Päätös Nro 75/2013/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/63/04.09/2011. Messukylän pohjavedenottamon vedenottomäärän lisääminen, Tampere

Päätös Nro 75/2013/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/63/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.9.2013 ASIA HAKIJA Messukylän pohjavedenottamon vedenottomäärän lisääminen, Tampere Tampereen Vesi Liikelaitos HAKEMUKSEN VIREILLETULO LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka kirjaamo.lansi@avi.fi Wolffintie 35 www.avi.fi/lansi PL 200, 65101 Vaasa Tampereen Vesi Liikelaitos on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 28.6.2011 vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa lisätä Tampereen kaupungin Messukylän pohjavedenottamon vedenottomäärää noin 2000 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna siten, että pohjavettä saadaan ottaa yhteensä 7000 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Voimassa olevan luvan mukaan Messukylän pohjavedenottamosta saadaan ottaa pohjavettä 5000 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 2 luvun 2, 9 luvun 7 HANKETTA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen tarkoitus Länsi-Suomen vesioikeus on 3.10.1966 antamallaan päätöksellä nro 147/1966 myöntänyt Tampereen kaupungille luvan pohjavedenottamon rakentamiseen Vilunen nimisen tilan Rn:o 5:64 alueelle Tampereen kaupungin Messukylän kylässä sekä pohjaveden ottamiseen mainitusta ottamosta käytettäväksi Tampereen kaupungin vedentarvetta varten toistaiseksi enintään 5000 m 3 vuorokaudessa. Messukylän pohjavedenottamon alue on asemakaavassa (nro 5866, 15.12.1981) merkitty yhdyskuntateknisten huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET-1). Messukylän lisääntyvän vedenoton avulla turvataan Tampereen kaupungin laajentuessa uusien lähiöiden (Vuores, Nurmi-Sorila, Niemi) vedentarvetta ja varmistetaan lisäksi vedensaantia vedenjakelun häiriötilanteissa sekä mahdollisten pinta- ja pohjaveden pilaantumistapausten

2 varalta. Messukylän lisääntyvällä vedenotolla voidaan lisäksi vapauttaa muualta vettä johdettavaksi kasvualueille. Aakkulanharjun pohjavesialue Messukylän pohjavedenottamo sijaitsee Aakkulanharju nimisellä vedenhankintaa varten tärkeällä I luokan pohjavesialueella (0483701), Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 2,66 km² ja muodostumisalueen pinta-ala on 1,59 km². Muodostuman antoisuudeksi on pinta-alan perusteella arvioitu 1600 m 3 /d. Vedenottamosta noin 1,5 km kaakkoon sijaitsevan Kaukajärven pinta on muodostuman pohjavesipintaa ylempänä ja noin 2 km luoteeseen sijaitsevan Iidesjärven pinta on pohjavesipintaa alempana. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta kohti vedenottamoa. Pohjavesiesiintymä on suurehkon kallioperän ruhjelaaksoon kerrostunut hiekka- ja soramuodostuma. Muodostuman antoisuutta lisännee merkittävästi varsinaista muodostumisaluetta laajemmalta alueelta kertyvä pohjavesi ja/tai kallioruhjeiden kautta kertyvä pohjavesi. Noin 10% muodostumasta otettavasta vedestä suotautuu Kaukajärvestä. Messukylän vedenottamo Vedenottokaivojen ja pohjavedenpinnan havaintoputkien korkeustiedot on esitetty TRE-koordinaattijärjestelmässä. Hakemuksen mukaisella alueella TRE=NN-530 mm. Messukylän pohjavedenottamo sijaitsee Tampereen kaupungin omistamalla tontilla nro 837-55-5226-3 Viialan kaupunginosassa. Pohjavedenottamo on rakennettu vuonna 1966 Aakkulanharjun etelärinteeseen. Vedenottokaivo K4 on 21,6 metrin (maanpinta +97,6 m, kaivon pohja +76,0 m) ja vedenottokaivo K5 on 28,7 metrin (maanpinta +97,7 m, kaivon pohja +69,0 m) syvyinen siiviläputkikaivo. 1990-luvun alkupuolella K4 ja K5 siirrettiin keskemmäksi harjun ydintä. Raakaveden pumppausmäärä on ollut vuoden 2000 tammikuusta vuoden 2005 toukokuuhun saakka muutamia kuukausia (syyskuu 2000, toukokuu 2001, heinäkuu 2001) lukuun ottamatta noin 5000-6000 m 3 /d. Kesäkuusta 2005 joulukuuhun 2010 vedenottomäärä on ollut keskimäärin 5000 m 3 /d. Marraskuussa 2010 viikon koepumppausjaksolla ja tammi-maaliskuussa 2011 kahden kuukauden koepumppausjaksolla vettä on pumpattu noin 7000 m 3 /d. Hakemuksessa esitetyt raakaveden laatutiedot ovat ajanjaksolta 1.1.2000-30.4.2011. Raakaveden ph on ollut 6,0-7,0 ja vesi on ollut keskikovaa dh 5,9-6,4. Happipitoisuus kaivoissa K4 ja K5 on ollut 1-2 mg/l. Veden mangaanipitoisuus (0,12-0,45 mg/l) ja ajoittain rautapitoisuus (0,09-2,7 mg/l) ovat ylittäneet talousvedelle asetetut laatusuositukset. Veden kloridipitoisuus (17-26 mg/l) on kohonnut luontaisesta. Sulfaattipitoisuus on vaihdellut 50-60 mg/l välillä. Veden hygieeninen laatu on ollut moitteeton. Pestisidejä on havaittu sekä raaka- että käsitellystä

