LINNAKLUBIN SANOMAT Savonlinnan LinnaKlubi Kaheskymmenesviijes lehti Lokakuu 2012
SISÄLTÖ PIÄKIRJOITUS... 3 SUVIN VAHVUUDESTA PARANEMINEN... 4 TUNNELMIA KULUNEESTA VUODESTA... 8 ARVON KLUBIKUULUMISIA... 9 DEAR KLUBITALO... 10 MUSTIKKAHOLISTI... 11 RETKI KITEEN ELÄINPUISTOON... 12 TUTUSTUIN LINNAKLUBIIN... 13 SANNAN RUNO... 14 KEILAUS... 15 RETKI JA OPISKELUA... 16 TAIDENÄYTTELY... 17 LINNAKLUBIN KUMMITUS... 18 HYVINVOINTIRYHMÄ... 19 RUOKALISTAT... 20 VALOKUVIA... 23 VIIKKO-OHJELMA... 24 TULEVIA OHJELMIA... 25 SYNTYMÄPÄIVÄT... 26 LEHTI KAIPAA TEKIJÖITÄ... 27 YHTEYSTIEDOT..28 2
Piäkirjoitus Syksyn värien loisto on löytänyt minut, ja saanut kirjoittamaan. Kirjoitustauko on tehnyt hyvää. Luonnon värien katseleminen on antanut voimia. Olen löytänyt muita väripilkkuja elämääni. Terveellisen elämänrytmin lisäksi olen muun muassa nauttinut kulttuurista. Ystävät ovat tärkeitä elämässä rakastettavia! Mikä on ihanaa! Suvin näyttely on antanut paljon ja se on tuonut myös runsaasti vierailijoita taloomme ihastelemaan suurta saavutusta! Olemme tehneet syksyisiä retkiä, joissa olemme muun muassa rämpineet mudassa. Hieman kastuneet jalat ja vesisade ei ole haitannut, koska ihanan värikäs luonto ja yli lentävät lintujen aurat ovat nostattaneet mieltä. Tämä syksy on ollut hyvinkin touhukasta aikaa LinnaKlubilla. Olemme valmistelleet myyjäisiä, tehneet retkiä ja useita puusavottoja, lisäksi opiskelijat ovat käyneet pitämässä meille ryhmiä. Maanantaisin on kokoontunut aktiivinen hyvinvointiryhmä ja salivuoromme on siirtynyt maanantaille. Kaiken tämän lisäksi olemme suunnitelleet mielenterveysviikkoa ja foorumia yhdessä Selviytyjien kanssa. Yhteistyö Oma ry:n kanssa kesätauon jälkeen on jälleen vironnut. Vaikka LinnaKlubilla on ollut hälinää ja hölinää työnteon lomassa, silti olemme pyrkineet tekemään töitä yhteisymmärryksessä ja sulassa sovussa. Sanna kera Rouvan 3
SUVIN VAHVUUDESTA PARANEMINEN Vuonna 1998 kaverini ohjasi minut mielenterveystoimistoon. Sitä kautta pääsin psykiatrille, joka totesi minun sairastavan kevätmasennusta. Monien lääkekokeilujen jälkeen löytyi sopiva lääke. Tuon lääkkeen avulla ja lyhyillä sairaslomilla pystyin olemaan työelämässä. Vuonna 2000 muutin Savonlinnaan. Hakeuduin mielenterveystoimiston asiakkaaksi, koska tunsin tarvitsevani ammattiapua. Savonlinnassa tapahtuvista muutoista huolimatta sain säilyttää saman mielenterveyshoitajan koko ajan. Olin jotenkin alistunut ajatukseen, että masennus kuuluu kevääseen. En osannut lähteä muuttamaan ajatusmaailmaani. Kävin töissä ja olin mukana monessa vapaaehtoistoiminnassa. Töissä ja vapaa-ajalla autoin ihmisiä. Elin elämääni toisille unohtaen itseni. Kalenterin olin täyttänyt viikoiksi eteenpäin ja jos joku tyhjä hetki oli, käytin sen tehokkaasti kotona. Talvella 2010 sairastelin paljon. Kehoni halusi minun pysähtyvän, mutta eihän minulla ollut aikaa kuunnella kehoani. Keväällä esimieheni ohjasi minut työterveyshuoltoon. Olin jälleenkerran masentunut. Lääkärin ohjeistuksen mukaan jäin sairaslomalle. Oireet eivät alkaneet helpottamaan levosta ja lisälääkityksestä huolimatta. Sain lähetteen psykiatrille. Psykiatrin mukaan minulla oli keskivaikea masennus. Seurantaa jatkettiin työterveyshuollossa ja mielenterveyshoitajalla. Kesän aikana masennusoireet pahentuivat päivä päivältä. Elokuun alussa en enää jaksanut huolehtia itsestäni kotona. Olin elämässäni kuin polunhaarassa. Minulla oli kaksi vaihtoehtoa; jäädä ahdistavaan olooni ja voida huonosti tai suostua osastohoitoon. En halunnut jatkaa entisenlaista epävarmaa psyykkisesti ahdistavaa oloani. Tuolloin keskussairaalan osasto 6 oli psykiatrian avo-osasto. Sieltä sain turvallisen vastaanoton. Erittäin ammattitaitoisen henkilökunnan ympäröimänä uskalsin antaa itselleni luvan olla heikko. Minun ei tarvinnut enää olla vahva ja huolehtia muista ihmisistä. Sain keskittyä