Helmistä vyöksi Birit Saijets Opinnäytetyö Saamelaisalueen koulutuskeskus Tekstiilin- ja vaatetuksen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma Saamenkäsityö 2008
Saamelaisalueen Koulutuskeskus Tiivistelmä Koulutusala: Tekstiilin- ja vaatetuksen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma, Saamenkäsityö Tutkinto: Käsi- ja taideteollisuuden perustutkinto, Saamenkäsityö artesaani Tekijä (t): Birit Inger Anni Saijets Työn nimi: Helmistä vyöksi Julkaisuajankohta: 2008 Sivumäärä: 27 Opinnäytetyöni Helmistä vyöksi kertoo helmivyön tekemisestä. Tekemäni vyö noudattelee perinteistä mallia kuvioinniltaan, uutta ideointia siinä edustaa materiaali eli helmet. Vyön mallin pohja on utsjokelainen. Piirsin äitini tekemistä vöistä kuviot talteen ja muokkasin yhdestä kuviosta mieleiseni ja valmistin itselleni vyön helmiä, lankaa ja kovikekangasta käyttäen. Vyötä voi käyttää ensisijaisesti lapinpuvun kanssa.
Sisällysluettelo Johdanto... 1 1 Teoreettinen perusta... 2 1.1 Helmien historia... 2 1.2 Helmien käyttö nykyisin... 2 1.3 Saamelainen ulottuvuus... 2 1.4 Helmikudonta... 3 1.4.1 Helmikudonnan historiaa... 3 1.4.2 Helmikudonta tekniikka... 3 1.5 Helmivirkkaus... 5 2 Käytäntöön liittyvä osuus... 6 2.1 Tavoitteet ja kohderyhmä... 6 2.2 Suunnittelu ja Toteutus... 6 2.2.1 Materiaalien hankinta... 6 2.3 Vyön valmistus vaiheittain... 7 2.3.1 Tiuhta tai pirta... 7 2.3.2 Loimi... 7 2.3.3 Kuvio... 7 2.3.4 Vyön kutominen... 8 2.3.5 Kudelangan jatkaminen... 8 2.3.6 Loimilankojen päättely... 9 2.3.7 Koristenyörien virkkaus... 10 2.3.8 Vyön tukevoittaminen... 10 2.3.9 Tupsut... 10 2.3.10 Hakaset... 11 3 Hinnoittelu... 12 4 Pohdintaa... 13
5 Kiitokset... 14 6 Lähteet... 15 7 Liitteet:... 17 7.1 Liite 1... 17 Liite 2... 22 7.2 Liite 3... 23
1 Johdanto Äitini Maarit Anni osti Kanadan matkalta vuonna 1997 paikallisten intiaanien tekemän helmivyön ja innostui siinä käytetystä kudontatekniikasta. Isosiskoni Maiju lainasi kirjastosta kirjallisuutta aiheesta ja yhdessä siskoni ja äitimme kanssa tutustuimme kudontatekniikan saloihin. Äitini muokkasi perinteisiä niisivyön kuvioita ja alkoi kutoa vöitä, sekä vyö- ja käsilaukkujen läppäkoristeita. Siinä samalla innostus tarttui minuunkin. Aloitin pienillä töillä eli rannerenkailla, kunnes uskalsin siirtyä suurempaan työhön eli vyöhön. Vyön kuvio oli sama kuin Kuva 1. Äitini Kanadasta Kanadasta tuodusta vyössä. tuoma vyö. Birit Saijets Opinnäytetyötä varten muokkasin äitini Maijulle suunnittelemaa kuviota vähän leveämmäksi. Halusin kokeilla vyössä helmivirkkausta, tekniikkaa joka vei minut mukanaan jo ensimmäisenä SAKKvuotenani.
