GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN

TEKNILLINEN KORKEAKOULU MAANMITTAUSOSASTO GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPINTO-OPAS 2006-2007 Toimittanut Päivi Kauppinen OTANIEMI 2006

SISÄLLYSLUETTELO 2 1. OSASTON ESITTELY 5 1.1 Yleistä 5 1.2 Hallinto 7 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE 10 2.1 Alempi perustutkinto 10 2.2 Ylempi perustutkinto 12 2.3 Jatkotutkinto 15 2.4 Geomatiikan tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne 17 2.5 Kiinteistötalouden tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne 27 3. OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT 37 3.1 Opetus- ja tenttijaksot 37 3.2 Luku- ja tenttijärjestykset 37 3.3 HOPS 37 3.4 Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa 38 3.5 Kurssit ja opintojaksot 38 3.6 Tentit ja välikokeet 39 3.7 Suoritusmerkinnät ja välikokeet 40 3.8 Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito 41 3.9 Tutkinto-ohjelman ja koulutusohjelman vaihto 42 3.10 Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista 44 3.11 Tutkintotodistukset ja valmistuminen 44 3.12 Kirjastot 46 4. OHJAUS JA NEUVONTA 47 4.1 Tuutorointi 47 4.2 Opintojen suunnittelu ja HOPS 48 4.3 Opinto- ja harjoitteluneuvojat 48 4.4 Kanslia 48 4.5 Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus 49 5. OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE 51 5.1 Opetusmenetelmät 51 5.2 Arviointi ja arvostelu 53 5.3 Opetuksen arviointi ja kehittäminen 54 6. HARJOITTELU 55 6.1 Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla 55 6.2 Harjoittelun tavoitteet 55 6.3 Harjoittelupaikan hakeminen 55 6.4 Kansainvälinen harjoittelu 56 6.5 Ulkomaan harjoittelun apurahat 56 6.6 Harjoittelun hyväksymistä koskevat ohjeet 56 7. OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA 58 7.1 Valtakunnallinen JOO-sopimus 58 7.2 Kansainvälinen opiskelu 59 7.3 Suomen virtuaaliyliopisto 60

3 8. KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI 61 8.1 Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö 61 8.2 Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset 61 8.3 Kandidaattiseminaarin toteutus 61 9. DIPLOMITYÖ 63 9.1 Diplomityön tekeminen 63 9.2 Kypsyysnäyte 63 10. AVOIN YLIOPISTO-OPETUS 64 11. TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS 65 11.1 Jatko-opintojen aloittaminen 65 11.2 Jatkotutkintoon kuuluvat opinnot 65 11.3 Lisätietoja jatko-opinnoista 67 12. STUDIERÅDGIVNING 68 12.1 Avdelningen för lantmäteri 68 12.2 Examensstruktur och målsättning 68 12.3 Att studera vid Tekniska högskolan 71 12.4 Studier vid andra högskolor 74 12.5 Studiehandledning 75 13. KURSSIT JA OPINTOJAKSOT LUKUVUONNA 2006-2007 77 13.1 Osaston yhteiset 77 13.2 Geodesia 77 13.3 Kiinteistöoppi 83 13.4 Talousoikeus 91 13.5 Fotogrammetria 98 13.6 Kartografia ja geoinformatiikka 102 14. KURSSEIHIN JA OPINTOJAKSOIHIN LIITTYVIÄ MUUTOKSIA 109 14.1 Muutoksia lukuvuonna 2006-2007 109 14.2 Muutoksia edellisellä lukuvuodella 113 14.3 Lukuvuoden 2006-2007 jälkeen tulevia muutoksia 114 LIITTEET 116 Liite 1. Muistio valmistuvalle 116 Liite 2. Tenttijärjestys lukuvuodelle 2006-2007 117 Liite 3. Mallilukujärjestys 126 Liite 4. Ohjeita tenttiin osallistujalle 130