vain itseeni ja olla se ketä autetaan. Minussa oli herännyt taistelutahto oman hyvinvointini puolesta. Oli herännyt ajatus, pitääkö minun suostua jatkamaan elämää masentuneena. Osastolla, omanhoitajan ja lääkärin kanssa käytyjen keskustelujen kautta, minun todettiin sairastuneen vahvuuteen. Masennus oli oire siitä. Vahvuuteen sairastunut suorittaa elämäänsä ja toisten ihmisten hyvinvointi menee oman hyvinvoinnin edelle. Liiallinen eläytyminen toisten ihmisten murheisiin on tyypillistä. Terve itsekkyys puuttuu. Vahvuuteen sairastunut on epävarma omista mielipiteistään, joten hän taipuukin helposti toisten mielipiteiden muokattavaksi. Hänestä tuntuu vaikealta kieltäytyä erilaisista tehtävistä. EI- sanan käyttäminen on hänelle vaikeaa. Elämän positiivisuus voi olla kadoksissa. Sukupolvienketjussa vahvuuteen sairastunut siirtää sairautta seuraavalle sukupolvelle, ellei 4
ymmärrä katkaista vahvuudenketjua. Parantumalla vahvuudesta pystyn katkaisemaan omalta osaltani tuon vääränlaisen vahvuudenketjun. Lähes koko sairaalassa olo aikani luin Tommy Hellstenin kirjaa Virtahepo olohuoneessa. Sitä kautta minulle alkoi hahmottua syyt sairauteeni. Omanhoitajan kanssa käytyjen keskustelujen lisäksi olin valmis kokeilemaan mitä tahansa keinoa oloni helpottamiseksi. Pääsin kokeilemaan taideterapiaa. Se osoittautui minulle erittäin toimivaksi. SOSTERI:n maksusitoumuksella sain aloittaa elämäni kipukohtien käsittelyn taideterapeutti Ritva Peltosen ohjauksessa. Marraskuun lopussa 2010 aloitin Ritvan kanssa yhteistyön. Minulla oli niin valtava halu päästä eroon sisälläni olevasta pahasta olosta, ettei Ritvan tarvinnut kuin ohjailla minua oikeaan suuntaan, hidastaen minua välillä. Terapiajakson aikana rakensin elämänkaartani omista valokuvistani. Aloitin vauvakuvista ja lopetin tämän vuoden kevään kuviin. Sitä tehdessä nousi esille asioita, jotka aiheuttivat minulle psyykkisesti pahaa oloa. Ne olivat niitä asioita, jotka olivat vähitellen sairastuttaneet minut. Värien avulla sain poistettua pahan olon sisältäni. Samalla vahvistin muitakin, jo sairaalassa opittuja, ahdistuksen purku keinoja (puhuminen, itkeminen, kirjoittaminen, huutaminen) Elämänkaartani työstin koko terapian ajan, kesäkuun 2012 loppuun. Terapian edetessä huomasin oman sisimpäni kuuntelun herkistyneen. Värien ja maalauksen lisäksi, kevättalvella 2011, minun tunteeni alkoivat muodostua runoiksi. Näyttelyni maalauksissa ja runoissa on nähtävissä joitakin elämäni kipukohtia. Niissä näkyy myös selvästi se, miltä minusta on tuntunut, kun olen uskaltanut kohdata kivun voittaen sen. Paranemisessani on 10 toisistaan eroteltavaa kohtaa. 1) Myönsin itselleni, etten enää jaksa. Syntyi päätös paranemisesta. 2.) Avun vastaanottaminen. Löysin kadoksissa olevat tunteeni, vihan ja pelon. 3.) Opettelin erilaisia keinoja purkaa pahaa oloani. Pienet onnistumiset antoivat rohkeutta kohdata sisimmästä löytyviä kipuja. Psyykkisen pahanolon voimakas fyysinen oireilu. 4.) Aloin luottamaan itseeni. Harjoittelin kuuntelemaan kehoni erilaisia viestejä. Aloin opettelemaan vihan- ja pelontunteen hyväksymistä normaaleina tunteina. Energiahoidon aloittaminen. 5.) Ajatusmaailman kääntäminen positiiviseksi. 6.) Itseäni kohtaan löydetyn rakkauden jälkeen kykenin rakastamaan toisia ihmisiä. Voitin vihan rakkaudella. 7.) Vahvistumisen aika. Elämäni vaikeista asioista aloin löytämään positiivisen puolen. Elämän ilosta tuli jokapäiväistä. 8.) Elin tunteet hyvin voimakkaasti ts. kävin tunnehuipulla. 9.) Oman fyysisen ja psyykkisen kauneuden löytyminen. Tunteissa huipulta palautuminen normaaliin tunnetasoon. 5
