Kanteleen Voima Oy Puhuri Oy vuosikertomus årsberättelse

Kanteleen Voima Oy Puhuri Oy vuosikertomus årsberättelse

Sisältö Tuulinen vuosi 2013, toimitusjohtajan katsaus......................................... 4 Voimalaitoksen tuotanto............................................................... 7 Polttoaineet............................................................................9 Tuulivoimahankkeet................................................................... 11 Toimintakertomus ja tilinpäätös 2013 Hallituksen toimintakertomus......................................................... 16 Kanteleen Voima konsernituloslaskelma ja tase....................................... 20 Kanteleen Voima Oy:n tuloslaskelma ja tase...........................................22 Puhuri Oy:n tuloslaskelma ja tase......................................................24 Kanteleen Voima Oy:n hallitus........................................................ 26 Omistajat.............................................................................27 Innehåll Siemens 3.0 MW DD Kuvat: Janne Körkkö, Helifoto Oy ja Kanteleen Voiman arkisto Graafinen suunnittelu: Wiizart Painatus: Forsberg, 2014 Fotografier: Janne Körkkö, Helifoto Oy och Kanteleen Voimas arkiv Svensk översättning: Viexpo Grafisk form: Wiizart Tryckning: Forsberg, 2014 Ett blåsigt 2013, verkställande direktörens översikt..................................... 4 Kraftverkets produktion................................................................ 7 Bränslen...............................................................................9 Vindkraftsprojekt..................................................................... 11 Verksamhetsberättelse och bokslut 2013 Styrelsens verksamhetsberättelse..................................................... 16 Kanteleen Voima koncernresultaträkning och balans.................................. 20 Kanteleen Voimas Oy:s resultaträkning och balans.....................................22 Puhuri Oy:s resultaträkning och balans................................................24 Kanteleen Voima Oy:s styrelse........................................................ 26 Ägarna................................................................................27 3

Toimitusjohtajan katsaus Tuulinen vuosi 2013 Eurooppalainen, pohjoismainen ja suomalainen energia-ala jatkoi alamäen laskua kuluneenakin vuonna. Tuontipolttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat jatkoivat yhä laskuaan. Sähkön tuonti jatkui lähes yhtä voimakkaana kuin aikaisemmin. Kiinteä tuonti Venäjältä on muuttunut arkipäivinä voimakkaasti vaihtelevaksi tuonniksi, jossa suurimmat tuontimäärät ovat silloin, kun maamme niitä vähiten tarvitsee, eli öisin, viikonloppuisin ja pyhäpäivinä. Tuontimäärät Ruotsista ja Norjasta pysyivät huomattavina, vaikka allaspinnat olivatkin laskussa aina loppuvuoteen saakka. Antti Vilkuna Lauhdetuotannolle toinen surkea vuosi Kulunut vuosi oli lauhdetuotannon kysynnälle yhä huono. Elo- ja syyskuulla oli enemmän ajomahdollisuuksia, kun sekä Meri-Porin että Olkiluoto 2 laitokset vikaantuivat. Erillistuotannon osuus maamme sähkönhankinnasta jäikin 9,7 %, joka on kolme prosenttia edellisen vuoden tasoa korkeampi, mutta sähköä erillistuotantona tuotettiin vain puolet vuoden 2010 määrästä. Uudet IE-direktiivit, poliittinen ohjaus ja kiristyvät polttoainemarkkinat voivat johtaa siihen, että sähkön erillistuotannon eli lauhdetuotannon laitoksia suljetaan, eikä korvaavaa kapasiteettia synny. Tämä sulkemisuhka yhdistettynä Venäjän tuonnin muutokseen, Pohjoismaiden tuonnin vesivoimasidonnaisuuteen ja rakenteilla olevan ydinvoimalan myöhästymiseen, ovat rakentamassa maahamme sähkömarkkinalle tilannetta, joka ei kestä minkäänlaista teollisuustuotannon elpymistä. Valitettavasti. Hiili korvaa turvetta Vuonna 2013 käytiin vilkasta keskustelua hiilenpolton lisääntymisestä. Tällainen keskustelu on toisaalta aika kummallista hurskastelua, kun samalla on turpeenverotuksen korotuksilla ajettu turve luvitustakin ahtaampaan rakoon sekä samalla päätöksellä leikattu metsähakkeen käytön tukia niin, että hake on useassa voimalaitoksessa jo kallein polttoaine. Pienenevien tuotantoalojen myö tä turpeen kyky huolehtia maamme energiahuollon huoltovarmuudesta on vakavasti heikentynyt. Vuoden 2007 jälkeen maassamme ei ole ollut turvevarastoja, joiden varaan uskottavasti voitaisiin rakentaa sähkön ja lämmön huoltovarmuutta. Tästä huolimatta ympäristöministeri ajoi vuoden aikana Ympäristösuojelulakiin säädöstä, joka pelkästään epäselvyytensä takia tulee vaikeuttamaan tulevaisuudessa uusien turvetuotantoalojen luvittamista. Omaa turvetta Kulunut vuosi oli ensimmäinen, kun yhtiön kaikki uudet turvetuotantoalueet olivat tuotannossa. Oman tuotannon määrä koko polttoainemäärästä oli ensimmäisen kerran huomattava, liki 300 GWh:ta. Luvituksessa olevista soista ei saatu uusia päätöksiä, vaikka eräät hankkeet ovat olleet viranomaisten pöydillä jo pitkään. Tuulivoimaa, lopultakin rakennetaan Tuulivoiman rakentaminen käyn- Verkställande direktörens översikt Ett blåsigt 2013 Även under det gångna året fortsatte nedgången för europeisk, nordisk och finländsk energiproduktion. Priserna för importbränsle och utsläppsrättigheter fortsatte sjunka. Importen av elektricitet fortsatte nästan på samma nivå som tidigare. Den fasta importen från Ryssland har ändrats till en mycket varierande import under vardagar, där de största importmängderna koncentreras till natt- och veckoslutstimmar samt helgdagar då behovet av elektricitet är som lägst i vårt land. Importmängderna från Sverige och Norge stannade på hög nivå, även om ytorna på vattenbassängerna sjönk fram till slutet av året. Ett dåligt år för kondensproduktion igen Det gångna året var fortsatt dåligt med tanke på efterfrågan på kondensproduktion. Under augusti och september fanns flera driftmöjligheter, när det uppkom fel på anläggningarna i både Meri- Pori och Olkiluoto 2. Särproduktionens andel av elproduktionen i vårt land var 9,7 %, vilket är tre procent högre än under föregående år, men den producerade mängden var enbart hälften av vad som producerades år 2010. Nya IE-direktiv, den politiska styrningen och de allt hårdare bränslemarknaderna kan leda till att anläggningar för särproduktion av elektricitet, dvs. kondensproduktionen stängs, och ingen ersättande kapacitet uppstår. Detta nedläggningshot kombinerat med ändringen i den ryska importen, de Nordiska ländernas avhängighet av vattenkraft samt förseningen av kärnkraftverket som är under uppbyggnad håller på att leda till en situation på elmarknaden i vårt land som inte klarar av någon återhämtning av industriproduktionen. Tyvärr. Kol ersätter torv År 2013 diskuterades det livligt om en ökning av kolförbränning. Sådan här diskussion är å andra sidan ganska märkligt hyckleri, när man samtidigt genom höjningar av torvbeskattningen försvårar processen med tillståndsbeviljande samt med samma beslut skär stöden för skogsflisanvändningen så, att flisen redan blivit det dyraste bränslet vid flera kraftverk. I takt med minskande produktionsområden har torvens förmåga att sörja för underhållssäkerheten inom energiförsörjningen i vårt land allvarligt försvagats. Efter år 2007 har vi i vårt land inte haft torvlager på vilka man på ett trovärdigt sätt kunde bygga underhållssäkerheten för el och värme. Trots detta har miljöministeriet under årets gång drivit en författning till miljövårdslagen, som med enbart sin otydlighet kommer att förorsaka svårigheter i framtiden i tillståndsbeviljande för nya torvproduktionsområden. Egen torv Det gångna året var det första året som bolagets alla nya torvproduktionsområden var i användning. Andelen egen produktion av hela bränslemängden var betydande för första gången, nämligen närmare 300 GWh. Det fattades inga nya beslut i behandlingen av ansökningar om tillstånd för torvmarker, även om vissa projekt redan länge legat på myndigheternas bord. 4 5