3 vedestä. Vedessä on ollut viitteitä myös haihtuvien hiilivetyjen (VOC) esiintymisestä (MTBE ja trihalometaaneja). Vedenoton vaikutusta pohjavedenpintaan Messukylän pohjavedenottamolla ja sen vaikutusalueella on seurattu pohjavesiesiintymään asennetuista havaintoputkista sekä pohjavedenottamon kaivoista K4 ja K5 vuodesta 1988 lähtien. Pohjaveden korkeusaseman seurantatietoja on ollut käytettävissä ajanjaksolta 1.1.2000-30.4.2011. Pohjaveden korkeusasemaa on seurattu havaintoputkista HP11, HP14 ja HPA viikoittain, havaintoputkista HP4, HP13 ja HP16 kerran kuukaudessa sekä havaintoputkesta HP276 viikoittain lokakuusta 2006 lähtien. Pohjaveden korkeusasema on vaihdellut tarkkailujakson 1.1.2000-30.4.2011 välisenä aikana havaintoputkissa tasolla noin +80,39 m +82,75 m. Vedenpinta on ollut vedenottokaivossa K4 tasolla noin +79,00 m +81,47 m ja vedenottokaivossa K5 tasolla noin +79,00 m +81,71 m. Vedenpinta on ollut havaintoputkissa matalimmillaan kesällä 2004 ja korkeimmillaan alkuvuodesta 2009, joka selittyy syksyn 2008 runsailla sateilla. Pohjaveden pinta on ollut tasaisessa laskusuunnassa alkuvuoden 2009 jälkeen kaikissa havaintoputkissa. Pohjavedenottamon vaikutusalueella on kahdeksan talousvesikaivoa, joista kuusi ei ole käytössä ja kahden tilasta ei ole tarkempaa tietoa. Vedentarve ja alueen vedenottomahdollisuudet Tampereella käytettävästä talousvedestä noin 68 % on valmistettu pintavedestä ja noin 32 % on pohjavettä. Pitkän ajan tavoite on siirtyä kokonaan pohjaveden/tekopohjaveden käyttöön. Tampereen Vesi Liikelaitoksella on käytössään seuraavat pohjavedenottamot: Pohjavedenottamo Pohjavesialue Pohjavesiesiintymän Vedenottolupa mᵌ/d Käyttö v.2008 arvioitu antoisuus mᵌ/d Tampere Messukylä Aakkulanharju 1600 5000 4505 Hyhky Epilänharju- 1000 3000 1886 Villilä A Mustalampi Epilänharju- 1000 5000 1492 Villilä B Ylöjärvi Julkujärvi Ylöjärvenharju 16500* 1800 1268 Hämeenkyrö Pinsiö Ylöjärvenharju 16500* 8000 7149 Yhteensä 20100 17800 14808 *Ylöjärvenharjun antoisuus kokonaisuudessaan on 16 500 m 3 /d Tampereen Vesi Liikelaitoksen toiminta-alueen vedenkulutusennuste vuodelle 2020 on 53150 m 3 /d. Ennuste perustuu Pirkanmaan alueellisen vesihuollon kehittämissuunnitelmaan, Vaihe I (Pirkanmaan ympäristökeskus, 2004) ja Vaihe II (Pirkanmaan ympäristökeskus, 2006) sekä

4 Hankkeen vaikutukset Tampereen kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmaan (Tampereen kaupunki 26.8.2008). Tampereen Vesi Liikelaitoksen käytössä olevilla vedenottamoilla ei vedenottoa voida merkittävästi lisätä nykyisestä ja vedenkulutuksen lisääntyessä toiminta-alueen vesihuollon turvaaminen ei ole mahdollista pelkästään nykyisten vedenottolupien mukaisesti. Vedenottamoiden veden laatuun kohdistuu lisäksi erilaisia riskejä, jotka voivat vaikuttaa vedenottoa rajoittavasti tai pahimmillaan estää vedenottamon käytön. Koepumppaus Messukylän pohjavedenottamolla tehtiin viikon kestänyt koepumppaus marraskuussa 2010 sekä noin 8 viikkoa kestänyt koepumppaus 22.1.2011 21.3.2011. Koepumppauksen aikana tuotto oli keskimäärin 6810 m 3 /d (4.-5.3.2011 noin 24 h seisokki laitevian vuoksi). Sademäärä oli koepumppauksen aikana pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna pienempi. Vedenoton vaikutuksia seurattiin tarkkailupisteissä ja koepumppauksen päätyttyä seurantamittauksia jatkettiin tarkkailupisteissä noin viikon ajan. Vedenpinnan korkeusasema laski 7000 m³/d vedenottomäärällä kaivossa K5 noin 0,76 metriä ja kaivossa K4 noin 1,06 metriä (mittaustieto 21.3.2011) verrattuna ennen koepumppausta olleeseen tilanteeseen (7.12.2010, 5000 m³/d vedenottomäärä). Ympäröivissä tarkkailupisteissä koepumppauksen vaikutus näkyy lähes samansuuruisina alenemina: Tarkkailupiste Sijainti koepumppauspaikkaan nähden Pumppauksen aikainen alenema (tilanne 21.3.2011) HPA 25 m kaakkoon 0,27 m HP4 50 m etelään 0,21 m HP11 150 m koilliseen 0,34 m HP14 350 m luoteeseen 0,25 m Iso-V1 300 m kaakkoon 0,21 m Iso-V2 350 m kaakkoon 0,25 m Hp276 800 m kaakkoon 0,25 m Hp16 1450 m itä-kaakkoon 0,16 m St-1 1500 m luoteeseen mittaus aloitettu vko 5: 0,14 m HPGA1 1300 m luoteeseen mittaus aloitettu vko 5: 0,15 m P451 1350 m lounaaseen mittaus aloitettu vko 5: 0,31 m HP1/10 750 m itä-kaakkoon mittaus aloitettu vko 5: 0,19 m Viskarinkadun kaivo 1050 m luoteeseen mittaus aloitettu vko 7: 0,05 m