10.) Olen hyvä juuri tällaisena. Minulla on koko loppu elämä aikaa harjoitella uutta elämääni. Luottavainen mieli elämään. Olen saanut lahjaksi suuren tukiverkoston. Heille jokaiselle olen kiitollinen kaikesta tuesta paranemiseni aikana. Ystäväni ovat jaksaneet uskoa paranemiseeni niinäkin hetkinä, kun en ole itse jaksanut. He ovat kulkeneet rinnallani, jokainen omine vahvuuksineen minua tukien ja opettaen minulle positiivista ajattelutapaa. Oma avoimuuteni sairauteeni on auttanut ympärillä olevia ihmisiä ymmärtämään minua. Työyhteisöni on antanut minulle mahtavan tuen. He ovat ilolla ottaneet minut takaisin työyhteisöön pitkiltäkin sairaslomilta. Ammattiauttajien tuki on ollut tärkeää. Psyykkinen sairaus ei ole vain mielensairaus. Ihmisen keho on todella hienojakoinen järjestelmä. Kun psyyke alkaa väsymään, keho kipuilee fyysisesti viestittäen elämäntahdin hidastamisen tarpeellisuudesta. Olen saanut opetella kuuntelemaan kehoni viestejä. Paranemisen aikana olen tutustunut energiahoitoon. Energiahoidon avulla sain solu/lihasmuistista nostettua sinne painettuja asioita käsittelytasolle. Taideterapiassa käsittelin ne kivuttomaksi. Psyykkisesti pahaolo tuntui myös lihaksissa. Siihen sain apua fysioterapiasta. Kaksi viimeistä vuotta elämässäni on vaatinut minulta paljon psyykkisiä ja fyysisiä voimia. Silti olen kiitollinen itselleni, että valitsin tämän paranemisenpolun. Ilman minun omaa haluani ja tahtoani en olisi parantunut ja löytänyt elämääni aitoa iloa ja onnellisuutta. Jokainen pienikin edistymisaskel, positiivinen tunne, on antanut voimaa seuraavan kivun kohtaamiseen. Onneksi ihmisen psyyke on luotu niin herkäksi, ettei se anna nousta mieleen enempää asioita kuin pystymme käsittelemään. Jos yritämme liikaa kerralla, keho alkaa vastustaa sitä. Idea taidenäyttelyyn syntyi Ritvalta terapian puolessa välissä, sanoessani Ritvalle, että maalaukseni ja muu minulla oleva paranemiseen liittyvä materiaali on käytettävissä esim. tutkimustyöhön. Ritva työskentelee Klubi-talolla. Siellä on ollut monenlaisia taidenäyttelyitä, mutta ei tämäntyylistä kokonaista paranemisprosessia. Taidenäyttelylläni haluan kertoa masennusta sairastaville, että paranemiseen on mahdollisuus. Siihen tarvitaan oma halu, sillä ilman omaa halua muutosta ei voi tapahtua. Sairastavien omaisille toivon voimia, että jaksavat kulkea rinnalla. Se on tärkeää! Ammattiauttajille haluan viestittää hoitotiimin yhteistyön merkityksen tärkeydestä. Olen itse saanut olla potilaana toimivassa hoitotiimissä. Tärkeää on myös, että samat ihmiset hoitavat mahdollisimman pitkään samaa potilasta. Silloin potilaan ei tarvitse käyttää vähiä voimiaan luottamuksen rakentamiseen. Taidenäyttelylläni haluan rikkoa psyykkisten sairauksien ympärillä vielä olemassa olevaa vaikenemisen kulttuuria. Taidenäyttelyidean kasvaessa sisälläni, ajattelin tekeväni näyttelyn toisia varten. Viimeisen kuukauden aikana olen kuitenkin huomannut näyttelyn olevan minulle itselleni todella tärkeä ja vahvistava. 6
PARANEMISENVAIHEET: 1. MYÖNSIN ETTEN JAKSA ENÄÄ. OLIN KUIN KAHDEN POLUNHAARASSA, MISSÄ VALITA MIHIN LÄHTEÄ. SYNTYI TAHTO PARANTUA. 2. OLIN VALMIS VASTAANOTTAMAAN KAIKENMAHDOLLISEN AVUN. KESKITYIN VAIN ITSEENI. KADOKSISSA OLLEET VIHA JA PELKO LÖYTYIVÄT. 3. OPIN KEINOJA JOIDEN AVULLA SAIN PURETTUA TUSKAA SISÄLTÄNI (puhuminen,itkeminen,kirjoittaminen,karjuminen,maalaaminen,värit) - PIENEN PIENET ONNISTUMISET ANTOIVAT VOIMAA JA ROHKEUTTA KOHDATA SYVÄLTÄ SISIMMÄSTÄNI LÖYTYVÄ PSYYKKINEN KIPU - OPETTELIN ELÄMÄÄN TÄSSÄ HETKESSÄ - PSYYKKISEN PAHANOLON VOIMAKAS FYYSINEN OIREILU 4. ALOIN LUOTTAMAAN ITSEENI. KUUNTELIN KEHONI VIESTEJÄ JA OPETTELIN TOIMIMAAN NIIDEN MUKAAN -ERILAISTEN TUNTEIDEN HARJOITTELUA JOKAPÄIVÄISEEN ELÄMÄÄN -ENERGIAHOIDON AVULLA SOLU/LIHASMUISTISTA OLEVIEN ASIOIDEN NOSTAMINEN KÄSITELTÄVIKSI TIEDOSTETULLE TASOLLE 5. - AJATUSTEN KÄÄNTÄMINEN POSITIIVISEKSI - KEVÄISIN TOISTUVAAN MASENNUKSEEN LÖYTYI SYY 6.- LÖYSIN RAKKAUDEN ITSEÄNI KOHTAAN - VIHAN VOITTAMINEN RAKKAUDEN AVULLA - EI ENÄÄ SYYTTÄVÄÄ MIELTÄ 7. ELÄMÄNI LÄPI KÄYMINEN PIENESTÄ VAUVASTA TÄHÄN HETKEEN (elämänkaaren tekeminen omien valokuvien avulla) 8. VAHVISTUMINEN - POSITIIVISUUDEN LÖYTYMINEN ELETYSTÄ ELÄMÄSTÄ - ELÄMÄNILO KUULUI JOKAPÄIVÄISEEN ELÄMÄÄN 9. TUNTEISSA HUIPULLA KÄYNTI 10. OMAN KAUNEUDEN LÖYTYMINEN - PALAUTUMINEN HUIPULTA ARJEN HYVÄÄN OLOON - LUOTTAVAINEN MIELI TULEVAISUUTEEN 11. MINULLA ON KOKO LOPPU ELÄMÄ AIKAA HARJOITELLA ASIOITA - OLEN HYVÄ JUURI TÄLLAISENÄ - MINUN EI TARVITSE MIELLYTTÄÄ KETÄÄN VIIMEISEN KAHDEN VUODEN AIKANA OLEN ELÄNYT KAIKKI IHMISEN KEHITYSVAIHEET MM. LAPSUUDEN JA NUORUUDEN UHMAVAIHEET SEKÄ NUORUUDEN JA AIKUISUUDEN ONNELLISET ELÄMÄNHETKET. 7