nistyi vuonna 2013, niin maassamme kuin Puhurissakin. Maamme tuulivoiman asennettu teho liki kaksinkertaistui vuodessa ja vähintään sama 200 MW lisäys tulee kuluvanakin vuotena. Tarastin työnä ollut tuulivoiman investointien esteiden poistaminen eteni hyvin. Erityisen suuri yllätys taisi olla niin poliitikoille, viranomaisille kuin toiminnanharjoittajille Ruukin tutka-ongelmaan löytynyt ratkaisu, joka vahvistettiin erityisellä lailla kesäkuun lopussa. Puhurin ensimmäisen tuulipuiston Kopsa 1:n rakennus- ja asennustyöt tehtiin kesän aikana ja syksyllä päästiin viettämään vihkijäisiä. Samoihin aikoihin päästiin myös aloittamaan Kopsa 2 investointia, jonka mahdollisti Ruukin tutkaan liittyvä erityinen kompensaatiolaki. Ilman tutkaa olisimme rakentaneet molemmat hankkeet yhdellä kertaa, mutta parempi näin, kuin ei ollenkaan. Tuulisessa maailmassa Kulunutkin vuosi on vaatinut Kanteleen Voiman ja Puhurin henkilökunnalta erityistä sitkeyttä. Kiitos henkilökunnalle hyvästä työstä tässä tuulisessa maailmassa. Erityinen kiitos myös omistajillemme luottamuksesta yhtiötä ja organisaatiota kohtaan niin lauhdetuotannon haasteissa kuin tuulivoimainvestointien riskien kanssa. Voimalaitoksen tuotanto Tuotanto Sähköä voimalaitos tuotti helmi-, elo-, syys-, marras- ja joulukuussa. Tuotantomäärä oli 193 GWh ja ajovuorokausia tuli 69. Alkuvuoden ajoa rajoitti turvepula ja helmikuun ajon jälkeen jäätiin odottamaan seuraavan kesän turvetta. Vuosihuoltoa tehtiin pääasiassa oman henkilöstön voimin. Turvepulasta johtuen laitos oli vuosihuollossa maaliskuun puolesta välistä juhannukseen asti. Turvetuotanto alkoi keväällä hyvin, mutta keskikesän sateet heikensivät tuotantoa. Loppusyksyn ollessa kuitenkin lämmin ja sateeton turvetuotannossa päästiin miltei tavoitteisiin ja syksyllä oli polttoainetta tarjolla. Laitos käynnistettiin elokuussa ja syksyn ajot olivatkin vuoden kannattavimmat. Polttoainetta pääkattilalla kului vuonna 2013 kaikkiaan 524 GWh:ia, josta biopolttoaineiden osuus oli 13,7 %. Laitoksen käytettävyys vuonna 2013 oli 95 %. Ympäristöasiat Päästöissä voimalaitoksella pysyttiin raja-arvojen alapuolella. Voimalaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemus (jätetty joulukuussa 2010) otettiin Pohjois-Suomen AVI:ssa käsittelyyn vuonna 2013. Vuosihuolto 2013 Voimalaitoksen ajotilanteesta johtuen vuosihuolto ajoitettiin pitkälle aikavälille. Suurin yksittäinen työ oli kuumakaasupalkeiden Käyntiaika /Driftstid Tuotanto /Produktion Äntligen byggs det vindkraft Byggandet av vindkraft påbörjades äntligen under år 2013, såväl i vårt land som i Puhuri. Effekten av vårt lands vindkraft närapå fördubblades under ett års tid och samma ökning på minst 200 MW kommer vi att få också under detta år. Tarastis arbete med att avskaffa förhinder för investeringar inom vindkraften framskred väl. Lösningen som hittades till Ruukkis radarproblem och som stadfästes med en särskild lag i slutet av juni var en stor överraskning för såväl politiker, myndigheter som aktörer. Byggnads- och monteringsarbeten för Puhuris första vindpark Kopsa utfördes under sommaren och invigningsfesten hölls på hösten. Samtidigt kunde man också påbörja investeringen på Kopsa 2, vilket möjliggjordes av den särskilda kompensationslagen gällande Ruukkis radar. Utan radarn skulle vi ha byggt båda projekten samtidigt, men bättre så här än inte alls. I en blåsig värld Också det gångna året har krävt speciell uthållighet av personalen hos Kanteleen Voima och Puhuri. Ett stort tack till personalen för ett fint arbete i denna blåsiga värld. Ett speciellt tack också till våra ägare för förtroendet gentemot bolaget och organisationen såväl gällande utmaningar inom kondensproduktionen som risker i vindkraftinvesteringar. Produktion Kraftverket producerade elektricitet i februari, augusti, september, november och december. Produktionen uppgick till 193 GWh och driftdygnen blev 69 st. Torvbristen begränsade driften i början av året, och efter februari stannade produktionen i väntan på torv från kommande sommar. De årliga servicearbetena utfördes huvudsakligen av den egna personalen. Med anledning av torvbristen utfördes kraftverkets årliga servicearbeten från och med mitten av mars till Kraftverkets produktion midsommar. Torvproduktionen började bra under våren, men den regniga högsommaren försvagade produktionen. Tack vare den varma och regnfria senhösten kunde målsättningarna i torvproduktionen närapå nås och under hösten fanns det bränsle att tillgå. Kraftverket kördes i gång i augusti och höstens driftperioder var också de mest lönsamma under året. År 2013 användes allt som allt 524 GWh bränsle i huvudpannan. Biobränslenas andel av alla bränslen var 13,7 % år 2013. Kraftverkets drift fortsatte år 2013 på en god nivå på 95 %. Miljöfrågor För utsläppens del höll kraftverket sig under gränsvärdena. Kraftverkets ansökan om översyn av tillståndsbestämmelserna i miljötillståndet (inlämnat i december 2010) togs till behandling hos Norra Finlands Regionförvaltningsverk år 2013. Årsservice 2013 Med anledning av kraftverkets 6 7

uusinta ja tätä työtä jatketaan myös seuraavassa vuosihuollossa. Toinen merkittävä työ oli laitoksen pääkattilan puhdistus ja täystarkastus. Tarkastuksessa ei löytynyt mitään mainittavia ongelmia. Myös paineastioiden täystarkastus ja raskaan polttoöljyn säiliön sisäpuolinen tarkastus tehtiin vuosihuollon aikana. Näissäkään ei löytynyt mitään ongelmia. Investoinnit Merkittävin voimalaitoksen investointi oli Balance+ järjestelmän käyttöönotto, jonka tarkoituksena on laitoksen pääsäätöjen toiminnan tehostaminen erilaisissa ajotilanteissa. Automaation uusintaa on jatkettu uusimalla vanha logiikkapohjainen öljypoltinautomaatio osaksi laitoksen pääjärjestelmää, samalla uusittiin kaikki öljyliekinvartijat. Vuosihuollon aikana uusittiin myös taajuusmuuttajia, porttien ohjauslaitteita sekä paloilmoituslaitteita. Turve Vuosi 2013 oli toinen tuotantovuosi Kanteleen Voiman omilla soilla. Tuotannossa oli yhdeksän suota, joilla turpeen nosto päästiin aloittamaan toukokuun puolivälissä noin kaksi viikkoa edellistä vuotta myöhemmin. Lämpimän ja kuivan sään myötä tuotanto käynnistyi vauhdikkaasti. Kolmen viikon tuotantojaksolla turvetta kertyi aumoihin jo enemmän kuin koko edellisenä vuotena yhteensä. Kesäkuun puolivälissä sää kuiten- Polttoaineet kin muuttui ja keskikesällä sateet haittasivat tuotantoa merkittävästi. Heinäkuun rankkojen ukkoskuurojen jälkeen joillakin alueilla tuotantokenttiä jouduttiin kuivattamaan pitkään, ennen kuin tuotanto pääsi jälleen käyntiin. Elokuun ja syyskuun poutajaksot kuitenkin korjasivat tilannetta ja loppujen lopuksi omilla soilla päästiin jyrsinturvetuotannossa kokonaisuutena noin 90 %:iin tavoitteesta. Rahkanevan kesällä 2009 käynnistyneen hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn liittyvä YVA-selostus valmistui loppuvuodesta ja esiteltiin yleisötilaisuudessa 4.12.2013. Yhteysviranomaisen lausunnon jälkeen hankkeelle haetaan ympäristölupaa keväällä 2014. Varpunevan ympäristölupahakemus jätettiin viranomaisille keväällä 2011. Keväällä 2012 hakemukseen tehtiin lisäselvityksiä, muun muassa viitasammakon esiintymisselvitys. Viitasamma- Päästöt ilmaan, päästökertoimet Utsläpp i luften, utsläppsfaktorer, 2007 2013 Pääkattilan polttoaineet vuonna 2013 Huvudpannans bränslen 2013 driftläge utfördes den årliga servicen på en lång tidsperiod. Det enskilt största arbetet var att förnya bälgarna på hetgaskanalerna och detta arbete fortsätter vid nästa årsservice. Huvudpannan rengjordes och genomgick en fullständig granskning. Vid granskningen uppkom inga nämnvärda problem. Under årsservicen gjordes också en fullständig granskning av tryckkärlen och en invändig granskning av cisternen för tung brännolja. Inga problem hittades på dem. Investeringar Kraftverkets viktigaste investering var ibruktagandet av Balance +-systemet, där syftet är att effektivera huvudregleringen i kraftverket i olika driftsituationer. Förnyandet av automationen har fortsatts genom att förnya den gamla logikbaserade oljeförbränningsautomatiken till en del av kraftverkets huvudsystem, samtidigt förnyades alla oljeflamvakter. Under årsservices förnyades också frekvenstransformatorn, styranord ningar för portarna samt brandlarmen. Torv År 2013 var det andra produktionsåret på Kanteleen Voimas egna torvmarker. Nio torvmarker var i produktion, och torvbrytningen på dessa kunde påbörjas i mitten av maj, cirka två veckor tidigare än föregående år. I och med det varma och torra vädret inleddes produktionen med fart. Under den tre veckor långa produktionsperioden samlades det redan mera torv i stackarna än under hela föregående år. I mitten av juni ändrades dock väderleken Bränslen och högsommarens regn försvårade produktionen avsevärt. Efter de häftiga åskskurarna under juli månad var man tvungen att torka produktionsfälten på vissa områden mycket länge innan produktionen igen kunde inledas. De regnfria perioderna i augusti och september förbättrade situationen och till slut nåddes sammanlagt cirka 90 % av målsättningen i frästorvsproduktionen på de egna torvmarkerna. MKB-beskrivningen i anslutning till miljökonsekvensbedömningsförfarandet för Rahkanevaprojektet som inleddes sommaren 2009 blev färdig i slutet av året och presenterades för allmänheten 4.12.2013. Efter kontaktmyndighetens utlåtande söker man om miljötillstånd för projektet våren 2014. Ansökan om miljötillstånd för Varpuneva inlämnades till myndigheterna våren 2011. Våren 2012 gjordes kompletterande utredningar till ansökan, bland annat utredningen över åkergrodans förekomst. Inga åkergrodor observe- 8 9