5 Koepumppauksen päätyttyä vesipinta alkoi palautua pumppauspaikalla hitaasti lähelle lähtötasoa vedenottomäärän palattua 5 000 m 3 /d. Koepumppauksen aikaiset seurantamittaukset sekä seurantajakson aikainen vähäinen sadanta huomioiden koepumppauspaikalta saadaan pohjavettä jatkuvasti käyttöön 7 000 m 3 /d. Analyysitulosten perusteella alueelta käyttöön saatava pohjavesi on hapanta (ph 6,3 6,5). Pumppauksen aikana rauta- ja mangaanipitoisuudet ylittivät talousvedelle asetetut laatusuositukset. Molempien kaivojen vedessä todettiin torjunta-aineista 2,6-diklooribentsoamidia (BAM) 0,18-0,21 µg/l (talousveden laatuvaatimusten mukainen enimmäispitoisuus 0,1 µg/l) ja kaivon K5 raakavedessä todettiin MTBE:tä 0,65-2,0 µg/l. Raakaveden laatu koepumppauksen aikana vastasi tehtyjen tutkimusten perusteella aikaisempia raakaveden tutkimustuloksia. Alueen suojeltavat luonnonarvot Välittömästi vedenottamon etelä- ja länsipuolille sijoittuu Aakkulanharjun kasvi- ja hyönteisalue, joka on luonteeltaan harjurinteen kuiva paahdeympäristö. Sen kosteustasapaino on riippuvainen sadannasta ja haihdunnasta eikä pohjaveden pinnantasoilla ole paahderinteen kannalta merkitystä. Santaharjunpuiston notkelma vedenottamon eteläpuolella notkossa, Kirkkosuonnotko vedenottamon läheisyydessä länsipuolella sekä Iidesjärvi ovat arvokkaita virkistysalueita ja kosteikoita, joilla on paikoin lähteisyyttä ja tihkupintoja. Iidesjärvi on yleiskaavan mukaista luonnonsuojelualuetta. Näiden alueiden kosteustasapaino on osaltaan riippuvainen pohjaveden pinnantasoista. Iidesjärven vedenlaatu on ollut huonoa pintavalunnan mukana tulevan ravinnekuormituksen vuoksi ja järven valuma-alueella muodostuvalla pohjavedellä on merkitystä järven vedenlaadun kannalta. Mikäli pohjaveden pinta laskisi, järven vedenlaatu heikkenisi entisestään. Koepumppauksen perusteella lisävedenotto ei laskenut merkittävästi pohjaveden pinnantasoja, eikä vedenlaadussa tapahtunut merkittävää muutosta aikaisempaan verrattuna. Tehtyjen tutkimuksien perusteella lisääntyvästä vedenotosta ei arvioida aiheutuvan haitallisia vaikutuksia arvokkaille luontokohteille. Kaukajärvi Hakija on selvittänyt vesitaselaskelmilla pohjavedenoton lisäyksen vaikutuksia Kaukajärven vedenkorkeuksiin ja järvestä purkautuviin virtaamiin (FCG 9.10.2012). Laskelmien tuloksena on saatu Kaukajärven uudet vedenkorkeudet ja virtaamat, kun järven valuma-alueelta poistuu vettä 2,3 l/s tai 3,5 l/s. Poistuvat vesimäärät kuvaavat tilannetta, jossa pohjaveden oton lisäyksestä (2000 m 3 /d) Kaukajärven valuma-alueeseen kohdistuu joko 10 % (2,3 l/s) tai 15 % (3,5 l/s). Tulosten mukaan järven vedenkorkeus laskee lisävedenoton johdosta 0 2 cm. Muutos painottuu alimpiin vedenkorkeuksiin ja on havaittavinta, kun järven vedenpinta on pohjapadon kynnystason +88,20 m (NN-järjestelmä) alapuolella. Yliveteen vaikutus on vähäisintä. Vaikutus järvestä laskuojaan purkautuviin virtaamiin on keskimäärin sama kuin oletettu tulovirtaaman muutos. Esimerkiksi 0-virtaaman ylittäviä päiviä on ollut nykytilanteessa 52%

6 ajasta (190 d/a) ja lisääntyneellä vedenotolla niitä olisi 48 % (175 d/a). Suhteellinen muutos järven virtaamissa on esitettyjen laskelmien mukaan noin 10 %. Kalasto FCG:n laatiman selvityksen (9.10.2012) perusteella Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry on laatinut selvityksen (22.10.2012) lisävedenoton vaikutuksista Kaukajärven ja sen laskuojan kala- ja rapukantoihin. Vedenpinnan korkeuden muutokset vaikuttavat ensisijaisesti Kaukajärven laskuojaan ja sen eliöstöön. Oja saa alkunsa Kaukajärvestä ja se yhtyy Pyhäojaan noin 700 metrin päässä luusuasta. Pyhäoja laskee Vuohenojaan, joka laskee Iidesjärveen. Oja (Kaukajärvi-Iidesjärvi väli) on pituudeltaan noin 5,2 km. Kaukajärven laskuojassa tehtiin sähkökoekalastuksia kahdella koealalla 4.10.2012. Sähkökoekalastusten perusteella Kaukajärvestä laskevan ojan kalasto on lajilukumäärältään niukka. Myös yksilötiheydet ovat vähäisiä, eikä lajisto sisältänyt virtavesille tyypillisiä kalalajeja (kivisimppu, kivennuoliainen, taimen). Purkautumiskäyrän perusteella koekalastuspäivän vedenpinnankorkeudella (NN +88,23 m) ojan virtaama oli noin 0,03 m 3. Pohjavedenotolla 7000 m3/d virtaaman ylittäviä päiviä olisi keskimäärin 20 % vuodessa. Hankkeella ei arvioida olevan kalataloudellisia vaikutuksia Kaukajärvessä. Pohjavedenoton lisäämisen vaikutukset nykytilanteeseen eivät ole laskuojassakaan merkittäviä. Kaukajärvestä laskevan ojan vesimäärä on nykyiselläänkin riittämätön ylläpitämään monipuolista kalastoa tai raputaloudellisesti merkittävää rapukantaa. Pohjavedenoton vaikutusten tarkkailu Messukylän pohjavedenottamon ympäristövaikutusten tarkkailuvelvoite perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden päätökseen nro 147/1966 pohjavedenottamon rakentamisesta ja pohjaveden ottamisesta. Luvan haltija on tarkkaillut pohjaveden pinnan korkeuksia pohjavedenottamon läheisyydessä ja etäämpänä Kaukajärven alueella. Talousveden laatua on valvottu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 461/2000 mukaisesti. Hakija on liittänyt hakemukseen ehdotuksen päivitetyksi tarkkailuohjelmaksi, johon sisältyy pohjaveden määrän, laadun ja pinnan tasojen tarkkailua. Vedenottamoilta otettavat vesimäärät mitataan vuorokausittain yhteenlaskettavilla vesimittareilla. Pohjavedenpinnan korkeutta seurataan jatkuvatoimisella mittauksella kaivoissa K4 ja K5. Pohjavedenpinnan korkeusasemaa tarkkaillaan kerran kuukaudessa havaintoputkista HP4, HP13 ja HP16 sekä viikoittain havaintoputkista HPA, HP11, HP14, HP276 ja HP1/10. Kaikki korkeustiedot sidotaan N2000 korkeusjärjestelmään. Vedenottamon vedenlaadun tarkkailua jatketaan nykyisen velvoitetarkkailun mukaisesti, näytteet otetaan raakavesikaivoista K4 ja K5. Mahdollisesti vedenotosta aiheutuvat muutokset talousvesikaivojen veden riittävyydessä tai laadussa selvitetään säännöllisen pohjavesitarkkailun avulla. Hankkeen hyödyt ja menetykset