Arvon klubikuulumisia Syksyllä 2012 aloittaessani Mielenterveystyö -harjoittelun Linnaklubilla, huomasin astuneeni aivan toisenlaiseen ympäristöön mihin olin tottunut. Alkuhämmennyksen laskeuduttua tunsin kuitenkin olevani tervetullut Klubitalon maailmaan. Kohtasin kovaa kritiikkiä harjoittelun alussa, johtuen harjoitteluni alkamisajankohdan viivästymisestä, mutta uskon sen olleen vain ja ainoastaan opettavainen kokemus. Olen kuitenkin hyvin kiitollinen kaikille, jotka ottivat minut avosylin vastaan alkuvaikeuksista huolimatta. Kerrottakoon viivästymisen johtuneen paluumatkani ongelmista Euroopan matkaltani. Harjoittelussa olin aluksi ihmeissäni, kun en tehnyt tavanomaisia asioita mitä yleensä harjoitteluissa olen tehnyt. Opin minusta itsestäni uusia asioita ja taitoja, joita pääsin kehittämään jakson edetessä. Pääsin käyttämään mitä suuressa määrin sosiaalisia kykyjäni ja sain myös kuulla siitä positiivisesti. Koenkin itseni sosiaaliseksi ihmiseksi ja hyväksi kuuntelijaksi. Pääsin myös hyödyntämään muita, taiteellisia/ ruoanlaittotaitojani esimerkiksi yhteisien hetkien myötä ja järjestäessämme Linnaklubin myyjäisiä. Myyjäiset olivat kaikilta osin menestys ja siitä teidän tulee kiittää kaikkia jotka olivat ahkerasti touhussa mukana. Ihmisten erilaisuus on rikkaus ja sitä on Klubitalo täynnä, niin huomatessani paljon erilaisia hienoja piirteitä ja taitoja jokaisessa yksilössä. Vietimme talossa mukavia hetkiä ja tunsin olevani osa yhteisöä niin jäsenien kuin työntekijöidenkin keskellä. Heikompiakin hetkiä silloin tällöin oli, mutta niistä yhteistyöllä selvittiin. Harjoittelussa huomasin tekeväni asioita, mitä en olisi aikaisemmin kuvitellutkaan tekeväni hoitotyössä. Milloin työväline oli soppakauha, milloin piirustuskynä tai kirja. Kaiken tämän tavanomaisesta poikkeavan tekemisen keskellä opin kuitenkin koko ajan uutta ja opin arvostamaan mielenterveystyötä uudelta kannalta. Huomasin pienten asioiden tekevän paljon, esimerkiksi vuorovaikutuksen mahtavuuden. Ihmisen ei pidä jäädä yksin ja hyvänä lääkkeenä tähän on Klubitalo. Usein päivän paras hetki oli nähdä jonkun kokevan onnistumisen tunteen, ja se hymy mikä kasvoille piirtyi. Klubitalon toiminnan suosio on kasvussa ja uskon että se yltää vielä erittäin pitkälle. Lainaten luokkatoverini Mikon sanoja, Kaikki hyvä loppuu aikanaan on aivan totta ja tällä tarkoitan hetkiäni Linnaklubilla. Suuri kiitos kaikille Klubitalon jäsenille ja henkilökunnalle ajasta, jonka sain viettää tutustuessani klubitalomaailmaan. Toimintanne on arvokasta ja sitä pitää vaalia. Toivon kaikille hyvää syksyn jatkoa ja uusia tuulia. Kiittäen ja kuitaten opiskelija Arvo. 8
Dear Klubitalo, It was great visiting during my stay in Finland. Your program showed an alternative approach to mental health that does not include institutionalization. From the stories I heard from your members, you are achieving your mission. I wish you many more years of great success with the people of Savonlinna. Sinä Ystävä, Schuyler IRTI TUPAKASTA JOS TUPAKOINTI AHDISTAA TAI HALUAT MUUSTA SYYSTÄ EROON MENE SIVULLE WWW,EROONTUPAKASTA,FI Voit vaihtaa rutiiniasi esim. aamutupakan suihkuun ja aamupalaan tai lenkkeilyyn. On myös korvaushoitoja, jotka ovat yleensä myös hyviä, esim: nikotiinipurkka, laastari tai lääkärin nikotiiniton pilleri Kokemukset olen itse lopettanut ja voin sanoa 3 ensimmäistä päivää ovat vaikeimpia jokainen tietenkin on erilainen tapaus tupakointiajasta riippuen. 9
