tuusulan lukio jokelan toimipiste 2012 2013
S I S Ä L L Y S L U E T T E L O Yhteystiedot 03 Iloitse onnistumisista Tuusulan lukiossa 05 Opintojen suunnittelua 06 Opinto-ohjelman laatiminen Jokelan toimipisteen tuntijako Opiskelijan tukeminen 08 13 15 opinnoissa Ylioppilastutkinto 17 Oppiaineet ja kurssikuvaukset Äidinkieli ja kirjallisuus 21 Toinen kotimainen kieli (ruotsi) 25 Englannin kieli 28 Ranskan kieli 31 Saksan kieli 35 Matematiikka 39 Biologia 47 Maantiede 49 Fysiikka 51 Kemia 55 Uskonto 57 Elämänkatsomustieto 62 Filosofia 65 Psykologia 68 Historia 72 Yhteiskuntaoppi 75 Terveystieto 77 Musiikki 79 Kuvataide 82 Liikunta 84 Opinto-ohjaus 86 Muut soveltavat koulukohtaiset aineet Jokelan lukion lukiodiplomit 88 91 2 Graafinen suunnittelu ja taitto: Eyeball Graphics Sisältö: Tuusulan lukio ja Brunnen Communications
Y H T E Y S T I E D O T jokelan lukio Jyväkuja 13, 05400 Jokela Kotisivut tuusula.fi/koulut/jokelanlukio Kanslia Rehtori Elina Kortekallio 040 314 4064 Apulaisrehtori Tiina Lappalainen 040 314 4067 Koulusihteeri Tea Lehtonen 040 314 4063 Opintojen ohjaus ja erityisopetus Opinto-ohjaaja Pirkko Haatainen 040 314 4421 Erityisopettaja Eila Korpiniemi 040 314 4062 Opettajat Opettajainhuone 09 8718 4098 Vahtimestarit Iltavahtimestari 040 314 3204 Opiskeluterveydenhuolto Terveydenhoitaja Virpi Liukkonen 040 314 4017 Nouse siivillesi Tuusulan lukiosta! Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@tuusula.fi 3
Iloitse O N N I S T U M I S I S T A T U U S U L A N lukiossa! 4
Tuusulan lukio on toisen asteen yleissivistävä oppilaitos, joka valmentaa ylioppilastutkintoon ja jatko-opintoihin. tuusula kutsuu kaikkia lahjakkaita ja oppimaan halukkaita opiskelijoita löytämään oman unelmansa ja vahvuutensa ammattitaitoisten opettajien ohjauksessa. Jokelan lukio on osa Tuusulan lukiota ja sijaitsee Tuusulassa, Jokelan vireän keskustan palveluiden välittömässä läheisyydessä. Tuusulan lukio koostuu kolmesta toimipisteestä - Hyrylän, Jokelan ja Kellokosken lukioista. Tarjoamme elämyksiä taiteen, tieteen ja käytännön parissa. Laaja yhteinen kurssitarjonta kutsuu ja kannustaa opiskelijoita hankkimaan erilaisia taitoja ja syventämään jo olemassa olevia vahvuuksia. Yksilöllinen opinto-ohjaus ohjaa hyvinvoivaan ja innostuneeseen oppimisen otteeseen. Opetamme tieteen lisäksi taitoja elämään! Ammattitaitoiset asiantuntijamme ohjaavat opiskelijoita varmoin ottein maailmalle. Haluamme, että jokainen opiskelija löytää sisäisen rohkeuden ja lahjakkuutensa, sekä saa mahdollisuuden iloita onnistumisestaan. Kansainväliset kokemukset kantavat tulevaisuuden työelämässä. Järjestämme erilaisia projekteja ja tapahtumia osana laajaa kurssitarjontaa. Kannustamme opiskelijoita osallistumaan, vaikuttamaan ja kehittämään sosiaalisia taitoja sekä tarjoamme esiintymismahdollisuuksia. Vapaa-ajan tarjontaamme kehitetään jatkuvasti opiskelijoiden toiveiden mukaan. Vuosittain opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua liikunnan, esittävän taiteen tai filosofian keskustelukerhoihin tai -kursseihin. Lukiossa toimii oppilaskunta, jonka toimintaa toteuttaa vaaleilla valittu hallitus. Sen tehtävänä on suunnitella ja edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa sekä olla mukana kehittämässä lukiokoulutusta. Oppilaskuntatyön kautta opiskelija voi kehittää omia kansalaisvalmiuksiaan sekä kartuttaa monipuolisesti taitojaan työelämää varten. Lukion opiskelun päättövaiheessa suoritetaan valtakunnallinen päättökoe, ylioppilastutkinto. Tänä päivänä opiskelija saa lukiosta seuraavia todistuksia: lukion päättötodistus ylioppilastutkintotodistus vieraiden kielten suullisen kielitaidon todistukset taito- ja taideaineiden lukiodiplomit Opiskelijamme saavat loistavat valmiudet aloittaa opiskelun yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa tai lukion oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa. Meiltä valmistutaan elämää varten. Tule toteuttamaan unelmasi ja onnistumaan Tuusulan lukioon! 5