koista ei alueella tehty havaintoa. Päätöstä lupahakemukseen odotetaan edelleen. Uusien tuotantoalueiden hankintaa jatketaan osana voimalaitoksen polttoainestrategiaa. Kaikilla Kanteleen Voima Oy:n nykyisillä ja tulevilla tuotantoalueilla käytetään nykyaikaista, moniportaista vesienpuhdistusjärjestelmää, johon kuuluu muun muassa pintavalutuskenttä. Haapaveden voimalaitoksella jyrsinturvetta käytettiin sähkön tuotantoon vuonna 2013 noin 450 GWh:a. Puu Puupolttoaineita käytettiin Haapaveden voimalaitoksen tuotannossa vuonna 2013 noin 72 GWh:a. Puun osuus käytetyistä polttoaineista oli noin 14 %. Ranka- ja kokopuuhakkeita jauhettiin biomassajauhimilla voimalaitoksen pölypolttoon sopivaksi polttoaineeksi. Hakkuutähteistä pienempään palakokoon tehtyä haketta syötettiin polttoon myös ilman jauhatusta. Puuteollisuuden sivutuotteista käytettiin polttoaineina sahanpurua ja sahanpurubrikettiä. Haapakenttä Haapakenttä- biopolttoaineterminaalissa polttoaineiden toimittajat ja käyttäjät varastoivat ja käsittelivät metsäpolttoaineiden raaka-aineita, valmista haketta ja sahanpurua. Kanteleen Voima Oy haketti voimalaitoksen käyttöön terminaaliin edellisenä talvena varastoitua, kesän aikana kuivunutta energiapuuta. Terminaaliin alettiin syksyllä myös ajaa seuraavaa lämmityskautta varten uutta energiapuuta kuivumaan ja odottamaan haketusta. Raskas polttoöljy Raskasta polttoöljyä käytettiin voimalaitoksella tuki- ja käynnistyspolttoaineena sekä apukattiloissa vuonna 2013 noin 19,4 GWh:a. RAKENTAMINEN ON ALKANUT, TUTKA-ASIA KUNTOON Vuosien suunnittelun jälkeen tuulivoimapuistojen rakentaminen on alkanut. Kertomusvuoden aikana valmistui Puhurin Kopsa 1 tuulivoimapuisto sekä Oy Perhonjoki Ab:lle rakennettu Ristivedon tuulipuisto. Raahen hyvin alkanut tuulivoimarakentaminen oli lähellä hyytyä vain Kopsa 1-puistoon, mutta valtion eri hallintoalojen, alueen kuntien, edunvalvontajärjestöjen Tuulivoimahankkeet ja tuulivoimayhtiöiden yhteisellä ponnistelulla saatiin laadittua erityislaki Raahen seudun tutkakompensaatiosta. Hanke oli mahdollista viedä läpi nopealla aikataululla, kun poliittinen yhteisymmärrys löytyi ja kun lähes kolmesataa tuulivoimalaa ilmoitettiin tutkalain mukaisen kompensaation piiriin. Lopullinen tutkalain läpimeno olikin liki nopeusennätys, kun se saatiin eduskunnasta läpi kuudessa viikossa ja pari päivää säätämisen jälkeen voimaan. TOTEUTUNEET HANKKEET Kopsa I Puhuri Oy:n Raahen Kopsassa sijaitseva tuulipuisto vihittiin käyttöön lokakuussa 2013. Puisto koostuu seitsemästä Siemens Oy:n toimittamasta tuulivoimalasta. Yksittäisen tuulivoimalan nimellisteho on 3,0 megawattia ja seitsemän voimalaa yhdessä tuottavat arviolta noin 75 GWh sähköä vuodessa. Voimaloiden kokonaiskorkeus on noin 200 metriä, joka muodostuu 142,5 metrin napakor- rades på området. Beslutet därom väntas fortfarande. Anskaffningen av nya produktionsområden fortsätter som en del av kraftverkets bränslestrategi. På alla Kanteleen Voima Oy:s nuvarande och kommande produktionsområden används ett modernt flerstegs vattenreningssystem, till vilket hör bl.a. en spillvattenreningsplan. Till Haapavesi kraftverks elproduktion användes ca 450 GWh frästorv år 2013. Trä Vid Haapavesi kraftverks produktion använde man ca 72 GWh träbränslen år 2013. Andelen trä av använda bränslen var cirka 14 %. Spant- och helträdsflis krossades med biomassakrossar till bränsle som lämpar sig för pulverförbränning i kraftverket. Flis som flisats till mindre bitar av flisrester har matats till förbränningen också utan krossning. Som bränslen har använts biprodukter från träindustrin, såsom sågspån och sågspånsbriketter. Haapakenttä Vid biobränsleterminalen Haapakenttä lagrade och hanterade bränsleleverantörer och företagare råmaterial till träbränslen, färdigt flis och sågspån. Energived som lagrats i terminalen föregående vinter och torkat under sommaren flisades av Kanteleen Voima Oy för kraftverkets bruk. Också ny energived för följande uppvärmningsperiod började köras till terminalen under hösten för tork och för att vänta på flisning. Tung brännolja Som stöd- och startbränsle samt i hjälppannor användes år 2013 ca 19,4 GWh tung brännolja vid kraftverket. BYGGANDET HAR INLETTS, RADARÄRENDET I ORDNING Efter år av planering har byggandet av vindkraftparker påbörjats. Under verksamhetsåret färdigställdes Puhuris vindkraftpark Kopsa 1 samt Ristiveto vindpark som byggdes för Oy Perhonjoki Ab. Vidkraftsbyggandet som börjat bra i Brahestad höll på att stanna av efter vindparken Kopsa 1, men med gemensamma ansträngningar från statens olika Vindkraftprojekt förvaltningsområden, nejdens kommuner, intressebevakningsorganisationer och vindkraftbolag kunde man stifta en särskild lag för radarkompensation i Brahestads område. Projektet kunde genomföras med en snabb tidtabell genom politiskt samförstånd och när närmare trehundra vindkraftverk anmäldes till kompensationen i enlighet med lagen om kompensationsområden för vindkraft. Lagen godkändes i rekordfart i och med att det tog sex veckor att behandla den i riksdagen och den trädde i kraft några dagar efter den stiftats. GENOMFÖRDA PROJEKT Kopsa I Puhuri Oy:s vindpark som är belägen i Kopsa i Brahestad invigdes i oktober 2013. Parken består av sju vindkraftverk levererade av Siemens Oy. Den normala effekten för ett enskilt vindkraftverk är 3,0 megawatt och de sju kraftverken producerar sammanlagt uppskatt- 10 11

