LAAKSO-LOIKKANEN: KAUPUNKITALOUS KIRJAN KUVAT JA TAULUKOT, yht 210 kpl

LAAKSO-LOIKKANEN: KAUPUNKITALOUS KIRJAN KUVAT JA TAULUKOT, yht 210 kpl HUOM: VAIN LUENTOKÄYTTÖÖN, yksittäisiä kuvia poimittaessa muualle lähde mainittava

Kuvio 2.1: Kaupunkiväestön osuus maailmassa suuralueittain 1997 (Lähde: Tilastokeskus, Tilastollinen vuosikirja) Australia Länsi-Eurooppa Etelä-Amerikka Pohjois-Eurooppa Pohjois-Amerikka Keski-Eurooppa Itä-Eurooppa Länsi-Aasia Väli-Amerikka Etelä-Eurooppa Pohjois-Afrikka Etelä-Afrikka Maailma yhteensä Länsi-Afrikka Itä-Aasia Kaakkois-Aasia Keski-Afrikka Keski-Aasia Itä-Afrikka Tyynenmeren alue 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Kuvio 2.2: Kaupunkiväestön osuus Euroopassa maittain 1997 (Lähde: Tilastokeskus, Tilastollinen vuosikirja) Belgia Islanti Luxemburg Malta Alankomaat Britannia Saksa Tanska Ruotsi Espanja Venäjä Ranska Koko Eurooppa Viro Latvia Liettua Norja Valko-Venäjä Ukraina Bulgaria Italia Tsekki Unkari Itävalta Suomi Puola Sveitsi Makedonia Kreikka Slovakia Irlanti Jugoslavia Kroatia Romania Moldova Slovenia Bosnia-Herts Albania Portugali 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Taulukko 2.1: Yli 10 miljoonan asukkaan suurkaupunkialueet 2000 (Lähde: Wendell Cox Consultancy) Kaupunki Maa Asukasluku (milj.) Tokio-Yokohama Japani 33,2 New York USA 20,3 Soul Etelä-Korea 19,9 Mexico City Meksiko 19,6 Sao Paulo Brasilia 17,7 Mumbai (Bombay) Intia 17,6 Osaka-Kobe-Kioto Japani 16,9 Los Angeles USA 16,2 Manila Filippiinit 14,1 Kairo Egypti 14,0 Kalkutta Intia 13,9 Delhi Intia 13,7 Shanghai Kiina 13,6 Buenos Aires Argentiina 13,4 Jakarta Indonesia 13,3 Peking Kiina 13,2 Moskova Venäjä 13,1 Lontoo Iso Britannia 12,1 Karachi Pakistan 11,0 Rio de Janeiro Brasilia 10,8 Teheran Iran 10,7 Pariisi Ranska 10,6 Istanbul Turkki 10,4 Lagos Nigeria 10,0

Kuvio 2.3: Väestönkasvu (% vuodessa keskimäärin) eräillä metropolialueilla ja Helsingin seudulla 1990-2000 (Lähde: Koottu Demographia-tietokannasta (Wendel Cox Consultancy) ja muista lähteistä[1]) Delhi Manila Mumbay (Bombay) Soul Mexico City Helsinki Sao Paulo Los Angeles Buenos Aires Pariisi Tokio-Yokohama New York Lontoo Moskova -1 0 1 2 3 4 % vuodessa

Kuvio 2.4: Kaupungistumisaste (kaupunkiväestön osuus) ja bruttokansantuote henkeä kohti (ostovoimakorjattu) maailman maissa 1997. Lähde: Tilastokeskus, Tilastollinen vuosikirja 100 Singapore Kaupunkiväestön osuus, % 80 60 40 20 Tanska Ruotsi USA Norja Suomi Sveitsi Portugali Ruanda 0 0 5 10 15 20 25 30 35 Bkt per capita, 1000 USD Eurooppa (ml. Venäjä) Afrikka Aasia ja Oseania Amerikka

Kuvio 3.1: Tyypillinen kaupunkialue Muu maakunta Ympäryskunnat maaseutualue taajama Keskuskunta pääkeskus taajama maaseutualue Ympäryskunnat Muu maakunta

Kuvio 3.2: Taajama-asteen määrittely Taajamaaste (%) 90 Taajaan asutut kunnat Kaupunkimaiset kunnat 60 Maaseutumaiset kunnat Taajaman väkiluku 4000 15000

Taulukko 3.1: Tunnuslukuja Suomen kaupunkialueista Vartiaisen ja Antikaisen kaupunkialueet Reijon kaupunkialueet Kaupunkialueiden lkm 35 41 Alueisiin kuuluvien kuntien lkm 212 137 Kuntia/alue keskimäärin 6.1 3.3 Alueen pinta-ala (km 2 ) - Kaupunkialueet yhteensä 88700 50100 - Osuus koko maan pinta-alasta (%) 26 15 - Keskiarvo 2535 1222 - Mediaani 2021 1017 - Minimi 1010 64 - Maksimi 11065 7601 Väestö 1999 (1000 henkeä) - Kaupunkialueet yhteensä 4005 3638 - Osuus koko maan väestöstä (%) 77.4 70.3 - Keskiarvo 114 89 - Mediaani 64 40 - Minimi 23 7 - Maksimi 1172 1187 (Jatkuu seuraavalla sivulla)

