TYÖEHTOSOPIMUS 1.6.2014 31.1.2017
SISÄLLYSLUETTELO ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA... 1 YLEISET SÄÄNNÖKSET... 4 1 Soveltamisala... 4 2 Työehtosopimuksen osana noudatettavat EK-STTK yleiset sopimukset... 4 3 Järjestäytymisvapaus... 4 4 Työsuhde ja työnjohto-oikeus... 4 5 Työsuhteen päättyminen... 4 TYÖAIKA... 4 6 Työaikamuodot ja säännöllinen työaika... 4 7 Arkipyhät... 6 8 Lepoajat... 6 9 Ylityö... 6 10 Sunnuntaityö... 7 11 Viikoittaisena vapaa-aikana tehty työ... 7 12 Varallaolo... 8 13 Vikapäivystys... 8 14 Hälytystyö... 8 15 Työvuoroluettelo... 9 PALKKAUS... 9 16 Palkkausjärjestelmä... 9 17 Olosuhdelisät... 14 18 Osa-ajan palkka ja tuntijakaja... 14 19 Matkustaminen... 14 SOSIAALISET SÄÄNNÖKSET... 15 20 Vuosiloma... 15 21 Lomaraha... 15 22 Sairausajan, äitiys-, isyys- ja adoptiovapaan palkka... 16 23 Muu loma... 18 24 Luottamusmies... 18 25 Jäsenmaksujen perintä... 18 26 Järjestötoimintaan osallistuminen... 19 MUUT MÄÄRÄYKSET... 19 27 Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus... 19 28 Paikallinen sopiminen... 19 29 Työrauhavelvoite... 20 30 Erimielisyyksien ratkaisu... 20 31 Sopimuksen voimassaoloaika... 20 LIITE 1... 22 LIITE 2... 27 LIITE 3... 28 LIITE 4... 29 LIITE 5... 32
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY AMMATTILIITTO PRO RY ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA DIGITA NETWORKS OY:TÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN Aika 21.10.2013 Paikka Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n toimisto, Helsinki PALTA ry Anne Karjalainen Hanne Salonen Elisa Lindroth Pro ry Tarmo Pajunen Lauri Romppanen Liljan-Kukka Runolinna Raimo Turunen Anssi Vuorio Digita Networks Oy:n työehtosopimuksen osapuolet ovat sopineet työehtosopimuksen uudistamisesta Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti seuraavasti: 1 Sopimuskausi Sopimuskausi koostuu kahdesta sopimusjaksosta. Ensimmäinen sopimusjakso alkaa 1.6.2014 ja päättyy 31.3.2016. Toinen sopimusjakso alkaa 1.4.2016 ja päättyy 31.1.2017. 2 Palkankorotukset 2.1 Ensimmäinen sopimusjakso 2.1.1 Vuosi 2014 Toimihenkilöiden henkilökohtaista kuukausipalkkaa korotetaan 1.10.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 20 euron yleiskorotuksella. 1
Tehtäväkohtaiset taulukkopalkat (e/kk) 1.10.2014 alkaen PL1 1814,50 PL2 1973,19 PL3 2131,66 PL4 2312,93 PL5 2516,76 PL6 2744,43 PL7 2998,63 PL8 3303,03 PL9 3631,03 2.1.2 Vuosi 2015 Kuukausipalkkoja korotetaan 1.10.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,4 %. Tehtäväkohtaiset taulukkopalkat (e/kk) 1.10.2015 alkaen PL1 1821,76 PL2 1981,08 PL3 2140,19 PL4 2322,18 PL5 2526,83 PL6 2755,40 PL7 3010,63 PL8 3316,24 PL9 3645,55 Euromääräiset lisät Euromääräisiä lisiä ja vikapäivystyssopimuksen mukaisia korvauksia korotetaan 1.10.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yhdellä prosentilla. Luottamusmieskorvauksia korotetaan 1.10.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yhdellä prosentilla. 2.2 Toinen sopimusjakso Työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuvat vuoden 2015 kesäkuussa tarkastelemaan yleistä taloudellista tilannetta, rakenteellisten uudistusten toteutumista, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehitystä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä. Selvitystyössä käytetään tarvittaessa apuna tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikuntaa ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Tarkastelun perusteella työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta. 2
Palkkaratkaisu mitoitetaan 12 kuukauden jakson mukaan. Niillä aloilla, joilla sopimuskauden toinen jakso on pidempi tai lyhyempi kuin 12 kuukautta, palkkaratkaisu suhteutetaan jakson pituuden mukaan. 3 Muut asiat 3.1 Työhyvinvointi Yrityksessä käydään työsuojelun, toimihenkilöiden edustajan ja HR:n kanssa läpi nykyiset työhyvinvointia, ikääntyneiden työntekijöiden työssäjaksamista ja tasa-arvoa koskevat käytännöt ja nykyiset työsuojelutoiminnan tarjoamat palvelut ja keskustellaan mahdollisista lisätarpeista erityisesti toimihenkilöiden kannalta. Tarkastelussa huomioidaan liittojen tarjoama tasa-arvon kehittämistä koskeva materiaali ja työmarkkinajärjestöjen yhteisesti julkaiseman Työpaikan ikäohjelma-työkaarimalli ohjeistuksen mahdolliset antamat uudet työkalut työhyvinvoinnin kehittämiseen. 3.2 Palkkausjärjestelmätyöryhmä Osapuolet jatkavat 2.6.2010 sovittua palkkausjärjestelmätyöryhmää. 4 Sopimuksen sitovuus Mikäli keskusjärjestöt eivät pääse yksimielisyyteen toisen jakson sopimuskorotusta koskevissa neuvotteluissa, työehtosopimusosapuolet neuvottelevat toisen jakson sopimuskorotuksista 15.9.2015 mennessä. Mikäli osapuolet eivät pääse yksimielisyyteen em. sopimuskorotuksista, allekirjoittaneet työehtosopimusosapuolet voivat neljän kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen irtisanoa tämän sopimuksen kokonaisuudessaan päättymään 31.3.2016. 5 Sopimusteksti Uusi työehtosopimusteksti on tämän allekirjoituspöytäkirjan liitteenä. Palvelualojen työnantajat PALTA ry. Ammattiliitto Pro ry. 3
YLEISET SÄÄNNÖKSET 1 Soveltamisala Tätä työehtosopimusta noudatetaan Digita Oy:n ja sen Suomessa toimivien suomalaisten tytär- tai emoyhtiöiden palveluksessa olevien työntekijöiden, joista jäljempänä käytetään nimitystä toimihenkilö, työsuhteissa. Sopimusta ei noudateta ylempien toimihenkilöiden työsuhteissa. Ylempiä toimihenkilöitä ovat budjetti- ja henkilöstövastuussa olevat esimiehet sekä erikoistietoja ja taitoja edellyttävissä vaativissa asiantuntijatehtävissä toimivat toimihenkilöt. 2 Työehtosopimuksen osana noudatettavat EK-STTK yleiset sopimukset Irtisanomissuojasopimus Työpaikan yhteistoimintasopimus Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli 3 Järjestäytymisvapaus Järjestäytymisvapaus on molemmin puolin loukkaamaton. 4 Työsuhde ja työnjohto-oikeus Työnantajalla on oikeus johtaa ja valvoa työtä sekä oikeus ottaa ja erottaa toimihenkilö. 5 Työsuhteen päättyminen Noudatetaan työsopimuslakia. TYÖAIKA 6 Työaikamuodot ja säännöllinen työaika Työehtosopimuksen mukaisia työaikamuotoja ovat kokonaispalkkaus ja jaksotyöaika. 4
