Selluloosa Selluloosakuitua käytetään raaka-aineena paperinvalmistuksessa. Puuhaketta keitetään kemikaaliliuoksessa, jossa lipeä on pääaine. Poltetun kalkin avulla lipeä käytetään uudelleen tehtaan kaustisointiprosessissa. Tämä asettaa korkeita vaatimuksia kalkille, jonka reaktiviteetti ja puhtaus ovat ehdoton edellytys lipeän jälleenkäytölle. Nordkalk pystyy toimittamaan vaatimuksia vastaavaa kalkkituotetta. Rakennusmateriaalit Rakennusaineteollisuus käyttää kalkkikiveä, dolomiittia ja poltettua kalkkia raaka-aineena mm. sementin, vuorivillan, tiilen ja laastin valmistuksessa. Kesäkuussa 1999 otettiin Paraisilla käyttöön uusi jauhatuslaitos. Se toimittaa kalkkikivijauhetta ensisijaisesti laastiteollisuudelle. GCC PCC Suomen Karbonaatti Oy Lappeenrannassa valmistaa paperipigmentti GCC:tä (Ground Calcium Carbonate) hienoksi jauhetusta kalkkikivestä. Partek Nordkalk omistaa yrityksen yhdessä sveitsiläisen Plüss-Stauferin kanssa, joka on jauhetun kalsiumkarbonaatin johtava valmistaja maailmassa. Nordkalkin Lappeenrannan esiintymä toimittaa korkealuokkaista marmoria, jonka valkoisuus ja puhtaus vastaa paperiteollisuuden vaatimuksia. GCC:tä käytetään sekä täyte- että päällystepigmenttinä. Toisentyyppistä paperipigmenttiä, PCC:tä (Precipitated Calcium Carbonate), valmistetaan poltetusta kalkista. Nordkalkin toimittama raakaaine on huippulaatuista, erityisesti mitä tulee sen valkoisuuteen ja reaktiivisuuteen. Vuosien varrella yhtiöön on kerääntynyt paljon tietoa loppukäyttäjän tarpeista. Lohjan Tytyrissä vuoden 1998 lopussa käyttöön otetun uuden kalkkiuunin ansiosta Nordkalk on Tien- ja maanrakennus Tien- ja maanrakennukseen käytetään poltettua kalkkia ja kalkkikivijauhetta. Asfalttiteollisuudelle toimitetaan kalkkikivijauhetta täyteaineeksi. Tien- ja maanrakennuksessa voidaan poltetun kalkin avulla stabiloida mm. savimaita. Muu teollisuus Myös kemianteollisuus käyttää kalkkikivipohjaisia tuotteita mm. lannoitteiden ja värien valmistukseen. Sokeriteollisuudessa kalkkikiveä käytetään juurikasmehun puhdistamiseen ja tasolasin sekä lasikuidun valmistusprosessissa kalkkikivituotteita käytetään epäpuhtauksien poistoon. Nordkalkin Lappeenrannan esiintymästä louhitaan wollastoniittia, jota käytetään mm. keramiikan ja muovin valmistukseen. Wollastoniittia käyttämällä saadaan aikaiseksi tasainen ja virheetön lasitepinta. Muoville se antaa ominaisuuksia, joita korkealuokkaiselta tuotteelta vaaditaan. 9
10 Maatalous
Laitilalaiset Tarja ja Jari Heinonen ovat kalkitusurakoitsijoita toisessa polvessa. Jari hoitaa levityksen pelloilla ja Tarja huolehtii maanparannuskalkin kuljetuksesta Nordkalkin tehtailta, pääasiassa Vampulasta. Myyntipäällikkö Juha Pihko Nordkalkista seuraa kalkin siirtymistä tankkiautosta levittäjään. Suurin osa maatalouskalkista louhitaan Suomessa ja Ruotsissa runsaat puolet Suomen ja Ruotsin pelloista kalkitaan Nordkalkin tuotteilla. Virossa Nordkalkilla on dolomiittiesiintymä ja Puolassa aloitettiin maatalouskalkin tuotanto vuoden 1999 alussa. Puutarhakalkki Maatalouden osuus Nordkalkin kalkkikivipohjaisten tuotteiden kokonaismyynnistä on 13%. Sää vaikuttaa ratkaisevasti kalkin kysyntään maataloudessa. Kevät 1999 oli kalkitusolosuhteiltaan erinomainen, mutta sitä seurasi sateinen syksy, mikä vähensi kysyntää. Useimmat pelto- ja puutarhakasvit tarvitsevat kalkkia ravinteeksi sekä pystyäkseen hyödyntämään muita ravinteita. Pohjoismaissa maaperä on luontaisesti hapan, mikä tekee kalkista korvaamattoman maanparannusaineen sekä maataloudessa että puutarhanhoidossa. Kalkki on tärkeää myös kotieläinten hyvinvoinnille. Rehukalkki tehdään parhaimmasta ja puhtaimmasta kalkkikivestä. Maanparannus Puutarhaa on kalkittava happamoitumisen ehkäisemiseksi. Kalkitus parantaa maaperän rakennetta, mikä pitää kasvupohjan ilmavana ja hyvin vettä läpäisevänä. Jos maassa on liian vähän kalkkia (liian alhainen pharvo), siirtyvät maaperän raskasmetallit helpommin viljeltäviin vihanneksiin ja sitä kautta edelleen ihmisen ravintoon. Ruotsissa tuotiin markkinoille uusi puutarhatuote, Kalka!, keväällä 1999. Rehukalkki Eläimet tarvitsevat kalkkia esim. luuston kehittymiseen ja hermoston toimintaan. Nautakarja saa kalsiumia nurmirehusta, mutta ei yleensä riittävästi. Siksi kalkkia sekoitetaan myös täysrehuun ja rehutiivisteeseen. Kanat tarvitsevat kalkkia munankuorien muodostamiseen. Korkea kalsiumpitoisuus ja hyvä liukoisuus ovat rehukalkin tärkeimpiä ominaisuuksia. Nordkalk tuottaa rehukalkkia Suomessa ja Ruotsissa ja kuluneena vuonna myös toimitukset Virossa lisääntyivät huomattavasti. Kalkkia on käytetty maanparannusaineena jo tuhansia vuosia. Kasvit saavat siitä tärkeitä ravinteita kuten kalsiumia ja magnesiumia. Biologisesti kalkitus lisää hyötybakteerien viihtyvyyttä maassa ja ehkäisee haitallisten bakteerikantojen kehittymistä. Kalkitus on yksi tärkeimmistä tekijöistä kannattavassa ja ympäristön huomioivassa viljelyssä. Maanparannuskalkki voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: kalsiitti, magnesiumpitoinen kalkki ja dolomiittikalkki. Nämä voidaan edelleen jakaa murskattuihin ja jauhettuihin tuotteisiin. Nordkalk on johtava maatalouskalkin toimittaja Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. 11