4

1. OSASTON ESITTELY 5 1.1 Yleistä Nykyinen korkeakoulutasoinen opetus aloitettiin vuonna 1908, kun Polytekninen opisto muuttui korkeakouluksi. Maanmittauksen opetus oli aluksi 3-vuotinen. Vuonna 1933 se muutettiin asetuksella 4-vuotiseksi. Vuonna 1979 uusittiin Teknillisen Korkeakoulun tutkintosääntö, jonka mukaan maanmittauksen opetuksesta kokonaisuudessaan vastaa maanmittauksen koulutusohjelma. Vuoden 1986 loppuun saakka Maanmittausosasto oli itsenäinen osasto. Vuoden 1987 alussa muodostettiin Maanmittaus- ja rakennustekniikan osasto, jossa maanmittauksen koulutusohjelmasta vastaavana yksikkönä oli Maanmittaustekniikan laitos. Osaston nimi muuttui Rakennus- ja maanmittaustekniikan osastoksi 1.5.1988. Rakennus- ja maanmittaustekniikan osasto jakautui 1.8.1996 Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan osastoksi ja Maanmittausosastoksi. Syksystä 1993 lähtien koulutusohjelma jaettiin kahdeksi suuntautumisvaihtoehdoksi, joihin oppilaat valittiin pääsykokeilla. Syksyllä 1994 maanmittauksen koulutusohjelma siirtyi vuoden 1995 tutkintosäännön mukaiseen tutkintorakenteeseen, jossa suuntautumisvaihtoehdot muutettiin opintosuunniksi. Syksyllä 2001 maanmittauksen koulutusohjelma jaettiin geomatiikan ja kiinteistötalouden koulutusohjelmiksi. Tutkintorakenneuudistuksen myötä koulutusohjelmat muutettiin 1.8.2005 alkaen tutkintoohjelmiksi eli Maanmittausosastolla opiskellaan geomatiikan tai kiinteistötalouden tutkintoohjelmissa. Maanmittauksen tutkinto-ohjelmien mukaista korkeakouluopetusta antaa Suomessa vain TKK:n Maanmittausosasto. Vuosittain uusia opiskelijoita otetaan geomatiikan tutkinto-ohjelmaan noin 40 ja kiinteistötalouden tutkinto-ohjelmaan noin 50. Läsnäolevia perusopiskelijoita oli 31.12.2005 yhteensä 452, joista naisia 153 ja miehiä 299. Poissaolevaksi oli ilmoittautunut 73 opiskelijaa. Läsnäolevaksi jatko-opiskelijaksi oli ilmoittautunut 140, joista naisia 56. Maanmittausosasto on jakaantunut neljään laboratorioon: kiinteistöopin, talousoikeuden, geoinformaatio- ja paikannustekniikan sekä fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorioihin. Geoinformaatio- ja paikannustekniikan laboratorion opetusala jakautuu kolmeen osaalueeseen: geoinformatiikkaan (Maa-123), kartografiaan (Maa-123) ja geodesiaan (Maa-6). Geoinformatiikan opetus käsittelee paikkatiedon mallinnusta ja hallintaa, sijaintitietorakenteita- ja algoritmeja, paikkatietojen spatiotilastollista analyysiä, matemaattisten mallien ja mm. geosimulointimenetelmien soveltamista. Opetus antaa myös valmiudet suunnitella ja toteuttaa erilaisia paikkatietojärjestelmiä ja -sovelluksia sekä kaupallisten alustojen että ohjelmoinnin keinoin. Opetuksen sisältö painottuu siten, että kandidaattivaiheen opinnot sisältävät yleisempiä ja luonteeltaan teknisempiä aiheita, kun taas diplomi-insinööriopinnoissa opintojaksojen sisältö on teoreettisempaa. Kartografian opetus koskee karttojen visuaalista suunnittelua ja niiden teknistä tuottamista. Opinnoissa perehdytään kandidaattivaiheessa kartan ilmaisukeinoihin ja paikkatiedon esittämisessä yleisimmin käytettävien teemakarttojen laatimiseen ja diplomiinsinööriopinnoissa paikkatiedon visuaaliseen analyysiin, maasto- ja merikarttojen erityispiirteisiin sekä webbikarttojen suunnitteluun ja toteutukseen. Geodesian opetus käsittelee karttojen pohjana olevan koordinaattijärjestelmän luomista ja ylläpitoa, kartoitusta varten tarvittavien kiintopisteiden mittaamista, geodeettista kartoitusta

