Päätös Nro 111/2013/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/47/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.12.2013 ASIA Pengertien rakentaminen Tervasaareen ja Jussinsaareen, Orivesi HAKIJA Marko Lieto, Ahti Lähteinen, Arto Lähteinen, Esko Lähteinen, Rauno Lähteinen ja Sirpa Sipola-Lieto HAKEMUKSEN VIREILLETULO Marko Lieto, Ahti Lähteinen, Arto Lähteinen, Esko Lähteinen, Rauno Lähteinen ja Sirpa Sipola-Lieto ovat Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 18.5.2011 vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa pengertien rakentamiseen Tervasaareen ja Jussinsaareen Längelmävedessä Oriveden kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain (264/1961) 1 luvun 15 ja 2 luvun 2 HANKETTA KOSKEVAT LUVAT JA PÄÄTÖKSET Luvat ja päätökset Asiaan ei liity aikaisempia päätöksiä. HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tervasaari ja Jussinsaari sijaitsevat Längelmävedessä noin 3 km Rönninsalmesta lounaaseen. Saarien ja mantereen välissä on noin 50 m pitkä ja 260 m leveä vesijättö, joka erottaa Murronlahden Längelmäveden pääaltaasta. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka kirjaamo.lansi@avi.fi Wolffintie 35 www.avi.fi/lansi PL 200, 65101 Vaasa
LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ 2 (14) Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus Vesistötiedot Hankkeen tarkoituksena on rakentaa pengertie Kuivastenniemen ja Jussinsaaren sekä Tervasaaren väliselle vesijätölle tieyhteyden saamiseksi saariin. Längelmäveden valuma-alue on 2 180 km 2. Sen pinta-ala on 133 km 2 ja keskisyvyys noin 7 m. Längelmäveden keskiveden korkeus on N 60 +84,12 m, keskialiveden korkeus N 60 +83,84 m ja keskiyliveden korkeus N 60 +84,49 m. Vesi on kirkasta ja vähähumuksista. Längelmäveden ravinnetaso on lievästi rehevä ja järvellä on ajoittain paikallisia levien massaesiintymiä. Kokonaisuudessaan Längelmävesi soveltuu kuitenkin virkistyskäyttöön hyvin. Hankealueella ei ole suojelualueita. Hanketta koskevat sopimukset ja suostumukset Vesijätön omistaa Pajukannan osakaskunta, joka on antanut suostumuksen hankkeen toteuttamiselle ja hakijoille heidän pyytämänsä pysyvän käyttöoikeuden vesijättöön. Hanketta varten tarvittavat alueet Pengertien Jussinsaaren ranta kuuluu tilaan Jussinsaari 562-415-2-194 ja Tervasaaren ranta tilaan Tervasaari 562-415-2-129, jotka ovat hakijoiden omistuksessa. Tien mantereen puoleinen ranta kuuluu tilaan Mäntysaari 562-415-2-160. Hankkeen toteuttamiseksi on vireillä 6.8.2010 aloitettu yksityistietoimitus. Siinä on katsottu, että hankkeeseen tulee hankkia vesilupa ennen toimituksen jatkamista. Suoritettavat toimenpiteet ja rakenteiden tekninen kuvaus Pengertie on suunniteltu rakennettavaksi vesijätölle Kuivastenniemen kärjestä haarautuen Jussinsaareen ja Tervasaareen. Vesijätön pinnan korkeus on N 60 +84,10 m. Se on osittain veden alla huhtikuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin. Penkereen korkeus on 0,98 m keskivedenkorkeudesta N 60 +84,12 m mitattuna. Tien yläpinta on korkeustasolla N 60 +85,00 m, joka on 0,1 m ylivedenkorkeuden N 60 +84,88 m yläpuolella. Penkereen harjan leveys on 3,5 m ja luiskien kaltevuus 1:2. Tien kokonaispituus vesijätöllä on noin 160 m. Maaperä vesijätön kasvillisuuden alla on savea. Ympärillä olevien saarten maaperä on kivistä moreenia. Tiepenger rakennetaan suodatinkankaan ja lujiteverkon päälle murskeesta. Alkuperäisen hakemuksen mukaan veden virtauksen parantamiseksi vesijätön poikki kaivetaan oja, joka yhdistää Murronlahden Längelmäveden pääaltaan puolelle. Tiepenkereen molempiin haaroihin rakenne-
HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN 3 (14) taan rumpu, jonka koko on 0,8 m. Ojat ja rummut rakennetaan tasoon N 60 +83,60 m, jolloin ojissa on vettä myös aliveden aikana. Kaivettavan ojan pituus on noin 270 m. Kaivumassoja syntyy noin 200 m 3. Massat levitetään ojan viereen tai käytetään saarien rantojen muotoiluun. Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Oriveden kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 17.9.2012. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. LAUSUNNOT 1) Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELYkeskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että hankealueen luontoarvot tulee selvittää ennen päätöksen antamista. Mikäli luontoarvot eivät ole esteenä, hakijoille voidaan myöntää lupa tavanomaisin lupaehdoin. 2) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELYkeskus) kalatalousviranomainen on todennut, että ojien kaivu ja penkereen rakentaminen aiheuttavat vesistössä lyhytaikaista samennusta ja vapauttavat ravinteita veteen. Nämä haitat rajoittuvat kuitenkin suppealle alueelle ja jäävät todennäköisesti lyhytaikaisiksi. Penkereen rakentaminen huonontaa veden vaihtumista ja vaikeuttaa kalojen vaellusta mikäli rummut ovat liian pieniä tai ne on asennettu väärään korkoon. Penkereen alle jäävä kevätkutuisten kalojen lisääntymiseen soveltuva alue menetetään. Lupa voidaan myöntää mikäli kalojen kulkumahdollisuus ja veden riittävä vaihtuminen turvataan ja huolehditaan penkereen sopeuttamisesta ympäröivään maisemaan. Kaivutöitä ei tule tehdä kevätkutuisten kalojen lisääntymisaikana toukokuussa eikä tärkeimpänä kalastusaikana kesä-elokuussa. Ojien kaivusta syntyvät massat tulee sijoittaa riittävän kauas vesistöstä. 3) Oriveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on todennut, että saarten väli on kasvamassa umpeen, kun vuosittain kasvava kasvillisuus kertyy alueelle. Umpeenkasvu tulee jatkumaan ja kehitys johtaa kymmenien vuosien kuluessa siihen, että alue nousee vähitellen sen verran korkeaksi, ettei vesi keväälläkään peitä sitä. Ojien kaivaminen ei muuta tilannetta, koska ne eivät vaikuta järven pinnankorkeuteen. Virtausoloja avovesialueiden välillä ne voivat jopa parantaa. Ojia tulee kuitenkin pitää kunnossa. Jos alueelta niitettäisiin kasvillisuus aina elokuussa pois, se hidastaisi umpeenkasvua. Alueen loma-asukkaat ovat kertoneet, että monet lintulajit ovat runsastuneet alueella viime vuosina ja lajeja on tullut lisää. Jos aluetta halutaan parantaa lintualueena, siihen voitaisiin ojien kaivamisen yhteydessä tehdä maasta muutama saareke ja kaivaa ojasta hieman mutkitteleva ja paikoitellen leveämpi ja syvempi.
MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET 4 (14) 4) AA:t (Mäntysaari, 562-415-2-120) pengertien mantereen puoleisen rantakiinteistön omistajina ovat vastustaneet tiehanketta. Hakijat ovat kiinteistöjään ostaessaan tienneet, että ne sijaitsevat saarissa. Jussinsaaren ja Tervasaaren kiinteistöjen omistajat ovat vuosikymmenien ajan järjestäneet kulun kiinteistöilleen veneillä, joten välttämätöntä tarvetta penkereen rakentamiselle ei ole. Lupahakemuksessa on kysymys pengertien lisäksi tieoikeudesta muistuttajien omistaman vapaa-ajan kiinteistön läpi. Tie toisi liikenteen asuinrakennusten tuntumaan. Tästä olisi niin merkittävää haittaa kiinteistön käytölle, että luvan myöntämistä ei voi pitää kohtuullisena. Tontin halkaiseva tieyhteys avaisi hakijoiden kahden tontin lisäksi ajan myötä kulun ainakin kuudelle Tervasaaressa ja Jussinsaaressa olevalle kiinteistölle. Muistuttajien kiinteistön sekä Tervasaaren ja Jussinsaaren välinen alue on korkean veden aikana veden peittämä, mutta kasvillisuus on vähitellen valtaamassa alueen. Alue muodostaa monien lintulajien pesinnälle ja ravinnon hankinnalle tärkeän suojaisan taskun. Alueella tavataan yleisten vesi- ja lokkilintujen lisäksi muun muassa harmaahaikara, kaulushaikara, kurki, laulujoutsen ja ruskosuohaukka. Oriveden kaupunki on valmistelemassa rantaosayleiskaavaa alueelle. Kaavoituksen keskeneräisyys puoltaa näkemystä, että hankkeelle ei tule antaa lupaa. Kun kaavasuunnitelma tulee nähtäville, muistuttajat tulevat esittämään hankealueen osoittamista suojelualueeksi. 5) BB on vastustanut luvan myöntämistä. Pengertie halutaan rakentaa pikku hiljaa kosteikoksi muuttuvaan suojaiseen välikköön, joka on tärkeä elinympäristö monille lintulajeille ja mielenkiintoinen myös hyönteisiltään. Esitetyt kosteikon keskelle sijoittuvat penkereet tuhoaisivat nämä luontoarvot. Jos kaivettavien ojien läjitysmassat sijoitettaisiin penkereen viereen, vaikutukset myös maisemaan olisivat haitallisia. Pengertietä käyttäisivät tulevaisuudessa kenties lähes kymmenen kiinteistön omistajat. Tästä aiheutuisi merkittäviä meluhaittoja kolmelle taholle etelään Murronlahden suunnalle, länteen kohti Lehtisensaarta sekä pengeralueesta pohjoiseen avautuvalle järvi- ja saarialueelle. Alueen kaavoitustyö on meneillään. Oriveden kaupunki tekee parhaillaan alueelle rantaosayleiskaavaa. Sen suunnittelua varten teetetyssä luontoselvityksessä tämä alue on jäänyt vaille ansaitsemaansa huomiota. Luontoselvityksessä on mukana mm. lokkiluotoja, lehtoja, luhtia, metsää, kallioita ja purolaaksoja, mutta ei ainuttakaan saarien välistä aluetta, jolla Längelmävesi on hiljalleen kasvamassa umpeen. Tällainen monille eläimille välttämätön ja kenties jopa tutkimuskäyttöön soveltuva suojeltava alue rantaosayleiskaavaan pitäisi kuitenkin sisällyttää. Kun