Renova AB on Göteborgissa Ruotsissa sijaitseva jätteenpolttolaitos, joka samalla tuottaa lämpöä. Luontoystävällinen jätteenkäsittely hyödyntää jätteen materiaali- ja energiaresursseja. Nordkalk toimittaa Renovalle kalkkikivijauhetta ja poltettua kalkkia, joista suurin osa käytetään savukaasujen puhdistamiseen hiljan asennetussa letkusuodattimessa. Kuvassa keskellä on Renovan käyttöpäällikkö Erik Larsen seurassaan Nordkalkin myyntipäälliköt Jan Olars (vas.) ja Bertil Lindeblad. 12
Ympäristö Ympäristönhoitoon käytettävät tuotteet kattavat 12% kokonaismyynnistä. Kehitys oli tasaista ja myynti oli samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin. Savukaasujen puhdistukseen suunnattujen tuotteiden myynti väheni hieman, koska osa hiilivoimaloista seisoi ajoittain. Tämä johtui siitä, että oli halvempaa tuottaa sähköä vesivoimalla. Ympäristönhoitotuotteiden kysyntään vaikuttaa merkittävästi valtioiden ja EU:n myöntämien tukien määrä sekä ympäristölainsäädäntö eri maissa. Erilaisilla kalkkikivipohjaisilla sovelluksilla voidaan sekä ehkäistä että ratkaista ympäristöongelmia. Tärkeitä käyttöalueita ovat savukaasujen ja veden puhdistus. Maa- ja metsätaloudessa kalkkia käytetään happamoitumista vastaan, ja järvien ja vesistöjen kalkitus auttaa pitämään ekosysteemimme hengissä. Nordkalkin tutkimus- ja kehitysyksikkö tekee yhteistyötä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja ympäristöviranomaisten kanssa. Asiantuntijatiimit kehittävät jatkuvasti uusia menetelmiä ja tuotteita ympäristönhoitoon. Savukaasujen puhdistus Kun energiaa tuotetaan fossiilisia polttoaineita käyttäen, syntyy sivutuotteena mm. rikkidioksidia, joka lisää ympäristön happamoitumista. Hiilivoimaloiden savukaasujen puhdistus on siten yksi merkittävä alue, jolla Nordkalkin tuotteita käytetään. Savukaasujen puhdistamiseen kehitettyjen tuotteiden markkinat Puolassa ovat kasvamassa. Szczecinin uusi jauhatuslaitos, joka otettiin käyttöön tammikuussa 2000, toimittaa kalkkikivijauhetta läheiseen hiilivoimalaan. Ruotsissa jätteenpolttolaitokset muodostavat merkittävän asiakasryhmän. Vedenpuhdistus Puhdas vesi on toimivan ekosysteemin perusedellytys. Kalkkituotteiden avulla puhdistetaan juomavettä ja säädellään veden kovuutta. Myös jätevesi ja liete puhdistetaan ennen kuin ne palautetaan luonnon kiertokulkuun. Maataloudelle Nordkalk on kehittänyt ns. FOSTOP-menetelmän. Kalkkisuodinojien avulla vähennetään valumavesien fosforipitoisuutta ennen kuin ne joutuvat vesistöihin. Metsien ja järvien kalkitus Nordkalk on metsä- ja järvikalkituksen edelläkävijä. Toiminta käynnistyi Ruotsissa, jossa on nykyisin maailman laajin valtion rahoittama kalkitusohjelma. Nordkalk on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä ohjelmaa ja yhtiö on maailman johtava vesistökalkituksen asiantuntija. Nordkalk osti viime vuonna liiketoiminnan, joka käsittää järvi- ja vesistökalkitukseen käytettäviä annostelulaitteita. Satavuotinen kalkitussopimus Juhliakseen 100-vuotispäiväänsä 26.11.1998 ja osoittaakseen kunnioitusta perinteilleen kalkintoimittajana, Partek ja Partek Nordkalk tekivät sopimuksen 100-vuotisesta kalkitusprojektista, jonka tavoitteena on parantaa Nokialla sijaitsevan Alisenjärven veden laatua. Projekti toteutetaan yhteistyössä Nokian kaupungin ja ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa. Vakaan ja tasaisen kalkitustuloksen saavuttamiseksi projekti aloitettiin kalkitsemalla kaksi ylempänä olevaa järveä. Kohdevalinnan ja vuodenajan (26.11.1998) vuoksi kalkitus suoritettiin helikopterilla. Seurantaohjelman mukaisesti vedenlaatumääritykset tehdään keväisin ja syksyisin järviketjun kaikista järvistä. Vuoden 1999 mittaukset osoittavat, että asetettu tavoite on vesikemian osalta saavutettu kohdejärvissä. Näissä ei tällä hetkellä ole välitöntä tarvetta lisätoimenpiteille. Toimenpiteiden tulokset näkyvät selvästi myös kohdejärvien alapuolella olevissa järvissä. Tämä osoittaa, että on strategisesti edullista keskittää kalkitustoimenpiteet järvialueen ylempiin osiin. 13