Taulukko 3.1: Tunnuslukuja Suomen kaupunkialueista (jatkuu) Vartiainen ja Reijo Antikainen Kaupunkialueiden lkm 35 41 Alueisiin kuuluvien kuntien lkm 212 137 Kuntia/alue keskimäärin 6.1 3.3 Taajama-aste (%) - Keskiarvo 82 87 - Mediaani 83 88 - Minimi 62 63 - Maksimi 95 96 Väestötiheys (asukasta/km2) - Keskiarvo 51 72 - Mediaani 32 47 - Minimi 6 8 - Maksimi 384 400

Kuvio 5.1: Kaupungistuminen eräissä maissa vuosina 1800-1996*. Lähde: Bairoch 1988 (vuodet 1800-1950), Tilastollinen vuosikirja (vuosi 1996). 100 Kaupunkiväestön osuus, % 80 60 40 20 0 1800 1850 1900 1950 2000 Englanti Saksa USA Suomi Hollanti Ruotsi Ranska

Kuvio 5.2: Euroopan koko väestö ja kaupunkiväestö sekä kaupungistumisaste vuosina 1700-1996* (Venäjää lukuun ottamatta). Lähde: Bairoch 1988 (vuodet 1700-1950); Tilastollinen vuosikirja (vuosi 1996). Väestö Kaupungistumisaste 600 100 500 80 Väestö, miljoonaa 400 300 200 Kaupunkiväestön osuus, % 60 40 100 20 0 1700 1750 1800 1850 1900 1950 2000 Koko väestö Kaupunkiväestö 0 1700 1750 1800 1850 1900 1950 2000 * Huom. Kuviossa vuodet on yhdistetty suoralla viivalla, todellisuudessa jaksoihin sisältyy suuria vaihteluita.

Kuvio 5.3: Väestö maapallolla ja kaupungeissa vuosina 1800-2000 (vuosi 2000 on arvio, joka on tehty 1980-luvun alussa). Lähde: Brunn ja Williams 1983. 7000 6000 Väestö, miljoonaa 5000 4000 3000 2000 1000 0 1800 1850 1900 1950 2000 Maapallon väestö Yli 5000 asukkaan kaupungit Yli 100 000 asukkaan kaupungit

Kuvio 5.4: Yhdysvaltojen kaupungistumisaste vuosina 1800-1996. Lähde: Vuodet 1800-1980 O Sullivan 2000, vuosi 1996 Tilastollinen vuosikirja. 100 Kaupunkiväestön osuus, % 80 60 40 20 0 1800 1850 1900 1950 2000 Huom. Kuviossa vuodet on yhdistetty suoralla viivalla, todellisuudessa jaksoihin sisältyy suuria vaihteluita.

Kuvio 5.5: Suomen väkiluku sekä kaupunkien ja kauppaloiden väkiluku (1000 asukasta) ja kaupungistumisaste (%) vuosina 1800-1999. Lähteet: Vattula 1983 (vuodet 1800-1970), Tilastollinen vuosikirja (vuodet 1980-2000). Väestön määrä Kaupungistumisaste 6 100 5 80 Väestö, miljoonaa 4 3 2 Kaupunkiväestön osuus, % 60 40 1 20 0 1800 1850 1900 1950 2000 Koko väestö Kaupunkiväestö 0 1800 1850 1900 1950 2000

Kuvio 5.6: Työllisten jakautuminen toimialoittain. Lähde: Tilastollinen vuosikirja.

Kuvio 5.7: Väestö aluetyypeittäin Suomessa 1951-1999. Lähde: Tilastokeskus. Keskusalueet: Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän ja Kuopion seutu.

Kuvio 5.8: Kaupungistumisaste (kaupunkiväestön osuus) ja bruttokansantuote henkeä kohti (indeksi, 1926=100) Suomessa 1860-2000. Lähde: Vattula 1983, Hjerppe 1988, Tilastollinen vuosikirja.

Kuvio 7.1: Keskittymisindeksin alueiden välinen keskihajonta[1] toimialoittain[2] [1]Mitä suurempi arvo sitä voimakkaammin toimiala on keskittynyt harvoille alueille, mitä pienempi arvo sitä tasaisemmin toimiala on jakautunut alueellisesti. [2] Huom. Vesiliikenteen pylväs on katkaistu; oikea arvo on noin 860. Vesiliikenne Kaivos- ja turvetuot. Paperiteollisuus Metsätalous Rakennusaineteoll. Huonekalu- & muu teoll. Kulkuneuvoteollisuus Puutuoteteollisuus Kemia- ja öljyteoll. Maatalous & kalatalous Tekst.- ja vaateteoll. Perusmetalliteoll. Elintarviketeollisuus Kumi- ja muoviteoll. Elektroniikkateoll. Energia- ja vesihuolto Tutkimus ja kehittäminen Kone- ja laiteteoll. Liikennettä palv. toim. Majoit.- & rav.toim. Graafinen teollisuus Tietojenkäsittelypalvelu Ilmaliikenne Julk. hall. ja maanpuol. Virk.- ja kultt.toim. Tukkuk. ja agentuuritoim. Maaliikenne Kiinteistöalan palvelut Posti- ja teleliikenne Liike-elämää palv. toim. Moott.ajon. kauppa Rahoitustoiminta Rakentaminen Koulutus Terv.huolto- ja sos.palv. Muut palvelut Vähittäiskauppa 0 50 100 150 200 250 300 Keskihajonta