keudesta ja 113 metrin roottorista. Puisto liittyy kantaverkkoyhtiö Fingridin 110 kv:n voimalinjaan 25 MVA:n kokoisen Pirttiselän muuntoaseman kautta. Investoinnin kokonaisarvo on noin 35 miljoona euroa. Kopsa -projektin ensimmäisen vaiheen rakennusluvat tulivat lainvoimaisiksi toukokuussa 2012. Maanrakennus- ja perustustyöt toteutettiin vuoden 2012 syksyllä. Koneiden asennus alkoi keväällä 2013. Juhannuksena 2013 ensimmäiset megawatit oli jo tuotettu valtakunnan verkkoon. Hanke on kohdannut myös vastoinkäymisiä. Tv signaalien kanssa on ollut ongelmaa Kopsan kylällä ja myös voimaloiden ääni on aiheuttanut keskustelua. Puhuri on pyrkinyt aktiivisesti ratkaisemaan ongelmia laitetoimittajan ja muiden asioihin liittyvien toimijoiden kanssa. Kopsa II Kopsan tuulipuiston toisen vaiheen rakennustyöt alkoivat lokakuussa 2013 heti luvituksen valmistuttua. Hanke on ensimmäisen, josta maksetaan uuden tutkalain mukaista tutkakompensaatiota. Puistoon tulee 10 kappaletta nimellisteholtaan 3.3 MW Vestaksen toimittamaa tuulivoimalaa. Voimalat tullaan pystyttämään kesän ja syksyn 2014 aikana. Kopsa II puiston kokonaisinvestoinnin arvo on noin 50 miljoonaa euroa. Hanketta varten rakennetaan yli neljä kilometriä uusia teitä ja uusi sähköasema. HANKKEIDEN TILANNE Tulevien ja käynnissä olevien hankkeiden osalta Puhurin tulevat vuodet vaikuttavat valoisilta ja haasteellisilta ja sen myötä työntäyteisiltä. Toteutuneiden hankkeiden lisäksi Puhurilla on useita luvituksen erivaiheissa olevia hankkeita. Näiden hankkeiden lisäksi putkessa on useita kymmeniä esiselvitysvaiheessa eli etsinnässä olevia hankkeita, joista toteutukseen nousee muutamia. Lisäksi kolmannessa hankekorissa on etenemässä tutkaselvitykseen laitetut hankkeet. Puhuri jatkaa strategiansa mukaisella linjalla ja uusien hankkeiden osalta hyväksi havaitulla tiellä, eli etsitään hyvätuulisia alueita, joissa hanke saadaan rakennettua mahdollisimman pienillä ympäristövaikutuksilla. Vuohtomäki on Puhurin Pyhäsalmen kahdeksan voimalan hanke. Vuohtomäen osayleiskaava on hyväksytty Pyhäsalmen kaupunginvaltuustossa. Tosin kaavasta on valitettu, mutta optimistisesti odotamme, että hanke etenee rivakasti vuoden 2015 aikana myös työmaatoimintojen osalta. Parhalahti, Pyhäjoen kunnan alueella sijaitsevan 16 tuulivoimalan hankkeen YVA selvitykset on tehty ja ELY-keskuksen viranomaisten lausunto YVA:sta valmistunee huhtikuun lopulla. Kaavaprosessi on edennyt samanaikaisesti YVA asioiden kanssa ja tällä hetkellä kaavaluonnos on nähtävillä. Hankkeen työmaatoiminnot tapahtunevat vuoden 2015 loppupuolella tai vuoden 2016 aikana. Ketunperä on Raahen alueelle sijaitseva 12 tuulivoimalan hanke. Ketunperän YVA:n loppulausunto on saatu keväällä 2013 ja tällä hetkellä työstetään kaavaa. Alueella ilmeni paljon YVA:n liittyvien selvitysten perusteella tekijöitä mm. linnustoa ja luontokohteita, joiden vuoksi yksittäisten tuulivoimaloiden sijoittelua on jouduttu muuttamaan useaan otteeseen. Ketunperän hankkeen pystytystoiminnot alkanevat vuoden 2016 aikana. Tässä hankkeessa on tehty vahvaa yhteistyötä Puhurin ja Tuuliwatti Oy:n välillä, mm. ympäristövaikutusten arvioinnin osalta. Edellisten hankkeiden lisäksi Puhuri on kehittänyt Tunturivoima Oy:lle Pyhänkosken tuulivoimahanketta. Pyhänkoski on neljän voimalan hanke jakautuen sekä ningsvis ca 75 GWh elektricitet per år. Kraftverkens totala höjd är cirka 200 meter, vilket består av en navhöjd på 142,5 meter och rotorer på 113 meter. Parken är ansluten till stamnätsbolaget Fingrids 110 kv:s kraftlinje via Pirttiselkä transformatorstation som har en storlek på 25 MVA. Det totala värdet på investeringen uppgår till cirka 35 miljoner euro. Byggnadstillstånden för första skedet av Kopsa-projektet beviljades i maj 2012. Jordbyggnadsoch grundkonstruktionsarbeten genomfördes under hösten 2012. Monteringen av maskiner påbörjades våren 2013. Midsommaren 2013 hade de första megawatten redan producerats till stamnätet. Projektet har också stött på motgångar. I Kopsa by har det funnits problem med tv-signaler, därtill har ljudet från kraftverken gett upphov till diskussioner. Puhuri har strävat efter att aktivt lösa dessa problem med maskinleverantörer och med andra aktörer i anslutning till ärenden. Kopsa II Byggnadsarbetena för det andra skedet av Kopsa vindpark inleddes i oktober 2013 genast efter att tillstånd beviljats. Projektet är det första där man betalar radarkompensation i enlighet med den nya lagen om kompensationsområden för vindkraft. Parken kommer att bestå av 10 stycken vindkraftverk på 3,3 MW:s effekt levererade av Vestas. Kraftverkena kommer att uppföras under sommaren och hösten 2014. Det totala värdet på investeringen på Kopsa II är cirka 50 miljoner euro. Över fyra kilometer nya vägar och en ny elstation byggs för projektet. PROJEKTSITUATIONEN För de kommande och pågående projektens del verkar Puhuris framtida år bli både ljusa och utmanande och därmed också föra med sig mycket arbete. Utöver de projekt som har genomförts har Puhuri på gång flera projekt som är i olika skeden av tillståndsbehandling. I tillägg till dessa projekt har man flera tiotals projekt i förundersökningsskede, d.v.s. man letar efter nya projekt, av vilka några kommer att genomföras. Utöver dessa har man i den tredje projektkorgen projekt som fortskrider till radarutredning. Puhuri fortsätter enligt den linje som fastställts i strategin och som varit framgångsrik för nya projekt, d.v.s. att leta efter områden med tillräckligt bra vindstyrka där projekt kan byggas med så små miljöeffekter som möjligt. Vuohtomäki är Puhuris projekt som omfattar åtta kraftverk i Pyhäsalmi. Delgeneralplanen för Vuohtomäki har godkänts i Pyhäsalmi stadsfullmäktige. Besvär över beslutet har dock inlämnats, men vi är optimistiska och förväntar oss att projektet framskrider raskt under år 2015 även i fråga om byggarbetsplatsverksamheten. Angående Parhalahtiprojektet med 16 vindkraftverk i Pyhäjoki kommun är MKB-utredningarna klara och NMT-centralens utlåtande om MKB torde bli klar i slutet av april. Planläggningsprocessen har framskridit samtidigt med MKB-ärendena och för närvarande finns planförslaget till påseende. Projektets byggarbetsplatsverksamhet torde ske under slutet av år 2015 eller under år 2016. Ketunperä i Brahestad är ett vindkraftprojekt som omfattar 12 vindkraftverk. Det slutliga MKB-beslutet kom våren 2013 och för närvarande arbetar man med planläggningen. Utgående från utredningar i anslutning till MKB förekom vissa faktorer på området, bl.a. fågelbestånd och naturobjekt och med anledning av dessa har man varit tvungen att ändra placeringen av enskilda 12 13