Lukion opiskelijaksi hakeutuminen syksyllä 2012 alkavaan koulutukseen Lukiokoulutukseen haetaan yhteishaussa sähköisesti osoitteessa www.haenyt.fi. Yhteishausta vastaa ja neuvoo oman perusopetuksen koulusi opinto-ohjaaja. Hakiessasi lukioon täytä myös lukion aine- ja kurssivalintakortti. Yhteishaun tulokset julkaistaan torstaina 14.6.2012. Jokelan lukioon valittujen nimilista on nähtävissä oulun pääovessa ja lisäksi valintapäätöksestä lähetetään kirje kotiin. Opiskelupaikka tulee vahvistaa henkilökohtaisesti lukion kansliassa 28.6. mennessä. Tällöin kansliaan jätetään perusopetuksen alkuperäinen päättötodistus ja samassa yhteydessä tarkistetaan aine- ja kurssivalinnat sekä laaditaan yhdessä opiskelijan kanssa lukuvuoden 2012 2013 opiskeluohjelma. Jokelan toimipisteen opiskelupaikan vahvistaminen tapahtuu parhaiten 14. 19.6.2012. Jos et täl-löin pääse vahvistamaan opiskelupaikkaasi, ota yhteyttä rehtori Elina Kortekallioon numeroon 040 314 4064 ja sovi aika vahvistamiselle. Opiskelupaikka on kuitenkin vahvistettava viimeistään 28.6.2012. O P I N T O J E N S U U N N I T T E L U A Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia, joista pakollisten kurssien osuus on 47 lyhyen matematiikan ja 51 pitkän matematiikan opiskelijalle. Kurssien suorittamiseen ei ole ylärajaa. Kurssit jaetaan valtakunnallisiin pakollisiin ja syventäviin kursseihin sekä koulukohtaisiin syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Valtakunnallisia syventäviä kursseja tulee opinto-ohjelmaan sisältyä vähintään 10 kappaletta. Jokaisen oppiaineen koulukohtaiset syventävät opinnot täydentävät ja kertaavat kyseessä olevan oppiaineen sisältöä ja hallintaa sekä tukevat ylioppilaskirjoituksiin valmentautumista. Soveltavat kurssit ovat eri oppiaineiden tuki-, menetelmä-, kansainvälisiä tai muissa oppilaitoksissa tai harrastustoiminnassa suoritettavia opintoja. Oppiaineiden tuntijakotaulukossa on esitetty eri oppiaineiden valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien sekä koulukohtaisten 6
syventävien kurssien määrät. Kaikissa oppiaineissa oppimäärän päättöarvosana perustuu valtakunnallisten kurssien arvosanoihin. Kunkin koulukohtaisten kurssien suoritukset voidaan huomioida lisänäyttönä määritettäessä päättöarvosanaa ylöspäin. Tuusulan lukiossa opiskelijaa tuetaan heti alusta alkaen opinto-ohjelman rakentamisessa. Haluamme opiskelijoidemme onnistuvan ja löytävän parhaimmat tavat toteuttaa itseään. Opintojensa alussa opiskelija tekee ainevalintoja ajatellen jatko-opintojaan ja kiinnostuksiaan. Kannustamme opiskelijoitamme pohtimaan omia tavoitteitaan ja tekemään sekä omasta ajankäytöstään että opiskelumenestyksestään realistisia arvioita. Opiskelun edetessä ja tavoitteiden tarkentuessa opiskelija täydentää ja tarvittaessa muuttaa opinto-ohjelmaansa. Tuusulan perusopetuksessa aloitettujen vieraiden kielten opintoja voi jatkaa Tuusulan lukiossa. Opinto-ohjelmaan tulee kuulua toinen kotimainen kieli ruotsi ja yksi A-tason vieras kieli. Mikäli opiskelija ei ole perusopetuksessa opiskellut ruotsia, hän voi anoa vapautusta ruotsin kielen opiskelusta rehtorilta lukio-opintojen alussa. Matematiikasta on valittavissa lyhyt tai pitkä oppimäärä. Evankelis-luterilaiseen ja ortodoksiseen seurakuntaan kuuluvat opiskelijat suorittavat oman uskontonsa oppimäärän. Muihin uskonnollisiin yhdistyksiin kuuluville opiskelijoille, joille ei järjestetä oman uskontonsa opetusta, opetetaan heidän pyynnöstään elämänkatsomustietoa. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomat opiskelijat osallistuvat evankelis-luterilaiseen, ortodoksiseen tai elämänkatsomustiedon opetukseen. Myös muihin uskontokuntiin kuuluvat voivat halutessaan opiskella edellä mainittuja katsomusaineita. Mikäli opiskelija osallistuu muuhun kuin evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen tai elämänkatsomustiedon opetukseen, tulee hänen esittää luotettava selvitys uskonnollisen yhteisön jäsenyydestä. Pakollisen katsomusaineen lisäksi voi valinnaisena oppiaineena opiskella muita opetussuunnitelman mukaisia katsomusaineita. Taideaineissa on kolme pakollista kurssia, joista yksi on kuvataiteen ja toinen on musiikin kurssi. Kolmannen pakollisen kurssin voi valita joko kuvataiteesta tai musiikista. Opinto-ohjelmaan voi sisällyttää aikuislukiossa, kesälukioissa tai -yliopistoissa, kansalaisopistossa, muissa oppilaitoksissa tai harrastustoiminnassa suoritettavia kursseja. Rehtori päättää muualla suoritettujen kurssien hyväksymisestä. Jos haluat korvata jonkin opetussuunnitelman kurssin toisessa oppilaitoksessa suoritetulla kurssilla, kurssin korvaavuus tulee etukäteen tarkistaa oman lukion aineenopettajalta ja rehtorilta. Lukio on mitoitettu kolmen vuoden täysipainoista opiskelua varten. Luokattomuus mahdollistaa opiskelun nopeuttamisen ja hidastamisen, jolloin opiskeluaika voi olla 2 4 vuotta. Jos haluat nopeuttaa opiskelujasi, voit suorittaa kursseja mahdollisuuksien mukaan itsenäisesti 7
kesä- tai aikuislukiossa. Neljän vuoden opintoohjelma voi olla hyvä vaihtoehto esimerkiksi aikaa vievän harrastuksen tai laajan opintoohjelman tai kurssien uusimisen vuoksi. Lähtökohdaksi suosittelemme lukion suorittamista kolmessa vuodessa. Opiskeluaikaa voidaan kuitenkin joustavasti muuttaa lukio-opintojen aikana niin, että se tukee aikuistumistasi ja kehitystäsi opiskelijana. Lukuvuosi on jaettu viiteen jaksoon, jolloin kolmelle opiskeluvuodelle vähimmäiskurssimäärät jakautuvat seuraavasti: 1. vuotena: 5 7 kurssia jaksossa, yhteensä noin 30 kurssisuoritusta (30 35 kurssia) 2. vuotena: 5 7 kurssia jaksossa, yhteensä noin 30 kurssisuoritusta (30 35 kurssia) 3. vuotena: 4 7 kurssia jaksossa, yhteensä noin 15 kurssisuoritusta (15 21 kurssia) Tavoitteellisuus, suunnitelmallisuus ja oman vastuun ottaminen opiskelusta ovat luokattoman lukion tunnuspiirteitä. Näitä taitoja tulet tarvitsemaan myös myöhemmin elämässäsi. O P I N T O - O H J E L M A N L A A T I M I N E N Tästä opinto-oppaasta löydät perustiedot kaikista Jokelan toimipisteessä tarjottavista kursseista, kurssien keskeisestä sisällöstä, kurssien suoritusjärjestyksestä ja kurssien arviointimuodosta. On olemassa myös muuta kurssitarjontaa, esimerkiksi Tuusulan lukion yhteiset kurssit, erilaiset projektit, verkkokurssit, joilla voit lukuvuoden aikana täydentää opiskeluohjelmaasi. Yksityiskohtaiset tarkat tiedot arvioinnista saat lukuvuoden alussa jaettavasta lukuvuositiedotteesta. Jokainen kurssin opettaja selvittää kurssin alussa, mistä tekijöistä kurssiarvosana muodostuu. Tutustu ennen kurssivalintojen tekemistä eri oppiaineiden kursseihin (sisältö, pakollinen, valinnainen, kertaava) ja harkitse, mitkä kurssit ovat sinulle tärkeitä. Sinulla on erinomaiset mahdollisuudet tehdä yksilöllisiä valintoja! Kaikki haluamasi kurssit eivät välttämättä mahdu opinto-ohjelmaasi. Kurssivalintoja tehdessäsi ota huomioon oma opintomenestyksesi, jaksamisesi, harrastuksesi, jatko-opinto ja 8