27.08.2012...Diagnoosi;Mustikkaholisti Muutama viikko takaperin LinnaKlubilta järjestettiin mustikan poiminta retki ja siitä se sitten alkoi...ensin käppäilin retkellä hyvinkin rauhallisena ja keräilin hissukseen mustikoita. Oli kiva rupatella muitten kanssa ja keräillä rauhassa marjoja ei ollut hätä täyttää sankoa olin vielä varannut itselleni todella pienen ämpärin ja naureskellen huutelin Hannalle ;Äiti, sankko on täynnä joko lähetään. Retki meni mitä mainioimmin ja ylpeänä saalistamme palasimme klubitalolle ja minulla ei ollut siinä vaiheessa mitään oireita...seuraavana yönä näin ensimmäisen mustikkaunen en pitänyt unta huolestuttavana. Menimme LinnaKlubilta sitten seuraavalle mustikkaretkelle eräänä kauniina iltapäivänä. Eräs jäsen houkutteli meidät omaan metsäänsä ja voi että, niitä mustikoita oli paljon. Ei tiennyt mihin kääntyä. Olimme uskomattoman innostuksen vallassa. Tuntui kuin ne eivät ikinä loppuisi ja tottahan se oli, eivät ne loppuneet. Oireeni pahenivat kyseisen retken jälkeen. Huomasin tuijottavani tien laitoja hakien mustikan varpuja. Ajattelin mustikoita koko ajan ja, kun laitoin silmät kiinni näin mustikoita. En tässäkään vaiheessa ymmärtänyt huolestua. Ajattelin, että se mustikoiden paljous vain sekoitti päätä. Viime viikolla ei tullut pieneen mieleenikään kieltäytyä uudesta LinnaKlubin mustikkaretkestä ja viime viikonloppuna se sitten tapahtui, ratkesin lopullisesti mustikoille. En pystynyt muuta tekemään kuin keräämään mustikoita kotona ollessani. Ajattelin vain, minne menen mustikkaan, pakko saada lisää mustikoita, pakko kerätä ja pakko tehdä mustikkapiirakkaa, puuroa, keittoa, mehua ja ennenkaikkea joka aterialla on syötävä mustikoita. Olen nyt tajunnut tämän järkyttävän totuuden olen mustikkaholisti. Olen etsinyt apua "sairauteeni" joka paikasta ja minulle on kerrottu, että tilanne voi paheta, jos minusta tulee puolukka ja sieniholisti. Yritän lohduttautua, sillä sairauteni on kausiluontoinen ja se iskee vain syksyisin ja paranee itsestään ensi lumien tullessa. Olen saanut onneksi vertaistukea Anonyymit mustikkaholisti ry:ltä (eli AMU ry:stä).meitä on monia ja koetamme kestää tämän tilanteen. Olen jo valmiiksi käynyt myös Anonyymit puolukkaholisti ry:ssä (APU ry) ja Anonyymit sieniholistit ry:ssä (ASI ry)kuuntelemassa ihmisiä, miten heistä on tullut sieni- ja puolukkaholisteja, jotta voisin varoa, mutta pelkään pahoin, että tilanteeni pahenee...pyydän kanssaihmisiltä kärsivällisyyttä ja ymmärrystä kyllä minä vielä tästä nousen voittajana. Nimimerkki "Mustikkaan kadonnut" (Julkaisemme tämän kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä.) 10
Retki Klubitalolta Kiteen Eläinpuistoon Lähdimme kahdella reilumman kokoisella autolla. Meitä oli Läksimme Kiteen eläinpuistoon, joka on Suomen neljänneksi suurin eläinpuisto. Siellä on yli 50 eläinlajia, lähes pari sataa yksilöä kahden kilometrin mittaisen maisemapolun varrella. Ennen kierrokselle lähtöä joimme kahvit ja mehut, että jaksoimme kiertää reitin. Reitin varrella tutustuimme mitä hauskemman näköisiin eläimiin, jotka kuitenkin viihtyvät Suomen ilmastossa. Osa eläimistä oli pieniä häkki - eläimiä. Nämä eläimet asuivat eläintalossa. Muun muassa Chinchillat asustelivat siellä. Maisemapolku kierrettyämme söimme eväät, joita meillä oli reilusti mukana. Retki oli tosi antoisa ja mukava. Olihan ihana syksyinen ja lämmin päivä. Seuraavalle retkelle otamme vähän reilummin kahvia mukaan Sanna 11