Tutkimus ja kehitys Partek Nordkalk panostaa määrätietoisesti tutkimusja kehitystyöhön, johon yrityksen toiminta pitkällä tähtäimellä perustuu. Päivittäisessä toiminnassa huomioidaan markkinoiden tarvitsemat uudet tuotekonseptit ja luodaan ne räätälöidyt tuotteet, joita kasvavat laatuvaatimukset edellyttävät. Monipuolinen toiminta keskittyy mineraalisten raakaaineiden jalostukseen lähtien asiakkaan erityistarpeista. Päämääränä on tuottaa asiakkaalle lisäarvoa tuotekehityksen kautta ja siten kasvattaa sekä Nordkalkin että asiakkaan kilpailukykyä. Kehitysyhteistyöhön osallistuvat asiakkaan lisäksi myynti, markkinointi ja tuotanto. Pohjois-Euroopan johtava laboratorio Tutkimustyötä tekee korkeasti koulutettu henkilökunta sekä Suomessa että Ruotsissa. Suurin osa työskentelee Paraisilla, Pohjois-Euroopan johtavan kalkkikivipohjaisten tuotteiden laboratorion yhteydessä. Jatkuva prosessi- ja tuotekehitys perustuu tutkimus- ja kehitysorganisaation pätevyyteen, jota on järjestelmällisesti kehitetty useita vuosia. Painopiste on uusissa tuotteissa sekä olemassa olevien tuotteiden ja prosessitekniikan jatkuvassa parantamisessa. Yhteistyö tutkimuslaitosten ja yliopistojen asiantuntijoiden kanssa on tärkeä edellytys tuottoisalle kehitystyölle. Työtä tehdään usein tiimeissä, jotka kokoavat yhtiön parhaat voimat vastaamaan avainasiakkaiden tarpeisiin. Yhtiön tutkimus- ja kehityskustannukset olivat vuonna 1999 noin 3,4 miljoonaa euroa. Teollisuus ja ympäristö polttopisteessä Tutkimus- ja kehitystyö on kuluneena vuonna keskittynyt teollisuuteen ja ympäristöön liittyviin projekteihin. Yhteistyöprojektissa, jossa oli edustajia teräs- ja metallilankateollisuudesta sekä korkeakouluista, kehitettiin terästeollisuuden tarpeisiin uusi patentoitu tuote, LimeWire. Se on kalkkiseosta sisältävää metallilankaa, joka syötetään terässulaan rikin sitomiseksi kuonaan entistä tehokkaammin. Vesihuolto - 2001 ohjelmaan kuuluvassa, valtion rahoittamassa projektissa Nordkalk tutkii kalkkikivituotteiden käyttöä talousveden alkaloinnissa. Tavoitteena on selvittää mahdollisuuksia laajentaa raaka-ainepohjaa, kun laadultaan vaihtelevaa pohjavettä puhdistetaan uudella menetelmällä. 14
Esiintymät Partek Nordkalk louhii kalkkikiveä yhteensä 16 avolouhoksesta ja kolmesta maanalaisesta kaivoksesta. Esiintymät ovat syntyneet eri geologisina aikakausina ja ne tuottavat kaikkia niitä kalkkikivilaatuja, joille on nykymarkkinoilla kysyntää. Kalkkikiven ikä vaihtelee 60:stä 2000 miljoonaan vuoteen. Louhinta- ja käsittelymenetelmät vaihtelevat kalkkikiven ominaisuuksista riippuen. Nordkalk on määrätietoisesti panostanut monipuoliseen ja laajaan geologiseen asiantuntemukseen. Kun geologinen tieto yhdistetään kehittyneeseen tietotekniikkaan, voidaan arvioida esiintymien todellinen potentiaali sekä suunnitella niiden käyttö. Louhintamenetelmät ovat geologisesti sovellettuja mahdollisimman korkean selektiivisyyden saavuttamiseksi. Se on ollut erityisen tärkeää Suomessa, jossa kiteiset kalkkikivet ovat luonteeltaan hyvin vaihtelevia. Myös geologisesti yksinkertaisemmista, kerrostuneista kalkkikivistä on sovellettuja louhintamenetelmiä käyttämällä saatu parempia ja tasalaatuisempia tuotteita. Nordkalkin suuret esiintymät Suomessa tuottavat tänä päivänä perinteisten massatuotteiden ohella korkeat laatuvaatimukset täyttäviä tuotteita kuten raaka-ainetta paperipigmenttiin, valkoisiin täyteaineesiin ja rehuun. Ruotsin ja Viron nuoremmista, kerrostuneista kalkkikivistä saadaan erinomaista poltettua kalkkia. Nordkalkin avolouhos Storugns Gotlannissa on tärkein poltetun kalkin raaka-ainelähde koko Itämeren alueella. Nordkalk omistaa kaikki esiintymänsä ja louhintaoikeudet. Paraisten ja Lappeenrannan kaivokset ja kaivosoikeudet siirrettiin emoyhtiö Partekilta Partek Nordkalkille vuonna 1999. Siten kaikki Partek-konsernin kaivostoimintaan liittyvät resurssit ovat Nordkalkin omistuksessa. Mitatut raaka-ainevarat vaihtelevat esiintymittäin, mutta myös pitkällä tähtäimellä Nordkalk pystyy louhimaan toiminnan edellyttämät määrät oikeanlaatuista kalkkikiveä. Nordkalk ylläpitää rekisteriä, johon kerätään olennaiset tiedot sekä lakkautetuista että käytössä olevista louhoksista. Kaivostoimintaan liittyviä turvallisuusnäkökohtia seurataan säännöllisesti. 15
Henkilöstö Partek Nordkalkin palveluksessa oli vuoden 1999 päättyessä 1029 henkilöä, joista 629 Suomessa, 249 Ruotsissa, 122 Virossa ja 29 Puolassa. Henkilöstön määrä on vähentynyt Suomessa erityisesti SP Mineralsin myymisen vuoksi sekä Virossa tehostamistoimien seurauksena. Ruotsissa ja Puolassa se on hieman kasvanut. Henkilöstöstä naisia on Suomessa 21% ja Ruotsissa 24%. Yhteistoimintamenettely ja hallintoedustus Suomessa jatkettiin lakisääteistä yhteistoimintaa yritysjohdon ja henkilöstön välillä. Yhtiössä on sovittu menettelystä, jossa yhdistetty yhteistoiminta- ja henkilöstöedustuskokous pidetään kolme kertaa vuodessa. Kokouksissa käydään läpi yhtiön toimintaan liittyviä asioita, taloudellista tulosta ja yrityksen kehittämistä. Tämä yhteistyöelin käsittelee myös henkilöstön määrään ja kehittämiseen sekä henkilökunnan etuihin liittyviä kysymyksiä. Ne asiat, joita on käsitelty Partek-konsernin yhteistyöelimessä, otetaan tässä foorumissa esiin Nordkalkin näkökulmasta. Kokoukset pidetään yleensä tuotantolaitoksissa. Niiden yhteydessä tiedotetaan myös