urasuunnitelmasi. Kurssien suositussuoritusjärjestys auttaa sinua suunnitelmiesi laatimisessa. Kiinnitä huomiota siihen, että kaikkia kursseja ei tarjota joka vuosi opiskeltavaksi. Lukion aloitusvuonna opiskelijat tutustuvat kaikkiin oppiaineisiin pakollisten kurssien kautta. Monia opiskelijoita mietityttää kieliopintojen laajuus, riittääkö voimavarat opiskella pakollisen ruotsin (B1-taso) ja ensimmäisen vieraan kielen (A1-taso, yleensä englanti) lisäksi myös muita vieraita kieliä. A2-, B2- ja B3-tason kieliä voi opiskella yhdestä kurssista 10 kurssiin asti. Jatko-opinnoissa ja tulevaisuuden työelämässä on etua monipuolisesta kielitaidosta. Lukio-opintojaan aloittaessaan opiskelija pohtii matemaattista suuntautumistaan pitkä (Ataso) vai lyhyt (B-taso) matematiikka. Työmäärässä tulee olemaan huikea ero, 10 pakollista kurssia pitkässä oppimäärässä (MAA) ja 6 pakollista kurssia lyhyessä oppimäärässä (MAB). Fysiikan syventävien kurssien opiskelua tukee pitkä matematiikka. Matematiikan taso vaikuttaa jatko-opintoalaan ammatti- ja tiedekorkeakouluissa. Lukio-opintoihin opiskelijalle voidaan huomioida hänen tavoitteellinen harrastustoiminta ja muissa oppilaitoksissa suoritettavat kurssit: esimerkiksi lukuvuodessa urheiluvalmennus kahden kurssin laajuisena, tanssiopinnot, musiikkiopiston opinnot sekä kesä-, vaihto-opiskeluvuoden ja muut opinnot. Näiden opintojen hyväksyminen opintosuoritukseksi edellyttää sen hakemista ennen kyseessä olevien opintojen aloittamista. Hakemuskaavakkeita saa kansliasta. Lukio-opintojaan opiskelija voi painottaa kunkin aineen syventävillä ja soveltavilla kursseilla tai muilla soveltavilla opinnoilla, kuten ilmaisutaidolla, tietotekniikalla, teknisellä ja tekstiilityöllä. Kokeellisia taitojaan luonnontieteissä opiskelija voi kehittää biologian, fysiikan ja kemian työkursseilla. Puheviestintää voi harjoitella äidinkielen ja vieraiden kielten sekä ilmaisutaidon kursseilla. Ylioppilastutkintosi sisältö ja aloittamisajankohta on sinun otettava huomioon kurssivalintoja tehdessäsi. Ylioppilaskirjoitusten kokeet pohjautuvat valtakunnallisiin pakollisiin ja syventäviin kursseihin ja kunkin oppiaineen pakolliset kurssit tulee olla suoritettu ennen kyseessä olevaan aineen koetta. Tutkintoa hajautettaessa esimerkiksi kolmannen vuoden syksylle opiskelijan tulee valita toisen vuoden opinto-ohjelmaansa tarvittavat kurssit kolmannen vuoden kursseista. Erityisvalmennusta opiskelija saa oppiaineen valmennuskurssilla (kertauskurssilla). Näitä valmennuskursseja on tarjolla lähes kaikissa aineissa koulukohtaisina syventävinä kursseina. Kursseja on mahdollisuus opiskella myös itsenäisesti aineenopettajien ohjauksessa. Itsenäisesti suoritettavia kursseja on tarjolla myös verkkokurssina. Itsenäisesti suoritettavasta kurssista tehdään kirjallinen sitova sopimus asianomaisen aineenopettajan ja rehtorin kanssa mieluiten suoritusta edeltävän jakson aikana. Vain hyväksytysti suoritettu itsenäinen 9
kurssi hyväksytään opintosuoritukseksi. Joitain kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti. Lisätietoja saat kunkin oppiaineen opettajilta. Itsenäisesti suoritettavia kursseja ei merkitä varsinaisiin kurssivalintoihin Wilman kurssitarjottimelle. Kurssitarjotin (kurssijärjestys) Kurssitarjotin/kurssijärjestys on lukuvuoden aikana tarjottavien kurssien aikataulutus. Se kertoo kurssien sijoittumisesta eri jaksoille. Seuraavan lukuvuoden kurssitarjotin valmistuu huhtikuussa. Lukiossa jo opiskeleville tehdään Esimerkki kiertotuntikaaviosta Klo Ma Ti Ke To Pe 8.05 8.50 6 7 7 7 6 9.00 9.45 6 7 5 7 2 10.00 10.45 2 3 4 3 5 10.45 11.30 2 3 4 3 5 11.30 12.05 ruokailu ruokailu ruokailu ruokailu ruokailu 12.05 12.50 4 1 2 4 3 13.10 13.55 4 1 2 1 1 14.00 14.45 5 8 6 1 8 14.45 15.30 5 8 6 8 8 osittainen ehdotus kurssivalinnoista Wilmaan seuraavalle lukuvuodelle ennakkovalintojen pohjalta. Kurssitarjotin jaetaan opiskelijoille ja samalla opiskelijoille ilmoitetaan kurssivalintojen aikataulu ja ohjeet. Kurssitarjottimelle kurssit on laitettu viidelle jaksolle. Opiskelijat tekevät 1. alustavat kurssivalinnat Wilmassa maalishuhtikuussa > kurssitarjotin rakennetaan tämän perusteella 2. varsinaiset kurssivalinnat seuraavalle lukuvuodelle toukokuun alussa Kullekin jaksolle sijoitetut kurssit ovat palkeissa (1 8). Opiskelija voi ottaa kustakin palkista yhden kurssin, jota opiskellaan 5 x 45 minuuttia viikossa. Ohessa on esimerkki kiertotuntikaaviosta, josta selviää, kuinka oppitunnit sijoittuvat opiskeluviikkoon. 10
Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille laaditaan yhdessä opinto-ohjelma koko lukuvuodeksi ja heidän on tarkistettava ohjelmansa 1. jakson aikana. Opiskelijat syöttävät Wilmaan itse lopulliset kurssivalintansa. Wilmaan ei merkitä itsenäisesti opiskeltavia tai kurssitarjottimen ulkopuolisia kursseja. Jokaisella opiskelijalla on Wilmaan henkilökohtaiset tunnukset. Opintoohjelmaa opiskelija voi muuttaa ennen seuraavan jakson alkamista. Muualla suoritettavat opinnot Muualla suoritetut opinnot hyväksytään lukion oppimäärään lukion antaman todistuksen perusteella. Kesä- ja aikuislukioissa suoritettavien kurssien osalta on syytä etukäteen tarkistaa kurssien vastaavuus ja lukion opintoihin hyväksyminen. Opiskelijan on myös mahdollisuus suorittaa kursseja Jokelan kansalaisopistossa ja KEUDAN ammatillisissa oppilaitoksissa. Niiden hyväksymisestä lukio-opintoihin ja kustannusten korvaamisesta on sovittava etukäteen rehtorin ja/tai opinto-ohjaajan kanssa. Myös muualla suoritettavien kurssien kustannuksista on sovittava etukäteen. Lukion oppimäärän voidaan hyväksyä muita koti- ja ulkomaisia opintoja (esimerkiksi vaihto-opiskelijavuonna suoritettuja opintoja) tai harrastustoiminnassa suoritettuja opintoja (esimerkiksi musiikkiopisto, tanssiopisto, urheiluvalmennukset). Päätöksen hyväksilukemisesta tekee rehtori tutustuttuaan alkuperäisiin todistuksiin. Todistuksessa tulee olla kuvaus kurssisisällöstä, opintojen laajuudesta sekä niiden suunnitelmallisuudesta. Harrastustoiminnassa suoritetuista soveltavista opinnoista on sovittava etukäteen rehtorin kanssa. 11
12
J O K E L A N T O I M I - P I S T E E N T U N T I J A K O Opetuksen tuntijako Oppiaine Pakolliset Syventävät Lukion omat Lukion omat kurssit valtakunnalliset syventävät soveltavat kurssit kurssit kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 5 B1- ruotsi 5 2 5 A-englanti 6 2 5 A-ranska 6 2 A-saksa 6 2 4 B2-/B3-ranska 8/10 B2-/B3-saksa 8/10 4 Matematiikka Lyhyt oppimäärä 6 2 4 Pitkä oppimäärä 10 3 4 Ympäristö ja luonnontieteet Biologia 2 3 3 Maantiede 2 2 2 Fysiikka 1 7 3 Kemia 1 4 2 Katsomusaineet Uskonto (ev.lut.) 3 2 Uskonto (ort.) 3 2 Uskonto (muu) 3 2 Elämänkatsomustieto 3 2 13
Filosofia 1 3 3 Psykologia 1 4 3 Historia 4 2 6 Yhteiskuntaoppi 2 2 3 Terveystieto 1 2 1 Taideaineet (3 pakollista kurssia) Musiikki 1-2 3 4 Kuvataide 1-2 3 5 Liikunta 2 3 2 Opinto-ohjaus 1 1 Muut lukion soveltavat opinnot Latina 2 Tietotekniikka 3 Tekninen työ 2 Tekstiilityö 2 Kotitalous 1 Muu kurssi 1-3 3 Pakolliset kurssit 47 51 Syventävät kurssit vähintään 10 Kurssit yhteensä vähintään 75 14
B2- ja B3-kielten kurssit yhdistetään lukiossa seuraavan mallin mukaisesti: B2 B2K1 B2K2 B2K3 B2K4 B2K5 B2K6 B2K7 B2K8 B3 B3K1 B3K2 =B3K3 =B3K4 =B3K5 =B3K6 =B3K7 =B3K8 =B3K9 =B3K10 Kurssit toteutetaan resurssien puitteissa. Kurssien toteuttamisesta päätetään lukuvuosisuunnitelmassa. Opiskelija painottaa opinto-ohjelmaansa syventävillä ja soveltavilla kurssivalinnoilla. Lisäksi opinto-ohjelmaan opiskelija voi sisällyttää Tuusulan lukion (Hyrylän, Jokelan, Kellokosken) yhteisiä kursseja ja muualla suoritettavia opintoja sopimuksen mukaan. O P I S K E L I J A N T U K E M I N E N L U K I O - O P I N N O I S S A Lukion opiskelijaa ohjaa käytännön asioissa ensisijaisesti ryhmänohjaaja. Jokainen opiskelija kuuluu omaan kotiryhmäänsä (=ohjausryhmä). Ryhmänohjaajat ovat lukion opettajia. Kerran viikossa pidettävät ryhmänohjaustuokiot (RO) toimivat ajankohtaisten asioiden informaation välittäjänä. Aineenopettajilta opiskelija saa yksityiskohtaista tietoa oppiaineen