6 sekä navigointia ja paikanmääritystä GPS-satelliittipaikannukseen perustuen. Opintoihin kuuluu myös maastoharjoituksia. Lisäksi opetusta annetaan insinöörigeodesiassa, joka koskee rakennus-, silta-, teollisuus- ym. mittauksia. Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorion opetuksessa keskitytään mm. satelliittiilma- ja maakuvien käsittelyyn. Tavoitteena on tiedon hankinta kuvatusta kohteesta kuten maastosta, rakennuksista, ihmisestä tai esineestä. Fotogrammetrian menetelmiä hyödynnetään mm. ympäristön tilan seurannassa, arkeologisten kaivausten etenemisen havainnollistamisessa, lääketieteessä ja elokuvateollisuudessa. Ala on vanha, mutta sovellusten valtava määrä ja uusi tekniikka avaa ovet monenlaisiin haasteisiin. Esimerkiksi laserkeilaus nopeuttaa yksityiskohtaisten 3D-mallien rakentamista. Opetus ja tutkimus jakautuvat fotogrammetriaan (=kuvamittaus), kuvatulkintaan ja kaukokartoitukseen. Fotogrammetrian päätehtävänä on määrittää kuvilta kohteiden geometrisia ominaisuuksia esim. muoto, koko ja sijainti. Kuvatulkinnassa keskitytään kohteiden etsintään, tunnistamiseen ja luokitteluun niiden laatuominaisuuksien perusteella. Kaukokartoituksessa em. tehtäviin sovelletaan tavallisimmin satelliittien kuvauslaitteiden ottamia, usein numeerisessa muodossa olevia kuvia. Kaukokartoituksessa kuvien käsittelyssä käytetään avuksi mm. digitaalista kuvankäsittelyä, hahmontunnistusta ja tekoälyä. Näiden tietojen pohjalta voidaan rakentaa erilaisia malleja ja esittää niitä hyvin todentuntuisina. Erona perinteiseen virtuaalitodellisuuteen on mittatarkkuus. Malli on oikeasta maailmasta. Kiinteistöopin laboratorio vastaa teknillisessä korkeakoulussa annettavasta kiinteistöalan opetus- ja tutkimustoiminnasta. Se on kiinteistöalalla maamme laaja-alaisinta ja monipuolisinta. Kiinteistöopin opinnoissa on mahdollisuus erikoistua joihinkin seuraavista kiinteistösektorin painopistealueista: kiinteistötalouteen ja -arviointiin, kiinteistöjohtamiseen ja kiinteistötekniikkaan. Kiinteistötalous ja -arviointi syventyy erilaisiin kiinteistöjen arviointimenetelmiin ja - tilanteisiin, kiinteistöjen arvonmuodostukseen vaikuttaviin tekijöihin, kiinteistötalouteen sekä kiinteistömarkkinoiden toimintaan. Kiinteistöjohtaminen käsittelee mm. kiinteistösijoittamista ja -liiketoimintaa, kiinteistöhallintoa sekä kiinteistösektorin johtamistaitoja ja Kiinteistötekniikka perehdyttää kiinteistöjärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen, kiinteistötoimitusten suorittamiseen sekä kiinteistörakenteen suunnittelua koskeviin tehtäviin. Talousoikeuden laboratorion tehtävänä on paitsi vastata korkeakoulun oikeustieteellisestä opetuksesta yleensä antaa maanmittausalan koulutuksessa tarpeellista maankäyttöä, kiinteistöjärjestelmää, kiinteistönmuodostusta sekä muita kiinteistö- ja ympäristökysymyksiä koskevaa oikeudellista opetusta ja harjoittaa alan tutkimusta. Osastolla on kansainvälinen Real Estate Investment and Finance maisteriohjelma yhteistyössä Svenska Handelshögskolanin kanssa. Lisäksi osastolla on yhteistyössä TKK:n rakennus- ja ympäristötekniikan sekä tietotekniikan osastojen kanssa soveltavan geoinformatiikan sivuaineohjelma Helsingin yliopiston kanssa.

