Kaarina Kuntaraportti
Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön kehittymisestä. Elinkeinopoliittisen mittaristokysely toteutettiin nyt seitsemättä kertaa. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköposti-informoituna internet-kyselynä 1.2.- 20.3.2016 välisenä aikana. Ensimmäinen kutsu lähettiin 1.2. Tutkimusta karhuttiin kolme kertaa (24.2., 7.3. ja 14.3.). Tässä raportissa esitetään kunnan oma tulos, kunnan tulos vuonna 2014 (mikäli vastaajia ollut tai enemmän), aluejärjestön tulos sekä koko maan tulos vuodelta 2014 ja 2016. Aluejärjestön tuloksena esitetään sen alueen tulos, mihin kunta kuuluu. Vastaajamäärät tässä raportissa esitettyjen tulosten osalta ovat: Koko maa, N=6347 Alue, Varsinais-Suomen Yrittäjät ry, N=71 Kunta, Kaarina, N=42 2
Tutkimuksen taustat ja toteutus 2/2 Kysymyslomakkeella vastaajilta pyydettiin kokonaisarvosanat elinkeinopolitiikan osa-alueista sekä kokonaisarvosana kunnan elinkeinopolitiikasta kouluarvosana-asteikolla 4-10. Elinkeinopolitiikan osa-alueet ovat: 1. elinkeinopolitiikka ja resurssit 2. kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 3. kunnan viestintä ja tiedottaminen 4. koulutus ja osaaminen. kunnan hankintapolitiikka 6. kuntapalvelut ja infrastruktuuri 7. seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Jokaisen elinkeinopolitiikan osa-alueen kehityssuuntia vastaajat arvioivat yhteensä 30 väittämällä -portaisella asteikolla (asteikko -2 +2). Arviointiasteikko määriteltiin sanallisesti: -2 = Kehittynyt merkittävästi huonompaan suuntaan -1 = Kehittynyt jonkin verran huonompaan suuntaan 0 = Pysynyt ennallaan 1 = Kehittynyt jonkin verran parempaan suuntaan 2 = Kehittynyt merkittävästi parempaan suuntaan 3
Raportin lukuohje Kunnan tulos on esitetty %-arvoina Kunnan keskiarvotulos 2016 Aluejärjestön keskiarvotulos 2016 Koko maan hajontatulos: Min = heikoin kuntatulos Max = paras kuntatulos Ka = koko maan keskiarvo Koko maan keskiarvotulos 2016 4
Kokonaisarvosana
Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Kaarina, N=42) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo KUNTA 2016 2014 8,0 7,9 Kunta 2 12 20 22 34 10 ALUE 2016 6,7 2014 6,6 KOKO MAA 2016 6,7 4 6 7 8 9 10 2014 6,6 6
Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Varsinais-Suomi, N=71) Keskiarvot 4-10 Koko maa Alue Lieto Kaarina Kustavi Koski Tl Rusko Sauvo Raisio Naantali Mynämäki Kemiönsaari Pöytyä Vehmaa Laitila Uusikaupunki Paimio Salo Turku Nousiainen Somero Loimaa Parainen Taivassalo Masku 6,7 6,7 8,2 8,0 7,6 7,4 7,1 7,1 7,1 7,1 6,9 6,9 6,8 6,7 6, 6, 6,4 6,4 6,4 6,4 6,3 6,1 6,1 6,0,9 7
Mittariston koonti osa-alueittain (Kaarina, N=42) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan viestintä ja tiedottaminen Koulutus ja osaaminen Kunnan hankintapolitiikka Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Seudullisen kehittämisyhtiön tms. toiminta 8 3 2 8 2 2 33 8 3 11 1 8 1 3 10 21 10 21 18 3 40 3 26 36 21 33 20 29 22 30 31 34 20 26 18 8 13 4 6 7 8 9 10 8 8 Kunta Alue Koko maa 8,0 6,8 6,7 7,7 6,6 6, 8,2 6,9 6,7 7,6 6,9 6,8 7,3 6,4 6,3 7,7 6,8 6,7 7,4 6,6 6,6 Min Ka Max 4 6 8 10
Mittariston koonti osa-alueittain (Kaarina, N=42) Kunnan vuosivertailu, keskiarvot 4-10 Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 8,0 7,9 7,7 7,6 Kunnan viestintä ja tiedottaminen 7,7 8,2 Koulutus ja osaaminen Kunnan hankintapolitiikka Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Seudullisen kehittämisyhtiön tms. toiminta 7,6 7,3 7,3 6,9 7,7 7,7 7,4 7, 2016 2014 9
1 Elinkeinopolitiikka ja resurssit
Elinkeinopolitiikka ja resurssit (Kaarina, N=42) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunta ja yritykset tekevät yhteistyötä 2 7 43 43 0,4 0,1 0,1 Kunta ja yrittäjät asettavat elinkeinopolitiikan tavoitteet yhdessä 2 7 39 37 1-0,1-0,1 0, Kunta toteuttaa asetettuja elinkeinopolitiikan tavoitteita 2 7 26 10-0,1-0,1 0,3 Kunnan elinkeinotoimen resurssit ovat riittävät 2 7 29 7-0,3-0,3 0,3 11-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
2 Kunnan päätöksenteon yrittäjälähtöisyys
Kunnan päätöksenteon yrittäjälähtöisyys (Kaarina, N=42) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunnan päätöksenteko on yritysten kannalta avointa 10 8 22-0,2-0,3 0,1 Kunnan päätöksenteko on nopeaa yritysten kannalta 20 40 30 10-0,4-0,4 0,3 Kunta kuuntelee yrittäjiä tehdessään yrityksiin vaikuttavia päätöksiä 10 8 38 38 8-0,2-0,3 0,3 Kunnassa otetaan yritysvaikutukset huomioon jo päätösten valmistelussa 11 8 38 38-0,3-0,4 0,2 13-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
3 Viestintä ja tiedottaminen