2 1 Teoreettinen perusta 1.1 Helmien historia Jo noin 30 000-40 000 vuotta sitten simpukan kuoria, kiviä, kuivuneita hedelmiä, luita, hampaita ja pedonkynsiä on käytetty helminä. Nyöriin pujotettuna niistä tuli ensimmäisiä helmikoruja. Eurooppalaiset tutkimusmatkailijat, lähetyssaarnaajat ja Kuva 2. Kalanselkänikamia juuritöissä. uudisasukkaat käyttivät Kati Kettusen työt. Kuva. Ruka Suosaari. lasihelmiä kauppatavarana kaikkialla maailmassa alkuperäiskansojen kanssa. (Beadwrangler, 2008. Intiaanikirja, 1977, 54-55. Van Camp, 1997 ) 1.2 Helmien käyttö nykyisin Nykyään helmiä käytetään varsin monipuolisesti. Niillä kirjotaan vaatteita ja asusteita. Helmistä valmistetaan asusteita ja koriste-esineitä. Helmitöitä voidaan pitää jo taiteen lajina. Harrastajat ovat seonneet helmistä ja ovat ylpeitä harrastuksestaan. Helmiin satsataan paljon rahaa ja niitä tilataan ulkomailta. Suurin helmien tuottajamaa Euroopassa on Tsekki ja Aasiassa Japani (Delicat). Lasihelmiä valmistetaan enemmän myös Intiassa (venetsialaistyyppisiä käsintehtyjä) (Van Camp,1997, Hurmaavat helmityöt, 2003, 7-8) 1.3 Saamelainen ulottuvuus Kolttasaamelaiset ja eteläsaamelaiset, sekä myös hantit ja nenetsit Venäjän puolella, ovat käyttäneet ja käyttävät vieläkin helmin kirjottuja asusteita pukujensa kanssa. Nuo helmin kirjotut asusteet ovat keskeisessä asemassa kolttakulttuurissa, helmikirjotusta päähineestä näkee iän ja siviilisäädyn. Viime
3 aikoina muutkin saamelaiset ovat alkaneet käyttää helmikoruja pienenä lisänä puvuissaan. Esimerkiksi Utsjoen puvun kanssa voi käyttää helmikorvakoruja, riskuna pientä kirjontatyötä ja rannerenkaita käsissä. Enontekiön ja Kautokeinon alueella käytetään naisten juhlapuvun kanssa viilekkeellä (sg. valahagas) koristeena pitkää isoista lasihelmistä pujotettua helminauhaa samalla tavalla kuin suopunkia käytetään arkipuvun kanssa. 1.4 Helmikudonta 1.4.1 Helmikudonnan historiaa On vaikea sanoa kuka olisi keksinyt helmikudontatekniikan tai että edes mistä päin se olisi lähtöisin. Eniten malleja ja ohjeita kudonnasta kuitenkin löytyy Amerikan intiaanien yhteydessä. Amerikkaan siemenhelmet tulivat noin 1500- luvulla ja tuolloin ihmisille luotiin otolliset olosuhteet yhdistää kudonta ja helmet. En kuitenkaan väitä, että tekniikka olisi siellä keksitty. Helmikudontatekniikka on luultavasti kehittynyt sellaisille kansoille, jotka ovat jo ennestään osanneet kutoa kankaita, mattoja, huopia ja koreja. Kun helmiä oli saatavilla pystyttiin yhdistämään nämä kaksi tekniikkaa. (Allen, 2008) Amerikan intiaanien eniten käyttämät värit ovat opaakki vaaleansininen, tummansininen, laventelinsininen, valkoinen, musta, punainen, oranssi, keltainen ja vihreä. Kuvioista eniten käytettyjä ovat neliö, ympyrä, kolmio/ tiimalasi, kukka, ristit ja suorakaiteet. Eri alueiden intiaanien kuviota ja värejä ei mielellään sekoitettu. Valmiita helmikudontatöitä käytettiin otsanauhoina, vöinä ja koruina, enimmäkseen seremoniavaatteissa. Kudotut korut kertoivat oman tarinansa ja niillä oli kauppa-arvoa. Intiaanit antoivat helmikudontatöitä arvokkaina lahjoina, niin ystäville, kuin vihollisillekin. (Intiaanikirja, 1977, 54-55) 1.4.2 Helmikudonta-tekniikka Tarvitaan kudontakehys, ohutta lankaa, helmiä ja helmineula. Kuvio kannattaa suunnitella hyvin ennen aloittamista, vaikka ruutupaperille. Yksi ruutu vastaa yhtä helmeä. Kannattaa kuitenkin käyttää samankokoista suunnittelu pohjaa kuin helmetkin, jotta valmis työ vastaisi parhaiten suunnitelmia. Kun
4 suunnitelma on tehty ja helmet valittu, luodaan loimi. Loimessa täytyy olla yksi lanka enemmän kuin helmiä ja reunalangat on hyvä luoda kaksinkertaisena, jotta työ kestäisi paremmin. Loimen pituus riippuu työn halutusta pituudesta, mutta kannattaa lisätä aina noin 20 senttiä päättely varaa. Kehys voi olla varta vasten helmikudontaan tarkoitettu tai vain vahvaa pahvia johon on leikattu lovet päihin lankoja ohjaamaan. Loimilankojen täytyy olla keskenään yhtä kireällä jotta työstä tulisi siisti. Kuva 3. Kudontakehys. Birit S. Seuraavaksi otetaan noin puolen metrin mittainen kudelanka ja poimitaan neulaan mallikuvion ensimmäinen rivi. Jätä kudelankaa 10 senttiä näkyviin myöhempää päättelyä varten. Ohjetta voi lukea niin päin kuin itsestä hyvältä tuntuu, mutta kuitenkin aina samoin päin. Kun rivi on poimittu, asetellaan helmet loimilankojen väliin alapuolelta ja nostetaan etusormella helmien reiät loimilankojen yläpuolelle ja pujotetaan neula takaisin. Näin jatketaan työn loppuun. Samanlaisia kuvioita voi tehdä niin sanotulla laiskanpistokirjonnalla. Pistä neula kankaan nurjalta puolelta oikealle. Pujota helmiä lankaan. Aseta rivi edellisen helmirivin viereen. Vie neula nurjalle helmirivin päästä ja tuo neula oikealle uuden helmirivin alkamiskohdasta. (Leivonen, 2008) Kuva 4. Laiskanpisto. Leivonen.