Kokonaispalkkaus Kokonaispalkkauksella tarkoitetaan työaikamuotoa, jossa työnjohto ja toimihenkilöt yhdessä huolehtivat työajan käytöstä siten, että työt tulevat yrityksen tavoitteiden kannalta mahdollisimman hyvin tehdyksi. Toimihenkilöt voivat itsenäisesti päättää työaikansa tarkemmasta käytöstä asetettujen rajojen puitteissa töiden suorittamisen kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Kokonaispalkkauksessa säännöllinen työaika on keskimäärin 37 tuntia viikossa enintään 52 viikon tasoittumisjaksossa. Säännöllinen työaika on enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja 43 tuntia viikossa. Mikäli pitämätöntä työaikajoustoa on kertynyt yhteensä 40 tuntia (ns. piikkitunteja), on sekä toimihenkilön että esimiehen velvollisuus ottaa puheeksi se, miten lisätyön enempi kertyminen vältetään. Mikäli lisätyötä tästä huolimatta kertyy yhteensä 70 tuntia, on kaikki sen jälkeen yli 37 tuntia viikossa teetettävä työ 43 tuntiin asti lisätyötä, josta maksetaan 50%:lla korotettua palkkaa ja sen jälkeen 48 tuntiin asti ylityötä, josta maksetaan 50%:lla korotettua palkkaa 48 viikkotyötuntiin asti, jonka ylimeneviltä tunneilta 100%:lla korotettua palkkaa. 70 tunnin työaikajouston enimmäismäärä astui voimaan 1.1.2008. Jos toimihenkilö on sairaana sovitun liukumavapaan alkaessa, sovitaan vapaa pidettäväksi toisena ajankohtana. Työkyvyttömyyden alkaessa hänen jo aloitettuaan liukumavapaan pitämisen, siirretään siitä vielä jäljellä oleva osa myöhempään ajankohtaan edellyttäen, että toimihenkilö ilmoittaa viipymättä työkyvyttömyydestään ja pyytää siirtämistä Jos työnantaja ja normaalissa päivätyössä oleva toimihenkilö yhdessä sopivat, että työ edellyttää työn tekemistä klo 23.00 06.00 välisenä aikana, niin siitä maksetaan muiden lisien lisäksi vikapäivystysjärjestelmän mukainen hälytysraha. Korvaus ei edellytä kuulumista vikapäivystysjärjestelmään. Jaksotyö Jaksotyötä koskevat määräykset ovat työehtosopimuksen liitteenä 1. Verkonhallintakeskuksen työtuntijärjestelmä on työehtosopimuksen liitteenä 5. 5
7 Arkipyhät Kukin arkipyhä lyhentää säännöllistä työaika 7,5 tunnilla silloin kun se sattuu muulle arkipäivälle kuin lauantaille. Arkipyhiä ovat: uudenvuodenpäivä loppiainen pitkäperjantai toinen pääsiäispäivä vapunpäivä helatorstai juhannusaatto itsenäisyyspäivä jouluaatto joulupäivä tapaninpäivä 8 Lepoajat Työpäivän pituuden ylittäessä 6 tuntia päivittäinen lepoaika on puoli tuntia. Vuorokautinen lepoaika on kokonaispalkkauksessa 11 tuntia. Vuorokautisen lepoajan tilapäisestä lyhentämisestä säädetään työaikalaissa. Viikoittainen yhdenjaksoinen vapaa-aika on kahden kalenterivuorokauden mittainen (48 tuntia) ajanjakso. Sunnuntain lisäksi annettavan toisen vapaapäivän tulee mikäli mahdollista olla lauantai, ellei viikkovapaata perustellusta syystä anneta joinakin toisina päivinä. 9 Ylityö Kokonaispalkkauksessa vuorokautista ylityötä on yli 10 tunnin vuorokaudessa tehty työ ja viikoittaista ylityötä yli 43 tunnin viikossa tehty työ. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 100%:lla korotettua palkkaa. Yli 43 viikkotyötunnin jälkeen tehtävästä viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 50%:lla korotettua palkkaa 48 viikkotyötuntiin asti ja sen jälkeen 100 %:lla korotettua palkkaa. Mikäli lisätyötä on kertynyt liukumasaldoon yhteensä 70 tuntia, maksetaan sen jälkeen yli 37 viikkotunnin teetettävästä lisätyöstä 43 viikkotuntiin asti 50%:lla korotettua palkkaa. 6
Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työtunneiksi. Tunteja ei lasketa uuden vuorokauden osalta säännöllistä työaikaa kuluttaviksi tunneiksi. Ylityön enimmäismäärä on 250 tuntia kalenterivuodessa. Paikallisesti sovittavan lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa. Ylityön tekeminen edellyttää työnantajan ja toimihenkilön suostumusta. Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia kokonaan tai osittain vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Ylityötä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen soveltuvin osin tämän pykälän säännöksiä ylityöstä maksettavasta korvauksesta. Vapaa-aika on annettava ja otettava neljän kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä, ellei toisin sovita. 10 Sunnuntaityö Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä, vapunpäivänä, pääsiäislauantaina sekä juhannuksena ja juhannus- ja jouluaattona tehtyä työtä pidetään sunnuntaityönä, samoin uudenvuoden- ja vapunaattona kello 18.00 jälkeen tehtyä työtä. Sunnuntaityöstä suoritetaan yksinkertainen tuntipalkka kuukausipalkan ja muiden tämän sopimuksen mukaan maksettavien korvausten lisäksi. Sunnuntaityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Sunnuntaityötä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen soveltuvin osin tämän pykälän säännöksiä sunnuntaityöstä maksettavasta korvauksesta. Vapaaaika on annettava ja otettava neljän kuukauden kuluessa sunnuntaityön tekemisestä, ellei toisin sovita. 11 Viikoittaisena vapaa-aikana tehty työ Viikoittaisena vapaa-aikana tehdystä työstä suoritetaan korvaus siten, että menetetyn vapaa-ajan osalta maksetaan yksinkertaisen tuntipalkan suuruinen korvaus kuukausipalkan ja muiden tämän sopimuksen mukaan maksettavien korvausten lisäksi. Vapaapäivänä tehty työ otetaan huomioon 6 :n mukaista keskimääräistä työaikaa laskettaessa. Vapaa-aikana tehdystä työstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Vastaavan vapaa-ajan laskennassa noudatetaan tämän pykälän säännöksiä vapaapäivänä tehdystä työstä maksettavasta korvauksesta. Vapaa-aika on 7
annettava ja otettava neljän kuukauden kuluessa korvattavan työn tekemisestä, ellei toisin sovita. 12 Varallaolo Jos henkilö esimiehensä kanssa tehdyn sopimuksen perusteella on velvollinen oleskelemaan asunnossaan tai muussa sovitussa paikassa, josta hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työhön, on kysymys varallaoloajasta, jota ei lueta työajaksi. Varallaoloajasta suoritetaan korvausta puolen tuntipalkan mukaan. 13 Vikapäivystys Vikapäivystyksestä maksettavien korvausten osalta noudatetaan paikallista vikapäivystysjärjestelmää jonka piiriin kuuluviin ei sovelleta 14 pykälää. 14 Hälytystyö Hälytystyössä työ tehdään hälytyskutsun perusteella ja henkilö joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta. Hälytystyötä ei kuitenkaan ole työ, joka jatkuu keskeytyksettä työvuoron jälkeen. Mikäli toimihenkilön kanssa on sovittu varallaolosta ja hänet kutsutaan työhön varallaoloaikanaan, ei kysymyksessä ole hälytystyö vaan ylityö tai jaksotyössä lisä- tai ylityö. Milloin toimihenkilön tehtävään kuuluu pysyvänä ja luonteenomaisena osana velvollisuus antaa vapaa-aikanaan, yhtiön toiminnan niin vaatiessa, puhelimitse erityisiä toimintaohjeita tai -määräyksiä, tulee tämä ottaa huomioon toimihenkilön palkkauksessa. Hälytystyön aiheuttaman ylimääräisen haitan korvauksena suoritetaan erillistä ns. hälytysrahaa seuraavasti: a) tuntipalkka kahdelta tunnilta, jos hälytyskutsu on annettu kello 06.00 ja 21.00 välisenä aikana. b) tuntipalkka kolmelta tunnilta, jos hälytyskutsu on annettu kello 21.00 ja 06.00 välisenä aikana. Hälytysrahan maksaminen ei vähennä oikeutta työehtosopimuksen mukaisiin muihin korvauksiin. 8
Milloin kutsu hälytystyöhön on annettu kello 21.00 ja 06.00 välisenä aikana, ja työ on lisäksi tehty mainittuna aikavälinä, maksetaan työstä kaksinkertainen tuntipalkka, mihin sisältyvät mahdolliset ylityökorotukset. Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytystyöstä maksetaan kuitenkin yhden tunnin palkka. Hälytystyötä ei voida korvata lyhentämällä vastaavasti toimihenkilön säännöllistä työaikaa. 15 Työvuoroluettelo Kokonaispalkkausta varten ei ole velvollisuutta laatia työvuoroluetteloa. PALKKAUS 16 Palkkausjärjestelmä Palkkausjärjestelmä perustuu TEPAKE - palkkausjärjestelmään. Järjestelmän tarkoituksena on antaa esimiehille työkalu toiminnan ja henkilöstöresurssien ohjaamiseen sekä kannustaa toimihenkilöitä pätevöitymään ja kehittymään tehtävissään henkilökohtaisen arvioinnin perusteella. Palkkarakenne Toimihenkilön palkka muodostuu tehtävän vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta sekä henkilökohtaiseen pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta. Tehtävän vaativuus Palkkausjärjestelmän lähtökohtana on tehtävän vaativuuden oikeudenmukainen ja objektiivinen mittaaminen. Vaativuus määritetään toimenkuvauksen perusteella. Toimen vaativuutta määritettäessä arvioidaan tehtävien sisältöä, joten toimihenkilön henkilökohtaiset ominaisuudet eivät vaikuta tehtävän vaativuuden arviointiin. Tehtävän vaativuutta kuvaavia mittareita ovat: 1. toimen luonne = tehtävän hoitamisen edellyttämä harkinta ja sen vaativuus 2. päätöksenteon ja ratkaisujen vaikutukset 3. vuorovaikutuksen vaativuus 4. johtaminen ja asema 9