7 HAKEMUKSEN TÄYDENTÄMINEN HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaa mahdollista vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi (vesilaki 9 luku 8 ). Kyseessä on talousveden yleisen tarpeen tyydyttämistä koskeva hanke, joka vesilain mukaisesti (vesilaki 9 luku 9 ) on etusijalla vedenottolupaa myönnettäessä. Mikäli vedensaanti talousvesikaivoista pohjavedenottamon lisääntyneen vedenoton seurauksena vaikeutuu, tullaan kyseiset kaivot syventämään tai turvaamaan korvaavan veden saanti kiinteistöille luvanhakijan kustannuksella. Hakija on täydentänyt hakemustaan 27.4.2012 toimittamalla tarkempaa tietoa pohjavesialueesta, hankealueen kaavoituksesta, asianosaisista, vesilaitoksen toiminta-alueesta ja vedenottamon vaikutusalueella sijaitsevista talousvesikaivoista, Messukylän vedenottamon nykyisestä tarkkailuohjelmasta ja esityksen uudeksi tarkkailuohjelmaksi, alueen suojeltavista luonnonarvoista ja hankkeen vaikutuksista näihin, koepumppauksen vaikutuksista pohjaveden laatuun. Lisäksi hakija on korjannut pohjaveden havaintoputkien karttamerkinnöissä olleet epätarkkuudet, toimittanut koepumppauksen havaintoputkien ja kaivojen pohjaveden pinnan korkeustiedot vuosilta 2009-2012 helposti luettavassa muodossa, toimittanut vesioikeuden päätöksen nro 147/1966 sekä Pirkanmaan ELYkeskuksen lausunnon PIRELY/1401/07.00/2010. Hakija on täydentänyt hakemustaan 15.8.2013 varmistamalla hakemuksessa esitetyt korkeuskoordinaattijärjestelmät TRE ja NN. Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Tampereen kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 18.6.2012. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. 1. Pirkanmaan ELY-keskus/ ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Vuonna 2006 Pirkanmaan ympäristökeskus totesi Tampereen Veden käytössä olevan Messukylän vedenottamon vedenottomäärän vuosikeskiarvon ylittäneen edellisen kymmenen vuoden aikana useasti vedenottoluvan salliman enimmäismäärän. Ympäristökeskus antoi 26.1.2006 Tampereen Vedelle kehotuksen hakea vedenottoluvan muutosta (dnro PIR-2006-Y-33). Tuolloin ympäristökeskus totesi, ettei sen tiedossa ole edunloukkauksia eikä ympäristökeskukselle oltu esitetty valituksia luvanmukaisen vedenottomäärän ylityksestä. Kehotuksen jälkeen vedenottomäärä on ollut voimassa olevan luvan mukainen.