5 1.5 Helmivirkkaus Virkkaus tekniikan opin ensimmäisenä opiskeluvuotenani Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa luokkatoveriltani Sinikalta. Tekniikka oli, ainakin minulle, kauhean vaikea oppia kuvista ja ohjeista. Vasta kun katsoin monta kierrosta toisen virkkaamana sitä, aloin ymmärtämään. Ensimmäisen pötkylän virkkaus kestikin melkein kaksi viikkoa. Kuva 5. Itse virkkaamia helmirannekkeita. Birit S. Helmivirkkausta on se, kun lankaan on etukäteen pujotettu helmiä ja nämä helmet virkataan työhön työn edistyessä. Ensimmäisenä pitää päättää kuinka monta helmeä halutaan kierrokselle. Seuraavaksi on hyvä tietää, kuinka pitkän työn halutaan virkata. Esimerkiksi jos halutaan, paksu, 19 cm pitkä pötkylä virkata käsikoruksi. Valitaan kuusi helmeä (10/o) kierrokselle ja pujotetaan 114 cm helminauhaa. Pujotettavan helminauhan pituus tulee, kun lasketaan helmien luku kierroksella x haluttu valmiin pötkylän pituus (cm). Karkkitankoa saa laittamalla joka kuudenneksi helmeksi pohjaväristä poikkeavan helmen. Aloitetaan virkkaus virkkaamalla kuusi ketjusilmukkaa ja sitten jatketaan piilosilmukoilla muutama kierros. Sitten poimitaan helmi kerrallaan langalta mukaan. Helmet poimitaan yksi kerrallaan työn ulkopuolelle, ks. kuvasarja. Kuva 6. Virkkausta. Maiju S.
6 2 Käytäntöön liittyvä osuus 2.1 Tavoitteet ja kohderyhmä Tavoitteena oli suunnitella ja valmistaa itselle kudonta- ja virkkaustekniikalla toteutettu helmivyö, hopeanappivyön lisäksi. Kohderyhmänä ovat kokeilunhaluiset naiset ja heidän varakkaat miehensä. Kuvio on perinteisistä lanka- ja niisivyö kuviosta johdettu, mutta helmet materiaalina on vähän käytetty tunturisaamelaisten käsitöissä ja se on tuotteen markkinoinnissa uusi ja erilainen, toivottavasti hyvä asia, mutta myös kompastuskivi perinteisen niisivyön ystäville. Harjoittelen itselleni tämän ensimmäisen vyön ja sitten jos vyö onnistuu hyvin, voin tehdä tilauksesta muillekin. 2.2 Suunnittelu ja Toteutus 2.2.1 Materiaalien hankinta Helmivyön valmistamiseen tarvitaan lankaa, helmiä, neuloja, kudontakehyksen ja malleja. Langan (Nymo-helmilanka) tilasin jo viime keväänä Villihelmestä. Iso rulla maksoi kuusi euroa. Rullassa on 229 metriä ja se painaa 13,56 grammaa. Helmet (9/o) on hankittu Sinooperista ja Taidekehystämö Hyväriseltä, Rovaniemeltä. Punaiset helmet ovat Sinooperista, en tiedä, milloin äitini osti ne. Siniset ja valkoiset ostin viime kesänä Hyväriseltä. Hintaa on 1,70 euroa/ pussi. Neulat minulla oli ennestään. Mallit olivatkin sitten jo isomman työn takana. Metsästin alkusyksyn äidin tekemiä vöitä ja piirsin niistä kuviot millimetripaperille. Piirsin viiden vyön kuviot. Äidin suunnittelemista ja valmistamista vöistä kaksi jäi piirtämättä, välimatkojen ja yhteystietojen puutteen takia. Vyön nyöreihin ja tupsuihin olin helmet hankkinut jo aikaisemmin Villihelmestä. Nyörit teen virkkaustekniikalla eli tarvitsen niihin merseroitua puuvillalankaa nro 80 Anchor, Sámi Duodji ry. n.3 euroa. Nyöreihin käytin hieman pienempiä helmiä eli kokoa 10. Tämä koko on muualla Euroopassa eniten käytetty koko ja mietin alussa, että olisin tehnyt koko vyön kymppihelmillä, mutta päädyin kuitenkin ysihelmiin, koska äiti oli tehnyt omat vyönsä niillä. Tupsuihin käytin