5 (14) alustava rantayleiskaavaluonnos tulee julkisesti nähtäväksi, muistuttaja aikoo esittää tämän Mäntysaaren, Jussinsaaren ja Tervasaaren välisen alueen suojelemista kaavalla. Tavoitteena pitäisi ylimalkaan olla järven ja maiseman säilyttäminen mahdollisimman luonnonmukaisina. Penkereiden rakentelu mantereelta saariin ei tätä tarkoitusta palvele. 6) CC:t eivät tule sallimaan hallinnoimansa ja yhdessä kiinteistöjen Mäntysaari 562-415-2-160 ja Lintuniemi 562-415-2-159 kanssa omistamansa tien käyttöä vesijättöalueelle rakennettavalle tielle. Muistuttajat eivät myöskään salli vesijättöalueelle tarvittavan tien rakentamista kiinteistön Lintuniemi 562-415-2-159 alueelle. Tieliikenteen melu kuuluisi koko Murronlahden alueella ja olisi häiriöksi mökkiasutukselle. Jos tie rakennettaisiin vesijättöalueelle, pian koko Jussinsaarta halkoisivat tiet siellä olevien mökkien edustoille. Tämä lisäisi liikennehaittoja entisestään. Kaikilla hakijoilla on venepaikka mantereella, joten he eivät tarvitse tietä mökeillensä pääsyyn. Kuivasniementie on mitoitettu 20:lle kiinteistölle ja nyt tienkäyttäjiä on 18 + 2 kiinteistöä. Liikenteen lisäyksestä aiheutuisi tien ja sen tieristeyksen mittavat muutoskunnostukset. Suunniteltua pengertietä varten tulisi rakentaa tietä kiinteistön Mäntysaari 562-415-2-160 ja/tai kiinteistön Lintuniemi 562-415-2-159 kautta. Muistuttajat ovat vaatineet, että ennen rakentamislupaa huomioidaan tiestä koituvat haitat näille kiinteistöille. Kyseinen vesijättöalue on linnustoltaan runsas. Muistuttajat eivät haluaisi, että lintujen pesimiset häiriintyisivät tien liikenteen vuoksi. 7) Kuivasniemen yksityistien tiekunta on todennut, että tie on kapea kolme metriä leveä mökkitie, jonka kunnossapitoluokka on kolme. Tietä perustettaessa vuonna 1970 Hämeen Tie- ja Vesirakennuspiiri myönsi luvan liittymän rakentamiselle Eräpyhäntielle alle 20:n auton vuorokausiliikennettä varten. Jussinsaaren ja Tervasaaren tilat mitä ilmeisimmin hakevat tieoikeutta tiekunnan yksityistiehen sen jälkeen, kun pengertie mahdollisesti rakennetaan. Kuivasniementien yksityistien lupaehdon mukainen käyttäjämäärä on tällä hetkellä täynnä ja uusia osakkaita tiekuntaan ei voida ottaa rikkomatta alkuperäistä lupaehtoa. Jussinsaaren ja Tervasaaren mahdollisesti rakennettavan pengertien vaikutusalueella on nykyisin noin kymmenen tilaa. Tulevaisuudessa rantakaavoitus tien ansiosta kiihtyy, joten tienkäyttäjien määrä vaikutusalueella saattaa kaksinkertaistua. Tietä saatetaan joutua leventämään uusien osakkaiden aiheuttaman lisääntyneen liikenteen vuoksi. Liittymien suurentaminen ja ohituspaikkojen lisääminen tulee varmasti myös kyseeseen. Kuivasniemen yksityistien nykyisiä osakkaita, joilla on ollut yksityistielain mukainen liikennöintioikeus tiehen, ei voida velvoittaa osallistumaan tien nykyisen laatutason nostoon, mikäli uusien osakkaiden liittyminen sitä vaatii. Oriveden kaupunki on tehnyt Kuivasniemen yt T98 tielle kunnos-
6 (14) sapitoluokan tarkastuksen 2.6.2010. Tietoimitusta ennen on Oriveden tielautakunnan tehtävä lain mukainen katselmus Kuivasniemen yksityistielle. Kuivasniemen yksityistien kunto ja kunnossapitoluokka ei saa heikentyä mahdollisen pengertien rakentamisen yhteydessä. Rakentamisajankohtaa ei saa sijoittaa sulan maan ajankohtaan, koska tien runko ja perusrakenteet saattavat vahingoittua raskaasta liikennöinnistä. Pengertien linjaus liitekartassa päättyy Mäntysaaressa oleville tiloille, joten pengertien linjaus hakemuksen karttaliitteessä on puutteellinen. Tiekunta on katsonut, että pengertien linjausta pitäisi muuttaa. Pengertie on piirretty kosteikkoalueen keskelle, joten arvokas luontoalue tuhoutuu. Pengertie pitäisi mennä ensin Jussinsaareen, jolloin linjaus kosteikon yli on mahdollisimman lyhyt. Jussinsaaressa linjaus