Liitteenä olevaa kahta taulukkoa (liitteet 2 ja 3) käyttäen tehtävälle määritetään vaativuuspisteet. Palkkausjärjestelmän pistematriisit ovat luokitusryhmän työvälineitä. Henkilölle ei kerrota tehtävän pistearvoa, vaan ainoastaan palkkaluokka ja sitä vastaava tehtäväkohtainen palkka. Vaativuuspisteitä vastaavat yhdeksän palkkaluokkaa on esitetty alla olevissa palkkataulukossa. Palkkaluokka Piste- Tehtäväkohtainen rajat palkka 1.10.2014 lukien 1-300 1814,50 1821,76 2 300-325 1973,19 1981,08 3 330-355 2131,66 2140,19 4 360-385 2312,93 2322,18 5 390-415 2516,76 2526,83 6 420-445 2744,43 2755,40 7 450-470 2998,63 3010,63 8 475-495 3303,03 3316,24 9 500-3631,03 3645,55 Tehtäväkohtainen palkka 1.10.2015 lukien Esimiehen tulee laatia toimenkuvaus 5 kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta tai 2 kuukauden kuluessa työtehtävän muuttumisesta. Luokitusryhmän on pisteytettävä tehtävä 1 kuukauden kuluessa siitä, kun toimenkuvaus on sille toimitettu. Peruspalkkaa laskettaessa tulee kuukausipalkan lisäksi ottaa huomioon säännölliseltä työajalta maksettavat säännölliset lisät. Luokitusryhmä Vaativuusluokituksen tekee luokitusryhmä 2+2. Henkilökohtainen pätevyyslisä/palveluaikalisä Pätevyydellä käsitetään kaikkia niitä toimihenkilön henkilökohtaisia ominaisuuksia, joilla on välittömästi tai välillisesti merkitystä tehtävän hoitamiselle. Pätevyyttä verrataan suhteessa toimen vaativuuteen. Hyvää pätevyyttä ja hyviä työsuorituksia esiintyy kaikilla vaativuustasoilla. Suorituksen ja pätevyyden arviointi tehdään vuosittain tulos- ja kehityskeskustelussa. Pätevyyden arviointiin käytetään lomaketta, jonka esimies täyttää IIDA:aan tulos- ja kehityskeskustelun yhteydessä. Arvioinnissa mittareina ovat henkilön 10
1. Työskentelytavat ja vuorovaikutus a) Arvoihin ja toimintatapoihin liittyvä osaaminen i. Arvojen mukainen toiminta ii. Strategian toteuttamista tukeva toiminta iii. Digitan prosessien noudattaminen iv. Tehokas työskentely b) Työelämäosaaminen i. Viestintä- ja vuorovaikutustaidot ii. Joustavuus ja yhteistyökyky iii. Aloitteellisuus ja omatoimisuus iv. Asiakaspalvelutaidot 2. Tiedot ja taidot a) Esimiestaidot (jos esimiesasema) b) Teknisen ydinosaamisen nykytaso (jos soveltuu) c) Muu tehtävään liittyvä yksilöllinen ammattiosaaminen d) Osaamisen tavoitteellinen kehittäminen joita arvioidaan viisiportaisella asteikolla: 1. todettu kehittämistarvetta 2. vastaa tyydyttävästi tehtävän vaatimuksia 3. vastaa hyvin tehtävän vaatimuksia 4. ylittää tehtävän vaatimukset 5. ylittää selvästi tehtävän vaatimukset Pätevyyden arviointia käytetään palkkapolitiikan ohjausvälineenä. Tunturilisä Saana-lisää maksetaan yhtiön nykyisen käytännön mukaisesti Pohjois- Lapin (POLA) -tuotantoryhmään kuuluville henkilöille. Varamieslisä Varamieslisä 175,77 euroa/kk-korvauksen (1.10.2015 lukien lisä on 177,53 euroa) maksetaan tuotantoalueen päälliköiden varamiehille. Varamieslisä maksetaan henkilökohtaisen peruskuukausipalkan päälle. Muita varamies- ja sijaistussäännöksiä palkkausjärjestelmä ei tunne. Vikapäivystyslisä Alueellista ylläpito-organisaatiota koskevassa erikseen sovitussa vikapäivystysjärjestelmässä mukana oleville toimihenkilöille palkkausjärjestelmä sisältää erillisen 175,77 euroa/kk-korvauksen (1.10.2015 lukien lisä on 177,53 euroa). Korvaus poistetaan palkasta, jos toimihenkilö siirtyy tehtävään, johon ei sisälly tätä vikapäivystystä. 11
Pääluottamusmieskorvaus Pääluottamusmiehelle maksettavasta korvauksesta sovitaan paikallisesti. Harjoittelijat Harjoittelija on määräaikaisessa työsuhteessa oleva alansa opiskelija. Harjoittelijan tehtäväkohtainen palkka on työehtosopimuksen mukaisesti 80 % tehtäväkohtaisesta palkasta, ellei toisin sovita. 12
Erimielisyyksien ratkaiseminen Tämän palkkausjärjestelmän soveltamisesta johtuvat paikalliset erimielisyydet ratkaistaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen. 17 Olosuhdelisät Masto- ja kattotyö Mastotyöksi katsotaan työ, joka suoritetaan vähintään 15 metrin mastorakenteessa, josta puuttuvat suojakaiteelliset työskentelytasanteet. Mastotyössä maksettava päiväkorvaus on 68,19 euroa (1.10.2015 lukien lisä on 68,87 euroa). Marraskuun ja helmikuun välisenä aikana tehtävän mastotyön päiväkorvaus on 83,98 euroa (1.10.2015 lukien lisä on 84,82 euroa). Kattotyössä maksettava päiväkorvaus on 37,48 euroa (1.10.2015 lukien lisä on 37,85 euroa). Mastotyökorvaus sisältää saman päivän aikana tehtävän kattotyökorvauksen. Mastotyötä säännöllisesti tekeville maksettavista kuukausikorvauksista sovitaan paikallisesti erikseen. 18 Osa-ajan palkka ja tuntijakaja Kuukausipalkan tuntijakajana käytetään lukua 152. Osa-ajan palkkaa laskettaessa työpäivän pituudeksi katsotaan 7,5 tuntia ja työviikon pituudeksi 37 tuntia. 19 Matkustaminen Matkustamiseen ja työhön yhteensä käytetty aika luetaan työajaksi saman työvuoron aikana vähintään 7,5 tuntiin ja saman työviikon aikana vähintään 37 tuntiin asti. Ylittävältä matka-ajalta, jota ei lueta työaikaan, maksetaan yksinkertaista tuntipalkkaa, ellei sitä sovita pidettäväksi vastaavana vapaana. Yhtenäisen matka- ja työajan ylittäessä saman työvuoron aikana 11 tuntia, maksetaan ylimeneviltä matkatunneilta 50 %:lla korotettua tuntipalkkaa. 14
SOSIAALISET SÄÄNNÖKSET 20 Vuosiloma Vuosiloman ansainta määräytyy vuosilomalain mukaan. Aiemmin myönnetyt lomaetuudet säilyvät entisinä. Soveltamisohje: Vuosilomalain muutoksen (voimaan 1.10.2013) tarkoittama karenssin poistuminen koskee vain vuosilomalain muutoksen tarkoittamia tilanteita eli vuosilomalain mukaan kertyviä lomia (max. 30 lomapäivää). Vuosilomapalkkaa määrättäessä otetaan huomioon myös iltatyöstä, yötyöstä ja sunnuntaityöstä sekä mastotyöstä maksettavat lisäkorvaukset, joiden suuruus lasketaan pidettävää lomaa edeltäneen lomanmääräytymisvuoden keskiarvon perusteella. Vuosiloman ajalta maksetaan kuukausipalkka korotettuna em. lisäkorvausten keskiarvoa vastaavalla prosenttiosuudella lomanmääräytymisvuoden kuukausipalkasta laskettuna. Keskiarvoa laskettaessa lomanmääräytymisvuoden aikana henkilölle maksettujen edellä tarkoitettujen lisäkorvausten summa jaetaan luvulla 10. Näin saatu vuosilomapalkan kerroin muuttuu vuosittain 1.5. lukien. Lomapalkan maksamisessa noudatetaan normaaleja palkanmaksupäiviä. Lisäkorvausta vastaava osa maksetaan kuitenkin lomarahan yhteydessä. 21 Lomaraha Lomanmääräytymisvuodelta 1.4. 31.3. määräytyvältä vuosilomalta suoritetaan henkilölle vuosilomapalkan lisäksi 50 % vuosilomapalkasta lomarahana. Lomaraha maksetaan myös jo päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta maksettavan lomakorvauksen osalta, mikäli toistaiseksi voimassa oleva työsuhde päättyy tai irtisanotaan lomakautena muusta kuin toimihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä. Lomaraha suoritetaan toukokuun palkanmaksun yhteydessä. Toimihenkilön pyynnöstä voidaan sopia lomarahan vaihtamisesta vastaavaan vapaaseen. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle henkilölle maksetaan lomaraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon henkilö on oikeutettu. 15