Pyhäjoen että Merijärven kuntien alueille. Hankkeen lupaprosessi on edennyt siten, että kevään 2014 aikana saanemme tarvittavat rakennus- ja ympäristöluvat, jonka jälkeen pääsemme aikatauluttamaan rakentamista, heti Kopsa II:n valmistuttua. Organisaatio Puhuri Oy on leventänyt hartioitaan rekrytoinneilla. Kuluneen vuoden aikana on palkattu henkilöitä vastaamaan sekä uusista hankkeista että ylläpitämään jo rakennettuja tuulipuistoja. Uusista resursseita huolimatta hankkeiden toteutus on hidasta johtuen byrokraattisesta, jatkuvasti muuttuvista ja hitaista lupaprosesseista. Edellä mainittuun lupaprosessien hitauteen liittyen Puhuri on tehnyt hyviä ja kauaskantoisia päätöksiä edellisinä vuosina, joten tulevina vuosina voimme nauttia uusista tuulienergiaan liittyvistä investointiuutisista. Kanteleen Voima Oy ja Puhuri Oy Toimintakertomus ja tilinpäätös Verksamhetsberättelse och bokslut 2013 vindkraftverk ett flertal gånger. Uppförandet av Ketunperä-projektet torde inledas under år 2016. I detta projekt har samarbetet mellan Puhuri och Tuuliwatti Oy varit intensivt, bl.a. gällande bedömningen av miljökonsekvenserna. Utöver ovannämnda projekt har Puhuri utvecklat Pyhänkoski vindkraftprojekt för Tunturivoima Oy. Pyhänkoski är ett projekt som omfattar fyra kraftverk i kommunerna Pyhäjoki och Merijärvi. Tillståndsprocessen i projektet har framskridit så, att under våren 2014 torde vi få de erforderliga byggnads- och miljötillstånden och kan därefter schemalägga byggandet genast efter att Kopsa II färdigställts. Organisation Puhuri Oy har breddat sin bas med rekryteringar. Under det gångna året har ny personal anställts för att ansvara för både nya projekt och för att driva redan färdigställda vindparker. Trots nya resurser har genomförandet av projekt varit långsamt på grund av byråkratiska och långsamma tillståndsprocesser som kontinuerligt ändras. I anknytning till ovannämnda långsamhet med tillståndsprocesser har Puhuri fattat goda och långsiktiga beslut under de föregående åren vilket betyder att vi under de kommande åren kan njuta av nya investeringsnyheter i anslutning till vindenergi. 14 15

anteleen Voima -konserniin Kkuuluvat emoyhtiö Kanteleen Voima Oy ja tytäryhtiö Puhuri Oy. Kanteleen Voima Oy tuottaa Haapaveden voimalaitoksella omistajilleen lauhdesähköä. Puhuri Oy on konsernin tuulivoimayhtiö. Vuosi 2013 oli Kanteleen Voima Oy:n seitsemäs ja Puhuri Oy:n kolmas täysi toimintavuosi. Haapaveden voimalaitos Voimalaitoksen tuotanto jäi erittäin vähäiseksi, mutta vähät ajot sijoittuivat kohtuullisen hyville sähkön pörssihinnan hetkille. Syynä vähäiseen tuotantoon oli sähkön alhainen markkinahinta ja kivihiilen laskeneen hinnan vuoksi laitoksen huono kilpailukyky tuontipolttoaineita käyttäviin voimalaitoksiin verrattuna. Voimalaitoksen nettotuotannoksi koko vuodelle jäi KANTELEEN VOIMA -KONSERNI Hallituksen toimintakertomus 193 GWh. Polttoainetta käytettiin sähköntuotantoon 524 GWh, josta puun osuus oli 13,7 %. Öljyn käyttö pääkattilan tuki- ja käynnistyspolttoaineena osuus oli, 1,3 %, öljyn sijasta priimaukseen käytettiin pääasiassa puubrikettiä. Apukattiloiden öljyn käyttö oli 12,6 GWh. Päästöoikeuksia käytettiin yhteensä 176 289 t. Polttoaineet Vuosi 2013 oli ensimmäinen vuosi, kun yhtiön nykyinen oma turvetuotantokapasiteetti oli lähes kokonaan käytettävissä. Omaa turvetuotantoa oli yhdeksällä suolla, tuotettu määrä oli noin 284 GWh, varsinaisen tuotannon ovat hoitaneet turveurakoitsijat. Yhtiön omistamalla osalla Kärsämäennevaa ei ollut tuotantotoimintaa kuluneen kesän aikana. Lupakäsittelyssä on kaksi suota ja lupavalmistelussa (YVA) yksi suo, mutta yhtään uutta tuotantolupaa ei kuluvana vuonna saatu. Uusien tuotantoalueiden hankinta on käynnissä useassa muussa kohteessa. Puun, varsinkin metsähakkeen, osuus polttoaineesta jäi aikaisempaa pienemmäksi, koska turpeen verotuksen yhteydessä metsähakkeen syöttötariffia laskettiin niin, että puu ei ollut enää kilpailukykyinen polttoaine. Puhuri Oy investoi ensimmäisen tuulipuistonsa Puhuri Oy:n tuulivoimahankkeet etenivät lähes suunnitellusti. Kanteleen Voima Oy omistaa Puhuri Oy:n koko osakekannan ja yhtiöillä on sama hallitus. Kopsa 1 tuulipuiston seitsemän 3,0 MW tuulivoimalaa kytkettiin kesällä Pirttiselän sähköasemaan. Hanke valmistui eräiden toimitusvaikeuksien takia hieman aikataulusta myöhässä, mutta budjetoitu kokonaisinvestointi hieman alittui. Syyskesällä, kun Raahen-Ruukin tutka-asia saatiin erityislailla ratkaistua, aloitettiin uuden tuulivoimapuiston rakennustyöt. Tähän Kopsa 2 puistoon tulee kymmenen 3,3 MW tuulivoimalaa. Hanke valmistuu syksyllä 2014. Raahen Ketunperän ja Vuohtomäen tuulivoimapuistojen kaavoitustyöt jatkuivat. Parhalahden tuulivoimapuiston YVA- ja kaavoitustyö alkoi. Piehingin Ylipään tuulipuistojen YVA keskeytettiin löytyneiden luontoarvojen ja tiukentuneiden melumääräysten takia. Myös muita uusia tuulivoimahankkeita on käynnistetty. Yhtiön henkilökunta on Puhurin hankkeiden kehittämisen lisäksi tarjonnut asiantuntijapalveluita osakkaiden tuulivoimahankkeisiin, mm. Oy Perhonjoki Ab:n Ristivuoren tuulipuistoon. Omistus Emoyhtiön omistajina olivat tilikauden lopussa Oy Katternö Kraft Ab, Kaakon Energia Oy, Suomen Voima Oy, Valkeakosken Energia Oy ja Ålands Elandelslag. Omistuksessa ei ole tapahtunut muutoksia kertomusvuoden aikana. Vuonna 2012 Kopsan tuulivoimainvestoinnin yhteydessä emoyhtiö jaettiin T- ja P-osakesarjoihin, joista edellinen hallinnoi lämpövoimaa ja jälkimmäinen tuulivoimaa. Vastaavasti Puhuri Oy on jaettu kolmeen osakesarjaan, joista K1-sarjassa on Kopsa 1 tuulivoimapuisto, A-sarjassa kehityshankkeet ja uudessa K2-sarjassa Kopsa 2 -tuulivoimapuisto. Emoyhtiön P-osakesarjan ja Puhurin K2-osakesarjan osakepääomaa on korotettu kertomusvuoden aikana. Talous Konsernin liikevaihto oli 23 781 801 (22 640 627 ) ja tulos 1 661 394 voitollinen (380 077 tappiollinen), taseen loppusumma oli 75 951 223 (64 239 005 ). Emoyhtiön liikevaihto oli 23 113 910 (22 560 832 ) ja tulos 9 120 tappiollinen (6 181 tappiollinen). Taseen loppusumma oli 64 452 467 (59 875 378 ). Kanteleen Voima Oy ja Puhuri Oy toimivat omakustannusperiaatteella ja osakkaat maksavat kiinteät kustannukset omistuksensa suhteessa, tuotettu sähkö myydään omistajille muuttuvaa kustannusta vastaavalla hinnalla ja omistuksen suhteessa. Omakustannusperusteisesta toimintaperiaatteesta johtuen taloudellisten tunnuslukujen esittäminen ei ole tarkoituksenmukaista liiketoiminnan, taloudellisen aseman tai tuloksen ymmärtämiseksi. Henkilöstö Konsernin palveluksessa oli 31.12.2013 47 henkilöä (emoyhtiössä 41 henkilöä). Vuoden aikana palkattiin viisi uutta henkilöä työpaikan vaihdosten ja eläkkeelle jäämisien johdosta sekä lisäresurssiksi Puhurille. Ulkopuolisina palveluina ostetaan edelleen mm. laboratori- T ill koncernen Kanteleen Voima hör moderbolaget Kanteleen Voima Oy och dotterbolaget Puhuri Oy. Kanteleen Voima Oy producerar för sina ägare kondensel vid kraftverket i Haapavesi. Puhuri Oy är koncernens vindkraftverk. År 2013 var Kanteleen Voima Oy:s sjunde och Puhuri Oy:s tredje kompletta verksamhetsår. KANTELEEN VOIMA-KONCERNEN Styrelsens verksamhetsberättelse Kraftverket i Haapavesi Kraftverkets produktion blev mycket låg, men de korta driftperioderna sammanföll med tidsperioder med rimligt höga börspriser för el. Orsaken till den låga produktionen var det låga marknadspriset på elektricitet och kraftverkets dåliga konkurrenskraft jämfört med kraftverk som använder importbränslen vilket förorsakades av det sjunkande priset på stenkol. Nettoproduktionen för Haapavesi kraftverk blev 193 GWh. Till elproduktionen användes bränsle 524 GWh av vilket andelen trä var 13,7 %. Andelen olja som användes till huvudpannans stöd- och startbränsle var endast 1,3 %. I stället för olja användes huvudsakligen träbriketter för att förbättra förbränningen. Användningen av olja i hjälppannorna var 12,6 GWh. Utsläppsrättigheter användes totalt 176 289 ton. Bränslen År 2013 var första året då bolagets nuvarande egna torvproduktionskapacitet kunde användas nästan i sin helhet. Egen torvproduktion fanns på nio torvmarker med en produktionsmängd på ca 284 GWh, den egentliga produktionen har skötts av torventreprenörer. Den delen av Kärsämäenneva som bolaget äger hade ingen torvproduktion under den gångna sommaren. Två torvmarker är under tillståndsbehandling och en torvmark under tillståndsberedning (MKB), men under det gångna året erhölls inga produktionstillstånd. Anskaffning av nya produktionsområden är igång vid flera olika objekt. Andelen trä och speciellt skogsflis som bränsle blev mindre än tidigare, eftersom inmatningstariffen för skogsflis i anslutning till torvbeskattningen sänktes så att trä inte längre var ett konkurrenskraftigt bränsle. Puhuri Oy investerade i den första egna vindparken Puhuri Oy:s vindkraftprojekt framskred nästan enligt planerna. Kanteleen Voima Oy äger hela aktiestocken i Puhuri Oy och sammansättningen i bolagens styrelser är identisk. De sju 3,0 MW:s vindkraftverk i vindparken Kopsa 1 kopplades till Pirttiselkä elstation under sommaren. Projektet färdigställdes något försenat på grund av en del leveranssvårigheter, men den budgeterade totala investeringen underskreds något. Byggnadsarbeten för en ny vindkraftpark inleddes under sensommaren, när Ruukkis radarärende kunde lösas med en särskild lag. Denna park, Kopsa 2, kommer att ha tio 3,3 MV:s vindkraftverk. Projektet färdigställs hösten 2014. Planläggningen av vindkraftparkerna Ketunperä och Vuohtomäki i Brahestad fortsatte. MKB- och planläggningsarbetet för Parhalahti vindkraftpark inleddes. MKButredningen för Ylipää i Piehinki avbröts på grund av funna naturvärden och skärpta bullerbestämmelser. Även andra vindkraftprojekt har startats. Bolagets personal har utöver utvecklingen av Puhuri-projekten erbjudit experttjänster till delägarnas vindkraftprojekt, bl.a. för Oy Perhonjoki Ab:s vindpark i Ristivuori. Ägande I slutet av räkenskapsperioden ägdes moderbolaget av Oy Katternö Kraft Ab, Kaakon Energia Oy, Finska Kraft Ab, Valkeakosken Energia Oy och Ålands Elandelslag. Inga ändringar har skett i ägarunderlaget under verksamhetsåret. I anslutning till Kopsa vindkraftinvestering år 2012 delades moderbolaget i T- och P-aktieserier, av vilka den första administrerar värmekraft och den senare vindkraft. På motsvarande sätt indelades Puhuri Oy i tre aktieserier av vilka vindkraftparken Kopsa 1 är i K1-serien, utvecklingsprojekten i A-serien och i den nya K2-serien är den nya vindkraftparken Kopsa 2. Aktiekapitalet för moderbolagets P-aktieserie och Puhuris K2-aktieserie har höjts under verksamhetsåret. Ekonomi Koncernens omsättning var 23 781 801 (22 640 627 ) och resultatet 1 661 394 vinstgivande (380 077 förlustbringande), balansräkningens slutsumma var 75 951 223 (64 239 005 ). Moderbolagets omsättning var 23 113 910 (22 560 832 ) och resultatet var 9 120 förlustbringande (6 181 förlustbringande). Balansräkningens slutsumma var 64 452 467 (59 875 378 ). Kanteleen Voima Oy och Puhuri Oy fungerar enligt självkostnadsprincip och aktieägarna betalar fasta kostnader i förhållande till sitt aktieinnehav. Den elektricitet som produceras säljs till ägarna för ett pris som motsvarar den rörliga kostnaden och i förhållande till aktieinnehavet. Eftersom verksamheten drivs enligt självkostnadsprincip är det inte ändamålsenligt att presentera ekonomiska nyckeltal för att förstå affärsverksamheten, den ekonomiska ställningen eller resultatet. Personal Koncernen hade 47 anställda 31.12.2013 (moderbolaget 41 personer). Under året anställdes fem nya personer med anledning av byte av arbetsplats och pensioneringar samt som tilläggsresurs för Puhuri. Som tjänster utifrån köps fort- 16 17