Tutustuin LinnaKLubiin Tänä kevään mielenterveyteni järkkyi siihen pisteeseen että hakeuduin psykiatriselle osastolle hoitoon. Minulla on todettu kaksisuuntainen mielialaoireyhtymä ja vakava masennus. Osastolla toipuminen sujui hyvin ja aloimme suunnitella kotiin paluuta. Olen asunut Savonlinnassa parikymmentä vuotta, mutta perheeni ei asu täällä ja olen viime vuosina huomaamatta eristäytynyt yksinasuvaksi yksinäiseksi ihmiseksi. Kotiin hoidosta paluu kauhistutti minua. Yksin kotiin neljän seinän sisälle ajattelemaan taas samoja ajatuksia. Osastolla onneksi minulle kerrottiin LinnaKlubista ja tarjottiin mahdollisuutta lähteä tutustumaan taloon. Asia jännitti aluksi niin paljon, että en ollut innokas. Onneksi hoitajani tajusi pelkoni ja lähdimme yhdessä käymään LinnaKlubilla. Haapavedentie 13: sta saapuessani olin ensin jännittynyt ja taloon tutustuessani huomasin ihmisten ystävällisyyden ja aitouden. Olin tervetullut joukkoon sellaisena kuin olen. Osastolta kotiin päästyäni menin rohkeasti Klubitalolle käymään ja minut otettiin jälleen vastaan niin kuin olisin aina käynyt siellä. Nyt kahden kuukauden jäsenyyden jälkeen olen todennut, että minulle on syntynyt lukuisia ystävyyssuhteita ja joka päivälle on löytynyt mielekästä tekemistä, jos olen halunnut tehdä jotain ja se, että klubitalolta saa aina apua mihin tahansa, kun tarvitsee on jo ajatus asteella suuri helpotus, tunnen Klubitalolla kuuluvani perheeseen. Minulle LinnaKlubilla käyminen on ollut iso pelastusrengas - yksinäisyyteni on kaikonnut, minulla on paikka, jossa pystyn puhumaan ihmisten kanssa ja saan vertaistukea muilta ihmisiltä. Monet kerrat, kun on tuntunut, että en kestä, mieli on maassa ja en tiedä mitä tekisin niin pelkästään se, että olen mennyt klubitalolle on jo auttanut. Jos Klubitaloa ei olisi, minulla ei olisi muuta vaihtoehtoa kuin mennä sairaalaan pyytämään apua. LinnaKlubin olemassa olo on kohdaltani vähentänyt tarvetta erikoissairaanhoitoon. En olisi yksin jaksanut. Koska LinnaKlubi on 5-vuotta kestävä projekti ja ensi vuosi on viimeinen vuosi tulee ajateltua jatkon järjestymistä, LinnaKlubi on Savonlinnassa ainutlaatuista toimintaa, se tarjoaa mielenterveyskuntoutujille paikan minne mennä ja koska toiminta perustuu työpainotteiseen päivään se tarjoaa myös mielekästä tekemistä ja toiminta on vapaaehtoista, ei tarvitse tehdä, jos ei halua tai jaksa. Vapaaehtoisuus tuo kuntoutujille mahdollisuuden omien voimavarojen puitteissa kokeilla työntekoa ja se ei luo liikaa paineita, kuten mahdollinen palkkatyö. Ainakin minä koen velvollisuudekseni sitten, kun joskus palaan työelämään, että olen sen verran hyvässä kunnossa, että myös koen ansaitsevani palkkani ja voisin luottaa siihen, että työnantajani ei pety minuun. Syksy ja minä Olipa kerran tietokone, Sitä rakkaudella näpelöin Anne 12
oikein ihana tietokone, jota hellyydellä hivelin. ja tekstin sinulle kirjoittelin. Nyt on tauko ollut paikallaan, aina kirjoituskaan ei ole ollut tulollaan. Tietokone tauon saa ja moottorit hyrrää omalla painollaan. On ollut aika ihailla syksyn värin loistoa ja nauttia sekä hiljentyä kuuntelemaan omaa kehoa. Luonto on vienyt mukanaan ulkoilemaan, ulos kulkemaan. Sanna LIIKUNTATAPAHTUMIA KEILAUS Syksy aloitettiin käymällä yhdessä keilaamassa. Kaikki olivat innostuneita tapahtumasta. Kävijöitä oli mukana kahdeksan. Syksyn edetessä keilauskertoja tulee olemaan useampi, joten mukaan mahtuu jatkossa lisää halukkaita. Keilaus sopii kaikille, joten ensikertalaiset mukaan myös! Kaikki kävijät olivat tyytyväisiä tapahtuman järjestämiseen. Keilaamisesta tuli hyvä olo, kun onnistui kaatamaan keiloja. Syksyllä tulee olemaan vielä kaksi kertaa keilausta, johon on olemassa ilmoittautumislista halukkaille. Keilaustapahtuma järjestetään vielä kerran marraskuussa sekä joulukuun aikana. 13