ajankohtaisista asioista. Ruotsissa henkilöstöä edustavat sekä Partek Nordkalk AB:n että Partek Nordkalk Storugns AB:n hallituksissa istuvat luottamushenkilöt. Henkilöstötutkimus Kaikissa Nordkalkin yksiköissä toteutettiin henkilöstötutkimus, jonka tuloksena saatiin tietoa henkilöstön näkemyksistä mm. työn organisoinnista, tiedonkulusta, johtamisesta ja yleisestä työilmapiiristä. Tutkimus osoitti, että yhtiön ruotsalaisissa yksiköissä työskentelevät olivat tyytyväisimpiä työolosuhteisiinsa. Nordkalkin henkilöstö on sitoutunutta ja organisaatiokulttuurimme on melko homogeeninen. Kiitosta henkilöstö antoi tiedottamisesta, yhteistoiminnasta ja työn organisoimisesta sekä vastuu- alueiden selkeydestä. Myönteiseksi tekijäksi todettiin myös yhtiön turvallisuus työnantajana. Kehittämistarvetta havaittiin palkitsemisessa sekä muutosherkkyydessä. Tutkimustulokset käytiin kaikissa yksiköissä läpi vuoden 1999 aikana ja paikallisesti yhteistoiminnassa laaditut toimenpidesuunnitelmat ovat toteutusvaiheessa. Henkilöstön osaamisen kehittäminen Vuosittaisessa Key Resources Management -prosessissa määritellään yhtiön ydinosaamisalueet. Yksi niistä on raaka-ainevarojen geologis-tekninen hyödyntäminen. Vuosien saatossa yhtiöön on kerätty monenlaista asiantuntijaosaamista, jota hyödynnetään mm. eri asiakassegmenttien tuotekehitystiimeissä. Vuotuisissa Management Review-tilaisuuksissa Partekkonsernin puitteissa kartoitetaan johdon kehittämis- ja rekrytointitarpeet. Nordkalkin henkilökunta osallistuu myös Partekin eri johtamis- ja koulutusohjelmiin. Nordkalkin vuosittaisten Management-päivien teemana oli viime vuonna kansainvälinen työympäristömme. Päiville osallistui yhteensä 130 avainhenkilöä koko yhtiöstä. Yksiköittäin on myös järjestetty mm. ammattitaitoa kehittävää ATK-, myynti- ja markkinointi- sekä viestintäkoulutusta. Työnopastuksen ja perehdyttämisen tukiaineisto on uudistettu ja päätyönopastajille on luotu yhteistoimintaverkosto. 16
Sopusoinnussa ympäristön kanssa Partek Nordkalk keskittyy toiminnassaan pääasiassa kalkkikiven louhintaan ja jalostukseen Itämeren alueella. Jalostukseen kuuluu murskatun ja jauhetun kalkkikiven valmistus sekä kalkin poltto ja sammutus. Toiminnan mukanaan tuomia ympäristövaikutuksia seurataan ja kartoitetaan jatkuvasti. Ympäristöasioiden käsittelyä varten Nordkalk-konsernilla on yhtenäinen ympäristöpolitiikka. Ympäristöpolitiikka Nordkalk pyrkii toiminnassaan kestävään kehitykseen, jossa ihminen on keskeisellä sijalla. Toiminnan ympäristövaikutukset selvitetään ja huomioidaan siinä vaiheessa, kun toiminnalle asetetaan tavoitteet. Tietoa toimenpiteistä ja niiden tuloksista annetaan jatkuvasti kaikille osapuolille. Tuotteita ja työvaiheita kehitetään parhaan käytössä olevan tekniikan avulla niin, että tuotteen ympäristövaikutukset koko sen elinkaaren ajalta tulevat huomioon otetuiksi. Ympäristösuunnitelmien laatiminen on osa yhtiön jokaisen yksikön vuosittaista strategista suunnitteluprosessia ja ympäristötyötä seurataan säännöllisten tarkastusten avulla. Ympäristösuunnitelmat kattavat ympäristönäkökohdat, tavoitteet ja toimenpiteet sekä näihin liittyvät, pysyvien parannusten vaatimat investoinnit. Nordkalkissa investointisuunnitelmaan on sisällytettävä arvio investointien ympäristövaikutuksista. Vastuu ympäristökysymyksistä on yksiselitteisesti linjajohdolla, joka on myös vastuussa ympäristötiedottamisesta henkilökunnalle ja suurelle yleisölle. Jokaisella yksiköllä on oma vastuuhenkilö ympäristökysymyksissä. Nordkalkissa toimii ympäristöjohtaja, jolla on kokonaisvastuu siitä, että ympäristöpolitiikkaa noudatetaan. Ympäristön kuormitusta vähentäviä toimenpiteitä ISO 14001:n mukaisen ympäristöjärjestelmän soveltamista käytäntöön on jatkettu. Kaikki Partek Nordkalk AB:n tuotantolaitokset Ruotsissa ovat ottaneet ympäristöohjeen käyttöön. Köpingin tehdas on hakenut ympäristösertifikaattia. Suomessa Paraisten kaivos on saanut sertifikaatin ympäristöjärjestelmästään ja Karbonaatti Suomi -tuotantolinja on jättänyt sertifiointihakemuksensa. Viron tehtailla on tehty sisäinen ympäristötarkastus. Pölypäästöjen vähentämiseksi on Köpingissä Ruotsissa asfaltoitu kalkkikivifillerin varastoalue ja lisäksi lastausrutiineja on kehitetty. Paraisten kaivoksella on kartoitettu kivien noston ja rikastamisen aiheuttamia pölypäästöjä ja ionisaatiotekniikalla toimiva pölynerotus on otettu käyttöön. Tytyrissä on jatkettu tehdasalueen asfaltointia. Raahen kalkkitehtaassa on uusittu prosessin pölynpoisto ja Paraisilla Parfill-tehtaan siiloihin on hankittu kolme uutta pölynsuodatinta. Jätteenkäsittelyä on kehitetty ympäristöjärjestelmän puitteissa. Louhinnan yhteydessä syntyvän sivukiven käytön lisäämiseksi on työskennelty intensiivisesti. Lappeenrannassa kaikki sivukivi on kyetty käyttämään rakennustarkoituksiin. Suomen Karbonaatti otti kalsiittiprosessissa käyttöön uuden sakeuttajan mm. hävikin vähentämiseksi. Lappeenrannan kaivosalueella on aloitettu vanhan teollisuuskaatopaikan maisemointi. Tärkeitä ympäristönäkökohtia Monet yhtiön teollisuuslaitoksista sijaitsevat kaupungeissa ja taajamissa, mikä kasvattaa ympäristöstä meihin kohdistuvia vaatimuksia melun- ja tärinänvaimennuksen sekä pölynpoiston suhteen. Nordkalkin toiminta edellyttää ympäristölupia. Hakemus vesiluvan uusimiseksi Lappeenrannan rikastuslaitoksen prosessivettä varten jätettiin loppuvuodesta. 17