Kuvio 7.2: Paperiteollisuuden keskittymät Suomessa Imatra Jämsä Etelä-Pirkanmaa Kouvola Rauma Äänekoski Kemi-Tornio Lappeenranta Kotka-Hamina Jakobstadsregionen Varkaus Ylä-Pirkanmaa Heinola Lohja 100 300 500 700 900 1100 1300 Keskittyneisyys Kouvola Imatra Tampere Kotka-Hamina Rauma Jämsä Etelä-Pirkanmaa Lappeenranta Kemi-Tornio Lohja Jakobstadsregionen 0 5 10 15 Osuus koko maasta

Kuvio 7.3: Elektroniikkateollisuuden keskittymät Suomessa Salo Oulu Äänekoski Luot.-Pirkanmaa Vaasa Lohja Varkaus Tampere Ylivieska Helsinki 100 300 500 700 900 Keskittyneisyys Helsinki Oulu Salo Tampere Vaasa Turku 0 10 20 30 40 Osuus koko maasta

Kuvio 7.4: Tietojenkäsittelypalveluiden keskittymät Suomessa Helsinki Jyväskylä Tampere Kuopio Riihimäki Helsinki Tampere Jyväskylä Oulu Turku Kuopio 100 125 150 175 200 225 250 Keskittyneisyys 0 10 20 30 40 50 60 70 Osuus koko maasta

Kuvio 7.5: Julkisen hallinnon keskittymät Suomessa Rovaniemi Hämeenlinna Kajaani Mikkeli Riihimäki Kaakkois-Satakunta Pohjois-Satakunta Maariehamns stad Helsinki Kouvola Pielisen Karjala 100 125 150 175 200 Keskittyneisyys Helsinki Turku Tampere Jyväskylä Oulu Hämeenlinna Kuopio Lahti Kouvola Vaasa 0 10 20 30 40 Osuus koko maasta

Kuvio 7.6: Helsingin ja Porin seutujen toimialoittaiset erikoistumisprofiilit Ilmaliikenne Tietojenkäsittelypalvelu Tukkuk. ja agentuuritoim. Tutkimus ja kehittäminen Rahoitustoiminta Liikennettä palv. toim. Virk.- ja kultt.toim. Graafinen teollisuus Liike-elämää palv. toim. Posti- ja teleliikenne Elektroniikkateoll. Vesiliikenne Julk. hall. ja maanpuol. Majoit.- & rav.toim. Muut palvelut Kiinteistöalan palvelut Kemia- ja öljyteoll. Vähittäiskauppa Moott.ajon. kauppa Rakentaminen Kulkuneuvoteollisuus Koulutus Maaliikenne Terv.huolto- ja sos.palv. Energia- ja vesihuolto Elintarviketeollisuus Kone- ja laiteteoll. Huonekalu- & muu teoll. Rakennusaineteoll. Kumi- ja muoviteoll. Perusmetalliteoll. Kaivos- ja turvetuot. Tekst.- ja vaateteoll. Metsätalous Paperiteollisuus Puutuoteteollisuus Maatalous & kalatalous Helsinki 0 100 200 300 400 Keskittyneisyys Perusmetalliteoll. Kemia- ja öljyteoll. Kumi- ja muoviteoll. Tekst.- ja vaateteoll. Kone- ja laiteteoll. Huonekalu- & muu teoll. Kulkuneuvoteollisuus Energia- ja vesihuolto Terv.huolto- ja sos.palv. Liikennettä palv. toim. Moott.ajon. kauppa Vähittäiskauppa Maaliikenne Puutuoteteollisuus Graafinen teollisuus Muut palvelut Liike-elämää palv. toim. Rakentaminen Virk.- ja kultt.toim. Kiinteistöalan palvelut Elintarviketeollisuus Majoit.- & rav.toim. Koulutus Julk. hall. ja maanpuol. Posti- ja teleliikenne Rahoitustoiminta Metsätalous Kaivos- ja turvetuot. Tutkimus ja kehittäminen Tukkuk. ja agentuuritoim. Tietojenkäsittelypalvelu Maatalous & kalatalous Rakennusaineteoll. Paperiteollisuus Elektroniikkateoll. Ilmaliikenne Vesiliikenne Pori 0 100 200 300 400 Keskittyneisyys

Kuvio 7.7: Suomen suurten kaupunkialueiden toimialoittainen erikoistumisprofiili. Tampere Turku Tekst.- ja vaateteoll. Kumi- ja muoviteoll. Rakennusaineteoll. Kone- ja laiteteoll. Elektroniikkateoll. Posti- ja teleliikenne Tietojenkäsittelypalvelu Virk.- ja kultt.toim. Kiinteistöalan palvelut Tutkimus ja kehittäminen 100 200 300 400 500 600 Keskittyneisyys Kulkuneuvoteollisuus Vesiliikenne Kemia- ja öljyteoll. Elintarviketeollisuus Liike-elämää palv. toim. Rakentaminen 100 200 300 400 500 600 Keskittyneisyys

Kuvio 7.7 jatkuu Oulu Lahti Huonekalu- & muu teoll. Elektroniikkateoll. Koulutus Energia- ja vesihuolto Terv.huolto- ja sos.palv. Kone- ja laiteteoll. Graafinen teollisuus Koulutus Huonekalu- & muu teoll. Tietojenkäsittelypalvelu Kiinteistöalan palvelut Majoit.- & rav.toim. Virk.- ja kultt.toim. 100 200 300 400 500 600 Keskittyneisyys Jyväskylä 100 200 300 400 500 600 Keskittyneisyys Kumi- ja muoviteoll. Tekst.- ja vaateteoll. Puutuoteteollisuus Kone- ja laiteteoll. Elintarviketeollisuus Kiinteistöalan palvelut Rakentaminen Puutuoteteollisuus Kaivos- ja turvetuot. Tutkimus ja kehittäminen Tekst.- ja vaateteoll. Terv.huolto- ja sos.palv. Koulutus Kemia- ja öljyteoll. Metsätalous Energia- ja vesihuolto Tietojenkäsittelypalvelu Posti- ja teleliikenne 100 200 300 400 500 600 Keskittyneisyys Kuopio 100 200 300 400 500 600 Keskittyneisyys