7 alimpiin kerroksiin pienempiä (10/0) helmiä ja päällimmäiseksi isompia (9/0). Vyöhön laitan tukikankaan, 1 /metri. 2.3 Vyön valmistus vaiheittain 2.3.1 Tiuhta tai pirta Kudontakehys oli itse tehtävä. Minulla oli yksi kehys, mutta se oli liian lyhyt ja kapea. Loimen jatkaminen olisi ollut liian työlästä. Kehyksen jota sitten käytin tein shampoopurkista, tiuhtan tapaiseksi. Ensimmäisenä piti tehdä tiuhta/ pirta/ lankojen ohjaaja. Äidilläni oli sama ongelma alussa ja käytin sitten samaa ratkaisua, kuin hänkin eli tein shampoo purkista pirran. Leikkasin shampoo purkin kahtia ja pistelin neulalla langoille reiät. Isonsin reiät pyöritellen parsinneulalla. Reiät ovat noin millin välein, vyötä kutoessa huomasin, että olisivat saaneet olla vähän harvemmassakin. 2.3.2 Loimi Loimen valmistus oli seuraavana. Loin 125 cm pitkän loimen Nymo helmilangasta, lankaluku 24. Toinen reunalanka oli vähän rispaantunut, mutta en vielä tässä vaiheessa korjannut sitä. Pistelin langat pirtaan, onneksi lankojen päät eivät rispaantuneet, niin en tarvinnut mitään apuvälineitä. Tasoitin lankojen pituudet ja laitoin solmut loimen päihin. Kuva 7. Valmis loimi. Birit S 2.3.3 Kuvio Lopullisen päätöksen tekeminen käytettävästä kuviosta oli vaikea. Maijun vyön kuvio tuntui kuitenkin mukavan yksinkertaiselta ja miellytti silmää. Pidän yksinkertaisesta. Maijun vyössä ei ollut kuin 19 helmeä rivillä eli pelkkä keskus kuvio, lisäsin kaksi helmeä kummallekin puolelle reunakuvion muodossa, niin leveyttä tuli lisää. Kuvio mukailee tiuhtatöissä käytettyjä kuvioita. Käyttämäni kuvio on muokattu kapeiden vöiden ja kuviopaulojen pohjalta.
8 2.3.4 Vyön kutominen Kutomisen aloittaminen oli vaikeaa, koska yritin laittaa helmet liian lähelle alkusolmua. Pitkän yrittämisen jälkeen täytyi uskoa opettajaani Marja-Liisaa ja laittaa kaksi jäätelötikkuja viiden sentin päähän alkusolmusta levittämään loimea ja niin helmet vihdoin mahtuivat lankojen väliin. Kuva 8. Aloitusrivi. Birit S. Otin kudelangaksi noin 50 cm pitkän langan ja poimin pitkälle neulalle ensimmäisen rivin, eli 23 valkoista. Helmet asetettiin loimilankojen lomaan, yksi helmi kuhunkin väliin. Kudelangan päätä jäi työn vasemmalle puolelle noin kymmenen senttiä näkyviin. Vasemmalla etusormella kohotettiin helmiä niin, että reiät nousivat loimilangan yläpuolelle. Neula pujotettiin samojen helmien läpi takaisin vasemmalle, loimilankojen yli tällä kertaa. Näin helmet kudottiin loimeen kiinni. Seuraava kerros poimittiin neulalla langalle näin: viisi punaista, kaksi sinistä, yhdeksän punaista, kaksi sinistä ja viisi punaista. Seurasin mallikuviota työn loppuun asti. Kuva 9. Mallikerta. Birit S. 2.3.5 Kudelangan jatkaminen Langan loputtua pujotin vanhan langan kolme kerrosta takaisin päin. Otin uuden langan (n.50 cm) ja pujotin kolme kerrosta työhön, ennen kuin jatkoin normaalisti eteenpäin. Tässä täytyi aina katsoa, että lanka tulee työstä ulos vasemmalle puolelle, jotta kutomista pystyi jatkamaan samoin päin. Kuvio on
9 symmetrinen kummaltakin puolelta, eli pujotukseen oikealta vasemmalle kutominen ei olisi vaikuttanut mitenkään. Ensimmäisen kuviokerran jälkeen toinen opettajani Merja kehotti vahvistamaan rispaantuneen reunalangan toisella langalla. Samalla olisi pitänyt vahvistaa toinenkin reunalanka. Tässä vaiheessa olisi pitänyt olla tarkka suunnitelma työn pituudesta. Alkuun olisi pitänyt laittaa enemmän alkukuviota, ettei olisi tarvinnut laittaa yhtä kuviokertaa lisää, mutta kun en huomannut niin vyöstä tuli paljon pidempi kuin olin kuvitellut. Tuli lihomisvaraa aika paljon. Kutoessa oli koko ajan sellainen tunne, että valkoiset helmet loppuvat ja tilailin niitä sitten lisää. Eivät loppuneet. Tilaamani valkoiset helmet olivat niin epätasakokoisia, että työn leveys vaihteli kuvion ja vallitsevan värin mukaan. Onneksi työn reunojen aaltoilun sai piilotettua kovikekankaalla. Kutomisvaiheen pystyi tekemään missä vain, kudoinkin koululla, asunnolla Inarissa ja Utsjoen vierailuilla. 2.3.6 Loimilankojen päättely Kun helmikudonta osuus oli valmis, aukaisin solmut ja otin pirran pois. Päättelin loimilangat, aina kaksi vierekkäistä lankaa solmin yhteen kahdella umpisolmulla. Laitoin vielä muutaman silkin solmeilussa käytettävää solmua mukaan, jotta langat varmasti pysyisivät kurissa. Kuva 10. Loimilankojen päättelyä. Birit S.