Meuro 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 95 96 97 98 99 Meuro 30 25 20 15 10 5 0 95 96 97 98 99 Hallituksen toimintakertomus Liikevaihto Liiketulos Partek Nordkalk-konserni Kalkkikivipohjaisten tuotteiden kysyntä pysyi paperija selluloosateollisuudessa samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin, samalla kun kysyntä terästeollisuudessa hieman aleni. Rakennustoiminta vilkastui Suomessa kuluneena vuonna, mikä lisäsi kysyntää. Maataloudessa kalkitusolosuhteiltaan erinomaista kevättä seurasi sateinen syksy, mikä vähensi maatalouskalkin kysyntää. Ympäristönhoidossa kehitys oli tasaista. Partek Nordkalk vahvisti edelleen asemaansa Puolassa. Varsovasta etelään sijaitsevasta Slawnosta hankittiin kalkkikiviyritys, joka tuottaa kalkkikivijauhetta asfaltin täyteaineeksi ja maanparannukseen. Szczecinissä otettiin vuoden 2000 alussa käyttöön jauhatuslaitos, joka toimittaa kalkkikivijauhetta hiilivoimalaitosten savukaasujen puhdistamista varten. Huhtikuussa 1999 Partek Nordkalk myi 50 prosentin omistusosuutensa teollisuusmineraaleja toimittavasta SP Mineralsista yhtiön toiselle omistajalle Sibelco Scandinavia AB:lle, joka on belgialaisen Sibelcon tytäryhtiö. SP Mineralsin liikevaihto vuonna 1998 oli noin 13 miljoonaa euroa. Myynnillä oli vajaa 3 miljoonan euron positiivinen vaikutus Partek Nordkalkin tulokseen. Liikevaihto ja tulos Partek Nordkalkin liikevaihto oli 187,4 (1998:191,2) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan tulos oli 25,5 (30,3) miljoonaa euroa, mikä vastaa 13,6 (15,8) prosenttia liikevaihdosta. Liiketoiminnan tulokseen sisältyy myyntivoittoja ja muita kertaluonteisia eriä nettoarvoltaan noin +3 miljoonaa euroa vuosina 1998 ja 1999. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 16,9 (14,2) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut nousivat 2,3 miljoonalla eurolla vuodesta 1998 ja olivat 6,5 miljoonaa euroa. Erään sisältyy pääomalainasta aiheutuneita kuluja 2,9 miljoonaa euroa. Tulos rahoituserien jälkeen oli 19,0 (26,2) miljoonaa euroa, mikä vastaa 10,2 (13,7) prosenttia liikevaihdosta. Taseen loppusumma kasvoi 31 prosenttia edellisestä vuodesta ja oli 277,5 (31.12.1998: 212,5) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste nousi 74 (27) prosenttiin pääomalaina mukaanlukien. Sijoitetun pääoman tuotto oli 14 (19) prosenttia. Kannattavuuden heikkeneminen johtui siitä, että kahden viime vuoden aikana tehtyjen investointien kapasiteetti ei vielä ollut täysin käytössä, sekä hintakilpailun kiristymisestä. Mitä muutoin tulee Partek Nordkalk konsernin ja emoyhtiön asemaan, viitataan tuloslaskelmaan ja taseeseen, jotka sisältävät tarvittavat liitteet, lisätiedot ja rahoituslaskelmat. Investoinnit Partek Nordkalkin kokonaisinvestoinnit olivat 31,6 (39,8) miljoonaa euroa. Rakennustarvike- ja kemianteollisuudelle suunnattujen jauhettujen tuotteiden kapasiteettia Suomessa lisättiin. Uddagårdenin tuotantolaitosta varten Ruotsissa tehtiin merkittäviä maahankintoja. Rakennemuutokset Partek Nordkalk Hold Oy Ab sulautui Partek Nordkalk Oy Ab:hen 31.8.1999. Sulautuminen vahvisti Partek Nordkalkin omaa pääomaa, vakavaraisuutta, rahoitusasemaa ja tasetta. Partek on siirtänyt konsernin sisäisenä liiketoimintasiirtona omistamiensa kaivosten kaivosoikeudet ja kaivostoiminnan Partek Nordkalkille. Vastikkeena Partek sai Partek Nordkalkin osakkeita. Liiketoimintasiirron jälkeen Partekin ja Partek Nordkalkin toiminnot on selkeästi eriytetty ja Partek-konsernin kaivostoimintaan liittyvä omaisuus on Partek Nordkalkin omistuksessa. Kuluneen vuoden aikana Uddagårdskalk AB sulautui Ignaberga Kalksten AB:hen. Lisäksi tehtiin suunnitelma All-Kalk AB:n sulauttamiseksi Ignaberga Kalksten AB:hen ja Rakke Lubjatehase AS:n sulauttamiseksi Partek Nordkalk Eesti AS:ään. Sulautumisten on määrä toteutua kevään 2000 aikana. Pääomalaina Partek Nordkalk laski syksyllä liikkeeseen 100 miljoonan euron vaihdettavan pääomalainan (Going Public Bond). Laina-aika on viisi vuotta. Tavoitteena on listautuminen pörssiin ennen laina-ajan päättymistä, ja listautumisen yhteydessä laina voidaan vaihtaa Partek Nordkalkin osakkeisiin. Lainan vuotuinen kiinteä korko on 6,71 prosenttia. Lainan merkitsi noin 900 sijoittajaa. Yli puolet näistä oli Partekin osakkeenomistajia, jotka merkitsivät yhteensä yli 60 prosenttia lainapääomasta. Pääomalaina vahvistaa Partek Nordkalkin vakavaraisuutta ja luo yhtiölle edellytykset kasvaa ja kehittää toimintaansa Itämeri-strategiansa mukaisesti ja siten lisätä yhtiön arvoa. Pääomalainan liikkeeseenlaskun yhteydessä Partek Nordkalk muutettiin julkiseksi osakeyhtiöksi. Laina noteerataan Helsingin Pörssin I-listalla. 18
