Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, jotka FM Sami Viljanmaa kaivautti Kierikkikeskuksen järjestämillä yleisökaivauksilla Oulun Kierikinkankaalta 20.5.-15.9.2015. Ks. Sami Viljanmaan kaivauskertomus Museoviraston arkeologisessa keskusarkistossa. Kopiot kaivauskertomuksesta Kierikkikeskuksen ja Pohjois-Pohjanmaan museon arkistoissa. Luettelointi: Eetu Halsio ja Sami Viljanmaa Piirrokset: Sami Viljanmaa Diariointipäivä: 17.11.2015 Kaikki kaivauksella löydetyt saviastioiden kappaleet ovat orgaanissekoitteista tyypillistä kampakeramiikkaa. Keramiikan sekoitteita ei löytöluettelossa edempänä erikseen luonnehdita. Löytöaineiston palaneita ei ole löytöluettelon laadintaan mennessä analysoitu osteologin toimesta. Luetteloon kirjatut luiden määritykset ovat Sami Viljanmaan tekemiä ja luotettavuudeltaan niitä voidaan pitää lähinnä suuntaa-antavina. RUUTU 192/140 Kerros 60,55 1 Kvartsi-iskos, 1 kpl, 10,2 g. 2 Palanutta luuta, 6 kpl, 1,7 g. Joukossa on hylkeen sormiluu, joka on maassa katkennut kahteen osaan. Kappaleet on liimattu yhteen löytöjen puhdistamisen yhteydessä. Kerros 60,50 3 Saviastian kappaleita, 2 kpl, 0,3 g. 4 Kvartsi-iskoksia, 6 kpl, 9,3 g. 5 Palanutta luuta, 105 kpl, 15,5 g. Ainakin useimmat luiden kappaleet ovat peräisin keskikokoisista tai suurista nisäkkäistä. Kerros 60,45 6 Saviastian kappale, 1 kpl, 0,6 g. Kappaleessa on koristeluna osia kampaleimoista.
7 Liuske-esineen katkelma, 1 kpl, 26,7 g. X=192,70 / Y=140,63 / Z=60,46. Mitat: 65 mm x 38 mm x 11 mm. Katkelma on sädekiviliusketta ja peräisin kookkaasta, vain osittain hiotusta esineestä, mahdollisesti kirveestä tai tuurasta. Katkelman toisen lappeen reunassa on pienialainen hiottu pinta, jonka vieressä on jäljellä liuskekappaleen luontaista ulkopintaa. 8 Liuskeiskos, 1 kpl, 1,7 g. Iskos on sädekiviliusketta ja osittain vaaleanharmaaksi hapettunut. 9 Raaka-ainekappale, kvartsia, 124,1 g. X=192,33 / Y= 140,46 / Z=60,45. Mitat: 73 mm x 47 mm x 47 mm. 10 Kvartsi-iskoksia, 3 kpl, 13,0 g. Yksi iskos on osittain ulkopintainen, ilmeisesti moreenin 11 Palanutta luuta, 49 kpl, 8,9 g. Ainakin useimmat luiden kappaleet ovat peräisin keskikokoisista tai suurista nisäkkäistä, ja luiden joukossa on hylkeen jalkapöydänluun proksimaalipää. Kerros 60,40 12 Kvartsi-iskoksia, 4 kpl, 8,1 g. 13 Palanutta luuta, 14 kpl, 1,6 g. Ainakin useimmat luiden kappaleet ovat peräisin keskikokoisista tai suurista nisäkkäistä. Luiden joukossa on ehjänä säilynyt hylkeen sormiluu. Kerros 60,35 14 Kvartsi-iskoksia, 4 kpl, 6,4 g.