. Taulukko 7.1: Päätoimialojen osuus (%) työllisistä Länsi- ja Keski-Euroopassa, Suomessa, Euroopan metropolialueilla ja Suomen suurilla kaupunkialueilla*) 2000. Lähde: Euroopan tiedot, Cambridge Econometrics 2001; Suomen tiedot, Tilastokeskus. Länsi- ja Keski- Eurooppa yht. Alkutuotanto 1) Jalostus 2) Yksityise t palvelut 3) 6 28 43 23 Julkiset palvelut 4) Suomi 5 28 37 30 Euroopan metropolialueet (45) 1 23 51 25 Helsinki 0 19 49 32 Tampere 1 31 36 32 Turku 2 28 38 32 Oulu 2 30 34 35 Lahti 4 34 33 29 Jyväskylä 2 28 34 37 Kuopio 4 20 36 40 Pori 3 34 32 32 *) EU:n ja Norjan sekä EU:n metropolialueiden tiedot vuodelta 1997, Suomen suurten kaupunkialueiden tiedot vuodelta 1996. 1 ) Maa-, metsä- ja kalatalous 2) Kaivannaistoiminta, teollisuus, energiahuolto, rakentaminen. 3) Kauppa, ravitsemis- ja majoitustoiminta, liikenne, rahoitus, liike-elämän palvelut sekä muut markkinaehtoisesti tuotettavat palvelut. 4) Julkinen hallinto sekä palvelut, joita ei tuoteta markkinaehtoisesti. Huom. Suomen kaupunkialueiden tiedoissa muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut (Tol O) on sisällytetty julkisiin palveluihin, kun taas Cambridge Econometricsin tiedoissa ne ovat yksityisissä palveluissa.

Kuvio 7.8: Teollisuuden osuus työpaikoista eräissä Euroopan metropoleissa 2000 (Lähde: Cambridge Econometrics 2001). Stuttgart Barcelona Torino Varsova Milano Düsseldorf Birmingham Frankfurt Wien Ateena München Leipzig Praha Dublin Lissabon Madrid Budapest Berliini Helsinki Hampuri Pariisi Tukholma Kööpenhamina Rooma Oslo Amsterdam Lontoo Bryssel Haag 0 5 10 15 20 25 30 35 Osuus (%) työllisistä

Kuvio 7.9: Yksityisen ja julkisten palvelusektorin osuus työpaikoista eräissä Euroopan metropoleissa 2000 (Lähde: Cambridge Econometrics 2001). Haag Bryssel Amsterdam Lontoo Oslo Rooma Hampuri Tukholma Pariisi Helsinki Kööpenhamina Budapest Berliini Dublin München Lissabon Madrid Frankfurt Ateena Praha Wien Düsseldorf Birmingham Milano Torino Leipzig Stuttgart Barcelona Varsova 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Yksityiset Osuus (%) työllisistä Julkiset

Kuvio 8.1: Kaupunkiverkosto ja keskuspaikkahierarkia. M L M

Kuvio 8.2: Suomen kaupunkialueiden asukasluku suuruusjärjestyksessä 2001. 1300 1200 1100 1000 900 1000 asukasta 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Suuruusjärjestys

Taulukko 8.1: Suomen kaupunkialueiden (40 kpl) suuruusjärjestys-mallin estimointitulokset vuosilta 2001, 1976 ja 1951. Vakio Kerroin (t-arvo) Mallin selitysaste (Adj R 2 ) Vuosi 2001 843 074 1.025 (36.6) 0.972 Vuosi 1976 624 134 0.945 (37.9) 0.974 Vuosi 1951 367 126 0.869 (27.4) 0.951

Kuvio 8.3: Koon ja suuruusjärjestyksen suhde Suomen kaupunkialueilla vuosina 2001 ja 1951 todellisuudessa ja suuruusjärjestys-mallin mukaan (logaritmiasteikolla). 4.0 3.5 Log(suuruusjärjestys) 3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 0.0 9.0 9.5 10.0 10.5 11.0 11.5 12.0 12.5 13.0 13.5 14.0 14.5 Log(asukasluku) 2001 todellinen 2001 malli 1951 todellinen 1951 malli

Kuvio 8.4: EU-alueen ja USA:n kaupunkialueiden asukasluku suuruusjärjestyksessä 1998 (Lähde: Tilastollinen vuosikirja 1999. Huom. kaupunkialueita ei ole määritelty täysin vertailukelpoisesti). 20 18 16 Milj. asukasta 14 12 10 8 6 4 2 0 Järj. EU USA

Taulukko 8.2: Mediaaniasukkaan kaupungin väestö Suomessa ja vertailualueilla (Lähde: Tilastollisesta vuosikirja 1999). Alue Mediaaniasukkaan kaup.alueen väkiluku (1000) Maan tai alueen väkiluku (milj.) Suurimman kaup.alueen väkiluku (milj.) Kaupunkiväestön osuus (%) alueen asukkaista Suomi 70 5.1 1.2 64 Ruotsi 100 8.8 1.6 83 Norja 80 4.4 1.0 73 Tanska 490 5.3 1.8 85 EU-15 700 373.7 11.8 80 USA 1200 267.6 19.9 76 Kanada 700 30.3 4.3 77 Japani 2300 125.6 32.6 78 Australia 1300 18.5 3.9 85 Venäjä 200 147.1 15.0 76