Meuro 30 25 20 15 10 5 0 95 96 97 98 99 Meuro % 250 20 200 15 150 10 100 5 50 0 0 95 96 97 98 99 Meuro 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 95 96 97 98 99 % 35 30 25 20 15 10 5 0 % 80 70 60 50 40 30 20 10 0 95 96 97 98 99 Meuro 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 95 96 97 98 99 Sijoitettu pääoma ROC Oma pääoma ROE Muut Jauh. ja mursk. kalkki Paperipigmentti Kalkkikivi Poltettu ja sammutettu kalkki Tulos rahoituserien jälkeen Sijoitettu pääoma ja tuotto (ROC) Oma pääoma ja tuotto (ROE) (pääomalaina mukaanlukien) Omavaraisuusaste (pääomalaina mukaanlukien) Liikevaihto tuoteryhmittäin Osakepääoman korotus (emoyhtiö) Mk Euro Osakepääoma vuoden alussa 200.000.000 Partek Nordkalk Holdin sulautuminen Partek Nordkalkiin 31.8.1999 168.000.000 Pääomalainan muuttaminen osakepääomaksi 31.8.1999 10.800.000 Osakepääoman muuttaminen euroiksi 1.9.1999 378.800.000 63.709.587 Pyöristämiskorotus 90.413 Osakepääoma 1.9.1999 63.800.000 Korotus liiketoimintasiirron yhteydessä 1.876.194 Osakepääoma 31.12.1999 65.676.194 Tutkimus ja kehitys Kehityskustannuksiin sisältyvät sekä tuote- että asiakaslähtöiset kehitysprojektit. Tutkimus- ja kehitystoiminta on vuonna 1999 keskittynyt teollisuus- ja ympäristöprojekteihin. Henkilöstön määrä yksikössä on 46 (44). Tuotekehitykseen käytettiin 3,4 (3,0) miljoonaa euroa, mikä vastaa 1,8 (1,6) prosenttia liikevaihdosta. Muuta Laatu- ja ympäristöjärjestelmän kehittäminen jatkui vuoden aikana. Paraisten kaivos sai ISO 14001 ympäristösertifikaatin. Valmistautuminen vuoteen 2000 sujui suunnitelmien mukaisesti eikä vuosituhannen vaihtumiseen liittyviä ongelmia ole ilmennyt konsernin tietojärjestelmissä tai varsinaisessa toiminnassa. Yhtiön hallitus, toimitusjohtaja ja tilintarkastajat Hallituksen kokoonpano oli seuraava: Christoffer Taxell Carl-Gustav Bergström Patrick Enckell Kari Heinistö Christer Sundström puheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen Yhtiön toimitusjohtaja on Christer Sundström. Tilintarkastajana on toiminut KPMG Wideri Oy Ab, KHT-yhteisö, päävastuullisena tilintarkastajana Solveig Törnroos-Huhtamäki, KHT, 30.11.1999 pidettyyn ylimääräiseen yhtiökokoukseen asti. Sen jälkeen varsinaisina tillintarkastajina ovat toimineet Thor Nyroos, KHT, ja Solveig Törnroos-Huhtamäki, KHT, ja varatilintarkastajana on toiminut KPMG Wideri Oy Ab, KHT-yhteisö. Osakkeet Partek Oyj Abp omistaa 100 prosenttia Partek Nordkalk Oyj Abp:n osakkeista. Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Jakokelpoinen oma pääoma on Partek Nordkalk -emoyhtiöllä 27,7 miljoonaa euroa sekä Partek Nordkalk -konsernilla 17,6 miljoonaa euroa. Hallitus esittää, että osinkoina maksetaan 11 604 967 euroa. Tulevaisuudennäkymät Teräs-, paperi- ja selluloosateollisuuden kysynnän arvioidaan kasvavan jonkin verran. Rakennusaineteollisuuden, maanviljelyn ja ympäristönhoidon markkinoiden odotetaan edelleen kehittyvän myönteisesti. Huolimatta kilpailun kiristymisestä Itämeren alueella myynnin arvioidaan kasvavan jonkin verran. Parainen 17.2.2000 Christoffer Taxell Carl-Gustav Bergström Patrick Enckell Kari Heinistö Christer Sundström 19
Konsernituloslaskelma Partek Nordkalk 1.1. - 31.12.1999 Liite 1999 1998 1000 euro % 1000 euro % Liikevaihto 1 187 449 100,0 191 245 100,0 Hankinnan ja valmistuksen kulut 144 494 142 394 Bruttokate 42 955 22,9 48 850 25,5 Myynnin ja markkinoinnin kulut 8 508 7 737 Tutkimus- ja tuotekehityskulut 1 891 2 070 Hallinnon kulut 13 834 16 191 Liiketoiminnan muut tuotot 8 563 8 451 Liiketoiminnan muut kulut 1 751 1 052 17 420 9,3 18 599 9,7 Liikevoitto 2,3,4 25 535 13,6 30 251 15,8 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 5 1 122 Rahoitustuotot ja -kulut 6,7-6 493-4 223 Voitto ennen satunnaisia eriä 19 043 10,2 26 150 13,7 Satunnaiset erät 8 8 139 4,3-17 108-8,9 Voitto ennen veroja 27 182 14,5 9 041 4,7 Välittömät verot 9 7 695 2 656 Vähemmistöosuus 1 305 2 647-9 001-4,8-5 303-2,8 Tilikauden voitto 18 182 9,7 3 738 2,0 20