10 2.3.7 Koristenyörien virkkaus Vyön päähän tulevat koristenyörit tein virkkaamalla helmiä merseroituun puuvillalankaan. Laitoin neljä helmeä kierrokselle. Pujotus ohjeenani oli punainen, valkoinen, sininen ja valkoinen. Normaalissa lanka- ja niisivöissä nämä nyörit ovat sini-punaiset, mutta tähän ei voinut edes ajatella sellaisia. Tummat koristenarut eivät sopineet itse vyön kanssa. Varsinkin kun helmet, joita käytin nyöreihin olivat vähän tummempia, kuin ne joita käytin kudonnassa. Nyörien alkuun ja loppuun virkkasin sentin pelkkää virkkauslankaa piilosilmukoilla, kiinnittämisen helpottamiseksi. 2.3.8 Vyön tukevoittaminen Leikkasin paksua kovikekangasta 10 x 91 cm kokoisen kappaleen. Taitoin toisen pitkän reunan muutaman sentin päästä sisälle ja neuloin käsin kankaan kiinni vyöhön. Kangasta kiinni ommeltaessa huomasin, etten tarvitse kirjoa helmillä reunoja piiloon, jos vain Kuva 11. Kovikekankaan ompelen siististi. Tässä vaiheessa kiinniompelua. Birit S. huomasin, että olisi pitänyt vahvistaa toinenkin reuna ylimääräisellä langalla, juuri kuten ohjeissa sanottiin ja Merja suositteli. Vyön päässä taittelin kovikekankaasta yli menevän osan kovikekankaan ja vyön sisään. Toisessa eli tupsupäässä ompelin tupsunyörit kiinni kovikekankaaseen ja taittelin työn sisään piiloon. 2.3.9 Tupsut Pujota haluamasi määrä helmiä lankaan. Pujota neula takaisin muiden paitsi viimeisen helmen läpi. Pistä neula nurjalle samasta kohdasta kuin edellinen pisto ja takaisin oikealle seuraavan hapsun kohdalla. (Leivonen, 2008) Kuva 12. Helmihapsun valmistusohje. Leivonen.
11 Olin virkannut vyön päätynyöreistä liian pitkät ja jouduin kumpaakin lyhentämään melkein 10 senttiä. Pidemmästä nyöristä tuli 30 senttiä pitkä ja lyhyemmästä 24 senttiä pitkä. Tupsujen keskelle tuli neljä valkoista hapsua, seitsemän sinistä, 12 tummaa pientä punaista ja 24 vaaleampaa isoa Kuva 13. Hapsujen laittoa. Ruka punaista. Viimeiset hapsut oli hankala Suosaari saada nyörin päähän koska, en tahtonut löytää neulalle paikkaa, kun jokainen mahdollinen rako nyörien päässä oli käytetty. 2.3.10 Hakaset Vyön hakaset kiinnitin käsin ompelemalla. Uros osat eli koukut laitoin kaksin kappalein vyön koristenyöri päähän nurjalle puolelle. Naaras osat kiinnitin vyön toiseen päähän oikealle puolelle haluttuun kohtaan eli noin 10 senttiä päästä. Kuva 14. Hakaset paikoillaan. Birit S.
12 3 Hinnoittelu Tuotenimi: HINNOITTELU (opiskelijaa varten ) Helmivyö MUUTTUVAT KUSTANNUKSET A. Työkustannukset aika x ajan hinta x 1,25 = yhteensä Kerroin henkilö- Jaa työtunnit todellisen ajankäyttösi sivukulujen mukaisesti h /h kattamiseksi yhteensä 1. Suunnittelu 10,25 9 1 92,25 a 2. Valmistuks 52 9 1 468,00 b ja hinnoittele siitä kohtien 1 ja 2 työtunnit tuotteen hintaan kuuluviksi. Päätä itse, mitä tuntihintaa käytät suunnittelussa ja valmistuksessa Työkustannukset yhteensä (= a + b ) 560,25 c B. Materiaalikustannukset Kirjaa alla olevaan taulukkoon valmistamasi tuotteen osalta materiaali- ja tarvikeustannukset. Käytä materiaalien ja tarvikkeiden hintana sitä hintaa, mitä olet niistä maksanut, mutta