Henkilöllä, joka vakinaiseen palvelukseen astumisen vuoksi menettäisi hänelle muutoin työehtosopimuksen mukaan kuuluvan lomarahan, on oikeus saada lomaraha, mikäli hän suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä palaa palvelusajan päätyttyä työhön palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- tai virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (570/61) edellyttämällä tavalla. Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön palattaessa maksettavan lomarahan määrä lasketaan työehtosopimuksen osoittamana prosenttina siitä lomakorvauksesta, joka henkilölle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan. Jos palvelukseen astuminen on tapahtunut välittömästi vuosilomalta, lasketaan lomaraha vastaavasti henkilölle maksetun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yhteismäärästä. Lomaraha määräytyy sen työehtosopimuksen mukaan, joka oli voimassa palvelukseen astuttaessa. 22 Sairausajan, äitiys-, isyys- ja adoptiovapaan palkka Sairausajan palkka Toimihenkilölle maksetaan palkkaa sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta seuraavasti: Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti Alle kuukauden vähintään kuukauden, mutta alle vuoden vähintään vuoden, mutta alle 5 vuotta vähintään 5 vuotta Palkka 9 päivältä 50 % palkasta 4 viikolta 5 viikolta 3 kuukaudelta Palkanmaksun edellytyksenä on, ettei työkyvyttömyyttä ole aiheutettu omalla törkeällä tuottamuksella, eikä sairautta ole tieten salattu työsopimusta solmittaessa. Työnantaja on oikeutettu nostamaan toimihenkilölle tulevan ao. lain mukaisen päivärahan vastaavalta ajanjaksolta. Työkyvyttömäksi tultuaan toimihenkilö on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle siitä sekä sen arvioidun keston. Työnantajan vaatiessa on toimihenkilön esitettävä lääkärin antama todistus sairaudestaan. Milloin työnantaja ei ole hyväksynyt toimihenkilön esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa toimihenkilön toisen nimetyn lääkärin tarkastettavaksi, on työnantajan korvattava tästä aiheutuva lääkärintodistuspalkkio. Jos toimihenkilön työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin sairausajanpalkkaa, ei toimihenkilö ole oikeutettu uuteen edellä sanottuun sairausajanpalkan ajanjaksoon. Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, suorittaa työnantaja kuitenkin palkan sairausvakuutuslain 19 2 momentin mukaiselta yhden päivän odotusajalta. 16
Lakisääteinen lääkärintarkastus Toimihenkilö voi palkallisena työaikana käydä työhönsä liittyvässä työnantajan, lain tai viranomaispäätöksen edellyttämässä terveystarkastuksessa. Tällaiseen tarkastukseen, siitä seuraavaan tutkimukseen ja jälkitarkastukseen matkustaminen korvataan kuten työmatka. Mikäli tarkastus tapahtuu toimihenkilön vapaa-aikana, maksetaan toimihenkilölle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain 18b :n mukaista tarveharkintaisen sairauspäivärahan enimmäismäärää. Muut lääkärintarkastukset Toimihenkilöllä on oikeus käydä säännöllisenä työaikana lääkärintarkastuksessa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa työkyvyn ylläpitämiseksi välttämättömässä lääkärin määräämässä fysikaalisessa hoidossa hammaslääkärissä äkillisen hammassairauden sattuessa raskauden edellyttämässä tarkastuksessa lääkärinvastaanotolla lasten sairauden toteamiseksi tai neuvolatarkastuksessa Palkanmaksun edellytyksenä on, ettei asiaa ole saatu järjestetyksi työajan ulkopuolella. Tarpeetonta työajan menetystä on vältettävä. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa Jos työsuhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä, maksetaan äitiysvapaa ajalta täysi palkka kolmelta (3) kuukaudelta ja isyysvapaan ajalta kahdeksaltatoista (18) päivältä. Työnantaja on oikeutettu nostamaan vastaavalta ajanjaksolta toimihenkilölle sairausvakuutuslain mukaan tulevan päivärahan. Toimihenkilön adoptoidessa alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen (3) kuukauden pituinen äitiysvapaaseen rinnastettava palkallinen vapaa ja isyysvapaaseen rinnastettava kahdeksantoista (18) päivän palkallinen vapaa. Isyysloman ajalta maksetaan palkkaa kahdeksaltatoista (18) päivältä. Paikallisesti sovitaan menettelytavat ja kokonaissuunnitelman laatiminen vanhempainloman ja hoitovapaan käyttämisestä. Erityisäitiys-, äitiys- tai vanhempainvapaalta, hoitovapaalta tai tilapäiseltä tai osittaiselta hoitovapaalta palaavalla toimihenkilöllä on oikeus palata aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön. 17
23 Muu loma Toimihenkilön palkasta ja vuosilomasta ei vähennetä hänen perheensä piirissä sattuvan äkillisen sairauden tai läheisen omaisen kuoleman vuoksi eikä yhteiskunnallisen luottamustehtävän vuoksi annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa. Tällaisesta lomasta on ilmoitettava asianomaiselle esimiehelle mahdollisimman ajoissa. Lyhyen tilapäisen loman tarkoitus on antaa henkilölle mahdollisuus ja aikaa edellä tarkoitetun äkillisen sairauden kohdatessa järjestää sairaan hoito tarkoituksenmukaisella tavalla. Mikäli näyttää siltä, että loman tarve muodostuu useamman päivän mittaiseksi, on järjestelyistä sovittava mahdollisimman ajoissa esimiehen kanssa. Tarvittaessa äkillisestä sairaudesta on annettava asianmukainen selvitys. Mikäli selvitys on lääkärintodistus, jota työnantaja on pyytänyt, maksaa siitä aiheutuvat kustannukset yhtiö. Yhteiskunnallisella luottamustehtävällä tarkoitetaan lähinnä valtiollisia, kunnallisia ja kirkollisia luottamustehtäviä sekä sellaisia järjestötoimintaan liittyviä luottamustehtäviä, joihin osallistumisesta on sovittu tässä sopimuksessa. Edellä olevaan rinnastetaan myös poissaolo todistajana kuulemisen takia oikeudessa, milloin oikeuden päätökseen ei sisälly riittävää korvausta ansionmenetyksestä. Toimihenkilölle annetaan asevelvollisuuskutsuntapäivänä sekä avioliittoon vihkimispäivänä tai parisuhteen rekisteröimispäivänä palkallinen vapaapäivä. 24 Luottamusmies Ammattiliitto Pro ry ilmoittaa luottamusmiehen valinnasta työnantajalle. Pääluottamusmiehen lisäksi voidaan valita neljä alueellista luottamusmiestä. Työsuojeluvaltuutettuja on yksi ja sen lisäksi kaksi varavaltuutettua. Alueelliselle luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksetaan erillinen lisä 87,48 euroa/kk 1.6.2013 lukien (1.10.2015 lukien lisä on 88,35 euroa). Pääluottamusmiehen korvauksesta on sovittu erikseen. 25 Jäsenmaksujen perintä Työnantaja pidättää, mikäli henkilö on antanut siihen valtuutuksen, tähän työehtosopimukseen osallisen toimihenkilöjärjestön jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain kyseisen järjestön nimeämälle pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin keskusjärjestöjen 18.11.1971 24.11.1972 allekirjoittamissa sopimuspöytäkirjoissa on erikseen sovittu. 18