7 Tutkimusta ja opetusta hoitavat osaston professorit, opettavat tutkijat, yliassistentit, assistentit ja lehtorit. Geoinformaatio- ja paikannustekniikan, kiinteistöopin sekä fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorioissa on kussakin yksi laboratorioinsinööri. Lisäksi osastolla on teknistä- ja toimistohenkilökuntaa. Dosentit, erikoisopettajat ja tuntiassistentit opettavat osapäiväisesti. 1.2 Hallinto Osaston toimintaa johtaa osastoneuvosto, jossa ovat jäseninä kuusi professoria tai apulaisprofessoria. Lisäksi osastoneuvostoon kuuluvat kolme muun henkilökunnan edustajaa, kolme osaston opiskelijoiden edustajaa ja yliopiston ulkopuolinen jäsen. Osastoneuvoston sihteerinä toimii osaston sihteeri ja esittelijöinä suunnittelija ja osaston hallintopäällikkö. Osastoneuvoston puheenjohtajana toimii osaston johtaja. Osastoneuvosto valitsee keskuudestaan osastonjohtajan ja varajohtajan kolmeksi vuodeksi kerrallaan osaston professoreista. Osastoneuvoston kokoonpano 2006-2007 on seuraava: Kauko Viitanen Ari Ekroos Henrik Haggrén Kari I. Leväinen Kirsi Virrantaus Martin Vermeer Hannu Aarnio Jaakko Santala Suvi Tuomi Salli Lahtinen Merituuli Pyykkönen Kuisma Reinikainen Jaana Mäkelä Soile Koukkari Päivi Kauppinen Airi Lehtimäki prof., osastonjohtaja, puheenjohtaja prof. prof. prof. prof. prof. yli-ins. dos., yliass. tstosiht. tekn.yo. tekn.yo. tekn.yo. johtaja osaston hallintopäällikkö, esittelijä suunnittelija, esittelijä osastosihteeri, sihteeri Osastoneuvosto voi tarvittaessa asettaa asioita valmistelemaan pysyviä tai tilapäisiä toimikuntia. 1.3 Toimikunnat ja työryhmät Koulutusohjelmatoimikunta on opiskeluun liittyviä kysymyksiä valmisteleva toimikunta. Koulutusohjelmatoimikunnan puheenjohtajana toimii professori Arvo Vitikainen ja sihteerinä osaston suunnittelija. Jatkokoulutustoimikunta käsittelee jatkokoulutukseen liittyviä kysymyksiä. Toimikunnan tehtävänä on edistää jatko-opintoihin liittyviä hallinto-, tiedottamis- ja tutkimustehtäviä sekä

8 muita jatkokoulutuksen kannalta tärkeitä asioita. Toimikunnan puheenjohtajana toimii professori Henrik Haggrén ja sihteerinä osaston suunnittelija. Markkinointityöryhmä edistää osaston tunnetuksi tulemista. Työryhmän toimialaan kuuluvat mm. tutkinto-ohjelmien esitteiden laatiminen ja abi-infojen koordinointi. Työryhmän puheenjohtajana toimii professori Arvo Vitikainen ja sihteerinä osaston suunnittelija. 1.4 Laboratoriot (henkilökunta) Korkeakoulun ulkopuolelta soitettaessa voi käyttää ohivalintanumeroa, joka on 451 + alanumero. Puhelinkeskuksen numero on 4511. Laboratoriot puhelin huone Fotogrammetria ja kaukokartoitus Haggrén Henrik, prof. -3900 M223 Laiho-Heikkinen Anita, lab.ins. -3893 M226 Inkilä Keijo, yliopinto-opettaja -3894 M224 Koistinen Katri, assistentti (vv.), sij. Junnilainen Hanne -3895 M225 Ahlavuo Marika, verkostosihteeri -3901 M222 Geoinformaatio- ja paikannustekniikka Virrantaus Kirsi, prof. -3912 M202 Vermeer Martin, prof. -3910 M309 Jolma Ari, prof. -3886 M213 Santala Jaakko, opettava tutkija -3914 M214 Ahonen-Rainio Paula, lehtori -3919 M324 Häggman Dan, lab.ins. -3913 M204 Salo Panu, assistentti (vv.), sij. Väisänen Mauri -3916 M215 Sunila Rangsima, assistentti (vv.), sij. Horttanainen Pekka -3923 M116 Laitikas Ritva, sihteeri -3911 M211 Kiinteistöoppi Viitanen Kauko, prof. -3870 M105 Leväinen Kari I., prof. -3882 M325 Vitikainen Arvo, prof. -3872 M103 Aarnio Hannu, yli-ins. -3873 M104 Ari Hiltunen, opettava tutkija -3874 M114 Anna-Liisa Lindholm, opettava tutkija (vv.) sij. Dettwiler Paul -3884 M326 Elina Erkkilä, assistentti -3875 M118 Huuhtanen Marjatta, siht. -3871 M110 - osasuoritusrekisteri