mikäli ne sisältävät arvonlisäveron, vähennä s menekki x hinta = yhteensä menekki (m, Huomaa, että käytät hin kg, g, m2, arvonlisäveroa m3 ) / yksikkö Y HTEENSÄ Helmet 7 1,7 11,90 d Lanka 0,25 6 1,50 e Kovikekangas 0,25 1 0,25 f Tupsulanka 0,5 2 1,00 g Virkkauslanka 0,1 3 0,30 h 0,00 i 0,00 j Materiaalikustannukset yhteensä ( = d + e + f + 14,95 k M UUTTUVAT KUSTANNUKSET YHTEENSÄ ( = c + k ) 575,20 l KATE ( laske 40 % kohdan "l" hinnasta) 20 % 115,04 m ( kattaa tuotteen valmistamisesta aiheutuneet kiinteät kustannukset ) VEROTON MYYNTIHINTA ( = l + m ) 690,24 n ARVONLISÄVERO ( = laske 22 % verottomasta myyntihinnas 22 % 151,85 o TUOTTEEN KOKONAISHINTA ( = n + o ) 842,09 p
13 4 Pohdintaa Lanka pohdintaa Olisiko Silamide helmilanka ollut kuitenkin parempi kudonta vaiheessa? Ei olisi, koska Silamide on kierretty lanka ja kudonnassa se ei mahdu helmien läpi tarpeeksi useasti. Olisiko käyttämäni lanka vahvempaa, jos olisin vahannut sitä mehiläisvahalla? Vaikka lanka olisi vahvempaa, niin jääkö mehiläisvahaa näkyviin? Luultavasti tai en tiedä, täytyy kokeilla joskus. Helmien hankinnasta Suomalaiset nettihelmikaupat eivät myy juuri niitä helmiä, mitä minä haluaisin. Helmimerellä ei ole opaakkivärejä, Villihelmellä ei ole ollenkaan ysihelmiä. Idänhelmellä on vain helmiäisopaakki valkoista. Pitää kokeilla niillä kymppihelmillä joskus, koska niissä ainakin värejä riittää. Reunan piilotukseen liittyvää Se yli kirjomalla tehty ei välttämättä kestä niin hyvin. Sitten mietin, että olisin kirjonut vaan suoraan siihen reunan/sauman päälle helmiä. Ei sekään kuulostanut kovin kestävältä. Päätin siis jättää reunahelmet pois. Ilman reunahelmiä vyön kuvio näkyy selvemmin, mutta kiinniompelulanka kuluu helpommin poikki. Kumpi on tärkeämpää kestävyys vai ulkonäkö? Käyttökelpoisuus Kuinka käyttökelpoinen helmivyö on? Helmivyö ei välttämättä säily hirveän pitkään jokapäiväisessä käytössä kuten niisi- tai nahkavyö. Helmistä lian voi pyyhkiä pois helpommin kuin niisivyöstä. Helmivyö on ihan kiva lisä nahka- ja niisivyön lisäksi. Helmivyö menee helpommin rikki ja helmet voi karata, mutta kerran karanneet helmet voi käyttää uudestaan. Muoti Kaiken kokoiset ja näköiset helmet ovat aina aika ajoin muotia, näin olen kuullut puhuttavan. Viimeiset 10 vuotta olen käyttänyt kaiken näköisiä helmikoruja ja ihmiset ennen minua ovat vielä kauemmin.
14 Lopuksi Kuviosta tuli selvä. Helmien kokoeroa ei huomaa valmiissa työssä. Hakaset on ommeltu ehkä liian heppoisesti kiinni ja eri linjaan. Ylijäävän osan piilossa pitämiseen olisi voinut laittaa yhden hakasen tai nepparin. Tupsujen nyörien kierre oikenee tupsujen painosta. Vyöstä tuli hyvä. Tulen käyttämään sitä lapinpuvun kanssa. 5 Kiitokset Äitille ideasta, Maijulle henkisestä kiristämisestä, tuesta, patistamisesta ja kuvaamisesta, Siskolle kuvaamisesta ja kaikesta muusta. Sinikalle virkkaustekniikan opettamisesta ja koko Inarin ajasta, ilman sinua en välttämättä olisi tässä nyt. Merjalle, Marja-Liisalle, Outille ja Aulille kärsivällisyydestä, olette kivoja. Ja vielä Rukalle, Kimmolle ja Katjalle iso kiitos!