pitää tehdä kovalla maalla kohti Tervasaarta ja jälleen kosteikon yli mahdollisimman lyhyellä linjauksella. Kosteikon ylittävät lyhyemmät pengertiet tulevat myös edullisemmiksi rakennuskustannuksiltaan pengertien tekijöille. Kosteikkoalueelle suunnitellut rummut ja kaivettavat ojat aiheuttavat kuivumista varsinkin loppukesällä, kun vedenpinta on alhaisimmillaan. Ojien teossa syntyvät isot 200 m 3 kaivumassat kuivattavat aluetta ja niistä syntyy kauas näkyvä maisemahaitta, jos ne läjitetään ojien viereen. Ne ovat myös kevättulvien armoilla ja ne samentavat alueen vedet mikäli jäävät vesijättömaalle. Kaivumassat on ehdottomasti kuljetettava pois kosteikkoalueelta vesijättömaan ulkopuolelle. Ojien yhteyteen olisi kaivettava isompia lampareita, joissa vesilinnut viihtyvät. Ojien linjauskin voisi olla järkevämpi. Yksi oja Jussinsaaren ja Tervasaaren väliin ja yksi mutkitteleva, lampareita sisältävä oja Jussinsaaren ja Mäntysaaren väliin. Ojat saisivat olla syvempiä kuin mainittu +83,60 jotta veden vaihtuvuus säilyy, vaikka ojat liettyvät. Ojien liettyvyys on voimakasta, koska laajasta ruovikosta irtoaa paljon humusta ja kortetta. Ojien osalta olisi kirjattava velvoite ojien virtaaman tarkistamiselle vuosittain ja määrä-ajoin esimerkiksi joka viiden vuoden välein tehtävälle ruoppaamiselle. 8) Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry ovat vastustaneet luvan myöntämistä. Hanke on niin mittavana, että se suunnitelman mukaisesti toteutuessaan merkitsee alueen luonnontilaisuuden häviämistä. Luhdan läpi kaivettava oja, tiepengerrykset ja penkereille levitettävät maamassat kuivattaisivat luhtaa merkittävästi. Tien harjaleveys ja matalat tieluiskat edellyttävät, että avattava tieväylä on noin 8 metriä leveä. Pengertie katkaisisi kosteikkoalueen kahdesta kohdasta, minkä seurauksena alkuperäisen kosteikon pinta-ala ja luonnon elinvoimaisuus vähenisivät. Jos pengertie rakennetaan ja luhta ojitetaan, alueen kasvillisuus muuttuu ja luonnontilainen kosteikko menetetään pajukoitumisen ja muun umpeenkasvun seurauksena. Pinta-alaltaan yli 2 ha oleva vesijättö on arvokas ja monimuotoinen ekosysteemi vesi- ja luhtakasvillisuuksineen sekä eläimistöineen. Kosteikkoluonto on maailman uhanalaisin ekosysteemityyppi. Myös meillä
7 (14) on kosteikkoluontoa pyrittävä elvyttämään ja säästämään. Kosteikon merkitystä paikallisesti ja laajemminkin korostaa se, että alueelta tai sen lähiympäristöstä on havaintoja uhanalaisiksi luokitelluista lajeista, jotka kuuluvat myös EU:n lintu- ja luontodirektiivin liitteiden I-IV lajeihin. Lintudirektiivin I-liitteen lajeja on mustakurkku-uikku, josta on pesintähavainto vuodelta 2010. Mustakurkku-uikku on voimakkaasti taantunut laji Pirkanmaalla, eikä Orivedeltä ole tiedossa lajin muita pesintähavaintoja viime vuosilta. Vuoden 2010 uhanalaisuusarvioinnissa mustakurkkuuikku on luokiteltu valtakunnallisesti vaarantuneeksi lajiksi, jonka kanta on jyrkässä laskusuunnassa koko maassa. Alueella tavataan myös toinen vaarantunut laji, selkälokki, ja silmällä pidettäväksi uhanalaiseksi luokiteltu naurulokki. Kosteikon lähiympäristön rantametsät ovat myös erittäin uhanalaisen valkoselkätikan elinympäristöä. Suunnitelma-alueen rantametsät ovatkin lajin potentiaalisia ruokailu- ja pesimäpaikkoja. Muita lintudirektiivin