8 Hakemusasiakirjassa on todettu, että pohjavesialueen muodostumisalueen pinta-alan mukaan laskettu muodostuvan pohjaveden määrä on 1600 mᵌ/d ja että pohjavettä pumpataan nyt noin 5000 mᵌ/d. Rantaimeytymisen ja kallioperän ruhjeiden mainitaan lisäävän antoisuutta niin, että pohjavedenottamo saa vetensä huomattavasti pohjavesialuerajausta laajemmalta alueelta. Kaukajärvestä imeytyvän veden osuudeksi on esitetty isotooppitutkimuksiin perustuva arvio 10-15 %. Vedenoton vaikutuksia on hakemusasiakirjassa käsitelty hyvin suppeasti eikä siinä yhteydessä ole esitetty minkäänlaista selvitystä tai arviota siitä, miltä alueelta nyt otettava ja otettavaksi suunniteltu pohjavesimäärä kertyy ja mikä olisi vedenoton vaikutusalue. Suoritettu koepumppausjakso on suhteellisen lyhyt voimassa olevan luvan ottomäärää suuremman vedenoton vaikutusten havaitsemiseksi. Vedenoton ympäristövaikutuksista on mainittu vain, että lisääntyneellä vedenotolla (koepumppaus) ei havaittu merkittävää pohjaveden pinnan alenemista. ELY-keskus katsoo, että pohjavedenottamon todennäköinen pohjaveden kertymäalue on tunnettava, jotta vedenoton vaikutusta pystytään ennakoimaan ja arvioimaan suhteessa hyötyihin ja jotta vedenoton vaikutusten tarkkailu kyetään määrittelemään oikein. Pohjaveden kertymäalue on tunnettava myös, jotta vedenottamon käyttämän pohjavesimuodostuman suojelutoimenpiteet kyetään arvioimaan oikein. ELY-keskus katsoo, että velvollisuus pohjaveden muodostumisalueen selvittämiseen em. tarkoituksia varten on vedenottoluvan hakijalla ja haltijalla. Kyseisessä tapauksessa lupa vedenottoon voidaan myöntää, mutta lupamääräyksissä tulee määrätä tehtäväksi selvitys otettavan veden muodostumisalueesta esimerkiksi 3 vuoden kuluessa uuden vedenottomäärän mukaisen vedenoton aloittamisesta. Selvityksen tulee perustua mm. pohjavesimuodostuman ja sen ympäristön geologian selvittämiseen ja nyt koepumppauksen yhteydessä toteutettua laajempaan pohjaveden pintojen tarkkailuun. Esitetty tarkkailuohjelma on suppea kun sitä arvioidaan suhteessa todennäköisen pohjaveden kertymisalueen laajuuteen ja siihen, että vedenottamon kertymäalue sijaitsee alueella, jolla on runsaasti pohjaveden laadulle riskiä aiheuttavaa toimintaa. Esimerkiksi pohjaveden laadun tarkkailusta todetaan hakemussuunnitelmassa (7.6.2011, sivu 9) siten, että vedenoton tarkkailuohjelmaan tulee sisältymään myös pohjaveden laadun tarkkailu vedenottamon valuma-alueella. Mitään tähän liittyvää ei kuitenkaan ole esitetty hakemuksen täydennyksenä esitetyssä tarkkailuohjelmassa (26.4.2012). Ainoastaan mainitaan pohjaveden laadun tarkkailu vedenottamolla. Tarkkailuohjelma tulisi lupamääräyksissä määrätä täydennettäväksi em.selvityksen perusteella selvityksen valmistuttua. Viimeistään tällöin tulee pohjaveden pinnan tason tarkkailun laajentamisen lisäksi laajentaa pohjaveden laadun tarkkailua vedenottamoa laajemmalle alueelle niin, että todennäköisellä pohjaveden muodostumisalueella sijaitsevien pohjavedelle riskiä aiheuttavien toimintojen mahdollista vaikutusta vedenottoon voidaan tarkkailla ja ennakoida. Tarkkailun määrittämisessä voi-

9 daan tuolloin ottaa huomioon mahdolliset ympäristölupiin perustuvat pohjaveden velvoitetarkkailut. Luonnonarvojen ja kaavamääräysten osalta ELY-keskuksella ei ole nyt hakemusasiakirjoissa esitetyn perusteella huomautettavaa. 2. Hämeen ELY-keskus/ Kalatalousryhmä Ottomäärä ylittää jo nykyisellään pohjavesialueen pinta-alan perusteella lasketun antoisuuden. Osa pumpattavasta vedestä suotautuukin läheisestä Kaukajärvestä (A=140 ha). Kaukajärven vesivaroja hyödyntää myös Tamfelt Oyj, jonka vedenotto vaikuttaa myös läheisen Pitkäjärven (A=16 ha) pinnankorkeuksiin. Aliveden aikoina Kaukajärvestä lähtevä puro kuivuu jo nyt ajoittain kokonaan. Hakemukseen ei ole liitetty tietoja Kaukajärven ja sen alapuolisen puron kala- ja rapukannoista tai kalastuksesta eikä pohjavedenoton lisäämisen mahdollisista vaikutuksista niihin. Osakaskunnat hoitavat Kaukajärven kalakantoja aktiivisesti; järveen on istutettu vuosittain kirjolohta ja siikaa. Kaukajärvi on erittäin suosittu vapaa-ajan kalastuskohde. Kalastuksen määrä on vaihdellut lähinnä siikakantojen tilan mukaisesti. ELY-keskuksen saamien tietojen mukaan järvessä on myös täplärapukanta. Yleistä kalatalousetua valvovana viranomaisena Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että hakija olisi määrättävä tekemään selvitys lisääntyvän vedenoton mahdollisista vaikutuksista Kaukajärven pinnankorkeuteen, sen laskupuron virtaamiin sekä kala- ja rapukantoihin. Selvityksen tulosten perusteella on edellytykset arvioida mahdollisten kalatalousvelvoitteiden tarvetta. 3. Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen on valmistellut lausunnon yhteistyössä maankäytön suunnittelun ja terveydensuojelun kanssa. Hakemusasiakirjoista käy selville, että pohjavedenottamolta saatavan pohjaveden muodostumisalueen rajaus on epäselvä. Muodostumisalueen rajauksen tunteminen on erityisen tärkeää pohjaveden suojaamisen sekä laadullisesti hyvän talousveden saannin kannalta. Maankäytön suunnittelussa pohjavesialueen rajausta käytetään perusteena määriteltäessä alueiden käyttötarkoituksia ja kaavamääräyksiä pohjaveden suojelun kannalta tärkeillä alueilla. Vuonna 2011 valmistuneessa Tampereen pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa on esitetty toimenpiteeksi vuosille 2012-2015 lisätutkimuksia pohjavesialueen pohjaveden todellisen virtauskuvan ja kertymisalueen selvittämiseksi. Tavoitteeksi on asetettu selvittää mm. rantaimeytymisen osuus alueelta pumpattavassa pohjavedessä. Mikäli koepumppauksen yhteydessä käytetty havaintoputkiverkosto olisi ollut kattavampi, olisi se saattanut antaa lisätietoa myös pohjaveden muodostumisalueen laajuudesta. Muodostumisalueen rajauksen selvittämistarve korostuu mahdollisen vedenoton lisäämisen myötä.