Talousoikeus Ekroos Ari, prof. -3860 M132 Werdi Erja, lehtori (vv.), sij. Laihonen Matti -3906 M131 Nuuja Katri, assistentti -3863 M130 Tuomi Suvi, sihteeri -3861 M117 Muuta henkilökuntaa Osaston hallintopäällikkö Soile Koukkari -3680 R154b Suunnittelija Päivi Kauppinen -3868 M111 Osastosihteeri Airi Lehtimäki -3867 M303 - osastoneuvoston sihteeri - osastoneuvostoon menevät asiat - työharjoittelun pisteyttäminen - opintosuoritusrekisterin pito Vahtimestarit: Kari-Pekka Lasanen -3869 M112 Tauno Viherlaakso -3869 M112 9

10 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt 1.8.2005 kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon, tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnot. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. 2.1 Alempi perustutkinto 2.1.1 Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. 2.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat (kuva 1): perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op);

11 kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli (20 + 20 + 20 op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); sekä kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op). Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P 80 op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 8. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

12 Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellisen momentin 2 kohdassa edellytetyn vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta löydät osoitteesta http://kielikeskus.tkk.fi/yleistietoa/toinen_kotimainen.htm ja vieraan kielen suorittamisesta osoitteesta http://kielikeskus.tkk.fi/yleistietoa/pakollinen.htm. Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa 6. 2.2 Ylempi perustutkinto 2.2.1 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä

13 valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. 2.2.2 Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat (kuva 2): tieteen metodiikan opinnoista (10 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli (20 + 20 + 20 op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op) Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Erikoismoduuli (20 op) voi olla osaston suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön osasto hyväksyy. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Tutkintosäännön 24 :ssä

14 on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Lisätietoja tutkinto- rakenteesta löytyy osoitteesta http://www.tkk.fi/yksikot/opintotoimisto/opetuki/tutkintorakennetyokaluja/rakennekaaviot. htm#moduuliketjuvaihtoehtoja. Tieteen metodiikan opinnot Ylempään perustutkintoon kuuluvat tieteen metodiikan opinnot (10 op) koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Tieteen metodiikan moduuliin sisällytettävien kurssien laajuus on 5 op. Opiskelija valitsee kurssit tieteen metodiikan kurssiluettelosta siten, että opinnot tukevat diplomityön tekemistä. Tutkinto-ohjelma voi määrätä tietyn metodikurssin pakolliseksi moduuliin, mutta toisen kursseista tulee aina olla opiskelijan valittavissa em. kurssitarjonnasta. Tieteen metodiikan kurssiluettelo tullaan kokoamaan lukuvuoden 2007-2008 opetusohjelmaan. Lukuvuonna 2006-2007 tutkinto-ohjelmien M-moduulin sisällöt eivät noudata yllämainittua yleisohjetta. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä osasto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa 9. Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto 2.1.2.) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe.

15 Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulu tutkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää kappaleessa 6. 2.3 Jatkotutkinto Teknillisessä korkeakoulussa suoritetaan jatkotutkintoina pääsääntöisesti tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoja. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin tekniikan lisensiaatin tutkintoa. Erityisin perustein voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Teknillisessä korkeakoulussa ei ole mahdollista suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa. 2.3.1 Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (34 ). Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin kohdalla jatkokoulutuksen tavoitteena on lisäksi, että opiskelija kykenee syvällisesti ymmärtämään taiteellisen ilmaisun aseman tutkimusaiheensa tavoittelussa 2.3.2 Jatkotutkinnon rakenne Jatkotutkinto koostuu teoreettisista opinnoista ja tutkimustyöstä. Pääpaino on tieteellisellä tutkimustyöllä.