Henkilölle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta. 26 Järjestötoimintaan osallistuminen Toimihenkilön työajasta ei vähennetä osallistumista STTK:n ja sen jäsenliittojen liittokokoukseen, edustajistoon, liittovaltuuston ja liittohallituksen eikä näiden asettamien pysyvien valmistelevien elinten kokouksiin, jos ne sattuvat työvuorojärjestelmän mukaiseen työaikaan. Toimihenkilön on ilmoitettava osallistumisestaan edellä mainittuihin kokouksiin, mikäli mahdollista, vähintään viikkoa ennen kokousta. MUUT MÄÄRÄYKSET 27 Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus Työnantaja ottaa esimiesasemassa olevalle toimihenkilölle tarkoitetun ns. työnantajan vastuuvakuutuksen, joka peittää työnantajan, hänen sijaisensa sekä vakuutuksenottajan palveluksessa johtavassa tai valvovassa asemassa olevan toimihenkilön, esim. työnjohtajan vastuun omalle työntekijälle tuotetusta henkilö- ja omaisuusvahingosta siltä osin kuin vahinko ei kuulu korvattavaksi lain säätämässä tapaturmavakuutuksessa tai liikennevakuutuksessa. Vakuutusehdot määräytyvät voimassa olevien työnantajan vastuuvakuutusta koskevien yleisten ja erityisten vakuutusehtojen mukaan. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu. 28 Paikallinen sopiminen Paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksesta poiketen joko toimihenkilön ja työnantajan kesken tai luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä henkilöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu. Sopimus on solmittava kirjallisesti, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää. 19
Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen solmimisesta voidaan määräajaksikin solmittu sopimus irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Paikallisesti voidaan sopia toisin työehtosopimuksen 8-14,17 ja 19 :stä sekä jaksotyötä koskevan liitteen 3-8 :stä. 29 Työrauhavelvoite Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen on kielletty. Allekirjoittaneet liitot ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä. 30 Erimielisyyksien ratkaisu Tätä työehtosopimusta koskevista erimielisyyksistä tai yleensä yhtiön ja henkilön välisiin kysymyksiin liittyvästä asiasta on ensin neuvoteltava asianomaisen esimiehen ja henkilön tai luottamusmiehen kesken ja ellei sovintoa synny, pääluottamusmiehen ja yhtiön välillä. Jollei yksimielisyyteen näin päästä, siirtyy asia liittojen käsiteltäväksi, jotka kumpikin voivat saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Neuvotteluissa on jommankumman osapuolen niin vaatiessa laadittava muistio. Muistio on kummankin osapuolen allekirjoitettava. Muistiossa on mainittava erimielisyyttä koskeva asia sekä osapuolten kanta. Muistio on laadittava kahden viikon kuluessa neuvottelujen päättymisestä. Jommankumman osapuolen esittäessä neuvotteluja edellä tarkoitetuissa tapauksissa on ne aloitettava ensi tilassa, viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Seuraavan neuvottelutilaisuuden ajankohdasta on neuvotteluissa sovittava. 31 Sopimuksen voimassaoloaika Tämä työehtosopimus on voimassa kesäkuun 1. päivästä 2014 tammikuun 31. päivään 2017 saakka ja sen jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole jommaltakummalta puolelta kirjallisesti irtisanottu. Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. 20
Helsingissä 21. lokakuuta 2013 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY Tuomas Aarto Anu Sajavaara AMMATTILIITTO PRO ry Anssi Vuorio Liljan-Kukka Runolinna 21
LIITE 1 JAKSOTYÖ 1 Säännöllinen työaika Jaksotyöaikaa noudattavien henkilöiden säännöllinen työaika on keskimäärin 111 tuntia kolmen viikon pituisena ajanjaksona. Työajan tulee tasoittua sanottuun keskimäärään 26 viikon pituisella tasoittumisjaksolla. Työnantajalla on oikeus teettää tarvittaessa työtä enintään 120 tuntia kolmiviikkoisjaksossa. Työajan tasoittuminen edellä mainittuun keskimäärään tarkistetaan niiden kolmiviikkoisjaksojen lopussa, johon sisältyvät 30.6. tai 31.12. Jos jakson lopussa on yli- tai alijäämää, tällöin on sovittava, miten se tasoitetaan seuraavan jakson aikana. Niissä kolmiviikkoisjaksoissa, joihin sattuvat uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä kolmiviikkoisjakson säännöllinen työaika lyhenee kutakin tällaista muulle arkipäivälle kuin lauantaille sattuvaa päivää kohti 7,5 tunnilla. Mikäli tuotannollisten syiden vuoksi jakson säännöllistä työaikaa ei ole mahdollista lyhentää edellisessä momentissa tarkoitetulla tavalla, on työnantajalla oikeus teettää työtä enintään 1 momentissa tarkoitettu määrä ko. jaksossa, mikäli tämä on erikseen työvuoroluettelossa ilmoitettu. Tässä tarkoitettu työaikaa lyhentävä osuus korvataan antamalla vastaava samansuuruinen vapaa-aika, ellei sovita vastaavasta rahakorvauksesta. Ellei vastaavaa vapaata voida antaa saman tasoittumisjakson aikana, on jakson päättyessä sovittava milloin seuraavan jakson aikana vastaava vapaa pidetään. Vuorokautinen säännöllinen työaika määräytyy työvuoroluettelon mukaan. Työvuorot on järjestettävä työvuoroluettelossa siten, että säännöllinen työaika vuorokaudessa on vähintään 4 tuntia ja enintään 12 tuntia. Tästä määräyksestä saadaan poiketa asianomaisen suostumuksella. Työvuoroluettelo on jaksotyöaikamuodossa laadittava kolmiviikkoiskausittain. Milloin työtä teetetään iltaisin, on työvuorot järjestettävä siten, että henkilölle tulee työtä kello 18.00 jälkeen enintään keskimäärin puolessa kalenteripäivistä ja enintään viitenä päivänä peräkkäin kolmiviikkoisjakson aikana. Tästä voidaan poiketa ao. henkilön suostumuksella. Tätä säännöstä ei sovelleta työaloilla, joissa työsopimuksen mukainen työ sijoittuu työn luonteen vuoksi jatkuvasti klo 18.00 jälkeiseen aikaan. Näistä poik- 22
keusjärjestelyistä sovitaan tarkemmin yhtiön ja ao. ammattiyhdistysten välillä. Milloin työtä teetetään tämän sopimuksen tarkoittamaan yötyöaikaan, on työvuorot järjestettävä siten, että henkilölle tulee keskimäärin enintään puolet työvuoroista sellaisiksi, jolloin säännöllistä työaikaa on sijoitettu kello 22.00 ja 06.00 väliseen aikaan. Tästä voidaan poiketa ao. henkilön suostumuksella. Työvuoroluettelo on ilmoitettava henkilölle viimeistään työvuoroluetteloon merkittyä ensimmäistä työvuoroa edeltävänä keskiviikkona ennen kello 16.00. Työvuoroluettelon julkistamisen jälkeen siihen saa tehdä vain välttämättömiä muutoksia, jotka eivät kuitenkaan saa koskea viikoittaista vapaaaikaa eikä viikon toista vapaapäivää. Tällaisia välttämättömiä muutoksia voidaan tehdä enintään kaksi henkilöä kohti kolmiviikkoisjakson aikana ja viikkoa kohti enintään yksi. Tässä tarkoitettu työvuoroluettelon muutos on ilmoitettava asianomaiselle henkilölle viimeistään kahta yötä ennen muutettavaa työvuoroa ennen kello 16.00 silloin, kun työvuoro siirtyy kokonaan toiselle päivälle. Mikäli kyseessä on työajan siirto saman vuorokauden sisällä, työajan pituutta muuttamatta voidaan ilmoitus kuitenkin antaa edellisen työvuoron kuluessa ennen kello 16.00. Välttämättömistä muutoksista aiheutuvat haitat on pyrittävä tasaamaan mahdollisimman hyvin kysymykseen tulevien henkilöiden kesken. Työvuoroluetteloon tehtävän muutoksen syy on ilmoitettava ao. henkilölle. Jaksotyöaikaa sovelletaan niissä töissä, joissa tuotannolliset syyt sitä edellyttävät. 