Viestintä ja tiedottaminen (Kaarina, N=42) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max 0,4 Kunta tiedottaa tavoitteista, suunnitelmista, toimista ja päätöksistä, jotka koskevat yrityksiä 8 38 38 10-0,1-0,2 1,1 Kuntaa markkinoidaan vetovoimaisena yritys- ja asuinpaikkana 24 41 34 0,3 0,1 1-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
4 Koulutus ja osaaminen
Koulutus ja osaaminen (Kaarina, N=42) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö 7 6 24 12 0,4 0,2 0,2 Oppilaitokset kunnassa kannustavat yrittäjyyteen 10 44 39 2 0,2 0,3 0,3 Oppilaitokset tarjoavat mahdollisuuksia yrittäjien oman osaamisen kehittämiseen 20 6 24 0,1 0,1 0,1 Kunta edistää ammattitaitoisen työvoiman saamista yrityksiin 2 10 68 20-0,2-0,3 0,1 17-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
Hankintapolitiikka
Hankintapolitiikka (Kaarina, N=42) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Yrityksillä on tasavertainen mahdollisuus tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita Kunta ei harjoita häiritsevissä määrin omaa, yritysten kanssa markkinoilla kilpailevaa elinkeinotoiminta Kunnan hankintaosaaminen on riittävällä tasolla Kunta toteuttaa julkiset hankinnat huomioiden paikallisten pk-yritysten osallistumismahdollisuudet esim. jakamalla hankinnat pkyrityksille sopiviin kokonaisuuksiin Kunta tekee pienhankinnat huomioiden erityisesti paikalliset yritykset (pienhankinnat = hankinnat joita ei tarvitse hankintalain mukaan kilpailuttaa) Kunta tiedottaa ennakoivasti tulevista hankinnoista tai hankintoihin liittyvistä linjauksista 2 7 1 22 20 17 17 1 46 49 49 1 44 27 29 22 20 17 29 12 7 10 2-0,4-0,4-0,1-0,1-0, -0, -0, -0,6-0,4-0,4-0,4-0,4 0,2 0,1 0,1 0,4 0,1 0,0 Min Ka Max 19-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
6 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri
Kuntapalvelut ja infrastruktuuri (Kaarina, N=42) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunta järjestää julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti 12 49 29-0,2-0,2 0,2 Kunnan kaavoitus huomioi yritysten tarpeet 12 30 38 1 0,0-0,1 0, Kunta huolehtii yritysten tilatarpeista 8 18 4 2-0,2-0,2 0,0 Kunta huolehtii yritysten tonttitarpeista 7 10 29 41 12 0,0 0,4 0,0 Kunta huolehtii liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä 12 1 40 28 0,0-0,2-0,2 21-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
7 Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta
Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta (Kaarina, N=42) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Seudullinen kehittämisyhtiö tai - yhteistoiminta tukee yritysten toiminnan kehittämistä 2 1 46 22 1-0,1-0,1 0,3 Seudullisen kehittämisyhtiön toiminta ja palvelut tunnetaan yrityksissä 17 46 24 7-0,3-0,2 0,1 Seudullinen kehittämisyhtiö toteuttaa tehokkaasti kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita 2 12 9 20 7-0,2-0,2 0,2 Seudullinen kehittämisyhtiö on tiedottanut tavoitteistaan ja painopisteistään 2 20 49 27 2-0,3-0,3 0,1 23-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet
Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet, % (Kaarina, N=42) Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan hankintapolitiikka Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kunnan viestintä ja tiedottaminen Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Koulutus ja osaaminen 21 23 2 17 19 23 43 1 46 43 34 34 33 37 41 33 34 30 81 7 73 Kunta Alue Koko maa 2
Tausta-aineistoa
Suomen Yrittäjät Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 63 Jäsenyrityksiä 11 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien valtuustoissa yli 1 300 27
Suomen kunnat Suomessa on 313 kuntaa, joista Manner-Suomessa sijaitsee 297kuntaa. 47 3 20 20 001-0 000 10 001-20 000 yli 0 000 kpl asukasta 134 alle 000 77 000 10 000 Lähde: kunnat.net, kuntien lukumäärä kuntakoon mukaan 1.1.2016 28
Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa
Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset (20 hlöä) 81 0,9% Keskisuuret yritykset (0 249 hlöä) 2 3,% Pienyritykset (10 49 hlöä) 1 608 93,4% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 264 234 Yhteensä 282 98 yritystä, pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014 30
Yritysten henkilöstö 3% 2% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 346 382 Pienyritykset (10 49 hlöä) 301 87 18% 22% Keskisuuret yritykset (0 249 hlöä) 247 08 Suuryritykset (20 hlöä) 481 703 Yhteensä 1 377 000 henkilöä. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014. 31
Yritysten liikevaihto 16,4% 43,4% 17,9% 22,3% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 63 mrd Pienyritykset (10 49 hlöä) 69 mrd Keskisuuret yritykset (0 249 hlöä) 86 mrd Suuryritykset (20 hlöä) 167 mrd Yhteensä 38 mrd. euroa. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014. 32