Taulukko 8.3: Suomen kaupunkiverkko (Lähteet: Vartiainen ja Antikainen 1998, Kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä 1998). Kaupunkialueen rooli Väestö 2001 Kaupunkialue (1000) 1 Kansainvälinen, monipuolinen Helsingin seutu 1198 Alakeskukset Porvoon seutu 71 Lohjan seutu 77 Riihimäen seutu 42 2 Suuret monipuoliset Tampereen seutu 302 Turun seutu 286 Oulun seutu 193 3 Keskisuuret monipuoliset Lahden seutu 168 Jyväskylän seutu 141 Porin seutu 116 Kuopion seutu 117 Vaasan seutu 88 Kouvolan seutu 99 Joensuun seutu 92 Kotkan seutu 88 Lappeenrannan seutu 69

Taulukko 8.3 jatkuu Kaupunkialueen rooli Väestö 2001 Kaupunkialue (1000) 4 Keskisuuret 5 Pienet teolliset Seinäjoen seutu 59 Hämeenlinnan seutu 88 Mikkelin seutu 70 Kemi-Tornion seutu 62 Rovaniemen seutu 62 Salon seutu 63 Rauman seutu 60 Kajaanin seutu 60 Kokkolan seutu 52 Savonlinnan seutu 46 Pietarsaaren seutu 48 Varkauden seutu 34 Tammisaaren seutu 43 Imatran seutu 41 Valkeakosken seutu 42 Raahen seutu 36 Jämsän seutu 31 Äänekosken seutu 24 Maarianhamina 11

Kuvio 8.5: Suomen kaupunkiverkko. Vartiainen ja Antikainen (1998)

Kuvio 9.1: Kaupunkialueen työmarkkinoiden sopeutuminen vientisektorin kysynnän kasvuun. Palkkataso Työvoiman tarjonta W 3 W 1 Työvoiman kysyntä D 1 D 2 D 3 L 1 L 3 L 2 L 4 Työllisyys

Kuvio 9.2: Työpaikkojen muutos 1970-2000 (% v. 1970 työpaikoista) Suomen kaupunkimaisissa seutukunnissa. Lähde: Tilastokeskus, väestölaskenta 1970 ja työssäkäyntitilasto 2000.

Kuvio 9.3: Työpaikkojen muutos 1970-2000 (% v. 1970 työpaikoista) ja kumulatiivinen nettomuutto 1971-2000 (% v. 1970 väestöstä) Suomen kaupunkimaisissa seutukunnissa. Lähde: työpaikat kuten kuviossa 9.2, väestötiedot Tilastokeskus.

Kuvio 9.4: Bruttokansantuote asukasta kohti Suomen kaupunkimaisissa seutukunnissa vuonna 2000. Indeksi, koko maa = 100. Lähde: Tilastokeskus.

Kuvio 9.5: Bruttokansantuote asukasta kohti 2001 eräillä Euroopan suurkaupunkialueilla. Indeksi, koko EU-alue = 100. Lähde: Cambridge Econometrics 2002.

Kuvio 10.1: Loviisan väestö 1962-2002. Lähde: Tilastokeskus.

Kuvio 10.2: Helsingin seudun väestö (1000 henkeä) 1952-2002. Lähde: Tilastokeskus.

Kuvio 10.3: Kumulatiivinen työpaikkamuutos ja nettomuutto Helsingin seudulla 1971-2001. Lähde Tilastokeskus.

Taulukko 10.1: Muuttoliike Helsingin seudulla vuonna 2001 (1000 muuttajaa ja % seudun väkiluvusta). Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus. Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Lkm % Lkm % Lkm % Kunnan sisäiset muutot 150.5 12.5 150.5 12.5 0 0 Kuntien väliset, seudun sisäiset muutot 44.7 3.7 44.7 3.7 0 0 Seudun sisäiset muutot yhteensä 195.2 16.3 195.2 16.3 0 0 Maassamuutot seudun ulkopuolelta/-lle 31.1 2.6 25.8 2.1 5.3 0.4 Maahan- ja maastamuutot 7.3 0.6 5.4 0.5 1.9 0.2 Alueiden väliset muutot yhteensä 38.4 3.2 31.2 2.6 7.2 0.6 Muutot yhteensä 233.6 19.5 226.4 18.9 7.2 0.6

Kuvio 10.4: Tulo-, lähtö- ja nettomuutto Helsingin, Mikkelin ja Raahen kaupunkiseudulla vuosina 1993-1996 (% väestöstä keskimäärin vuodessa; ei sisällä alueen sisäisiä muuttoja). Lähde: Laakso 1998. 4 3 % vuodessa keskimäärin 2 1 0-1 Helsinki Mikkeli Raahe Tulo Lähtö Netto

Kuvio 10.5: Tulo-, lähtö- ja nettomuutto suhteessa väestöön iän mukaan Helsingin, Mikkelin ja Raahen seudulla 1993-1996 (% keskimäärin vuodessa; alueiden välinen maassamuutto sekä muutto ulkomailta/-lle, ei alueiden sisäistä muuttoa). Lähde: Laakso 1998.

Kuvio 10.5 jatkuu

Kuvio 10.6: Muuttovilkkaus Suomen kaupunkialueilla vuosina 1993-2002 (% väestöstä keskimäärin vuodessa). Lähde: Tilastokeskus. Reijon 1993 kaupunkiluokitus.