2 Työsopimuksen alkaminen ja päättyminen kesken tasoittumisjakson 3 Lepoaika Jos työaika on edellä 1 :ssä tarkoitetulla tavalla keskimääräistetty ja työsuhde päättyy ennen kuin työaika on tasoittunut keskimäärin 37 tuntiin viikossa tai 111 tuntiin kolmessa viikossa, lasketaan kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on viikkoa kohti 37 tuntia tai kolmea viikkoa kohti 111 tuntia pitempi, ja tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta maksetaan lisä- ja ylityötä vastaava korvaus. Määräaikaisten työntekijöiden tasoittumisjaksot määräytyvät edellä 1 :n mukaisesti kuitenkin siten, että jakso alkaa tai päättyy työsuhteen alkaessa tai päättyessä työsuhteen kestosta riippuen. Työpäivän ylittäessä 6 tuntia päivittäinen lepoaika on puoli tuntia. Jos työ vaatii jatkuvaa työpaikalla oloa, ja jos vuorokautista lepoaikaa ei tämän vuoksi voida antaa, järjestetään tilaisuus aterioida työn aikana. 23
4 Lisätyö 5 Ylityö Vuorokautinen lepoaika on 10 tuntia. Lepoajan tilapäisestä lyhentämisestä säädetään työaikalaissa. Vuorokautista lepoaikaa lyhentävästä työstä suoritetaan tuntipalkkaan 100 %:n lisä, johon lisään sisältyy ilta- ja yötyökorvaus. Edellä tarkoitettu 100 %:n lisä voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Vapaa-aika on annettava ja otettava neljän kuukauden kuluessa korvattavan työn tekemisestä, ellei toisin sovita. Viikon aikana annetaan 54 tunnin yhdenjaksoinen viikoittainen vapaaaika. Normaalitapauksessa lauantaiksi ja sunnuntaiksi osuva viikkolepoaika päättyy maanantaina kello 06.00 ja alkaa 54 tuntia aikaisemmin eli lauantaina kello 00.00. Lisätyötä on se työ, joka tehdään 111 tunnin säännöllisen jaksoittaisen työajan lisäksi 120 tuntiin saakka kolmessa viikossa. Yhtiö voi teettää lisätyötä vain asianomaisen henkilön suostumuksella. Lisätyön tekemisestä on sovittava ao. henkilön kanssa mahdollisimman aikaisin, mikäli mahdollista jo työvuoroluettelon laatimisen yhteydessä. Ylityötä on työ, joka tehdään työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuksella yli 120 tunnin kolmen viikon pituisena ajanjakson aikana. Jaksoylityöstä maksetaan 100 prosentilla korotettua palkkaa. Yhtiö voi teettää ylityötä vain toimihenkilön suostumuksella. Ylityön tekemisestä on sovittava toimihenkilön kanssa mahdollisimman aikaisin, mikäli mahdollista jo työvuoroluettelon laatimisen yhteydessä. Ylityön enimmäismäärä on 250 tuntia kalenterivuodessa. Paikallisesti sovittavan lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa. Ylityön tekeminen edellyttää työnantajan ja toimihenkilön suostumusta. Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia kokonaan tai osittain vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Ylityötä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen soveltuvin osin tämän pykälän säännöksiä ylityöstä maksettavasta korvauksesta. Vapaa-aika on annettava ja otettava neljän kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä, ellei toisin sovita. 24
6 Ilta- ja yötyö Iltatyötä on työ, jota tehdään kello 18.00 ja 22.00 välisenä aikana. Iltatyöstä suoritetaan 15 %:n lisä tuntipalkkaan. Lauantaisin suoritetusta iltatyöstä maksetaan iltatyökorvaus kaksinkertaisena, paitsi kello 18.00 ja 22.00 välisenä aikana sellaisilta lauantaipäiviltä, joilta jo maksetaan sunnuntaityökorvaus. Iltatyöstä maksettava rahakorvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Vapaa-aika on annettava ja otettava neljän kuukauden kuluessa korvattavan työn tekemisestä, ellei toisin sovita. Yötyötä on työ, jota tehdään kello 22.00 ja 06.00 välisenä aikana. Kello 22.00 ja 01.00 välisenä aikana tehdystä yötyöstä suoritetaan 30 %:n lisä tuntipalkkaan. Korvaus kello 01.00 ja 06.00 välisenä aikana tehdystä yötyöstä on 50 %. Jos työvuoro alkaa ennen kello 06.00, 50 %:n suuruista yötyökorvausta maksetaan vuoron ajalta myös kello 06.00 jälkeen kuitenkin enintään kahdelta tunnilta. Lauantaisin kello 22.00 jälkeen suoritetusta yötyöstä maksetaan yötyökorvaus kaksinkertaisena paitsi sellaisilta lauantaipäiviltä, joilta jo maksetaan sunnuntaityökorvaus. Yötyöstä maksettava rahakorvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Vapaa-aika on annettava ja otettava neljän kuukauden kuluessa korvattavan työn tekemisestä, ellei toisin sovita. Säännöllisesti yötyötä teetettäessä on työaikajärjestelyissä ja vastaavia vapaa-aikakorvauksia annettaessa kiinnitettävä erityistä huomiota henkilön elpymistarpeeseen. Korvaavaa vapaapäivää kohti merkitään työtuntilomakkeeseen 7 tuntia 15 minuuttia. Sunnuntaina tehdystä ilta- ja yötyöstä maksetaan ilta- ja yötyökorvaus kaksinkertaisena. 7 Työtuntijärjestelmän muuttamisesta aiheutuvan haitan korvaaminen Mikäli työtuntijärjestelmää on työnantajasta johtuvasta syystä muutettu asianomaisen henkilön suostumuksella 1 :ssä sanotusta poiketen, maksetaan tällaisesta muutoksesta aiheutuvasta haitasta korvauksena 25
a) tuntipalkka kahdelta tunnilta, mikäli muutos koskee työvuoron muuttamista samanmittaisena saman vuorokauden sisällä ja mikäli muutos on vähintään kahden tunnin suuruinen ja b) tuntipalkka kolmelta tunnilta, mikäli työvuoro siirretään samanmittaisena kokonaan toiselle päivälle. 8 Muut jaksotyötä koskevat työaikamääräykset Jaksotyöhön sovelletaan lisäksi työehtosopimuksen sunnuntaityötä koskevaa 10 :ää, viikoittaisena vapaa-aikana tehtyä työtä koskevaa 11 :ää, varallaoloa koskevaa 12 :ää ja hälytystyötä koskevaa 14 :ää. Myös jaksotyötä koskien voidaan paikallisesti tehdä edellä sovitusta poikkeavia sopimuksia. 26
LIITE 2 PÄÄTÖKSET ja RATKAISUT Vaikutetaan TOIMEN LUON- NE Pääasiassa omaan työhön tai suppeaan työryhmän työhön. Pääasiassa toiminnon osaalueen tuloksiin Selkeästi koko toiminnon tuloksiin Toimintoalueen usean toiminnon tuloksiin Suuri merkitys koko toimintoalueen tavoitteiden saavuttamiselle 1. VALINTAA VAIHTO- EHDOISTA Selkeät ohjeet 2.RATKAISUJA SAMANKALTAI- SISSA TILAN- TEISSA Työkenttä rajattu ohjeilla tai tutuilla menettelytavoilla 3. HARKINTAA JA RATKAISUJA UUSISSA TI- LANTEISSA Perusteet toiminnon omista tutuista lähteistä Laajojen, monialaisten, syvällisten tai muuttuvien ohjeiden ja normien tarkkuutta, huolellisuutta tai luottamusta soveltamista edellyttävää 4.SUUNNITTELU A, HARKINTAA JA RATKAISUJA Perusteina useiden toimintojen asian tuntemus ja kokemus Ohjeiden ja normien kehittävää tai luovaa soveltamista 5. SUUNNITTELUA, ERITTELYJÄ JA VAATI- VIA RATKAISUJA Usealta taholta saadun palautteen perusteella tehdään itsenäisiä erittelyjä ja yhteenvetoja Laajat tiedot ja ennakkotapaukset perusteena sovelluksille Ohjeiden ja normien kehittämistä, itsenäisiä ja uusia ratkaisuja 6. VAATIVIA KEHITYS- TAVOITTEITA, LAAJO- JEN TIEDOSTOJEN HYÖDYNTÄMINEN Oman alueen toimintaperiaatteet ohjaavat yhdessä usean asiantuntijatahon palautteen kanssa 165 170 180 185 175 185 190 200 210 220 230 240 250 260 205 215 225 235 245 255 265 280 240 250 260 275 285 300 280 295 305 320 310 335 27