15 6 Lähteet Kirjalliset lähteet Hunt, W. Bent, 1977. Intiaanikirja, Otava. Karttunen, Tiina- Santonen, Riikka. 2003, Hurmaavat helmityöt, WSOY. Sähköiset lähteet Allen Jamey D. An essay on beadwork. http://www.thebeadsite.com/bbi-jda.htm. 17.1.2008 Beading history. http://beadwrangler.com/samplers/beading_history.htm. 4.1.2008 Coola Bella, Mitä tarvitaan? http://www.cows.fi/index.php?id=147intiaanien-helmikudonta. 30.10.2007 Leivonen Saila, Helmillä kirjailu ja Helmihapsut. http://www.kaspaikka.fi/savonlinna/helmi/index.htm. 23.1.2008 Miettinen Eija, Helmikudonta. http://www.kaspaikka.fi/muut/helmet/helmikudonta/yleis.htm. 30.10.2007 Sampler history. http://beadwrangler.com/samplers/sampler_history.htm. 4.1.2008
16 Van Camp Wendy, Beadweaving basics. http://suzannecooper.com/classroom/loom.html. 30.10.2007
17 7 Liitteet: 7.1 Liite 1 Päiväkirja- opinnäytetyö valmistus 15.8.2007 Piirsin Irenen vyön kuvion. Ja nyt katselen Marja-Liissá jotain čuoldinduodji moniste nippua. Aloitin 13:30 piirtämään. Nyt pitäis päättää kuvio vyöhön. Alustavasti helmiluku rivillä 23. Se tarkoittaa että on yksi lanka enemmän eli 24 lankaa. Loimen pituus 125 cm. 15:21 Tein 1h 51min. 16.8.2007 12:20 Lähdin hakemaan tavaroita kokeiluihin 12:45 koululla ja alan tekemään kokeilua. Kehikko kuntoon. 13:14 loimi luotu ja aloin pistelemään 14:07 eka kudelanka loppu 20.8.2007 Aloitin tasan 14:00. Tein helmiranneke kokeilua. Tauko 15:06-15:10. Sain sen valmiiksi klo 16:00. 21.8.2007 Alan piirtämään Maijun vyön mallia. 08:12-08:43 piirsin sitä mallia. 09:15-10:10 tein ns. tiuhtaa/ pirtaa/ lankojen ohjaajaa. Shampoo purkista leikkelin ja neulalla pistelin reijät. Isonsin reijät 20sellä parsinneulalla pyöritellen. Reijät on noin millin välein. 10:22 tiuhta on valmis. klo 10:49 loimi on luotu, siinä meni noin 10 min. 11:13 loimi on aloitus kunnossa. 11:19 päättelen testiä. 12:15-13:50 päättelin koepalaa. 24.8.2007 Sain helmet äidiltä ja pari mallia lisää. Piirrän ne. 8:19-8:32 ei tullut mitään. Piirretty 8:49. 9:13-9:46 piirsin leveän vyön. 10:13 päätin että teen Maijun vyön kuviolla, lisää reunaan vaan 2 helmeä kummallekin puolelle. 10:25-11:27 Aloitin ja lopetin. Ongelmia oli aloituksen kanssa. Langat oli niin sumpussa, ettei helmet
18 mahtuneet väliin. Siinä oli joku jäätelötikku kikka tai joku muu vastaava. 27.8.2007 10:14-10:56 aloitin ja tein. 11:18-11:40, 12:34-13:41 ja 13.57-14:01 purku. Olen vain kutonut menemään. Jossain vaiheessa piti lisätä reunalankaan vahvistusta kun luodessa oli lipsahtanut huono kohta lankaa ja Merja sanoi että kannattaa lisätä vahvistusta. 29.8.2007 Tein kotona 29 min. 3.9.2007 Tein 31 min. Kävin terkkarilla ja sain saikkua 3 päivää. 10.9.2007 Tein 73 min+ 53 min. 13.9.2007 Tein 50 min yht. 17.9.2007 39 min. +34 min. + 12 min. + 45 min. =130 min. eli 2 h 10 min. Itsekseni. 18.9.2007 Tein kotona. Aloin miettimään sitä narua jo kun se vyö alkoi tökkimään. Suunnittelu 15 min. Pujotus 19 min. Lyhyt neula on pujottamisessa hidas. Pujotan 50:seen merseroituun puuvillalankaan. Lyhyt= 26cm*5= 130 cm ja pidempi 35 cm*5= 175 cm YHT. 305 cm. 25.9.2007 Jatkan vyötä. 1h 32 min. Uusi kudelanka. Tein noin yhden kuviokerran. 26.9.2007 12:51-15:11 Tein kuvion. Selkä on kuollut. Tasotin lankojen kireyttä. 27.9.2007 46 min. Tein lopputyötä kun Marja-Liisa oli poissa ja meillä olis pitäny olla tiuhtatöitä. 22.10.2007 4 min. levitin tavarat. 10 min mittasin kuinka pitkäksi sen vyön pitäisi tulla. 80 cm. Alku ja pääty á 3 cm eli yhteensä 6 cm. 1 kuviopari 8,5 cm.