Kuvio 10.7: Nettomuutto Suomen kaupunkialueilla vuosina 1993-2002 (% väestöstä keskimäärin vuodessa). Lähde: Tilastokeskus. Reijon 1993 kaupunkiluokitus.

Kuvio 10.8: Tulomuutto ja lähtömuutto kaupunkialueen rajan yli väestöön suhteutettuna Pohjois-Euroopan suurilla kaupunkialueilla[1] vuonna 1997. Lähde: NORDSTAT-tietokanta. Oulu Århus Trondheim Tampere Malmö Turku Oslo Stavanger Odense Göteborg Tukholma Aalborg Kööpenhamina Bergen Helsinki Pietari Riika Tallinna Vilna -8-6 -4-2 0 2 4 6 8 Lähtömuutto (%) Tulomuutto (%) Tulo maasta Tulo ulkomailta Lähtö maahan Lähtö ulkomaille [1] Oulun, Turun ja Tampereen maassamuuttoa koskevat luvut ovat tekijöiden arvioita, koska tietolähteen tiedot ovat näiden kaupunkien osalta virheellisiä.

Kuvio 10.9: Nettomuutto väestöön suhteutettuna Pohjois-Euroopan suurilla kaupunkialueilla vuonna 1997. Lähde: NORDSTAT-tietokanta. Helsinki Tampere Oslo Tukholma Oulu Malmö Turku Göteborg Stavanger Kööpenhamina Trondheim Århus Aalborg Pietari Odense Bergen Vilna Riika Tallinna -1.0-0.5 0.0 0.5 1.0 1.5 % väestöstä Maassamuutto Ulkomainen muutto

Kuvio 10.10: Nettomuutto (% väestöstä) eräillä Euroopan metropolialueilla 1997. Lähde: Eurostat. Dublinin tiedot vuodelta 1996 Amsterdam Strasbourg Helsinki Oslo Tukholma Rooma Rotterdam Lyon Bryssel Kööpenhamina Marseille Düsseldorf Bordeaux Berliini Hampuri Milano Utrecht Torino Dublin Stuttgart Lissabon Wien Birmingham Lontoo Köln Ateena Madrid Bologna Barcelona Lille Frankfurt Leipzig Dresden München Pariisi -1.0-0.5 0.0 0.5 1.0 1.5 % väestöstä

Kuvio 12.1: Maan hedelmällisyys ja maanvuokra MC Euroa Tarjonta MC MC ATC p* Kysyntä ATC ATC Q* Viljan määrä v h v k Viljan määrä Viljan määrä Viljan kysyntä ja tarjonta Hyvä maa Keskinkertainen maa Huono maa

Kuvio 12.2: Myyntitulot, kustannukset ja maan markkinavuokra, kun saavutettavuus vaikuttaa kuljetuskustannuksiin Euroa Myyntitulo (tuotteiden määrä * hinta) Tuotanto- ja kuljetuskustannukset Maan markkinavuokra 0 Etäisyys markkinapaikalle (km)

Kuvio 12.3: Joustamattoman ja joustavan yrityksen tarjousvuokrafunktio Euroa/neliömetri Joustavan yrityksen tarjousvuokrafunktio Joustamattoman yrityksen tarjousvuokrafunktio 0 d* Etäisyys markkinapaikalle (km)

Kuvio 12.4: Kuljetuskustannusten alenemisen vaikutus yrityksen tarjousvuokrafunktioon Euroa Uusi tarjousvuokrafunktio Alkuperäinen tarjousvuokrafunktio R 1 R 0 0 u 0 u 1 Etäisyys markkinapaikalle (km)

Kuvio 12.5: Laskelma maan markkinahinnasta (1000 euroa/m 2 ) pääkaupunkiseudulla keskustaetäisyyden mukaan vuoden 2000 hintatasossa 14 12 1000 eur/m2 10 8 6 4 2 0 0 10 20 30 40 50 Etäisyys keskustasta, min.

Kuvio 13.1: Asumisen tarjoushintafunktio keskustaetäisyyden suhteen, tapaukset 1 ja 2. R (maanvuokra/ maayksikkö) Tarjoushintafunktio, kun muuttuva tonttikoko ja kulutusrakenne sopeutuu (tapaus 2) Tarjoushintafunktio, kun tonttikoko vakio ja kulutusrakenne ei sopeudu (tapaus 1) 0 (keskusta) r (etäisyys)

Kuvio 13.2: Kotitalouden optimaalinen sijainti kaupunkialueella. S = tarjousvuokra R = maanvuokra/maayksikkö r = keskustaetäisyys u = hyötytaso S(r*u*) S(r,u 1 ) R(r) maanvuokra S(r,u*) 0 (keskusta) r* optimaalinen sijainti r S(r,u 2 )

Kuvio 13.3: Kahden eri tyyppisen kotitalouden tarjoushintakäyrät sekä optimaalinen keskustaetäisyys kaupunkialueella. R S = tarjousvuokra R = maanvuokra/maayksikkö r = keskustaetäisyys u = hyötytaso 0 r 1 * r 2 * optimaalinen sijainti kotitaloudet 1 ja 2 r R(r) maanvuokra S(r,u 1 *) S(r,u 2 *)

Kuvio 13.4: Köyhien ja rikkaiden tarjoushintakäyrä sekä sijoittuminen kaupunkialueella. R Köyhien tarjousvuokra Rikkaiden tarjousvuokra 0 (keskusta) r Köyhien vyöhyke Keskust a Keskusta Rikkaiden vyöhyke

Kuvio 13.5: Asuntokuntien keskikoko keskustaetäisyyden suhteen pääkaupunkiseudulla (Lähde: S. Laakson otosaineisto PKS:n kotitalouksista vuodelta 1993). 3.0 Henkeä/as.kunta 2.5 2.0 1.5 0-5 10-15 20-25 30-35 40+ Keskustaetäisyys (min.)