opiskelusta ja sen kurssien sisällöstä, suoritusohjeista ja arvioinnista. He antavat tarvittaessa tukiopetusta. Opinto-ohjauksen tehtävä on tukea opiskelijaa lukioaikaisissa opinnoissa ja kehittää hänen tiedollisia ja taidollisia valmiuksiaan jatkoopintoihin ja työelämään siirtymistä varten. Opinto-ohjaaja järjestää ohjausta kursseina, pienryhmä- ja henkilökohtaisena ohjauksena. Erityisopettaja ohjaa oppimisvaikeuksista kärsiviä opiskelijoita. Lisäksi hän testaa lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksien perusteella opiskelijoita ja kirjoittaa tarvittavat lausunnot ylioppilastutkintolautakunnalle. 15
16
Kela myöntää matkatukea yli 10 kilometrin koulumatkasta (yhteen suuntaan). Lukiolaiset ovat tietyin edellytyksin oikeutettuja saamaan Kelan opintotukea täytettyään 17 vuotta. Opintotuki- ja koulumatka-asioissa opiskelija ottaa yhteyttä koulusihteeriin. Opiskelutodistukset saa koulusihteeriltä. Hän myös neuvoo opiskelija erilaisissa käytännön asioissa. Opiskelijaa ohjaavat myös rehtori ja apulaisrehtori kaikissa lukio-opintojen suorittamiseen liittyvissä asioissa. Opiskelijoiden käytettävissä on opiskeluterveydenhoitajan ja -lääkärin palveluiden lisäksi kuraattori- ja psykologipalvelut. Y L I O P P I L A S T U T K I N T O Lukio-opintojen päättövaiheessa suoritetaan ylioppilastutkinto. Tutkinnon tarkoituksena on varmistaa, että opiskelijat ovat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukion tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Ylioppilastutkinnon voi suorittaa yhdellä kerralla tai hajautetusti. Hajautettaessa tutkinnon voi jakaa enintään kolmelle peräkkäiselle kerralle. Tutkinnon kokeita järjestetään kahdesti vuodessa, syksyllä ja keväällä. Hajautettaessa on viimeiselle kerralle jätettävä vähintään yksi pakollinen koe. Mikäli kokeisiin ei osallistuta mainitussa ajassa, on kaikki tutkintoon kuuluvat kokeet suoritettava uudelleen. Opiskelija itse päättää, milloin aloittaa ylioppilastutkinnon suorittamisen. Ylioppilastutkinnon suoritusaikataulu voi olla jokin seuraavista vaihtoehdoista: Suoritat lukio-opinnot kolmessa vuodessa, jolloin voit aloittaa tutkinnon suorittamisen toisen vuoden keväällä tai kolmannen vuoden syksyllä ja päätät tutkinnon kolmannen vuoden keväällä. Suoritat lukio-opinnot kahdessa vuodessa ja saat ylioppilastutkinnon valmiiksi kolmannen vuoden syksyllä. Suoritat lukio-opinnot kolmessa ja puolessa vuodessa ja saat tutkinnon valmiiksi neljännen vuoden syksyllä. Suoritat lukio-opinnot neljässä vuodessa ja saat tutkinnon valmiiksi neljännen vuoden syksyllä. 17
Suoritat lukio-opinnot neljässä vuodessa ja saat tutkinnon valmiiksi neljännen vuoden keväällä. Opiskelijalla on oikeus osallistua tutkinnon kokeeseen, kun hän on opiskellut ennen kirjalliseen kokeeseen osallistumistaan vähintään asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit. Ylioppilastutkinnon kokeet laaditaan valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta. Opiskelijalla on oikeus osallistua lyhyen oppimäärän vieraan kielen kokeeseen, kun hän on opiskellut vähintään kolme lukiokurssia tätä kieltä. Rehtorilta voi anoa oikeutta vieraan kielen kokeeseen ilman vaadittuja kursseja. Syksyn ylioppilaskirjoituksiin ilmoittaudutaan viimeistään 5.6. mennessä ja kevään kirjoituksiin 23.11. mennessä. Kokeet laaditaan valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien perusteella. Tutkinnon rakenne Ylioppilastutkintoon kuuluu neljä pakollista koetta. Kaikille pakollinen on äidinkielen koe Kokelaan valinnan mukaan kolme pakollista seuraavista toisen kotimaisen kielen koe vieraan kielen koe matematiikan koe yhden reaaliaineen koe Kokelas voi suorittaa ylimääräisinä kokeita (reaaliaineiden kokeita (reaaliaineiden, matematiikan, ruotsinkielen, vieraiden kielten), joita hän ei suorita pakollisina. Ylimääräisten kokeiden lukumäärää ei ole rajoitettu. Matematiikassa ja toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi) ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason mukaiset kokeet. Kokelas saa valita, minkä tasoisena hän suorittaa kokeet. Vähintään yhdessä pakollisessa tulee olla vaativamman tason koe (pitkä matematiikka tai A-tason vieraan kielen koe). 18