opalvelut, ruokalan hoito, siivous ja pihatyöt. Kunnossapitopalveluita on ostettu niin ikään ulkopuolisilta toimittajilta tarpeen mukaan. Henkilöstölle on järjestetty ammatillista koulutusta. Voimalaitoksen ajotilanteesta johtuen ulkopuolisen henkilöstön käyttöä on vähennetty ja henkilöstön työpanosta on myyty ulkopuolisiin kohteisiin. Tehdyistä toimista huolimatta myös henkilöstön lomautuksiin on jouduttu turvautumaan. Ympäristö ja turvallisuus Voimalaitoksella on sattunut kertomusvuonna kaksi lievää työtapaturmaa. Tuulivoimatyömailla ja turvetuotannossa ei ole sattunut tapaturmia. Voimalaitoksella ei tapahtunut kertomusvuonna ympäristölupaehtojen ylityksiä. Laitoksen ympäristölupaehtojen tarkistushakemus on edelleen viranomaiskäsittelyssä ja ehtinee jäädä uuden IE-direktiivin jalkoihin direktiivin vaatiessa uutta luvitusta. Turvetuotannossa ei ollut luparajojen ylityksiä. Valvontaviranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus, teki tarkastuksen neljällä tuotantoalueella. Tarkastuksissa ei tullut esille merkittäviä puutteita. Hallitus Kanteleen Voima Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimii Stefan Storholm ja muina jäseninä Akke Kuusela, Andreas Rasmus, Timo Honkanen, David Karlsson ja Jorma Tapaninen (vpj) 05.06.2013 saakka ja Arto Tiainen 22.08.2013 lähtien. Varajäseninä ovat olleet Roald von Schoultz, Olli-Pekka Marttila ja Arto Tiainen 22.08.2013 saakka sekä Esa Koivula samasta päivästä lähtien. Toimitusjohtajana on toiminut Antti Vilkuna. Hallitus kokoontui kertomusvuonna kaksitoista kertaa. Varsinainen yhtiökokous pidettiin Haapavedellä 21.5.2013. Tilintarkastajaksi on yhtiökokous valinnut Ernst & Young Oy:n, päävastuullisena tilintarkastajana Kjell Berts. Riita-asiat Vireillä olevia riita-asioita ei ole. Riskit Voimalaitos kohtasi kertomusvuonna uuden luvitusriskin, kun hyväksytty IE-direktiivi otetaan käyttöön ilman, että viranomaisohjeistusta direktiivin ympärillä olisi olemassa. Hyvin kuvaavana tässä on, että voimalaitos joutui ilmoittautumaan 17 500 tunnin rajoitettuun käyttöaikaan, koska direktiiviin liittyvää kansallista siirtymäsuunnitelmaa ei oltu hyväksytty. Turvetuotanto ei ole vieläkään saavuttanut vakaata varastotasoa. Turpeen hinta on noussut huomattavasti kustannustason muutosta nopeammin. Turpeen hinta ja saatavuus muodostavat huomattavan riskin toiminnalle, jota laajentuneella omalla turvetuotannolla voidaan hieman hallita. Voimalaitoksen teknisinä riskeinä ovat edelleen tulipalot ja laitevauriot. Näitä pyritään tunnistamaan erilaisilla riskianalyyseillä, joita päivitetään tehtävien inves- tointien yhteydessä sekä varautumaan niihin laiteratkaisulla ja koulutuksella. Puhuri Oy:n merkittävimmät riskit liittyvät Kopsa 2 investoinnin kustannus-, aikatauluriskeihin sekä molempien tuulipuistojen käytettävyysriskeihin. Uusien hankkeiden luvittamisen osalta merkittävä riski on jatkuvasti muuttuva viranomaisohjeistus sekä kuntakohtaiset päätökset. Ehdotus vuosituloksen kirjaamiseksi Emoyhtiön tilikauden tulos osoittaa tappiota 9 120. Emoyhtiön hallitus esittää, että tappio kirjataan edellisten tilikausien tulostilille eikä osinkoa jaeta. Siirron jälkeen oma pääoma on 15 064 680. Helsinki 15. päivänä huhtikuuta 2014 Helsingfors den 15 april 2014 Stefan Storholm Andreas Rasmus Timo Honkanen puheenjohtaja ordförande Näkymät vuodelle 2014 Sähkön markkinahinnan vaihtelu on tasaantunut matalalle tasolle johtuen vesivoimatuotannon määrästä, alhaisesta kivihiililauhteen hinnasta ja vähentyneestä kulutuksesta. Päästöoikeuksien hinta oli hyvin alhaalla, mutta se on palautunut EU:n toimien johdosta hieman. Markkinasähkön hinnan ennustetaan pysyvän kuluvan vuoden ja lähivuodet kuitenkin sellaisena, että voimalaitoksella on kohtuullinen ajotarve suhteutettuna saatavissa olevaan turvepolttoainemäärään. Toimenpiteitä polttoainepohjan laajentamiseksi ja polttoturpeen saannin varmistamiseksi jatketaan. Kansallinen siirtymäsuunnitelma on hyväksytty Euroopan Unionin Komissiossa 12.3.2014. Yhtiön pitää päättää 30.6.2014 mennessä, jättääkö se kansallisen siirtymäsuunnitelman mukaisen ympäristölupaehtojen tarkistushakemuksen. Tuulivoimahankkeiden rakentamista on tarkoitus jatkaa samaan tahtiin myös vuonna 2014. Puhurin rinnalle on muodostettu Vetelin Tuulivoima Oy, joka tulee keskittymään nimenomaan Vetelin seudun tuulivoimahankkeisiin. Kanteleen Voima omistaa yhtiöstä kolme viidesosaa, lopun jakautuessa tasan Oy Katternö Kraft Ab:n ja sen osakkaan Vetelin Sähkölaitos Oy:n kesken. Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu erillinen kertomus. Bokslutsanteckningar Över verkställd revision har idag avgivits skild revisionsberättelse. farande bl.a. laboratorietjänster, skötsel av matservering, städning och gårdsarbeten. Också underhållstjänster har köpts av utomstående leverantörer efter behov. Yrkesutbildning har ordnats för personalen. Med anledning av kraftverkets driftsituation har man minskat anlitandet av utomstående personal och personalens arbetsinsatser har sålts till utomstående objekt. Trots dessa åtgärder har man varit tvungen att verkställa permitteringar av personalen. Miljö och säkerhet Under verksamhetsåret skedde två lindriga arbetsolycksfall på kraftverket. Inga olycksfall har skett vid vindkraftarbetsplatserna eller i torvproduktionen. Vid kraftverket skedde under verksamhetsåret inga överskridningar av miljötillståndvillkor. Kraftverkets ansökan om justering av miljötillståndvillkor är fortfarande i behandling hos myndigheterna och eftersom det nya IE-direktivet kräver ny tillståndsbehandling kommer ansökan antagligen inte att hinna behandlas. Torvproduktionen överskred inte tillståndsvillkoren. Tillsynsmyndigheten, NTM-centralen i Norra Österbotten, utförde inspektioner på fyra produktionsområden. Inga betydande brister observerades under inspektionerna. Styrelsen Som Kanteleen Voima Oy:s styrelseordförande fungerar Stefan Storholm och övriga medlemmar är Akke Kuusela, Andreas Rasmus, Timo Honkanen, David Karlsson och Jorma Tapaninen (vice ordf.) fram till 05.06.2013 och Arto Tiainen från och med 22.08.2013. Suppleanter har varit Roald von Schoultz, Olli-Pekka Marttila och ArtoTiainen fram till 22.08.2013 samt Esa Koivula från och med 22.08.2013. Antti Vilkuna har varit verkställande direktör. Styrelsen sammanträdde tolv gånger under verksamhetsåret. Ordinarie bolagsstämma hölls i Haapavesi 21.5.2013. Som revisor valde bolagsstämman Ernst & Young Ab, med Kjell Berts som huvudansvarig revisor. Tvistemål Bolaget har inga anhängiga tvistemål. Risker Kraftverket stötte på en ny risk inom tillståndbeviljandet, när det godkända IE-direktivet tas i bruk utan att det finns myndighetsanvisningar i anslutning till direktivet. Mycket beskrivande här är, att kraftverket var tvungen att anmäla sig till en begränsad drifttid på 17 500 timmar, eftersom den nationella övergångsplanen i anslutning till direktivet inte hade godkänts. Torvproduktionen har fortfarande inte nått en stabil lagernivå. Torvpriset har ökat betydligt snabbare än vad kostnadsnivån ändrat. Torvpriset och tillgång en på torv är stora risker för verksamheten. Detta kan hanteras något genom utvidgning av egen torvproduktion. Bränder och maskinfel utgör fortfarande tekniska risker i kraftverket. Man försöker identifiera David Karlsson David Karlsson Akke Kuusela Arto Tiainen dessa genom olika riskanalyser som uppdateras i samband med investeringar samt genom att förbereda sig på dem med tekniska lösningar och utbildning. Puhuri Oy:s största risker finns i anslutning till Kopsa 2 investeringens risker med tanke på kostnader, tidtabell och båda vindparkernas användbarhet. För tillståndsbeviljandet för nya projekt är de ständigt ändrande myndighetsanvisningarna samt kommunvisa beslut en stor risk. Antti Vilkuna toimitusjohtaja verkställande direktör Förslag till bokföring av årsresultat Räkenskapsperiodens resultat för moderbolaget visar en förlust på 9 120. Moderbolagets styrelse föreslår att förlusten bokförs på resultatkonto för föregående räkenskapsperioder och att ingen dividend utdelas. Efter överföringen uppgår det egna kapitalet till 15 064 680. Utsikter för år 2014 Växlingarna i marknadspriset för elektricitet har stabiliserats på en låg nivå med anledning av vattenkraftproduktionens mängd, det låga priset på stenkolkondensat och den lägre förbrukningen. Priset på utsläppsrättigheterna var mycket lågt, men det har stigit något med anledning av EU:s åtgärder. Priset på marknadselektriciteten förutspås under innevarande år och de närmaste åren dock hållas på en sådan nivå att kraftverket har rimligt driftsbehov i förhållande till torvbränslemängden som finns att tillgå. Åtgärderna för att bredda Vaasa 30. päivänä huhtikuuta 2014 Vasa den 30 april 2014 Ernst & Young Oy Kjell Berts KHT /CGR bränslegrunden och garantera tillgången på torvbränsle fortsätter. Europeiska Kommissionen har godkänt den nationella övergångsplanen 12.3.2014. Bolaget bör fatta ett beslut senast 30.6.2014 om huruvida det kommer att lämna in en ansökan om justering av miljötillståndvillkoren i enlighet med den nationella övergångsplanen. Avsikten är att fortsätta byggandet av vindkraftprojekten i samma takt också år 2014. Det har bildats ett systerbolag till Puhuri, Vetelin Tuulivoima Oy, som kommer att koncentrera sig på vindkraftprojekt uttryckligen i området kring Vetil. Kanteleen Voima äger tre femtedelar av bolagen, resten fördelas jämt mellan Oy Katternö Kraft Ab och dess delägare Vetelin Sähkölaitos Oy. 18 19