Kuvio 13.8: Työvoimaan kuuluvan Kuvio 13.6: Asuntokuntien keskikoko väestön keskitulot alueittain PKS:llä alueittain pääkaupunkiseudulla (PKS) (Lähde: S. Laakson otosaineisto pääkaupunkiseudun kotitalouksista vuodelta 1993). Mitä tummempi pallo, sitä pienemmät tulot vasemmassa kuoviossa 1.8 (ja sitä pienempi asuntokunta oikealla olevassa kuviossa 13.6)

Kuvio 13.7: Asuntokuntien mediaanitulo keskustaetäisyyden suhteen pääkaupunkiseudulla (Lähde: S. Laakson otosaineisto PKS:n kotitalouksista vuodelta 1993). 200 1000 mk 150 100 50 0-5 10-15 20-25 30-35 40+ Keskustaetäisyys (min.) Tulot/asuntokunta Tulot/asukas

Kuvio 13.8: Työvoimaan kuuluvan Kuvio 13.6: Asuntokuntien keskikoko väestön keskitulot alueittain PKS:llä alueittain pääkaupunkiseudulla (PKS) (Lähde: S. Laakson otosaineisto pääkaupunkiseudun kotitalouksista vuodelta 1993). Mitä tummempi pallo, sitä pienemmät tulot vasemmassa kuoviossa 1.8 (ja sitä pienempi asuntokunta oikealla olevassa kuviossa 13.6)

Kuvio 14.1: Toimipaikkojen keskimääräinen liikenne-etäisyys (min.) Helsingin keskustasta toimialoittain (toimipaikan henkilöstömäärällä painotettu keskiarvo). 35 min. ilmaliikenne; ympäristönhuolto, konttori- ja tietokoneiden valmistus 30 min. metallituotteiden valmistus muu sähkökoneiden ja laitteiden valmistus moottoriajoneuvojen kauppa ja huolto sekä polttoaineen vähittäismyynti maaliikenne; kulkuneuvojen, koneiden ja laitteiden vuokraus, elektroniikkateollisuus; kumi- ja muoviteollisuus; elintarviketeollisuus 25 min. kone- ja laiteteollisuus; kemian teollisuus; metsätalous; tekstiiliteollisuus lääkintäkojeiden ym. valmistus; tukkukauppa; huonekalujen valmistus rakentaminen; energiahuolto; puutuotteiden valmistus tietojenkäsittelypalvelu; laivanrakennus kaikki toimialat; kiinteistöalan palvelut; rakennusaineteollisuus 20 min. liikennettä palveleva toiminta, matkatoimistot vähittäiskauppa; tutkimus ja kehittäminen; muut palvelut; terveys- ja sosiaalipalvelut; kustantaminen ja painaminen; vakuutustoiminta posti- ja teleliikenne; koulutus; liike-elämän palvelut; vaatteiden valmistus majoitus- ja ravitsemistoiminta; virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta 15 min. julkinen hallinto ja maanpuolustus; järjestötoiminta; vesiliikenne rahoitustoiminta 10 min. rahoitusta palveleva toiminta 0 min. > Keskusta

Kuvio 14.2: Elintarviketeollisuuden henkilöstön kumulatiivinen sijaintijakauma keskustaetäisyyden suhteen pääkaupunkiseudulla 1998. Elintarviketeollisuus % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 0 10 20 30 40 50 60 Keskustaetäisyys, min. toimiala kaikki yritykset

Kuvio 14.3: Elintarviketeollisuuden toimipaikkojen sijainti pääkaupunkiseudulla 1998 (vähintään 5 henkilöä).

Kuvio 14.4: Elektroniikkateollisuuden henkilöstön kumulatiivinen sijaintijakauma keskustaetäisyyden suhteen pääkaupunkiseudulla 1998. % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Elektroniikkateollisuus 0 0 10 20 30 40 50 60 Keskustaetäisyys, min. toimiala kaikki yritykset

Kuvio 14.5: Elektroniikkateollisuuden toimipaikkojen sijainti pääkaupunkiseudulla 1998 (yli 5 henkilön toimipaikat).

Kuvio 14.6: Autokaupan henkilöstön kumulatiivinen sijaintijakauma keskustaetäisyyden suhteen pääkaupunkiseudulla 1998. % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Autokauppa 0 0 10 20 30 40 50 60 Keskustaetäisyys, min. toimiala kaikki yritykset

Kuvio 14.7: Autokaupan toimipaikkojen sijainti pääkaupunkiseudulla vuonna 1998 (yli 5 hengen toimipaikat).