Konsernitase Partek Nordkalk 31.12.1999 Vastaavaa Liite 31.12.1999 31.12.1998 1000 euro % 1000 euro % Pysyvät vastaavat 10 Aineettomat hyödykkeet - Goodwill 2 541 2 939 - Muut aineettomat hyödykkeet 5 172 3 183 Aineelliset hyödykkeet - Esiintymät ja maa-alueet 29 002 25 089 - Rakennukset ja rakennelmat 29 043 26 885 - Koneet ja kalusto 94 189 89 199 - Muut aineelliset hyödykkeet 2 592 2 170 - Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 13 256 4 152 Sijoitukset 11 - Osakkeet ja osuudet muissa yhtiöissä 2 074 1 792 - Osuudet osakkuusyhtiöissä 551 1 669 Pysyvät vastaavat yhteensä 178 420 64,3 157 079 73,9 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus 12 24 411 24 213 Lyhytaikaiset saamiset 12 33 779 25 744 Rahat ja pankkisaamiset 40 869 5 489 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 99 060 35,7 55 447 26,1 Vastaavaa yhteensä 277 480 100,0 212 526 100,0 Vastattavaa Oma pääoma 13 Osakepääoma 65 676 28 256 Vararahasto 526 459 Edellisten tilikausien voitto 12 455 18 250 Tilikauden voitto/tappio 18 182 3 738 Pääomalainat 100 000 0 Oma pääoma yhteensä 196 839 70,9 50 704 23,9 Vähemmistöosuus 7 364 2,7 7 140 3,4 Pakolliset varaukset 14 824 0,3 0 Vieras pääoma Laskennallinen verovelka 9,15 13 513 15 125 Pitkäaikainen vieras pääoma 15 11 589 54 755 Lyhytaikainen vieras pääoma 16 47 351 84 802 Vieras pääoma yhteensä 72 453 26,1 154 682 72,8 Vastattavaa yhteensä 277 480 100,0 212 526 100,0 21
Rahoituslaskelma Konserni / Partek Nordkalk 1.1.-31.12.99 1.1.-31.12.99 1000 euro 1000 euro 1999 1998 Liiketoiminta Liikevoitto 25 535 30 251 Poistot ja arvonalennukset 16 882 14 158 Myydyn omaisuuden realisointitulos -3 442-3 608 Muut oikaisut 0-5 745 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 38 975 35 057 Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuus (- = lisäys) -198 1 422 Lyhytaikaiset saamiset (- = lisäys) -8 035-2 697 Korottomat velat (- = vähennys) -3 161-5 713-11 394-6 988 Rahoituserät, verot ja satunnaiset erät Rahoitustuotot ja -kulut -6 493-4 223 Maksetut verot -3 144-1 046 Satunnaiset tuotot ja kulut 8 139-16 801-1 498-22 070 Liiketoiminnan rahavirta 26 083 6 000 Investointien rahavirta Bruttoinvestoinnit -31 617-39 159 Käyttöomaisuuden myynti 20 383 7 055-11 234-32 103 Kassavirta ennen rahoitusta 14 849-26 104 Rahoitus Osakeanti 107 0 Pääomalaina 100 000 0 Korollisten velkojen muutos (- = vähennys) -76 632 26 263 Maksetut osingot -11 605 0 Muuntoerot ja muut muutokset 8 661-115 20 531 26 149 Rahavarojen muutos 35 380 45 Likvidit varat 1.1. 5 489 5 444 Likvidit varat 31.12. 40 869 5 489 22
Tuloslaskelma Emoyhtiö 1.1. - 31.12.1999 Liite 1999 1998 1000 euro % 1000 euro % Liikevaihto 1 106 587 100,0 2 946 100,0 Hankinnan ja valmistuksen kulut 75 676 3 261 Bruttokate 30 911 29,0-315 -10,7 Myynnin ja markkinoinnin kulut 3 130 0 Tutkimus- ja tuotekehityskulut 1 608 0 Hallinnon kulut 14 251 75 Liiketoiminnan muut tuotot 4 770 200 Liiketoiminnan muut kulut 1 003 1 612 15 223 14,3 1 486 50,4 Liikevoitto 2,3,4 15 688 14,7-1 801-61,1 Rahoitustuotot ja -kulut 6,7 1 293 766 Voitto ennen satunnaisia eriä 16 981 15,9-1 035-35,1 Satunnaiset erät 8 14 139 13,3 1 463 49,7 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 31 119 29,2 429 14,5 Tilinpäätössiirrot - Ylipoistot -2 266 0 Välittömät verot 9 252-519 2 015 1,9 519 17,6 Tilikauden voitto 33 134 31,1 948 32,2 23
Tase Emoyhtiö 31.12.1999 Vastaavaa Liite 31.12.1999 31.12.1998 1000 euro % 1000 euro % Pysyvät vastaavat 10 Aineettomat hyödykkeet 3 233 400 Aineelliset hyödykkeet 0 - Esiintymät ja maa-alueet 2 958 358 - Rakennukset ja rakennelmat 16 673 3 748 - Koneet ja kalusto 51 338 204 - Muut aineelliset hyödykkeet 1 435 29 - Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 308 0 Sijoitukset 11 - Osuudet konsernin yrityksissä 45 454 0 - Saamiset konsernin yrityksiltä 40 862 0 - Osuudet osakkuusyhtiöissä 385 0 - Osakkeet ja osuudet muissa yhtiöissä 2 068 2 Pysyvät vastaavat yhteensä 164 714 68,6 4 741 15,7 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus 12 14 120 99 Lyhytaikaiset saamiset 12 24 942 1 741 Rahat ja pankkisaamiset 36 323 23 695 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 75 385 31,4 25 535 84,3 Vastaavaa yhteensä 240 099 100,0 30 276 100,0 Vastattavaa Oma pääoma 13 Osakepääoma 65 676 33 638 Ylikurssirahasto 16 0 Edellisten tilikausien voitto / tappio -17 051-6 394 Tilikauden voitto 33 134 948 Vaihdettava pääomalaina 100 000 Pääomalaina 1 816 Oma pääoma yhteensä 181 775 75,7 30 008 99,1 Tilinpäätössiirtojen kertymä 29 183 12,2 0 Pakolliset varaukset 14 824 0,3 0 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma 15 266 0 Lyhytaikainen vieras pääoma 16 28 050 268 Vieras pääoma yhteensä 28 316 11,8 268 0,9 Vastattavaa yhteensä 240 099 100,0 30 276 100,0 24
Rahoituslaskelma Emoyhtiö 1.1.-31.12.99 1.1.-31.12.99 1000 euro 1000 euro Liiketoiminta Liikevoitto 15 688-1 801 Poistot ja arvonalennukset 3 221 438 Myydyn omaisuuden realisointitulos -45-200 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 18 864-1 563 Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuus (- = lisäys) -14 021-9 Lyhytaikaiset saamiset (- = lisäys) -33 608 17 235 Korottomat velat (+ = lisäys) 27 342 51-20 286 17 277 Rahoituserät, verot ja satunnaiset erät Rahoitustuotot ja -kulut 2 074 766 Maksetut verot 34 519 Satunnaiset tuotot ja kulut 1 043 1 463 3 151 2 749 Liiketoiminnan rahavirta 1 728 18 462 Investointien rahavirta Bruttoinvestoinnit -12 926 0 Käyttöomaisuuden myynti 4 019 365-8 908 365 Kassavirta ennen rahoitusta -7 179 18 827 Rahoitus Osakeanti 107 0 Pääomalaina 100 000 0 Korollisten velkojen muutos (- = vähennys) -27 833-173 Pitkäaikaisten saamisten muutos (- = lisäys) -40 862 0 Maksetut osingot -11 605 0 19 807-173 Rahavarojen muutos 12 628 18 654 Likvidit varat 1.1. 23 695 5 042 Likvidit varat 31.12. 36 324 23 695 25
Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Partek Nordkalk -konsernin tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien säännösten mukaan. Merkittävimmät tuloslaskennan poikkeamat kansainväliseen laskentasäännöstöön (International Accounting Standards, IAS) verrattuna on kerrottu periaatteiden ao. kohdassa. Yhtiön tilikausi on tammi-joulukuu ja konsernin sekä emoyhtiön tilinpäätös on laadittu euroissa. Tilinpäätöstä laatiessaan yhtiön johto joutuu voimassa olevien määräysten ja hyvän kirjanpitotavan mukaisesti tekemään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöserien arvostukseen ja jaksotukseen. Toteutuvat luvut voivat poiketa tehdyistä arvioista. Konsolidointiperiaatteet Konsernitilinpäätökseen sisältyvät Partek Nordkalk Oyj Abp:n lisäksi ne yhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli 50 prosenttia äänimäärästä tilikauden päättyessä. Tilikauden aikana hankitut yhtiöt sisältyvät konsernituloslaskelmaan hankinta-ajankohdasta lukien ja myydyt yhtiöt myyntiajankohtaan saakka. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on sisäiset tapahtumat ja katteet eliminoitu. Keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmää käyttäen, jonka mukaan tytäryhtiöosakkeiden hankinta-arvosta vähennetään yhtiön oman pääoman määrä hankintahetkellä mukaanlukien verovelalla vähennetty osuus verottomista varauksista. Liikearvo, joka on hankitun yrityksen osakkeiden hankinta-arvon ja nettovarallisuuden käyvän arvon välinen ero, esitetään konsernitaseessa omana eränään ja poistetaan suunnitelman mukaisesti vaikutusaikanaan. Se osa liikearvosta, joka on kohdennettu esiintymiin, poistetaan lineaarisesti 30 vuoden aikana. Osakkuusyhtiöt on konsolidoitu pääomaosuusmenetelmän mukaisesti. Vähemmistön osuudet tuloksesta ja omasta pääomasta on esitetty erillisinä erinä tuloslaskelmassa ja taseessa. Vuosina 1995 ja 1996 Partekin mineraalitoiminta koostui kahdesta Partekin 100% omistamasta divisioonasta, Nordkalk Oy Ab:sta ja Partek Teollisuusmineraalit Oy:sta. Vuonna 1997 nämä fuusioitiin keskenään ja syntyi Partek Nordkalk Oy Ab. Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavina tietoina vuosina 1995 ja 1996 on esitetty Nordkalk- ja Partek Teollisuusmineraalit alakonsernien yhteenlasketut luvut keskinäisten tapahtumien eliminoinnin jälkeen. Ulkomaanvaluutan määräiset tapahtumat Ulkomaanvaluutan määräiset tapahtumat muunnetaan raportointivaluutaksi käyttämällä tapahtumapäivänä voimassa olevaa valuuttakurssia. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaan rahan määräiset saatavat ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin. Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat ja taseet Konsernitilinpäätöstä laadittaessa ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden keskikurssiin ja tase-erät tilinpäätöspäivän kurssiin. Muuntoerot sisältyvät konsernin omaan pääomaan. Ulkomaisten tytäryhtiöiden omat pääomat on pääosin suojattu ns. Equity hedging -menetelmällä, joko ottamalla lainoja ulkomaisten tytäryhtiöiden omaa pääomaa vastaavissa valuutoissa tai termiinisopimuksilla. Suojauksesta johtuneet kurssierot on konsernitilinpäätöksessä viety ulkomaisten tytäryhtiöiden taseita muunnettaessa syntyneitä eroja vastaan omassa pääomassa. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenon tai sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Arvostuksessa on sovellettu nk. FIFO-periaatetta. Puolivalmisteiden ja tuotteiden arvoon sisältyy välittömien hankintamenojen lisäksi osuus hankinnan ja tuotannon välisistä kustannuksista. Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet, esiintymät, rakennukset ja rakennelmat, koneet ja muu kalusto on taseessa esitetty historialliseen hankinta-arvoon vähennettynä tehdyillä poistoilla. Poistot perustuvat taloudelliseen käyttöikään seuraavasti: Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Sijoitukset 10 vuotta 3 10 vuotta 10 40 vuotta 3 25 vuotta 5 10 vuotta Pysyviksi vastaaviksi luokiteltavat sijoitukset on kirjattu hankinta-arvoon vähennettynä pysyvien arvonalentumisten takia tehdyillä poistoilla. Pysyvien vastaavien myynnistä syntyneet voitot ja tappiot sisältyvät liiketoiminnan tuottoihin ja kuluihin. Leasing Käyttöomaisuudesta on myös jossain määrin tehty leasingsopimuksia. Sekä käyttö- että rahoitusleasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina. Liitetiedoissa esitetään vuosittaiset leasingmaksut tehtyjen sopimusten perusteella. 26