I-liitteen lajeja ovat kuikka, kaulushaikara, laulujoutsen, ruskosuohaukka ja kurki, joista kaikista on pesimäaikaisia havaintoja alueelta tai sen lähiympäristöstä. Luhta- ja kosteikkoalueen pesimälajistoon kuuluvat myös monet muut rauhoitetut sorsa- ja uikkulinnut, metsästettävät vesilinnut ja kosteikkojen yölaulajakerttuset sekä muut varpuslinnut. Luontodirektiivin II- IV liitteiden lajeihin kuuluvasta, Suomessa vaarantuneeksi luokitellusta liito-oravasta on jälkiin ja jätöksiin perustuvia havaintoja Kuivastenniemen seudun rantametsistä. Kosteikkoalueella tavataan tavallisen sammakon lisäksi myös rauhoitettua viitasammakkoa, joka kuuluu EU:n luontodirektiivin IV-liitteen lajeihin. Luonnonsuojelulain 49 :n mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittujen lajien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Kuivastenniemen pengertien saattaisi estää lain kirjaimen toteutumisen etenkin viitasammakon kohdalla. Uuden pengertien rakentaminen lupahakemuksen mukaisesti merkitsee kosteikon kuivumisen lisäksi alueella tapahtuvan liikkumisen ja tätä kautta luonnolle syntyvän häirinnän tuntuvaa lisääntymistä. HAKIJAN SELITYS Hanke on vesilain 1 luvun 15 vastainen ja rakentamisen seurauksena olisi vesiluonnon ja sen toiminnan vahingollinen muuttuminen. Pengertien rakentamisluvan myöntäminen keskelle kosteikkoa ja kahteen kertaan kosteikon yli olisi arvokkaalle luonnolle aiheutuvien tuntuvien haittojen vuoksi kestämätön ja suojelusäädösten vastainen ratkaisu. Hakija on selityksessään todennut, että vesijätön pinta-ala on noin 2 ha, josta tierakenteen alle jäisi noin 900 m 2. Oriveden kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon mukaan alueen umpeenkasvu tulee jatkumaan ja johtaa kymmenien vuosien kuluessa siihen, ettei vesi keväälläkään peitä aluetta. Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin muistutuksessa mainitut lintulajit eivät pesi tiehankealueella, ilmeisesti kevättulvasta johtuen. Muistutuksessa mainittujen lajien lähimmät pesäpaikat ovat noin 1-3 km:n päässä hankealueesta. Tiehankkeen kohteena olevalla vesijätöllä ei hakijoiden käsityksen mukaan ole erityi-
HAKEMUKSEN TÄYDENNYS JA MUUTOS Lausunto hakemuksen johdosta 8 (14) siä luontoarvoja. Myöskään Oriveden rantaosayleiskaavan luotoselvityksissä ei hankealueelle sijoittunut luontokohteita. Hanke rakennettaisiin kokonaisuudessaan talvella noin kahdessa viikossa, jolloin haitat luonnolle ja kesämökkien omistajille olisivat pienimmillään. Alueelta ei kaadeta puustoa, joten tiehanke ei vaikuta vahingollisesti valkoselkätikan tai liito-oravan elinolosuhteisiin. Hankesuunnitelmassa esitetyn ojan hyödyllisyydestä on lausunnoissa ja muistutuksissa erilaisia näkemyksiä. Alue tulisi kuivumaan ja oja sekä alueelle sijoitetut ojamaat vähentäisivät luonnontilaista aluetta. Toisaalta ojat ja ojamaat saattaisivat tuoda alueelle sieltä nyt puuttuvaa eläimistöä, ojamaista voitaisiin tehdä lintusaarekkeita. Jos ojista aiheutuva kokonaisvaikutus ei ole positiivinen, voidaan ojat kuitenkin jättää kokonaan pois. Pengertie ei aiheuta maisemahaittoja. Tien pinta on vain noin 10 cm yläveden pinnan yläpuolella ja keskikesästä lähtien tietä tuskin näkyy alueella kasvavan korkean heinikon vuoksi. Naapurit ovat huolissaan liikenteen lisääntymisestä. Oriveden rakennusjärjestyksen