10 Messukylän pohjavedenottamon vedessä on havaittu torjuntaainejäämiä sekä aikaisemmassa veden laadun seurannassa että tehdyssä koepumppauksessa. Koepumppauksen aikana vedenottamon kaivoista otetuissa raakavesinäytteissä todettiin 2,6-diklooribentsoamidia (BAM). Hakemuksessa todetaan, että koepumppauksessa raakaveden laatu vastasi aikaisempia tutkimustuloksia. Vedenottamon raakaveden torjunta-ainepitoisuudet olivat talousveden laatuvaatimuksia korkeammat, kun tarkastellaan yksittäisen torjunta-aineen pitoisuutta. Vedenkäsittelyn jälkeen verkostoon pumpattava talousvesi on täyttänyt laatuvaatimukset torjunta-aineiden osalta, mutta BAM-jäämiä on todettu myös verkostovedessä. Vedenottomäärien nostaminen edellyttää torjuntaainejäämien huomioon ottamista vedenkäsittelyssä ja tihennettyä seurantaa siltä varalta, että pysyvästi lisätty vedenotto saattaa nostaa niiden pitoisuuksia. Torjunta-ainetutkimusten tulisi olla mukana myös pohjaveden tarkkailuohjelmassa mahdollisen ajallisen vaihtelun tai pitoisuuden kohoamisen selvittämiseksi. Hakemusasiakirjoissa viitataan luontoarvojen osalta Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003 julkaisuun. Santaharjunpuiston notkelman, Kirkkosuonnotkon ja Iidesjärven on todettu olevan arvokkaita virkistysalueita ja kosteikkoja, joilla on paljon lähteisyyttä ja tihkupintoja. Vedenotosta ei kuitenkaan arvioida aiheutuvan haitallisia vaikutuksia arvokkaille luontokohteille, koska lisävedenotto ei laskenut merkittävästi pohjaveden pinnantasoja. Hakemusasiakirjoihin täsmennyksenä voidaan todeta Santaharjun notkelman olevan näistä lähes luonnontilainen ja lähimpänä vedenottamoa. Siksi harjusta tulevalla kosteudella ja puhtaalla lisävedellä on merkitystä sekä arvokkaalle kosteikkokasvillisuudelle että Mutaojan veden laadulle laajemminkin. Mutaojan ja kosteikkoalueen vedensaannin turvaaminen erityisesti Santaharjun notkelmassa on syytä ottaa huomioon vedenottomäärää lisättäessä. Lisäksi mahdollisia vaikutuksia on tarpeen arvioida perusteellisemmin ja harkita Mutaojan vedensaannin seurannan lisäämistä tarkkailuohjelmaan. Hakijan selitys 1) Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnossaan esittämiin keskeisiin asioihin hakija vastaa seuraavasti: Tampereen Vesi Oy on pyytänyt 18.1.2010 ennen Messukylän vedenottomäärän lisäämiseksi tehdyn koepumppauksen toteuttamista Pirkanmaan ELY-keskukselta lausuntoa asiasta. Lausunnossaan ELY-keskus ei ole tuonut esille tarvetta pidempikestoiselle koepumppaukselle suuremman vedenoton haittavaikutusten havaitsemiseksi. Lausunto on toimitettu aluehallintovirastoon lupahakemuksen täydennyksen yhteydessä huhtikuussa 2012. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toiminnastaan aiheutuvista ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus). Hakija hoitaa oman selvilläolovelvollisuutensa

11 tarkkailemalla hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti oman toimintansa vaikutuksia Aakulan pohjavesialueella. Lisäksi hakija toimitti uuden, tarkkailua laajentavan tarkkailuohjelmaehdotuksen lupahakemuksen täydennyksen yhteydessä huhtikuussa 2012. Tämän avulla lisääntyvän vedenoton vaikutuksia pystytään riittävästi todentamaan. Lisäksi tarkkailun edelleen laajentamista ei voida perustella sillä, että muiden, ympäristösyistä Aakkulanharjun pohjavesialueella toimintansa mahdollisesti lopettavien toimijoiden suorittama pohjavesien tarkkailu on vähenemässä. Lainsäädännön lähtökohta on, että likaantumisvaaraa aiheuttavan toimijan tulee itse huolehtia ja kustantaa vahinkojen estämiseksi tarvittava tarkkailu riittävässä laajuudessa aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. 2) Hämeen ELY-keskuksen lausunnossa edellytetyt selvitykset on tehty Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston täydennyspyynnön mukaisesti. 3) Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittämisen lausuntoon hakija vastaa suoritetussa koepumppauksessa selvitetyn mm. pohjavedenpintojen muutosten avulla vedenottamon antoisuus ja arvioitiin vaikutukset. Vaikutuksia tullaan seuraamaan ja tarkentamaan hyväksyttävän tarkkailuohjelman avulla. Torjunta-ainepitoisuudet analysoitiin koepumppauksen yhteydessä eikä niissä havaittu muutoksia aiemmin saatuihin tuloksiin nähden. Hakija tarkkailee nykyisinkin ottamolta lähtevän veden torjunta-ainepitoisuuksia vuosittain Tampereen kaupungin terveydensuojeluviranomaisen hyväksymän valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Vedenoton haetusta lisäyksestä aiheutuvat pohjavedenpintojen muutokset ovat koepumppaustulosten perusteella niin vähäisiä, että niistä ei voi aiheutua merkittäviä muutoksia maaston alimmassa kohdassa sijaitsevan kosteikkoalueen vesiolosuhteisiin. Hakemuksen täydennys Hakija on toimittanut selityksen yhteydessä 29.10.2012 aluehallintoviraston pyynnöstä hakemuksen täydennyksenä selvityksen lisäpohjavedenoton vaikutuksesta Kaukajärven vesitaseeseen sekä selvityksen lisäpohjavedenoton vaikutuksista Kaukajärven ja sen laskuojan kala- ja rapukantoihin. Kaukajärven laskuojassa on tehty sähkökoekalastukset kala- ja rapuselvityksen yhteydessä. Hakijan selityksestä ja hakemuksen täydennyksestä kuuleminen 4) Pirkanmaan ELY-keskus esittää (4.12.2012) selityksestä lausuntonaan seuraavan. ELY-keskus katsoo, että vedenottoa koskevassa hakemusasiassa hakijan tulee esittää tiedot mm. vedenoton vaikutusalueesta (ks. esim. Vesitaloushankkeiden hakemussuunnitelmien laatiminen, Ympäristöopas 92, Suomen ympäristökeskus, 2002). Kun pohjaveden oton vaikutusalue tunnetaan, vedenottajan velvollisuuksiin kuuluva vedenottoluvassa määrättävä pohjavedenoton vaikutusten tarkkailu voidaan kohdistaa oikein. Arvio otettavan veden muodostumisalueesta ja vedenoton vaikutusalu-