Ylioppilastutkintokokeiden sisältö ÄIDINKIELI tekstitaidon koe esseekoe TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI, A-TASO/B-TASO kuullunymmärtämiskoe kirjallinen koe VIERAS KIELI, A-TASO (englanti, saksa, ranska, espanja, venäjä) kuullunymmärtämiskoe kirjallinen koe VIERAS KIELI, C-TASO (englanti, saksa, ranska, espanja, venäjä, italia, portugali) kuullunymmärtämiskoe kirjallinen koe MATEMATIIKKA, A-TASO/B-TASO kirjallinen koe REAALIAINEIDEN KOKEET ryhmä 1: psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia ryhmä 2: uskonto UE/UO, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto ryhmän 1 ja 2 kokeet ovat eri koepäivinä kirjallinen koe Lisätietoja ylioppilastutkinnon suoritusohjeista ja eri oppiaineiden ylioppilaskokeista on saatavissa Tuusulan lukion ylioppilaskirjoitusohjeesta, lukion www-sivuilta, ylioppilastutkin-tolautakunnan internet-sivuilta (www. ylioppilastutkinto.fi), aineenopettajilta, opintoohjaajilta, apulaisrehtorilta, rehtorilta ja koulusihteeriltä. 19
Oppiaineet J A kurssikuvaukset 20
Ä I D I N K I E L I J A K I R J A L L I S U U S Äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Äidinkielen kursseilla opiskellaan viestintä- ja vuorovaikutustaitoja taitoja aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan omien ilmaisutaitojen monipuolistamista taitoa käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla puheessa ja kirjoittamisessa kirjallisuutta sekä kaunokirjallisuutta meiltä ja muualta kulttuuri-identiteetin kehittämistä Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän sekä myös lukemisen ja puheviestinnän taitoja harjoitellaan erilaisin keinoin. Jokaisessa kurssissa luetaan myös jokin kaunokirjallinen teos, kirjoitetaan erityyppisiä tekstejä sekä harjoitellaan oikeakielisyyttä. 21
Pakolliset kurssit ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus Tarkastellaan ja tutkitaan erilaisia tekstilajeja, omaa kielenkäyttöä ja lukemistapoja. Harjoitellaan myös tekstien referointia ja kommentointia, puhutun ja kirjoitetun kielen erojen havainnointia sekä vuorovaikutustaitoja. Kurssi arvioidaan numeroin (4 10). ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä Opitaan arvioimaan tekstien sisältöä ja kokonaisuutta sekä käyttämään erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä. Opetellaan suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä. Harjoitellaan keskeisiä tekstin rakentamisen keinoja ja kirjoittamista prosessina. Kurssi arvioidaan numeroin (4 10). ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Opetellaan tuntemaan kirjallisuuden lajeja. Harjoitellaan novellien, runojen ja draaman erittelyä ja tulkintaa kirjallisuustieteen käsitteitä käyttäen. Hyödynnetään kirjallisuuden keinoja omissa teksteissä. Kurssi arvioidaan numeroin (4 10). ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen Tutustutaan vaikuttavaan kirjallisuuteen ja kantaa ottaviin teksteihin. Harjoitellaan argumentointia, eritellään kielen vaikutuskeinoja ja tuotetaan vaikuttavia tekstejä ja puheita. Tutkitaan median vaikutuskeinoja ja -tapoja. Kurssi arvioidaan numeroin (4 10). ÄI5 Teksti, tyyli ja konteksti Tarkastellaan eri aikakausia ja tyylejä edustavia tekstejä niiden kulttuuritaustaa vasten. Tutkitaan tyylin aineksien vaikutusta tekstiin ja hiotaan omaa ilmaisutapaa ja kirjallista tyyliä. Laaditaan kurssin aiheeseen liittyvä pohdiskeleva teksti (essee). Kurssi arvioidaan numeroin (4 10). ÄI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti Opitaan tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtämään kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa. Tutustutaan suomalaisen kirjallisuuden keskeisiin aikakausiin, teoksiin ja teemoihin. Valtakunnalliset syventävät kurssit ÄI7 Puheviestinnän taitojen syventäminen Kehitetään puhumisrohkeutta ja ilmaisuvarmuutta harjoittelemalla puhumista erilaisissa tilanteissa. Tutustutaan myös esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja keskustelujen menettelytapoihin sekä verbaalisen ja nonverbaalisen viestinnän keinoihin. Kurssi arvioidaan numeroin (4 10). ÄI8 Tekstitaitojen syventäminen Vahvistetaan kriittisen ja erittelevän lukemisen taitoja. Valmennetaan tekstin suunnitteluun, jäsentelyyn ja tyylin hiontaan liittyviä taitoja kirjoittamalla runsaasti erilaisia tekstejä. Kerrataan kielenhuollon keskeisiä asioita. Kurssi arvioidaan numeroin (4 10). 22
ÄI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri Keskustellaan ja kirjoitetaan kulttuuria koskevista median ajankohtaisaiheista ja nykykirjallisuuden teemoista. Kirjallista ilmaisua hiotaan täyttämään lukion päättötason vaatimuksia. Preliminääriaine on kurssin yksi osasuoritus. Koulukohtaiset soveltavat kurssit ÄI13 Kielioppikurssi Kurssilla kerrataan keskeisiä kielioppiasioita sekä kohennetaan kirjoitustaitoa. Kurssi tukee myös vieraiden kielien opiskelua. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H). ÄI14/MU5 Musiikkiteatteria Kurssilla valmistellaan musiikkiteatteriesitys projektina. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H). ÄI10 Kirjallisuuden harrastajan kurssi Harjoitellaan kirjallisuuskeskustelun taitoja sekä mielipiteen ilmaisemista. Käsitellään kirjallisuutta esteettisenä ja elämyksellisenä kokemuksena. Kirjoitetaan kirjallisuustutkielma/ esitelmä ja tutustutaan kirjallisuuteen valitusta teemasta. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H). ÄI11 Mediakurssi Kurssilla kehitetään taitoja tulkita ja vastaanottaa mediaviestejä. Opetellaan erittelemään mediatekstien sisältöjä ja rakenteita, sekä kokeillaan mediaviestien tekemistä. Kurssiin kuuluu suullisia sekä kirjallisia kurssitehtäviä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H). ÄI12 Luovan kirjoittamisen kurssi Harjoitellaan elämyksellistä ja luovaa kirjoittamista ja tutkitaan kaunokirjallisen tekstin keinoja oppimismielessä. Kirjoitetaan aforismeja, runoja, novelleja, satuja, näytelmiä ja pakinoita. Kurssi arvioidaan numeroin (4 10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). 23
24
T O I N E N K O T I M A I N E N K I E L I ( R U O T S I ) Ruotsin kieli on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Pohjoismaisessa yhteistyössä käytetään ruotsin kieltä ja sen hyvä hallinta avaa monia mahdollisuuksia jatko-opinnoissa ja työelämässä. Ruotsin kieltä tarvitaan monissa valtion- ja kunnallishallinnon tehtävissä. Ruotsin kielen opetus antaa opiskelijoille valmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Jokaisella kurssilla harjoitellaan kaikkia kielen osaalueita; puheen ymmärtämistä, puhumista, tekstin ymmärtämistä ja tuottamista sekä sanaston ja rakenteiden hallintaa. Ruotsin kielen opiskelussa opitaan viestimään ruotsin kielellä tutustutaan Suomen ruotsinkieliseen kulttuuriin tutustutaan Pohjoismaisiin yhteiskuntiin ja kulttuureihin Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Syventävät kurssit (RUB6 ja RUB7) sekä rakenteiden hallinnan syventävä kurssi suositellaan suoritettavaksi opintojen päättövaiheessa. Jos opiskelija haluaa suorittaa A-tason oppimäärää vastaavan laajuuden, voi hän suorittaa sen itsenäisesti. Ruotsin kielen opettajat neuvovat A-tason oppimäärän itsenäisessä suorittamisessa. 25