19 9 kuvioparia = 76,5 cm +6 cm= 82,5 cm+ yksi arporulla 4,4cm = 86,90 cm 8 kuvioparia = 68 cm+6 cm= 74 cm + yksi arporulla 4,4 cm = 78,4 cm 15 min. Kudon kuvioparia nro 6. 4 riviä. 30 min. Keräilin valkoisia helmiä lattialta 23 min.+ 25 min. Kudonta jatkuu. Tein vain muutaman rivin kun Merja kuvas vaiheita. 15:11 kotia. 24.10.2007 1 h 33 min. sorkin helmiä ja kudoin kuudennen kuviokerran ja seitsemäs alkoi. 29.10.2007 50 min. Roinat pöydälle ja töihin. Seitsemäs arporulla on tehty ja pyörylä työn alla. 32 min. Marja-Liisa auttoi loimen kiristyksessä. 44 min. kudoin vain menemään. Siirsin työtä. 48 min.+1h 28 min. Tein. Enää 2 viimeistä arporullaa ja yksi pyörylä väliin ja loppu viivat. 30.10.2007 Olin jo valmiiksi levittänyt tavarat pöydälle. 10 min. Ajatus: kun jatkaa lankaa, niin ei pujottele sitä työhön, vaan jatkaa poninhäntä solmulla ja jättää siihen sen kolmen kierroksen verran. Näin voisi siirtää työtä loimilankaa pitkin. 46 min. päättelin koe palaa. Niska ei nyt anna periksi kutoa. 32 min. kudoin rapiat 4-5 riviä. 31.10.2007 Kotona. 12 min. Viime kertaisen narun suunnitelma oli liian tumma. Purin ja suunnittelin uuden. 1 h 27 min. pujotin 80:selle langalle kuitenki. 4 helmeä, pujotus järjestys: valkoinen, punainen, valkoinen ja sininen. Pujotin 175 cm. Ja tällä määrällä saa 43,75 cm. 5.11.2007 Virkkasin 26 min. 8.11.2007 14 min. 4 riviä, helmet lautasella, huono työasento. 25 min. arporulla ready ja lanka loppu. 36 min. pyörylä puoliväli. 12.11.2007 2 h 15 min. virkkasin samalla kun katsoin leffaa.
20 30.11.2007 24 min. kudoin 1.12.2007 1 h 44 min. kudoin ja sain kudonta osuuden valmiiksi!! Jee. 56 min. laskin kuinka monesti lisäsin kudelangan ja päättelin loimilankoja. 1 h 45 min. virkkasin. Vyö painaa 121,05 g. Lankaa meni 3,5 grammaa. 3.1.2008 1 h 2 min. pujotin toista narua. Pidempi on 36,5 cm. Lyhyemmän pujotan 140 cm helmiä. 1 h 5 min. virkkasin. 4.1.2008 1 h 5 min. virkkasin. 15.1.2008 26 min. virkkasin pötkylää. 1 h 14 min. Mittasin ja leikkasin tukikankaan, 10x91cm. ompelin vyötä kiinni kovikekankaaseen badjel-badjel- pistoilla. 16.1.2008 1 h 24 min ompelin vieläki kovikekangasta kiinni. Koulun lankaa taisin käyttää. 3 kertaa jatkanu sen ompelulangan. 17.1.2008 1 h 21 min. ompelin kovikekangasta kiinni vyöhön. Totta se Ilmari silloin puhu kerran, kangasta kun vähän venäyttää jostaki niin se korjaantuu toisesta paikasta. Pääty kiinni, sitte on tupsujen pituus ja tupsut ja hakaset. Vyö kiinni kovikkeessa, se on loppu tälle päivälle. 28.1.2008 49 min. Lyhennän ylempää narua 10,5 cm. 32 valkoista helmeä x 4, n. 32-34 sinistä x 7. 31.1.2008 18 min ompelin sinisiä ja valkosia rimpsuja. 1h 1 min. aloin laittamaan punaisia. Laitan jonku verran tummia pieniä ja sitte isoja vaaleita päälle. 30 min. yht. 1 h 49 min. 5.2.2008 1,5 h laitan vaaleampia punaisia 6.2.2008 43 min. vaaleampia punasia 7.2.2008 31 min. samoja vaaleampia punasia 12.2.2008 41 min. Purin virkattua narua noin 7 senttiä. Toinen tupsu alotettu.
21 17.2.2008 1 h 34 min. 4 valkoista, 7 sinistä, 12 tummaa punaista ja 24 vaaleaa punaista. 18.2.2008 58 min. Tumman punaset laitettu, aloin laittamaan vaaleita isoja. 19.2.2008 1 h 4 min. Tupsutin. Olis enää 5 hapsua ja hakaset. 27.2.2008 2 h 8 min. Tupsu valmis. Hakaset paikoilleen ja se on valmis.
22 Liite 2 Sanastoa: arporulla: lankarulla saameksi. vyön kuvio joka näyttää lankarullalta gákti: lapinpuku loimi: kudontatöissä ne langat, joihin helmet kiinnittyvät kudelangalla merserointi: puuvillalangan ja -kankaan käsittely 25- prosenttisen lipeäliuoksen läpi, tulee sileämpi, kiiltävämpi ja kestävämpi niisivyö: tiuhtalla ja niisien avulla kudottu vyö. Useimmiten käytetyt värit ovat valkoinen, punainen ja sininen. opaakki: helmien väritykseen liittyvä sana. läpinäkymättömästä massasta valmistettu helmi risku: lapinpuvussa rinnuksilla käytettävä hopeinen koru siemenhelmi: pieni lasihelmi suopunki: saamelaisten lasso tiuhta: pirta ysi ja kymppihelmet: helmien koko, mitä isompi numero, sitä pienempi helmi
23 7.2 Liite 3 SUUNNITTELUPOHJAT Liite 3.1. Helmikudonta suunnittelupohja. Helmimeri Liite 3.2. Helmivirkkaus suunnittelupohja. Lue ja pujota oikealta vasemmalle suunnitelmaa.