RUUTU 192/141 Kerros 60,55 15 Kvartsi-iskos, 1 kpl, 2,4 g. Iskos on osittain ulkopintainen, ilmeisesti moreenin 16 Palanutta luuta, 1 kpl, 0,6 g. Luun kappale on peräisin suuresta nisäkkäästä. Kerros 60,50 17 Kvartsi-iskos, 1 kpl, 0,3 g. Iskos on osittain ulkopintainen, ilmeisesti moreenin 18 Palanutta luuta, 3 kpl, 0,9 g. Luiden kappaleet ovat peräisin keskikokoisista tai suurista nisäkkäistä. Kerros 60,45 19 Palanutta luuta, 1 kpl, 0,4 g. Luun kappale on peräisin keskikokoisesta tai suuresta nisäkkäästä, ja siinä on jäljellä kohtalaisen hyvin säilynyt nivelpinta. Kerros 60,40 20 Kvartsi-iskos, 1 kpl, 0,4 g. 21 Palanutta luuta, 2 kpl, 0,3 g. Luiden kappaleet ovat peräisin keskikokoisista tai suurista nisäkkäistä. RUUTU 192/142 Kerros 60,60 22 Kvartsi-iskos, 1 kpl, 1,5 g. Kerros 60,55 23 Kvartsi-iskos, 1 kpl, 1,0 g. 24 Palanutta luuta, 1 kpl, 0,2 g. Luun kappale on peräisin keskikokoisesta tai suuresta nisäkkäästä. RUUTU 193/140 Kerros 60,55 25 Kvartsi-iskos, 1 kpl, < 0,1 g. 26 Palanutta luuta, 1 kpl, 0,7 g. Luun kappale on peräisin keskikokoisesta tai suuresta nisäkkäästä.
Kerros 60,50 27 Liuskeiskos, 1 kpl, 0,3 g. Iskos on erittäin hyvälaatuista sädekiviliusketta. 28 Raaka-ainekappale, kvartsia, 1 kpl, 20,7 g. X=193,26 / Y=140,86 / Z=50,53. Mitat: 35 mm x 35 mm x 18 mm. 29 Kvartsi-iskoksia, 2 kpl, 0,2 g. 30 Palanutta luuta, 13 kpl, 1,6 g. Ainakin useimmat luiden kappaleet ovat peräisin keskikokoisista tai suurista nisäkkäistä. Kerros 60,45 31 Kvartsi-iskoksia, 2 kpl, 0,5 g. 32 Palanutta luuta, 15 kpl, 3,4 g. Ainakin useimmat luiden kappaleet ovat peräisin keskikokoisista tai suurista nisäkkäistä. Luiden joukossa on hylkeen jalkapöydänluun proksimaalipää. Kerros 60,40 33 Kvartsi-iskoksia, 2 kpl, 2,2 g. 34 Palanutta luuta, 60 kpl, 6,2 g. Ainakin muutamat kookkaimmat luiden kappaleet ovat peräisin keskikokoisista tai suurista nisäkkäistä. Luiden joukossa on ehjänä säilynyt hylkeen sormiluu. RUUTU 193/141 Kerros 60,75 35 Kvartsi-iskos, 1 kpl, < 0,1 g. Kerros 60,60 36 Kvartsi-iskoksia, 2 kpl, 1,4 g. 37 Palanutta luuta, 4 kpl, 0,7 g. Luiden kappaleet ovat peräisin keskikokoisista tai suurista nisäkkäistä. Kerros 60,50 38 Palanutta luuta, 1 kpl, < 0,1 g. Luun kappale on peräisin keskikokoisesta tai suuresta nisäkkäästä. Kerros 60,45 39 Kvartsi-iskoksia, 2 kpl, 0,1 g. 40 Palanutta luuta, 2 kpl, < 0,1 g.