12 eesta on perusta myös silloin kun muille toimijoille asetetaan etenkin vedenotolle aiheutuvasta riskistä johtuvia tarkkailuvelvoitteita. ELY-keskus täsmentää 8.6.2012 antamaansa lausuntoa siltä osin, että pohjavesimuodostumaa koskevassa laajemmassa pohjaveden laadun tarkkailussa vedenottajalla on velvollisuus pohjaveden vedenlaadun tarkkailuun niiltä osin kun vedenotto voi vaikuttaa pohjaveden laatuun. Talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun asetuksen perusteella taas vedenottamon valvontatutkimusohjelmaan tulee sisällyttää paikallisista olosuhteista, kuten vedenottamon haavoittuvasta sijainnista tai läheisistä onnettomuusalttiista toiminnoista aiheutuvat erityisvalvonnan tarpeet. Jälkimmäistä tarkkailua ei kuitenkaan käsitellä vedenottoluvassa. 5) Hämeen ELY-keskus esittää lausuntonaan seuraavaa: Vesitaseselvityksen tulosten perusteella vaikutukset Kaukajärven pinnankorkeuksiin ovat vähäisiä (0-2 cm), mutta vesieliöiden elinmahdollisuudet Kaukajärven laskupurossa heikkenevät entisestään. Sähkökoekalastustulosten perusteella Kaukajärven laskupurossa ei juuri ole kaloja. Tämä johtuu siitä, että puro kuivuu usein. Virtavesille tyypilliset kalalajit puuttuvat kokonaan. Mikäli lupa myönnetään, menetetään mahdollisuudet elvyttää puron kalakantoja, eikä sillä enää ole kalataloudellista merkitystä. Aiheutuva haitta on syytä korvata vesialueen omistajille. 6) Tampereen kaupunki ei antanut lausuntoa. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto muuttaa Länsi-Suomen vesioikeuden 3.10.1966 antamaa päätöstä nro 147/1966 siten, että Tampereen Vesi Liikelaitoksella on lupa ottaa pohjavettä Tampereen kaupungin Viialan kaupunginosassa tontilla nro 837-055-5226-3 olevasta Messukylän pohjavedenottamosta jakelualueellaan käytettäväksi yhteensä enintään 7000 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja jäljempänä olevia lupamääräyksiä. Lupa on voimassa toistaiseksi. Lupamääräykset 1. Pohjavedenottamon kaivoista K4 ja K5 saadaan ottaa pohjavettä enintään 7000 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Pohjavedenottamo on varustettava luotettavilla vesimäärän mittauslaitteilla. Veden tuhlausta on vältettävä. 2. Pohjavedenottamoa on käytettävä siten, ettei kenellekään aiheudu enempää haittaa kuin vedenhankinnan järjestämiseksi on välttämätöntä. 3. Otetuista vuorokausittaisista vesimääristä (m 3 /d) on pidettävä kirjaa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

13 4. Luvan saajan on tarkkailtava vedenottamon vaikutusalueella pohjaveden laatua, pohjaveden pinnankorkeuksia ja vedenotosta aiheutuvia vaikutuksia vesioloihin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Tarkkailussa on kiinnitettävä huomiota siihen, että lisävedenotolla ei ole haitallisia vaikutuksia Santaharjun kosteikkoalueen ja Mutaojan vedensaantiin ja veden laatuun. 5. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Uuden tarkkailusuunnitelman mukainen tarkkailu on aloitettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edellyttämästä ajankohdasta lukien. Ennen uuden tarkkailusuunnitelman mukaisen tarkkailun aloittamista luvan saajan tulee jatkaa Länsi-Suomen vesioikeuden 3.10.1966 antaman päätöksen nro 147/1966 mukaista tarkkailua sekä valvoa veden laatua sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 461/2000 mukaisesti. 6. Luvan saajan on tehtävä selvitys otettavan pohjaveden muodostumisalueesta ja vaikutusalueesta 3 vuoden kuluessa uuden vedenottomäärän mukaisen vedenoton aloittamisesta. Selvityksen tulee perustua pohjavesimuodostuman geologian nykyistä tarkempaan selvittämiseen sekä tarkkailusuunnitelman mukaiseen pohjaveden pintojen tarkkailuun. Selvitys on toimitettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7. Tarkkailusuunnitelmaa tulee täydentää pohjaveden pinnan korkeuksien sekä pohjaveden laadun tarkkailun osalta Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla vuoden kuluessa otettavan pohjaveden muodostumisalueesta ja vaikutusalueesta tehdyn selvityksen valmistumisesta kyseisen selvityksen tulosten perusteella. 8. Tarkkailutulokset on tarkkailusuunnitelmassa esitetyin määräajoin toimitettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja terveydensuojeluviranomaiselle. Korkeustiedot ja laatutiedot tulee toimittaa sähköisesti valtakunnallisen pohjavesijärjestelmän kanssa yhteensopivassa muodossa. Korkeustiedot on toimitettava N2000 korkeusjärjestelmässä. 9. Jos tarkkailun perusteella pohjavesialueella havaitaan haitallista pohjavedenpinnan tasojen alenemista tai pohjaveden laadun muuttumista, on otettavan pohjaveden määrää pienennettävä siten, ettei haittoja enää ilmene. 10. Luvan saajan on pidettävä pohjavedenottamoon, pohjavesiolojen tarkkailuun ja vedenottamoalueeseen kuuluvat rakenteet ja laitteet kunnossa sekä alue mahdollisimman puhtaana. Kaikki pohjavedenottoa varten tarpeelliset aineet ja tarvikkeet on sijoitettava ja varastoitava niin, etteivät ne aiheuta vaaraa pohjavedelle. 11. Luvan saaja on velvollinen korvaamaan veden ottamisesta mahdollisesti aiheutuvan vahingon, haitan tai muun edunmenetyksen. Mikäli