Tulevat keilausajat: Ke 7.11.klo 14.00 Ke 12.12.klo 14.00 Tekijät: Marjaana & Arvo Retretti Tänä kesänä teimme retken Retrettiin henkilöautoilla. Retretin luolastossa oli Jalmari Ruokokosken ja Tyko Sallisen näyttelyt; uutta ihmistä etsimässä 1910-luvun suomalaisesta expressionismista. Lisäksi esillä oli myös Miina Äkkijyrkän, Osmo Rauhalan, Elina Luukkasen ja Teija-Tuulia Aholan grafiikan nykyvedoksia. Rudolf Koivu oli myös esillä, hän oli aina ollut rakastettu. Koivu oli omana aikanaan taiteilija, joka erikoistui kokonaan kuvituksiin ja satuihin, mielikuvitusmaailman elävöittämiseen. Rudolf Koivu oli aina ajankohtainen ja rakastettu. Koivun kuvitus maailman ihmeet olivat: seikkailla satumetsässä prinssien, prinsessojen, keijukaisten, hoviväen ja metsänväen joukossa tai hämmentää noidanpataa kuunnella simpukoiden tarinoita. Kiivetä valtaistuimelle ja kuunnella todellisuuden tuolle puolen Rudolf Koivun satumaailma on todellinen satujen maailma pienille ja suurille. Pihamaalla pääsimme seuraamaan yhden ihmisen nukketeatteria Rudolf Koivun sa- 14
dusta. Mukava ja muistoihin jäävä retki oli, koska kesän jälkeen Retretti teki konkurssin? Harmi vai tekikö? Sanna HYGIENIAPASSIN OPISKELU LinnaKlubilla on tarkoitus aloittaa hygieniapassin opiskelu ryhmässä torstai iltapäivisin ja koe olisi loppuvuodesta. LinnaKlubi maksaa kokeen. Jos olet kiinnostunut niin ilmoittaudu LinnaKlubilla ryhmään! 15
Mustasta oranssin avulla kirkkaankeltaiseen 6.9-17.11.2012 Ma-To klo 8.00-16.00 Pe klo 8.00-20.00 La klo 10.00-14.00 -vahvuuteen sairastuneen Suvin paranemisprosessi LINNAKLUBILLA Haapavedentie 13 57170 SAVONLINNA TERVETULOA Suvi Tuononen Ritva Peltonen 16
LinnaKlubin Kummitus Eräänä alkusyksyn päivänä, kun naapuriin muuttivat uudet asukkaat. Alkoi tapahtua omituisia asioita. Tuoli nielaisi järjestelmällisesti omaisuuttani. Ensin katosi rahapussini. Sitä etsin monta tuntia tuloksetta. lopulta en vain minä vaan monta muutakin silmäparia. Tiesin, että sen pitäisi olla talolla, mutta etsinnät päättyivät tuloksettomina! Kun katsoin ikkunasta ulos, aurinko oli mennyt pilveen. Aivan kuin naapurista olisi tuijottanut joku? Siellä piti olla kyllä ei ketään, mutta omituinen möykky tuijotti. Mielikuvitus sai yliotteen. Oli pakko lähteä saapastelemaan - Hei! Naapurissa asui Spöken! Hei, Ihan oikeasti Varmasti minun rahapussin oli vienyt tämä samainen heppu! Seuraavana päivänä katosi puhelin, johon oli soitettu! Itse en ollut Talolla illalla, Puhelin oli soinut ja soinut. Jouduin itsekin tekemään etsintä soiton, mutta en onnistunut löytämään puhelintani. Toistamiseen. Hieroin harmaita aivosolujani ja epäilykseni kohdistuivat taas samaan. LinnaCafén Spöken tuoli oli nielaissut helmoihinsa osan omaisuudestani. Julmasti tehty! Onneksi kaikki oli tallella, näin ollen vaadin itseltä huomattavaa huolellisuutta. Ja, Kaiken kukkuraksi se Spöken osoittautuikin piikikkääksi suureksi kaktukseksi. Sanna Iltapäivä kahdestaan LinnaKlubilla! Miltä tuntui viettää hiljaista iltapäivää? Ihanaa! Lapset taisi nukahtaa! Askartelimme tärkeitä asioita! Yritimme saada kaiken kiireen keskellä jääneitä paperitöitä järjestykseen, mutta tietokoneet alkoivat reistailla ja kumpikin niin sanotuista päätietokoneista uhkaili sanoa työsopimustaan irti. Ei muuten onnistunut. Sain toisen koneen kanssa hoideltua niin, ettei juuri kirjoittamani tiedosto kadonnut Bittiavaruuteen, kun siirtelin sitä iltapäivän väsymyksessä tikulta toiselle. Toinen kone oli Rouvan hellien sormien huomassa. Jostain syystä kone ei suostunut avautumaan, vaikka sitä availimme miten ja millä. Yritimme jatkaa lehden kokoamista, mutta ei onnistunut, koska koneet eivät toimineet. Soitin siinä vaiheessa apua enemmän tietokoneista ymmärtävälle. Ihme tapahtui, samanaikaisesti tietokone alkoi toimia! Tämä on tätä Linnaklubin ihmeiden maailmaa! 17
Sanna JATKAA MAANANTAI ILTAPÄIVISIN Ryhmän tarkoitus on fyysisen kunnon ja elämänhallinnan tukeminen, sisältäen ravitsemusohjausta ja liikunnanohjausta. Ravitsemusohjausta on antamassa ravitsemusterapeutti Marjaana Suominen ja liikunnanohjauksessa on mukana Ritva. TULE MUKAAN OPISKELEMAAN YHDESSÄ KESKIVIIKKOISIN klo 13.00! 18