RUUTU 193/142 Kerros 60,60 41 Kvartsi-iskoksia, 3 kpl, 1,1 g. Kerros 60,55 42 Kvartsi-iskos, 1 kpl, < 0,1 g. 43 Palanutta luuta, 4 kpl, 0,8 g. Luiden kappaleet ovat peräisin keskikokoisista tai suurista nisäkkäistä. Kerros 60,50 44 Raaka-ainekappale, kvartsia, 1 kpl, 63,2 g. X=193,20 / Y=142,17 / Z=60,52. Mitat: 48 mm x 42 mm x 30 mm. Kappale on osittain ulkopintainen, ja se on ilmeisesti isketty suuremmasta, moreenin seassa pyöristyneestä raaka-ainekappaleesta. RUUTU 194/140 Kerros 60,40 45 Palanutta luuta, 1 kpl, < 0,1 g. RUUTU 194/141 Kerros 60,55 46 Kvartsi-iskos, 1 kpl, 0,1 g. RUUTU 194/142 Kerros 60,50 47 Hiiltynyttä kuonamaista ainesta, 2 kpl, 0,5 g. X=194,80 / Y=142,78 / Z=60,50. Kuonamaiset, huokoiset ja hyvin kevyet kappaleet ovat mahdollisesti hiiltynyttä koivuntuohta, jota on muodostunut kuivatislattaessa tuohesta koivuntuohitervaa. Kookkaampi kappale löydettiin kahdessa osassa, ja ne on liimattu yhteen löytöjen puhdistamisen yhteydessä. Kerros 60,45 48 Saviastian kappaleita, 2 kpl, 1,2 g. 49 Hiiltynyttä kuonamaista ainesta, 2 kpl, < 0,1 g. Kappaleet ovat olemukseltaan samankaltaisia kuin saman neliömetrin edellisestä kerroksesta löydetyt, löytönumerolla KM 40595:47 luetteloidut kappaleet. Kerros 60,25 50 Raaka-ainekappale, kvartsia, 1 kpl, 50,9 g. X=194,40 / Y=142,85 / Z=60,28. Mitat: 56 mm x 37 mm x 20 mm.
RUUTU 195/140 Kerros 60,50 51 Kvartsi-iskoksia, 2 kpl, 1,2 g. RUUTU 195/141 Kerros 60,50 52 Raaka-ainekappale, kvartsia, 1 kpl, 37,3 g. X=195,90 / Y=141,75 / Z=60,53. Mitat: 33 mm x 30 mm x 29 mm. 53 Kvartsi-iskos, 1 kpl, 0,3 g. Kerros 60,45 54 Kvartsi-iskos, 1 kpl, 0,7 g. RUUTU 200/142 Kerros 60,60 55 Liuske-esineen katkelma, 1 kpl, 0,3 g. X=200,00 / Y=142,90 / Z= 60,60. Mitat: 17 mm x 7 mm x 3 mm. Katkelma on sädekiviliusketta, yleisolemukseltaan iskosmainen, ja siinä on yksi suora hiottu pinta. 56 Kvartsi-iskoksia, 7 kpl, 3,5 g. Kerros 60,55 57 Liuskeiskos, 1 kpl, 0,7 g. Iskos on sädekiviliusketta. 58 Kvartsi-iskoksia, 8 kpl, 0,9 g. 59 Palanutta luuta, 1 kpl, 0,1 g. Luun kappale on peräisin keskikokoisesta tai suuresta nisäkkäästä. Kerros 60,50 60 Meripihkaesineen katkelmia, 2 kpl, 1,05 g. X=200,13 / Y=142,44/ Z=60,52. Mitat: 31 mm x 8 mm x 7 mm. Lieriömäisen, useaan kappaleeseen murtuneen meripihkaesineen kolme kookkainta kappaletta liimattiin konservoinnin yhteydessä kiinni toisiinsa. Esine on maasta paljastuessaan murtunut toisessa päässä olleen reiän kohdalta, ja osa esineen kappaleista puuttuu. Ilmeisesti toisessakin päässä on ollut reikä tai ainakin reiän teelmä, jonka kohdalta esine on katkennut jo kivikaudella. Tämä vanhempi murtumapinta on rapautunut. I