16 Väitöskirja Lisensiaatintutkimus Tutkimusala T 40 op Täydentävän aihealueen opinnot S 20 op Tieteen käytännöt ja periaatteet Y 10 op Kuva 3: Jatkotutkinnon rakenne Teoreettiset opinnot Jatko-opintoihin kuuluvat teoreettiset opinnot, yhteensä 70 opintopistettä, suoritetaan moduuleina. Tutkimusalan moduulin laajuus on 40 op. Opiskelija valitsee tutkimusalansa jatkokoulutuksen tutkimusaloista, jotka vahvistetaan vuosittain. Tutkimusalan lisäksi suoritetaan toinen moduuli, laajuudeltaan 20 op, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijan tutkimusalan opintoja ja tutkimustyön tekemistä. Teoreettisiin opintoihin kuuluu myös jatkoopintoihin johdattava moduuli, 10 op. Tähän moduuliin hyväksyttävissä opinnoissa on osastokohtaisia, eri tutkimusalojen tarpeista johtuvia eroavaisuuksia. Tutkimusalat löytyvät TKK:n opetusohjelmasta (http://www.tkk.fi/yksikot/opintotoimisto/opetusohjelma). Osana jatkotutkintoon voidaan hyväksyä myös sellaisia ennen perustutkintoa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja, jotka eivät sisälly perustutkintoon. Myös muissa yliopistoissa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja voidaan hyväksyä osasuorituksena jatkotutkintoon. Osasto voi asettaa jatko-opinnoille esitietovaatimuksia ja ylemmän korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. Opinnäytetyö Jatkotutkinnon tärkein osuus on tutkimustyö. Lisensiaatintutkintoon tehdään lisensiaatintutkimus. Tohtorintutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava ja julkaistava väitöskirja sekä puolustettava sitä julkisesti. Mikäli teoreettiset opinnot on suoritettu lisensiaatintutkinnon yhteydessä, tohtoriopintoihin kuuluu ainoastaan väitöskirjatyö. Osasto hyväksyy jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön aiheen, määrää työlle valvojan, yhden tai useamman ohjaajan sekä päättää työn kielestä, tarkastamisesta ja hyväksymisestä.

17 Lisätietoja jatko-opiskeluun liittyen löytyy osoitteesta http://www.tkk.fi/yksikot/opintotoimisto/jatko-opiskelijalle.html. 2.4 Geomatiikan tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Geomatiikan tutkinto-ohjelman ammatillisena perustana ovat geodesian, kartografian, geoinformatiikan, fotogrammetrian ja kaukokartoituksen alaan kuuluvan tutkimuksen, suunnittelun, toteuttamisen ja valvonnan asiantuntemusta edellyttävät tehtävät. Tutkintoohjelman ammatillisena tavoitteena on antaa tiedot em. aloista ja niiden tieteellisistä perusteista sekä valmiudet niiden kehittämiseen, suunnittelu- ja johtotehtäviin. Tutkintoohjelman tieteellisenä tavoitteena on antaa valmius itsenäiseen tieteelliseen tiedon hankintaan ja arviointiin, ongelmien ratkaisemiseen sekä tutkimustyöhön, jatko-opintoihin ja asiantuntijatehtäviin Jatkossa esitellään geomatiikan tutkinto-ohjelman pää- ja sivuaineen muodostumista, moduulien koodit, nimet, laajuus opintopisteinä sekä moduuleihin kuuluvien kurssien koodit, nimet ja laajuus. Geomatiikan tutkinto-ohjelmassa kaikki opiskelijat suorittavat moduulit M902-P Perusopinnot, M902-O Geomatiikka ja M117-1 Geomatiikan perusmoduuli A1. Tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineen muodostaa M117-1 Geomatiikan perusmoduuli A1 ja M118-2 Geodesian ja fotogrammetrian jatkomoduuli A2 tai M117 Geomatiikan perusmoduuli A1 ja M119-2 Geoinformatiikan jatkomoduuli A2. Sivuaine voi muodostua toisesta perusmoduulista tai siihen pohjautuvasta jatkomoduulista. Diplomi-insinöörin tutkinnon pääaine muodostuu perusmoduulista A1, sen jatkomoduulista A2 sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista A3. Pääaineeseen sisältyy vähintään yksi seuraavista syventävistä moduuleista: M122-3 Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen syventävä moduuli A3, M123-3 Geodesian syventävä moduuli A3 tai M124-3 Geoinformatiikan syventävä moduuli A3. Sivuaine voi koostua perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Pää- ja sivuaineeseen ei kuitenkaan voi kuulua samoja moduuleja. Moduulien välisiä yhteyksiä on havainnollistettu kahdella seuraavilla sivuilla.