KANTELEEN VOIMA -KONSERNI Tuloslaskelma Resultaträkning 1 000 euroa /euro KANTELEEN VOIMA -KONSERNI Tase Balans 1 000 euroa /euro 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 Liikevaihto 23 782 22 641 Omsättning Valmistus omaan käyttöön (+) 4 42 Tillverkning för eget bruk Muut liiketoiminnan tuotot 2 596 748 Övriga rörelseintäkter Materiaalit ja palvelut 14 933 15 141 Material och tjänster Henkilöstökulut 2 402 2 338 Personalkostnader Poistot ja arvonalentumiset 3 942 3 183 Avskrivningar och nedskrivningar Liiketoiminnan muut kulut 2 634 2 170 Övriga rörelsekostnader Liikevoitto 2 471 597 Rörelsevinst Rahoitustuotot ja -kulut 1 392 963 Finansiella intäkter och kostnader Voitto ennen tilinpäätössiirtoja 1 079 365 Vinst före bokslutsdispositioner ja veroja och skatter Tilinpäätössiirrot Bokslutsdispositioner Laskennalliset verot 582 15 Kalkylmässiga skatter Tilikauden voitto 1 661 380 Räkenskapsperiodens vinst VASTAAVAA 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT BESTÅENDE AKTIVA Aineettomat hyödykkeet 264 302 Immateriella tillgångar Aineelliset hyödykkeet 60 419 52 863 Materiella tillgångar Sijoitukset 1 Placeringar 60 684 53 165 VAIHTUVAT VASTAAVAT RÖRLIGA AKTIVA Vaihto-omaisuus 2 826 4 546 Omsättningstillgångar Pitkäaikaiset saamiset 508 494 Långfristiga fordringar Lyhytaikaiset saamiset 6 589 4 442 Kortfristiga fordringar Rahat ja pankkisaamiset 5 343 1 592 Kassa och bank 15 267 11 074 VASTATTAVAA 75 951 64 239 PASSIVA OMA PÄÄOMA EGET KAPITAL Osakepääoma 15 163 12 003 Aktiekapital Edellisten tilikausien tulos 11 427 11 807 Ackumulerade vinstmedel Tilikauden voitto 1 661 380 Räkenskapsperiodens vinst OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 28 251 23 430 EGET KAPITAL TOTALT PAKOLLISET VARAUKSET AVSÄTTNINGAR Muut pakolliset varaukset 70 70 Övriga avsättningar PAKOLLISET VARAUKSET YHTEENSÄ 70 70 AVSÄTTNINGAR TOTALT VIERAS PÄÄOMA FRÄMMANDE KAPITAL Pitkäaikainen 39 887 34 998 Långfristigt Lyhytaikainen 7 743 5 741 Kortfristigt 47 630 40 739 75 951 64 239 20 21