LIITE 3 VUORO- VAIKUTUS 1. TYÖYHTEYDET TAVANOMAISIA Kommunikointia työn lähipiirissä Muut yhteydet yleensä tietojen vastaanottamista ja välittämistä tai jakelua 2. Omaan työhön liittyviä asiantuntijatason yhteyksiä Omassa toiminnossa 3. TAVOITTEELLISIA YHTEYKSIÄ ASIAN- TUNTIJA TASOLLA Vaikuttamis- ja neuvottelutaitoa tai erityisiä ihmissuhdetaitoja Pääasiassa omassa toiminnossa Mahdollisesti tavanomaisia yhteyksiä ulkopuolisiin sidosryhmiin 4. MERKITTÄVÄSTI OMA-ALOITTEISTA YHTEYDENPITOA Ammatillista erityisosaamista Yhteyksiä asiakkaisiin, asiantuntijoihin tai vastaaviin sidosryhmiin Yhteyksiä toisiin maihin Vaativia ihmissuhde- ja yhteistyötaitoja 5. AKTIIVISTA OMA- ALOITTEISTA VAI- KUTTAMISTA YRI- TYSTASON PÄÄTTÄ- JIIN Yrityksen hyvä kokonaistuntemus Tietojen jalostamista yleiskäyttöön Oma tehtävä Ei esimiestehtäviä A Opastava tai ohjaava tehtävä Tai Itsenäinen tehtäväalue Avustava esimiestehtävä B 100 110 Esimiestehtävä tai organisointi- ja resurssivastuu projekteissa Tai Laaja itsenäinen tehtävä 120 130 140 C Esimiestehtävä * Alaiset usealla organisaatiotasolla ja niiden määrä suuri * organisointi- ja resurssivastuu laajoissa projekteissa * Vaativa itsenäinen Asiantuntijatehtävä. 135 145 155 165 155 165 175 185 180 190 200 210 D 28
LIITE 4 TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLIN PÖYTÄKIRJA 1. Sovittiin, että liitteenä olevat sopimusmääräykset työllistymisen ja muutosturvan toimintamallista tulevat voimaan allekirjoittaneiden liittojen välillä 16.2.2005. Todettiin, että työvoimaviranomaiset pyrkivät osaltaan toimimaan työllistymisen ja muutosturvan toimintamallin mukaisesti heti 16.2.2005 alkaen. Työllistymisohjelmaa ja koulutustukea koskeva lainsäädäntö on valmisteilla ja on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pikaisesti. Todettiin, että työllistymisohjelmaa ja korotettua koulutustukea koskevia sopimusmääräyksiä voidaan soveltaa täysimääräisesti vasta niitä koskevan lainsäädännön voimaantulon jälkeen. 1) Todettiin, että yhteistoimintamenettelyä koskevilla määräyksillä ei muuteta yhteistoimintalain 2 :n mukaista soveltamisalaa. Helsingissä tammikuun 24. päivänä 2005 PALVELUALOJEN TOIMIALALIITTO TOIMIHENKILÖUNIONI TU ry 29
TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toimintamallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen. Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvottelujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, jonka mukaan irtisanomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoimintaneuvotteluissa alkaa suurissa irtisanomisissa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perusteiden ja vaikutusten käsittelystä. Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset. Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julkiset työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisanomismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön. Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotettuun koulutustukeen. Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin perustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen määräaikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useammasta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähintään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopimuksesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle työntekijän suostumuksella hänen koulutustaan, työkokemustaan ja työtehtäviään koskevat tiedot heti irtisa- 30
nomisten tapahduttua. Työnantaja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laatimiseen. Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työllistymisohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin. Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oikeus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava: 1) enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi; 2) enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta; 3) enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta. Edellä sovitun lisäksi toimihenkilöllä on oikeus saada työllistymisvapaata enintään viisi (5) työpäivää työllistymisohjelman mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssä oppimiseen. Edellä mainitun työllistymisvapaan saaminen edellyttää sitä, että työnantajalle esitetään työvoimaviranomaisten kanssa laadittu työllistymisohjelma, johon sisältyy lisätyöllistymisvapaan käyttämiseen tarvittava työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, harjoittelu tai työssä oppiminen. Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa. Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta. 31
LIITE 5 Verkonhallintakeskuksen työvuorojärjestelmä 1.1.2011 - verkonvalvojat ja operaattorit 1 Kalenterivuoden ja -kuukauden säännöllinen työaika ja lisätyö Kalenterivuoden säännöllisen työajan määrä lasketaan siten, että vuoden kokonaisten kalenteriviikkojen työaika on 37 tuntia ja vuoden ensimmäisen ja viimeisen mahdollisesti vajaan viikon osalta työaikaan lisätään 7,5 tuntia muiden arkityöpäivien kuin lauantaiden osalta. Jos uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, helatorstai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä osuu muulle arkipäivälle kuin lauantaille lyhenee kalenterivuoden säännöllinen työaika kutakin tällaista päivää kohti 7,5 tunnilla. Kalenterikuukauden säännöllisen työajan määrä lasketaan siten, että kuukauden kokonaisten kalenteriviikkojen työaika on 37 tuntia ja kuukauden vajaiden viikkojen osalta työaikaan lisätään 7,5 tuntia muiden arkipäivien kuin lauantaiden osalta. Kalenterikuukauden säännöllisen työajan määrästä vähennetään kutakin kuukauden muulle arkipäivälle kuin lauantaille osuvaa arkipyhää kohti 7,5 tuntia edellistä kappaletta soveltaen. Kalenterikuukauden lisätyön enimmäismäärä lasketaan siten, että kuukauden kokonaisten kalenteriviikkojen osalta määrään lasketaan 3 tuntia ja vajaiden kalenteriviikkojen muiden arkipäivien kuin lauantaiden osalta 0,5 tuntia. Muulle arkipäivälle kuin lauantaille osuva toisessa kappaleessa tarkoitettu arkipyhä pienentää lisätyön enimmäismäärää 0,5 tuntia. Lisätyönä teetetty työaika on tasoitettava kahden seuraavan kalenterikuukauden aikana siten, että kolmen kuukauden toteutunut työaika vastaa keskimäärin säännöllisen työajan määrää. Ellei työaikaa ole edellä sanotusti keskimääräistetty kolmen kalenterikuukauden pituisen tasoittumisjakson aikana, maksetaan henkilölle korvauksena lisätyötunneilta yksinkertaista tuntipalkkaa tai annetaan vapaana yhdessä sovittavana ajankohtana esimerkiksi vuosiloman yhteydessä. 32