LINNAKYÖKKI TARJOAA LOKA-, MARRAS- JA JOULUKUUSSA 2012 Ma 15.10. Ti 16.10. Ke 17.10. To 18.10. Pe 19.10. Soijaohratto Porkkana-ananasraaste Kesäkurpitsaleipä Valkosipulilevite Puolukkavaahto Broilerilaatikko Salaatti Kahvi ja pulla Kalakeitto Ruissämpylät Letut Hapanimeläpossu Raaste Marjoja Kaalikääryleet Puolukkahillo Mandariinirahka Ma 22.10. Ti 23.10. Ke 24.10. To 25.10. Pe 26.10. Makaronilaatikko Salaatti Marjakiisseli Kalapullat Muusi Tillikermaviilikastike Suolakurkku Kaakaovanukas Makkarakeitto Juusto Pannukakku Kasvissosekeitto Lämpimät leivät Vispipuuro Kanakastike Riisi Raaste Hedelmäsalaatti Ma 29.10. Ti 30.10. Ke 31.10. To 1.11. Pe 2.11. Jauhelihakastike Spagetti Porkkanaraaste Jäätelö Lohilaatikko Salaatti Sitruunakiisseli Maksapihvit Perunat Puolukkahillo Broilerin koipia Riisi Mustaherukkahillo Salaatti Jäätelö Savupekonipasta Salaatti Aprikoosikiisseli Ma 5.11. Ti 6.11. Ke 7.11. To 8.11. Pe 9.11. Makkarakastike Perunamuusi Raaste Hedelmärahka Kinkkukiusaus Salaatti Suklaakiisseli Porkkanakeitto Lämpimät voileivät Omenariisi Uunilohi Muusi Punajuuret Suolakurkku Luumukiisseli Lihakastike Peruna Keitetyt porkkanat, tomaatti Marjoja Ma 12.11. Ti 13.11. Ke14.11. To 15.11. Pe 16.11. Kanakeitto Sämpylä Leikkele Appelsiiniriisi Kasvispihvit Riisi Salaatti Omenakaurapaistos ja vaniljakastike Kalaruoka -Muikut Perunasose Porkkanaraaste Jäätelö Lihakeitto Juusto Jogurtti Maksakastike Peruna Porkkanaananasraaste Kiisseli 19
Ma 19.11. Ti 20.11. Ke 21.11. To 22.11. Pe 23.11. Minestronekeitto Sämpylä, juusto Pullaressu Kanasalaatti Sämpylä Marjapuuro Hernekeitto Juusto Pannukakku Lihapullat Perunasose Tomaattisipulisalaatti Hedelmä Salsaseiti Riisi Salaatti Marjarahka Ma 26.11. Ti 27.11. Ke 28.11. To 29.11. Pe 30.11. Kanarisotto Raaste Jäätelö Tilliliha Perunat Salaatti Raparperikiisseli Kesäkurpitsakeitto Leikkele Kakku ja kahvi Perunalaatikko Punajuuri Suolakurkku Vaniljakiisseli Uuniohrapuuro Juusto Marjakeitto Ma 3.12. Ti 4.12. Ke 5.12. To 6.12. Pe 7.12. Jauhelihakastike Perunat Vihersalaatti Suklaakiisseli Kalaruoka (Muikkutomaattipaistos) Muusi Punajuuri Köyhät ritarit Pitsa Vihersalaatti Hedelmä Itsenäisyyspäivä LinnaKlubi on kiinni Kebab Riisi Kaalisalaatti Hedelmäsalaatti Ma 10.12. Ti 11.12. Ke 12.12. To 13.12. Pe 14.12. Chili con carne Spagetti Salaattia Marjoja Kalapullat Perunat Kaali ananassalaatti Kauraraparperipaistos Ruokaisa salaatti Sämpylä, leikkele Letut Hapanimeläpossu Riisi Salaatti Maitokiisseli Kaalikeitto Leikkele, tomaatti Sämpylä Hedelmärahka Ma 17.12. Ti 18.12. Ke 19.12. To 20.12. Pe 21.12. Sosekeitto Tomaatti, kurkku Sämpylä Marjapuuro Currykana Riisi Salaatti Hedelmä Kasvistäytteinen mureke Punajuuri Muusi Mansikkarahka Pinaattikeitto Kananmunat Maksamakkara Jogurttipannacotta ja marinoidut appelsiinit Lohilaatikko Porkkanaraaste Marjoja 20
Ma 24.12. Ti 25.12 Ke 26.12. To 27.12. Pe 28.12. JOULUATERIA JOULUPÄIVÄ LinnaKlubi on kiinni TAPANINPÄIVÄ Kasvisgratiini Ruisruudut Leikkele Omenariisi Lohikiusaus Raaste Sitruunakiisseli Ma 31.12. Ti 1.1.2013 Ke 2.1.2013 To 3.1.2013 Pe 4.1.2013 Erilaisia salaatteja, fetaa, oliiveja Hornetit (kana) Pienet pyörykät Kahvi ja leivos UUDENVUODEN- PÄIVÄ LinnaKlubi on kiinni Kalakeitto Ruissämpylät Leikkele Jogurttipannacotta Lihapyörykät Muusi Salaatti Hedelmä Possukastike Perunat Keitetyt porkkanat Punajuuri Tuoremarjakiisseli Ruokailuun tulee ilmoittautua klo 10.00 mennessä Tulethan valmistamaan ruokaa kanssamme ja syömään yhdessä LinnaKlubille. Ma-Pe Linnakyökin lounas tarjoillaan klo 12. Pe illan ruokailu 1,50 Lounas sisältää salaatin, monipuolisen pääruoan, leivän, juoman sekä jälkiruoan. Lounaan hinta on jäsenille 3. Voit myös ostaa viiden ruokalipun sarjan, jonka hinta on 13,50. Lauantaina 21 pelailun lomassa tarjoillaan kevyempi lounas, joka maksaa 1,50.