Kuvio 14.8: Päivittäistavarakaupan henkilöstön kumulatiivinen sijaintijakauma keskustaetäisyyden suhteen pääkaupunkiseudulla 1998. Päivittäistavarakauppa % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 0 10 20 30 40 50 60 Keskustaetäisyys, min. toimiala kaikki yritykset

Kuvio 14.9: Päivittäistavarakaupan toimipaikkojen sijainti pääkaupunkiseudulla 1998 (yli 5 henkilön toimipaikat)

Kuvio 14.10: Hotellien henkilöstön kumulatiivinen sijaintijakauma keskustaetäisyyden suhteen pääkaupunkiseudulla 1998. % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Hotellit 0 0 10 20 30 40 50 60 Keskustaetäisyys, min. toimiala kaikki yritykset

Kuvio 14.11: Hotellien sijainti pääkaupunkiseudulla 1998 (yli 5 henkilön toimipaikat).

Kuvio 14.12: Rahoitusta palvelevan toiminnan henkilöstön kumulatiivinen sijaintijakauma keskustaetäisyyden suhteen pääkaupunkiseudulla 1998. % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Rahoitusta palveleva toiminta 0 0 10 20 30 40 50 60 Keskustaetäisyys, min. toimiala kaikki yritykset

Kuvio 14.13: Rahoitusta palvelevan toiminnan toimipaikkojen sijainti pääkaupunkiseudulla 1998 (yli 5 henkilön toimipaikat).

Kuvio 15.1: Erikoiskauppojen, konsulttiyritysten, teollisuusyritysten, kotitalouksien ja maatalouden tarjousvuokra ja sijoittuminen yksikeskustaisessa Euroa kaupungissa. Erikoiskaupat Konsulttiyritykset Teollisuusyritykset Kotitaloudet Maatalous Keskusta Etäisyys keskustasta Erikoiskaupat Konsulttiyritykset Teollisuusyritykset Kotitaloudet Maatalous

Kuvio 15.2: Tarjousvuokrat ja markkinavuokra yksikeskustaisessa kaupungissa. Tarjousvuokrat Euroa Erikoiskaupat Konsulttiyritykset Teollisuusyritykset Kotitaloudet Maatalous Euroa Etäisyys keskustasta Markkinavuokra Etäisyys keskustasta

Kuvio 15.3: Yritysten. ja kotital. tarjousvuokra ja sijoittuminen monikeskustaisessa kaupungissa Tarjousvuokrat Yritykset Kotitaloudet Maatalous Pääkeskus Etäisyys keskustasta Alakeskus Maankäyttö Yritykset Kotitaloudet Maatalous

Kuvio 15.4: Yritysten vientikysynnän muutoksen vaikutus kaupunkialueen tarjousvuokriin ja maankäyttöön. Mk Yritystoiminnan tarjousvuokrat: alkuperäinen viennin kasvun jälkeen palkkojen nousun jälkeen Kotitalouksien tarjousvuokrat: alkuperäinen palkkojen nousun jälkeen Maatalous Yritystoiminnan vyöhykkeen raja: alkuperäinen muutosten jälkeen Kaupunkialueen raja alkuperäinen muutosten jälkeen Etäisyys keskustasta

Kuvio 15.5: Liikennejärjestelmän nopeutumisen vaikutus kaupunkialueen tarjousvuokriin ja maankäyttöön. Mk Yritystoiminnan tarjousvuokrat: alkuperäinen työvoiman lisäyksen jälkeen Kotitalouksien tarjousvuokrat: alkuperäinen metron kättöönoton jälkeen työvoiman lisäyksen jälkeen Yritystoiminnan vyöhykkeen raja: alkuperäinen muutosten jälkeen Kaupunkialueen raja alkuperäinen muutosten jälkeen Etäisyys keskustasta

Kuvio 15.6: Kantakaupungin osuus Helsingin seudun väestöstä sekä jalostuksen, kaupan, muiden yksityisten palvelualojen sekä julkisen hallinnon ja hyvinvointipalveluiden työpaikoista (2000).

Kuvio 15.7: Väestötiheys (asukkaita / km 2 ) eräillä Suomen ja Euroopan kaupunkialueilla (kaup= keskuskaupunki, alue= koko kaupunkialue)

Kuvio 15.8: Keskuskaupungin osuus (%) kaupunkialueen väestöstä eräillä Suomen ja Euroopan kaupunkialueilla

Kuvio 15.9: Väestön ja työpaikkojen jakautuminen vyöhykkeittäin Helsingin seudulla v. 2000 (Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus).

Kuvio 15.10: Väestö- ja työpaikkatiheys (henkeä/km 2 ) vyöhykkeittäin Helsingin seudulla v. 2000 (Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus).

Kuvio 15.11: Väestö ja työpaikat vuosina 1950-2000 vyöhykkeittäin Helsingin seudulla (Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus).

Kuvio 15.12: Väestötiheys ja työpaikkatiheys vuosina 1950 ja 2000 vyöhykkeittäin Helsingin seudulla (Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus).

Kuvio 15.13: Maa-alueen jakautuminen käyttömuotoihin keskustaetäisyyden mukaan Helsingissä 1994 (Lähde: Helsingin kaupungin perusrekisteri).

Kuvio 15.14: Rakennettu kerrosala suhteessa maa-alaan keskustaetäisyyden mukaan Helsingissä ja Espoossa 1994 (Lähde: Helsingin ja Espoon kaupunkien perusrekisterit).

Kuvio 15.15: Rakennettu kerrosala suhteessa maa-alaan keskustaetäisyyden mukaan Helsingissä ja Espoossa 1994 ja 1950 (Lähde: Helsingin ja Espoon kaupunkien perusrekisterit).

Kuvio 15.16: Rakennusten kerrosalan jakautuminen käyttötarkoitustyyppeihin keskustaetäisyyden mukaan Helsingissä ja Espoossa 1994 (Lähde: Helsingin ja Espoon kaupunkien perusrekisterit).