2 Työvuoroluettelo Vuorokautinen säännöllinen työaika määräytyy viimeistään marraskuun aikana seuraavaksi kalenterivuodeksi julkaistavan työvuoroluettelon mukaan (poikkeuksena kalenterivuoden 2011 työvuoroluettelo ajalle 1.4-31.12.2011, joka julkaistaan helmikuun 2011 aikana.). Työvuorojärjestelmä perustuu säännönmukaisesti toistuviin 11, 12 tai 12,5 tunnin pituisiin varsinaisiin työvuoroihin siten, että kahden päivävuoron (P) jälkeen on kaksi yövuoroa (Y) ja näiden neljän työpäivän jälkeen seuraavaan keskimäärin 6-8 vapaapäivän pituiseen ajanjaksoon sijoitettaviin T-vuoroihin (T). Lisäksi verkonhallintakeskuksessa on käytössä vuorot (I) ja (R). I- ja R- vuorot koskevat vain verkonvalvojia. I-vuoron työaika on 12.00-00.30 ja R-vuoron työaika on klo 08.00-20.30. I-vuoro sijoitetaan normaalisti P- ja Y-vuorojen väliin: (PRIY). I ja R-vuorosta maksetaan ns. I/R -vuorolisä, joka on 42,45 /vuoro/hlö (1.10.2015 lukien lisä on 42,87 euroa). Mikäli lähetyksenvalvontaan liittyviä tehtäviä on tarve tehdä muulloin kuin I ja R- vuoron aikana (käytännössä P- ja Y-vuorojen aikana), kyseessä on normaalin lähetyksenvalvonnan poikkeustilanne, jolloin lähetyksenvalvonnan työtehtävistä sovitaan erikseen työnantajan ja työntekijöiden kesken. Poikkeustilanteessa (esimerkkitapauksia: uuden klippiversion noutaminen, playlistin muokkaaminen, playout -vikatilanteiden selvittäminen) lähetyksenvalvonnan työstä maksetaan I/R-vuorolisän suuruinen korvaus. Julkaistun työvuoroluettelon varsinaisiin työvuoroihin (P, Y, R ja I) saa työnantaja tehdä välttämättömiä muutoksia työaikalain 35 :n 2 momentin mukaisilla perusteilla ja muutoksesta on ilmoitettava viimeistään neljä viikkoa ennen. Työvuoroluetteloon merkityn T vuoron pituus on 7,5 tuntia ja niitä merkitään julkaistuun kalenterivuoden työvuorolistaan arkipäiville alustavasti niin paljon, että henkilön vuotuinen säännöllinen työaika tulee täyteen. T-vuoron työaika on klo 8-16, ellei sitä koulutukseen osallistumisen tai vastaavan syyn perusteella ole tarkoituksenmukaista muuttaa tai ellei sitä muutoin muuteta jäljempänä kuvatulla tavalla. T-vuorolla pyritään varaamaan jaksotyössä oleville kohtuulliset mahdollisuudet itsensä kehittämiseen ja kouluttautumiseen. Työvuorolistan mukainen T-vuoro voidaan siirtää toiselle saman tai eri vapaajakson arkipäivälle T-vuoroksi tai peruuttaa vuoro muuttamalla se vapaapäiväksi ilmoittamalla siitä henkilölle viimeistään hänen edellisen varsinaisen P -työvuoronsa aikana. 33
3 Lepoajat Työvuorolistan mukainen T-vuoro voidaan muuttaa samana päivänä tehtäväksi päivävuoroksi (P) ilmoittamalla siitä henkilölle hänen edellisen varsinaisen työvuoronsa (P/Y) aikana tai viimeistään tämän T-vuoron alkaessa toimihenkilön suostumuksella. Työvuorolistan mukainen T-vuoro voidaan muuttaa samana päivänä tehtäväksi I-,R- tai yövuoroksi (I/R/Y) ilmoittamalla siitä henkilölle viimeistään hänen edellisen varsinaisen P -työvuoronsa aikana. Tarkemmasta I- ja R-vuoron soveltamisesta on laadittu paikallinen testulkintaohje (Digita Oy:n verkonhallintakeskuksen työvuorojärjestelyt koskien lähetyksenvalvontaa 1.1.2011 alkaen I ja R vuorojärjestely verkonvalvojat). Työpäivänä on päivittäistä lepoaikaa puoli tuntia. Jos työ vaatii jatkuvaa työpaikalla oloa ja jos vuorokautista lepoaikaa ei tämän vuoksi voida antaa, järjestetään tilaisuus aterioida työn aikana. Vuorokautinen yölepoaika on 10 tuntia. Lepoajan tilapäisestä lyhentämisestä säädetään työaikalaissa. Vuorokautista yölepoaikaa lyhentävästä työstä suoritetaan tuntipalkkaan 100 %:n lisä, johon lisään sisältyy ilta- ja yötyökorvaus. Viikottainen lepoaika on varsinaisten työvuorojen (P/Y) väliin sijoittuvan vapaapäiväjakson aikana toteutuva vähintään 54 tunnin mittainen yhdenjaksoinen vapaa-aika. Viikkolevon ei tarvitse toteutua jokaisen kalenteriviikon aikana, eikä sen sijoittumista tarvitse merkitä etukäteen työvuorojärjestelmään. Viikottaista lepoaikaa lyhentävästä työstä suoritetaan tuntipalkkaan 100 %:n lisä, johon lisään sisältyy ilta- ja yötyökorvaus. 4 Ylityö Ylityötä on työ, joka tehdään työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuksella yli 1 :n 3 momentissa määritellyn lisätyöajan lisäksi kalenterikuukaudessa. Ylityöstä maksetaan 100 prosentilla korotettua palkkaa. Ylityön tekemisestä on sovittava toimihenkilön kanssa mahdollisimman aikaisin. Ylityön enimmäismäärä on 250 tuntia kalenterivuodessa. Paikallisesti sovittavan lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa. 34
Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia kokonaan tai osittain vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Ylityötä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen soveltuvin osin tämän pykälän säännöksiä ylityöstä maksettavasta korvauksesta. 5 Hälytystyö Jos henkilö hälytetään P/Y/I/R vuoroon työvuorojärjestelmän mukaisena vapaapäivänään, maksetaan hänelle työehtosopimuksen 14 :n mukainen hälytyskorvaus ja työaika on 1 :n mukaisesti tasoittumisjakson lisätyötä tai 4 :n mukaista kalenterikuukauden ylityötä. Työvuorojärjestelmän mukaisena vapaapäivänä tehdyltä lisätyötunnilta (P/Y/I/R -vuoro) maksetaan 35% korotettua tuntipalkkaa edellyttäen, ettei samalta ajalta makseta vuorokausi- tai viikkolevon lyhentymisen, sunnuntaityön tai ylityön perusteella 100%:lla korotettua tuntipalkkaa. 6 Ilta- ja yötyö Ilta- ja yötyötä on työ, joka tehdään kello 20.00 ja 08.00 välisenä aikana. Ilta- ja yötyöstä maksetaan 35%:n lisä tuntipalkkaan. Pyhänä tehtävästä ilta- ja yötyöstä lisä maksetaan kaksinkertaisena. 7 Työtuntijärjestelmän muuttamisesta aiheutuvan haitan korvaaminen Mikäli työtuntijärjestelmään merkittyä päivä- tai yövuoroa on työnantajasta johtuvasta syystä muutettu asianomaisen henkilön suostumuksella 2 :n 3 momentin perusteella, maksetaan tällaisesta muutoksesta aiheutuvasta haitasta korvauksena a) tuntipalkka kahdelta tunnilta, mikäli muutos koskee työvuoron muuttamista saman vuorokauden sisällä alkavasta aamuvuorosta yövuoroksi tai toisin päin tai T-vuoron muuttamista työntekijän suostumuksella P-, I-, R- tai Y-vuoroksi ilmoittamalla muutoksesta myöhemmin kuin 2 :n mukaisesti edellisenä P/Y-vuorona. b) tuntipalkka kolmelta tunnilta, mikäli työvuoro (P/R/I/Y) siirretään samanmittaisena kokonaan toiselle päivälle. Työvuorojärjestelmän muuttamisesta ei makseta samanaikaisesti hälytystyökorvausta. 35
8 Työsopimuksen alkaminen ja päättyminen Työsuhteen/tehtävän alkaessa ja / tai päättyessä lasketaan työsuhteen aikainen työvelvoitteen ja lisätyön määrä noudattaen soveltuvin osin sitä, mitä edellä 1 :ssä on määrätty ja mahdolliset lisä- ja ylityötunnit maksetaan 1 :n ja 5 :n mukaisesti. 9 Muut työaikamääräykset Lisäksi sovelletaan työehtosopimuksen sunnuntaityötä koskevaa 10 :ää, varallaoloa koskevaa 12 :ää, hälytystyötä koskevaa 14 :ää. Paikallisesti sopien voidaan tehdä edellä sovitusta poikkeavia sopimuksia. Lisäksi paikallisesti sopien voidaan tehdä edellä R-vuoron ajankohdasta (alkamis- ja päättymisaika) sovitusta poikkeavia sopimuksia viimeistään 31.3.2011 mennessä. Verkonvalvojien ja operaattorien lukumäärän mahdollisesti muuttuessa voidaan lisähenkilöstön työvuorot suunnitella 2 :stä poikkeavalla tavalla. Sopijapuolet seuraavat edellä sovitun toimivuutta käytännössä ja voivat tarvittaessa antaa tarkempia tulkintaohjeita tai sopia työehtosopimuksen liitteenä voimaan jäävän jaksotyöliitteen käyttöönotosta. 36
Palvelualojen työnantajat PALTA ry Eteläranta 10 6. krs, PL 62, 00131 Helsinki Vaihde 020 595 5000 Faksi 020 595 5001 www.palta.fi Ammattiliitto Pro Selkämerenkuja 1 A, PL 183, 00181 Helsinki Puhelin 09 172 731 Faksi 09 1727 3333 www.proliitto.fi