mukaan Jussinsaaresta ei voi enää lohkoa uusia rakennuspaikkoja. Kuivasniemen yksityistie käyttäjämäärä lisääntyisi vain yhdellä kiinteistöllä, koska Tervasaareen kuljetaan jo nyt Mäntysaaressa olevan vedenvalkaman kautta. Autolla kulkeminen aiheuttaisi vähemmän meluhaitta kuin nykyinen moottoriveneellä kulkeminen. Nykyään Jussinsaareen joudutaan kulkemaan yli kolmen kilometrin päästä Tervanokan venepaikasta. Tervasaaren venepaikan vuokrasopimus päättyy 7 vuoden päästä eivätkä Mäntysaaren omistajat ole halunneet uusia sitä. Kuivastenniemen tiehen vaikuttavat asiat tullaan käsittelemään vireillä olevassa tietoimituksessa. Hakijat ovat 5.7.2013 täydentäneet hakemustaan selvityksellä hankealueen luontoarvoista ja muuttaneet hakemusta niin, että hankealueelle rakennetaan pengerretty allas viitasammakon elinmahdollisuuksien parantamiseksi. Samalla hakemuksesta on jätetty pois pengertieltä luoteeseen suunniteltu ojahaara. Luontoselvitysten perusteella Kuivastenniemen kosteikkoalueella ja sen kaakkoispuolen ranta-alueella elää viitasammakoita. Tielinjauksen kohdalla viitasammakoita ei esiinny. Alueen lintulajisto koostui kosteikkoalueille tyypillisestä lajistosta. Pirkanmaan ELY-keskus on todennut, että luontoselvitys on asianmukaisesti laadittu ja riittävä. Pengertien rakentaminen suunnitelman mukaiseen paikkaan ei hävitä eikä heikennä viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Hankkeen toteuttamiselle ei siten ole luonnonsuojelulain 49 :n mukaista estettä. Myöskään viitasammakon talvehtimisaltaan ja lintujen pesimäsaarekkeiden rakentamiselle ei ole estettä.
HAKEMUKSEN MUUTOS ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset 9 (14) ELY-keskus on katsonut, että hakijoille voidaan myöntää lupa tavanomaisin lupaehdoin. Hakijat ovat muuttaneet hakemustaan 13.8.2013 jättämällä pengerretyn viitasammakon talvehtimisaltaan pois hakemussuunnitelmasta. Aluehallintovirasto myöntää Marko Liedolle, Ahti Lähteiselle, Arto Lähteiselle, Esko Lähteiselle, Rauno Lähteiselle ja Sirpa Sipola-Liedolle luvan pengertien rakentamiseen Tervasaareen ja Jussinsaareen Längelmävedessä Oriveden kaupungissa hakemuksen mukaisesti hakemukseen liitetyn, 10.3.2011 päivätyn ja 7.8.2013 muutetun piirustuksen Tiesuunnitelma, osoittamaan paikkaan. Lupa on voimassa toistaiseksi. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Rakenteet 1. Tiepenger on rakennettava ja oja kaivettava hakemuksen liitteenä olevan, 10.3.2011 päivätyn ja 7.8.2013 muutetun suunnitelmakartan, mittakaava 1:2 000, osoittamiin paikkoihin. 2. Tiepenger on rakennettava suodatinkankaan ja lujiteverkon päälle murskeesta. Rakentamisessa saa käyttää vain puhtaita maa- ja kiviaineksia. Tiepenkereen harjan tulee olla tasolla N 60 +85,00 m ja rumpujen ja ojien pohjien tasolla N 60 +83,60 m. Penger ja ojat on rakennettava hakemuksen liitteenä olevan, 10.3.2011 päivätyn poikkileikkauskuvan, mittakaava 1:50, mukaisesti. Töiden suorittaminen 3. Rakennustyöt on tehtävä 1.9 15.4 välisenä aikana siten, että vesialueelle, sen käytölle ja vesiluonnolle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Töitä ei saa tehdä kalojen kutuaikaan. Kaivumassat on sijoitettava alueelle, joka ei jää veden alle ylimmilläkään vedenkorkeuksilla. Kaivumassojen valuminen takaisin vesistöön on estettävä.