KANTELEEN VOIMA OY Tuloslaskelma Resultaträkning 1 000 euroa /euro KANTELEEN VOIMA OY Tase Balans 1 000 euroa /euro 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 Liikevaihto 23 114 22 561 Omsättning Muut liiketoiminnan tuotot 886 731 Övriga rörelseintäkter Materiaalit ja palvelut 14 590 15 067 Material och tjänster Henkilöstökulut 2 224 2 190 Personalkostnader Poistot ja arvonalentumiset 3 637 3 166 Avskrivningar och nedskrivningar Liiketoiminnan muut kulut 1 995 1 898 Övriga rörelsekostnader Liikevoitto 1 554 971 Rörelsevinst Rahoitustuotot ja -kulut 895 920 Finansiella intäkter och kostnader Voitto ennen tilinpäätössiirtoja 659 51 Vinst före bokslutsdispositioner ja veroja och skatter Tilinpäätössiirrot Bokslutsdispositioner Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 668 57 Förändring av avskrivningsdifferensen Tilikauden voitto 9 6 Räkenskapsperiodens vinst VASTAAVAA 1.1 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT BESTÅENDE AKTIVA Aineettomat hyödykkeet 263 301 Immateriella tillgångar Aineelliset hyödykkeet 43 629 45 722 Materiella tillgångar Sijoitukset 5 572 2 412 Placeringar 49 464 48 434 VAIHTUVAT VASTAAVAT RÖRLIGA AKTIVA Vaihto-omaisuus 2 826 4 546 Omsättningstillgångar Pitkäaikaiset saamiset 6 915 2 375 Långfristiga fordringar Lyhytaikaiset saamiset 5 183 3 610 Kortfristiga fordringar Rahat ja pankkisaamiset 64 911 Kassa och bank 14 988 11 441 VASTATTAVAA 64 452 59 875 PASSIVA OMA PÄÄOMA EGET KAPITAL Osakepääoma 15 163 12 003 Aktiekapital Edellisten tilikausien tulos 89 83 Ackumulerade vinstmedel Tilikauden voitto 9 6 Räkenskapsperiodens vinst OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 15 065 11 914 EGET KAPITAL TOTALT TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ ACKUMULERADE BOKSLUTSDISPOSITIONER Poistoero 16 654 15 985 Avskrivningsdifferens TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ ACKUMULERADE BOKSLUTS- YHTEENSÄ 16 654 15 985 DISPOSITIONER TOTALT PAKOLLISET VARAUKSET AVSÄTTNINGAR Muut pakolliset varaukset 70 70 Övriga avsättningar PAKOLLISET VARAUKSET YHTEENSÄ 70 70 AVSÄTTNINGAR TOTALT VIERAS PÄÄOMA FRÄMMANDE KAPITAL Pitkäaikainen 27 557 27 082 Långfristigt Lyhytaikainen 5 107 4 825 Kortfristigt 32 664 31 906 64 452 59 875 22 23

PUHURI OY Tuloslaskelma Resultaträkning 1 000 euroa /euro PUHURI OY Tase Balans 1 000 euroa /euro 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 Liikevaihto 742 86 Omsättning Valmistus omaan käyttöön (+) 4 42 Tillverkning för eget bruk Liiketoiminnan muut tuotot 1 713 20 Övriga rörelseintäkter Materiaalit ja palvelut 343 74 Material och tjänster Henkilöstökulut 178 153 Personalkostnader Poistot ja arvonalentumiset 305 18 Avskrivningar och nedskrivningar Liiketoiminnan muut kulut 684 275 Övriga rörelsekostnader Liikevoitto 949 374 Rörelsevinst Rahoitustuotot ja -kulut 499 43 Finansiella intäkter och kostnader Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja 451 416 Vinst (förlust) före bokslutsdispositioner ja veroja och skatter Tilikauden voitto (tappio) 451 416 Räkenskapsperiodens vinst (förlust) VASTAAVAA 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT BESTÅENDE AKTIVA Aineettomat hyödykkeet 0 1 Immateriella tillgångar Aineelliset hyödykkeet 16 823 7 142 Materiella tillgångar 16 823 7 143 VAIHTUVAT VASTAAVAT RÖRLIGA AKTIVA Pitkäaikaiset saamiset 13 20 Långfristiga fordringar Lyhytaikaiset saamiset 1 746 855 Kortfristiga fordringar Rahat ja pankkisaamiset 5 280 681 Kassa och bank 7 039 1 556 VASTATTAVAA 23 862 8 698 PASSIVA OMA PÄÄOMA EGET KAPITAL Osakepääoma 5 260 2 100 Aktiekapital Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 300 300 Fond för inbetalt fritt eget kapital Edellisten tilikausien tulos 558 142 Ackumulerade vinstmedel Tilikauden voitto 451 416 Räkenskapsperiodens vinst 5 453 1 842 VIERAS PÄÄOMA FRÄMMANDE KAPITAL Pitkäaikainen 15 420 5 900 Långfristigt Lyhytaikainen 2 989 956 Kortfristigt 23 862 8 698 24 25

Kanteleen Voima Oy, hallitus /styrelsen 2013 Omistajat Ägarna Kanteleen Voima Oy -omistaja/ägare Puhuri Oy -omistaja/ägare Stefan Storholm hallituksen puheenjohtaja /styrelseordförande Katternö Kraft Oy Ab toimitusjohtaja/vd Jorma Tapaninen varapuheenjohtaja /vice ordförande (t.o.m. 05.06.2013 saakka) Arto Tiainen varajäsen/suppleant (t.o.m. 22.08.2013 saakka) hallituksen jäsen /styrelsemedlem (fr.o.m. 22.08.2013 alkaen) Parikkalan Valo Oy toimitusjohtaja/vd Akke Kuusela hallituksen jäsen /styrelsemedlem Suomen Voima Oy /Finska Kraft Ab toimitusjohtaja/vd KATTERNÖ -RYHMÄ /KATTERNÖ KRAFT Esse Elektro-Kraft Ab Oy Herrfors Ab Kruunupyyn Sähkölaitos /Kronoby Elverk Naantalin Energia Oy /Nådendals Energi Ab Pietarsaaren Energialaitos /Jakobstads Energiverk Uudenkaarlepyyn Voimalaitos /Nykarleby Kraftverk Tammisaaren Energia /Ekenäs Energi Vetelin Sähkölaitos Oy Andreas Rasmus hallituksen jäsen /styrelsemedlem Katternö Kraft Oy Ab tuotantojohtaja /produktionschef Timo Honkanen hallituksen jäsen /styrelsemedlem Valkeakosken Energia Oy toimitusjohtaja/vd David Karlsson hallituksen jäsen /styrelsemedlem Ålands Elandelslag talousjohtaja/ekonomichef Roald von Schoultz varajäsen /suppleant KANTELEEN VOIMA voimalaitos /kraftverket SUOMEN VOIMA OY Etelä-Savon Energia Oy Haminan Energia Oy Keravan Energia Oy Kokemäen Sähkö Oy Köyliön-Säkylän Sähkö Oy Lammaisten Energia Oy Lankosken Sähkö Oy Leppäkosken Sähkö Oy Mäntsälän Sähkö Oy Nurmijärven Sähkö Oy Paneliakosken Voima Oy Porvoon Energia Oy /Borgå Energi Ab Sallilan Energia Oy, Loimaa VSV-Energiapalvelut Oy (Vakka-Suomen Voima) Vatajankosken Sähkölaitos Oy, Kankaanpää KAAKON ENERGIA OY Imatran Seudun Sähkö Oy Outokummun Energia Oy Parikkalan Voima Oy Olli-Pekka Marttila varajäsen/suppleant Köyliön-Säkylän Sähkö Oy toimitusjohtaja/vd Esa Koivula varajäsen/suppleant (fr.o.m. 22.08.2013 alkaen) Outokummun Energia Oy toimitusjohtaja/vd Antti Vilkuna toimitusjohtaja/vd Valkeakosken Energia Oy Ålands Elandelslag 26 27

Kanteleen Voima Oy Turvetie 112, PL 47, 86601 Haapavesi puhelin 08-4599 111, faksi 08-4599 344 www.kanteleenvoima.fi Puhuri Oy Turvetie 112, PL 47, 86601 Haapavesi Tietotie 2, 90460 Oulunsalo www.puhuri.fi