14 pohjavedenottamon käyttämisestä on seurauksena veden saannin estyminen tai huomattava vaikeutuminen, on luvan saajan, ellei asiasta ole sovittu, viipymättä korvattava aiheuttamansa vahinko tai korvaukseen oikeutetun alueen omistajan tai muun erityisen oikeuden nojalla vettä ottavan niin vaatiessa hyvitettävä vahinko vesilain 11 luvun 12 :ssä säädetyin toimenpitein. Perustelut Messukylän lisääntyvän vedenoton avulla turvataan Tampereen kaupungin lisääntyvää vedentarvetta ja varmistetaan vedensaantia vedenjakelun häiriötilanteissa sekä mahdollisten pinta- ja pohjaveden pilaantumistapausten varalta. Santaharjunpuiston notkelma on lähes luonnontilainen ja lähimpänä vedenottamoa. Harjusta tulevalla kosteudella ja puhtaalla lisävedellä on merkitystä sekä arvokkaalle kosteikkokasvillisuudelle että Mutaojan veden laadulle. Mutaojan ja kosteikkoalueen vedensaannin seuraaminen erityisesti Santaharjun notkelmassa on tärkeää ja huomioitu lupamääräyksessä 4. Koepumppauksen aikainen (22.1.2011-21.3.2011) lisääntynyt vedenotto ei aiheuttanut merkittävää pohjaveden pinnan alenemista. Raakaveden laatu koepumppauksen aikana vastasi tehtyjen tutkimusten perusteella aikaisempia raakaveden tutkimustuloksia. Koska hakemuksesta ei käy selkeästi ilmi otettavan pohjaveden muodostumisalue, on luvansaajalle määrätty velvollisuus määrittää otettavan pohjaveden muodostumisalueen ja vaikutusalueen tarkempi rajaus lupamääräyksestä 6 ilmenevällä tavalla. Kun otettavan pohjaveden muodostumisalueen ja vaikutusalueen tarkempi rajaus on tehty, voidaan vedenottamon pohjavedenoton vaikutusten tarkkailua asianmukaisesti täydentää lupamääräyksen 7 mukaisesti. Pohjaveden laadun tarkkailu otettavan pohjaveden tarkemmin rajatulla muodostumis- ja vaikutusalueella on tarpeen myös, jotta pohjavedelle riskiä aiheuttavien toimintojen mahdollista vaikutusta vedenottoon voidaan ottaa paremmin huomioon. Hankkeella ei arvioida olevan kalataloudellisia vaikutuksia Kaukajärvessä. Asiakirjoista saatujen selvitysten perusteella pohjavedenoton lisäämisen vaikutukset nykytilanteeseen verrattuna eivät ole Kaukajärvestä laskevassa ojassa merkittäviä. Laskuojan kalasto on lajilukumäärältään niukka ja sen vesimäärä on nykyiselläänkin riittämätön ylläpitämään monipuolista kalastoa tai raputaloudellisesti merkittävää rapukantaa. Hankkeesta ei siten aiheudu ennalta arvioitavissa olevaa, vesilain mukaan korvattavaa kalataloudellista haittaa Kaukaojan laskuojassa. Hanke ei vaikeuta Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan liitetyn Pirkanmaan pohjavesien toimenpideohjelman vuoteen 2015 toteutumista. Hanke ei ole kaavamääräysten kanssa ristiriidassa.

15 Pohjavedenotto 7000 m 3 /d Messukylän pohjavedenottamosta ei lupamääräykset huomioon ottaen vaaranna yleistä terveydentilaa tai turvallisuutta, aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa taikka suuresti huononna paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja. Vedenotosta saatava hyöty yksityiseltä ja yleiseltä kannalta katsottuna on siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Sovelletut säännökset Vesilain (1961/264) 2 luvun 6 2 momentti, 9 luvun 6, 7, 8, 9, 11 ja 15 sekä 11 luvun 12 Muistutuksiin ja vaatimuksiin vastaaminen KORVATTAVA PÄÄTÖS Aluehallintovirasto ottaa huomioon Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittämisen lausunnoissaan esittämät vaatimukset lisääntyvän pohjavedenoton vaikutusten selvittämisestä pohjaveden määrään ja laatuun lupamääräyksistä 3, 4, 5, 6, 7, 8 ja 9 ilmenevällä tavalla. Tampereen kaupungin vaatimus Santaharjun notkelman ja Mutaojan vedensaannin seuraamisesta on otettu huomioon lupamääräyksestä 4 ja 9 ilmenevillä tavoilla. Hämeen ELY-keskuksen kalatalousryhmän vaatimukseen vesialueen omistajille korvattavasta haitasta, joka aiheutuu menetetystä mahdollisuudesta puron kalakantojen elvyttämiseen aluehallintovirasto vastaa päätöksen perusteluista ilmenevällä tavalla. Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Länsi-Suomen vesioikeuden 3.10.1966 antaman päätöksen nro 147/1966. KÄSITTELYMAKSU Tämän päätöksen käsittelymaksu on 3660 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain 2 luvun mukaisen vedenottamisluvan (ottomäärä yli 500 m 3 /d) koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 3660 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Tampereen Vesi Liikelaitos Jäljennös päätöksestä Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen

16 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ja Tampereen kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

17 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla Liite Valitusosoitus Katja Söderlund Riitta Lähdemäki Asian on ratkaissut ympäristölakimies Katja Söderlund ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Riitta Lähdemäki. RL/tka

VALITUSOSOITUS LIITE 1 Liite Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 21.10.2013. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 029 501 8450 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.