Kunnossapito 10 (14) 4. Pengertien ja muiden rakenteiden kunnossapidosta on huolehdittava asianmukaisesti. 5. Töiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. Korvaukset 6. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä edunmenetys on viivytyksettä korvattava vahinkoa kärsineelle. Töiden aloittaminen ja toteuttaminen 7. Tien rakentamisen saa aloittaa vasta, kun tietoimitus on tullut lainvoimaiseksi. 8. Työt on aloitettava neljän vuoden kuluessa ja tehtävä olennaisilta osin valmiiksi seitsemän vuoden kuluessa siitä lähtien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa. 9. Töiden aloittamisesta on 30 päivää etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Oriveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarkoituksenmukaisella tavalla asianomaisille maanomistajille. 10. Hankkeen valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle ja Oriveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Luvan myöntämisen edellytykset Sovelletut säännökset Hanke on tarpeen tieyhteyden järjestämiseksi Tervasaaressa ja Jussinsaaressa oleville loma-asunnoille sekä pienimuotoista metsätaloutta varten. Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Längelmävedenn ekologinen tila on luokiteltu hyväksi. Hanke ei vaikuta haitallisesti Längelmäveden tilaan. Vesilain (264/1961) 2 luvun 3, 4, 6 :n 1 momentti
11 (14) Lausuntoihin ja muistutuksiin vastaaminen Aluehallintovirasto ottaa 1. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen, 2. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen ja 3. Oriveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. 4. AA:iden, 5. BB:n sekä 6. CC:iden muistutusten johdosta aluehallintovirasto viittaa Pirkanmaan ELY-keskuksen antamaan lausuntoon alueen luontoarvoista ja toteaa, että hankkeen toteuttamiselle ei ole luontoarvoista johtuvaa estettä. Lupamääräyksen 6 mukaisesti rakentamisen saa aloittaa vasta tietoimituksen saatua lain voiman. 7. Kuivasniemen yksityistien tiekunnan muistutus on otettu huomioon lupamääräyksissä 3-5. 8. Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistys ry:n ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry:n muistutuksen osalta aluehallintovirasto viittaa Pirkanmaan ELY-keskuksen lausuntoon alueen luontoarvoista ja toteaa, että hanke ei ole luonnonsuojelulain eikä vesilain vastainen. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Käsittelymaksu on 1 740 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain 2 luvun mukaisen sillan rakentamista koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 1 740 euroa. Päätös Marko Lieto Jäljennös päätöksestä Oriveden kaupunki Oriveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse)
Ilmoitus päätöksestä 12 (14) Marko Lieto velvoitetaan tiedottamaan lupapäätöksestä muille hakijoille (Ahti Lähteinen, Arto Lähteinen, Esko Lähteinen, Rauno Lähteinen ja Sirpa Sipola-Lieto). Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto sekä niille, jotka ovat esittäneet lupahakemuksesta muistutuksia, vaatimuksia tai mielipiteitä. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Oriveden kaupungin virallisella ilmoitustaululla.
13 (14) Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamal- MUUTOKSENHAKU la. Liite Valitusosoitus Lasse Känsälä Kirsti Poikonen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Lasse Känsälä. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Kirsti Poikonen. KP/tka
VALITUSOSOITUS Liite Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 20.1.2014. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 029 501 8450 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.