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA 18 TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO PERUSOPINNOT PERUSMODUULI JATKOMODUULI YHTEISET OPINNOT Geomatiikan perusmoduuli A1 20 op Geodesian ja fotogrammetrian jatkomoduuli A2 20 op Geoinformatiikan jatkomoduuli A2 20 op Perusopinnot P 80 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Perusmoduuli B1 20 op Suositeltavia: --Omasta tutkintoohjelmasta --Tietotekniikka --Kiinteistötalous --Viestintätekniikka --Informaatiotekniikka Kandidaattityö- ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op

19 GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA KANDIDAATIN TUTKINTO DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO JATKOMODUULI SYVENTÄVÄ MODUULI ERIKOISMODUULI Geodesian erikoismoduuli C 20 op Geodesian ja fotogrammetrian jatkomoduuli A2 20 op Geodesian syventävä moduuli A3 20 op Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen syventävä moduuli A3 20 op Navigoinnin ja paikannuksen erikoismoduuli C 20 op Fotogrammetrian erikoismoduuli C 20 op Kaukokartoituksen erikoismoduuli C 20 op Geoinformatiikan jatkomoduuli A2 20 op Geoinformatiikan syventävä moduuli A3 20 op Kartografian erikoismoduuli C 20 op Geoinformatiikan erikoismoduuli C 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Suositeltavia ovat oman tutkinto-ohjelman, tietotekniikan, kiinteistötalouden, viestintätekniikan ja informaatiotekniikan moduulit Tieteen metodii kan opinnot M 10 op Diplomityö D 30 op Vapaasti valittavat opinnot W 20 op

20 Geomatiikan tutkinto-ohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Koodi Kurssin nimi op Eri-0.1145 Johdatus opiskeluun 0 Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi C1 10 Mat-1.1120 Matematiikan peruskurssi C2 10 Mat-1.1131 Matematiikan peruskurssi C3-1 5 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 5 Mat-2.2104 Tilastollisen analyysin perusteet 4 Tfy-3.1181 Fysiikka IA 3 Tfy-3.1182 Fysiikka IB 3 Tfy-3.1193 Fysiikka IIA 3 Tfy-3.1194 Fysiikka IIB 3 Tfy-3.1540 Fysiikan laboratoriotyöt I 3 T-106.1001 Tietokone työvälineenä 2 T-106.1206 Ohjelmoinnin perusteet Y 5 T-106.1061 Tietotekniikan työkurssi* 3 T-106.1243 Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 (Java)* 6 T-106.1223 Tietorakenteet ja algoritmit Y 5 Maa-29.1301 Oikeustieteen perusteet 2 TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi 4 Yhd-102.1104 Ympäristönsuojelun perusteet 3 Kie-98.5001 Toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi) kirjallinen osio 1 Kie-98.5002 Toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi) suullinen osio 1 Kie-98.xxxx Vieras kieli (tutkintosäännön edellytykset täyttävä) 3 Vie-98.1220 Puheviestintä 2 Yhteensä 80 * Vaihtoehtoisesti opiskelija voi suorittaa kurssin T-106.1061 Tietotekniikan työkurssi (3 op.) TAI T-106.1243 Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 (6 op). M902-O Geomatiikka (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-20.1122 Kiinteistötekniikan perusteet 3 Maa-20.1123 Kiinteistöarvioinnin perusteet 3 Maa-29.1311 Kiinteistöoikeuden perusteet (3-6 p) 3 Maa-0.1000 Maanmittaus ammattina ja tieteenalana 1 Maa-6.1213 Johdanto geodesiaan 3 Maa-57.1010 Johdanto valokuvaukseen, fotogrammetriaan ja kaukokart. 4 Maa-123.1100 Introduction to Cartography and Geoinformatics 3