61 Liuskeiskos, 1 kpl, 0,1 g. Iskos on sädekiviliusketta. 62 Kvartsi-iskoksia, 8 kpl, 2,4 g. 63 Kvartsiitti-iskos, 1 kpl, 1,3 g. Iskos on osittain ulkopintainen, ilmeisesti moreenin 64 Palanutta luuta, 1 kpl, < 0,1 g. Kerros 60,45 65 Kvartsi-iskoksia, 3 kpl, 3,9 g. 66 Kvartsiitti-iskos, 1 kpl, 2,7 g. Kerros 60,40 67 Saviastian kappale, 1 kpl, 0,1 g. 68 Meripihkariipuksen katkelma, 1 kpl, 0,19 g. X=200,20 / Y=142,65 / Z=60,41. Mitat: 10 mm x 9 mm x 4 mm. Kahdessa osassa löytyneen meripihkariipuksen katkelman kappaleet liimattiin konservoinnin yhteydessä kiinni toisiinsa. Pääosa esineestä puuttuu, ja katkelmassa on sekä tuoreita että vanhempia murtumapintoja. Katkelma on litteähkö, sen toisessa päässä on säilynyt osa ripustusreiästä. Riipus on todennäköisesti ollut alkujaan kielenmuotoinen. 69 Kvartsi-iskoksia, 3 kpl, 7,5 g. 70 Palanutta luuta, 1 kpl, < 0,1 g. Kerros 60,35 71 Kvartsi-iskoksia, 3 kpl, 1,2 g. Kerros 60,30 72 Kvartsi-iskoksia, 2 kpl, 0,3 g. RUUTU 200/143 Kerros 60,65 73 Liuske-esineen katkelma, 1 kpl, 1,0 g. Mitat: 23 mm x 14 mm x 4 mm. Katkelma on sädekiviliusketta, yleisolemukseltaan iskosmainen, ja siinä on yksi hiottu pinta. Hionta vaikuttaa varsin viimeistelemättömältä. Ilmeisesti katkelma on peräisin kookkaasta, vain osittain hiotusta liuske-esineestä. 74 Kvartsi-iskoksia, 3 kpl, 3,7 g.
Kerros 60,60 75 Kvartsi-iskoksia, 10 kpl, 2,7 g. 76 Raaka-ainekappale, kvartsiittia, 1 kpl, 472,7 g. X=200,28 / Y=143,38 / Z=60,60. Mitat: 76 mm x 64 mm x 58 mm. Kappaleessa on laajasti jäljellä kiven luontaista ulkopintaa. Kyseessä on selvästi osa moreenin seassa pyöristyneestä suuremmasta raaka-ainekappaleesta. 77 Kvartsiitti-iskos, 1 kpl, 0,6 g. Iskos on osittain ulkopintainen, ilmeisesti moreenin seassa pyöristyneestä raaka-ainekappaleesta isketty. Kerros 60,55 78 Kvartsi-iskoksia, 7 kpl, 0,7 g. 79 Kvartsiitti-iskos, 1 kpl, 2,6 g. 80 Palanutta luuta, 3 kpl, 0,3 g. Luiden kappaleet ovat peräisin keskikokoisista tai suurista nisäkkäistä. Kerros 60,50 81 Kvartsi-iskoksia, 5 kpl, 3,0 g. RUUTU 200/144 Kerros 60,60 82 Liuske-esineen katkelma, 1 kpl, 1,6 g. X=200,83 / Y=144,07 / Z=60,63. Mitat: 34 mm x 13 mm x 4 mm. Katkelma on tiivistä, kovalta vaikuttavaa liusketta, vaaleanharmaaksi hapettunut ja yleisolemukseltaan iskosmainen. Siinä on kaksi toisensa kohtaavaa hiottua pintaa, jotka ovat loivasti kuperat. Ilmeisesti katkelma on peräisin varsin kookkaasta liuske-esineestä, mahdollisesti tuurasta. 83 Liuskeiskos, 1 kpl, 0,3 g. Iskos on sädekiviliusketta ja vaaleanharmaaksi hapettunut. 84 Kvartsi-iskoksia, 8 kpl, 10,2 g. 85 Kvartsiitti-iskoksia, 2 kpl, 0,7 g.
Kerros 60,55 86 Kvartsi-iskoksia, 6 kpl, 1,2 g. 87 Kvartsiitti-iskos, 1 kpl, 0,7 g. Kerros 60,50 88 Kvartsiitti-iskoksia, 2 kpl, 1,5 g. Kerros 60,45 89 Liuskeiskos, 1 kpl, 0,7 g. Iskos on sädekiviliusketta ja vaaleanharmaaksi hapettunut. 90 Kvartsiitti-iskoksia, 2 kpl, 0,4 g. Kerros 60,35 91 Kvartsi-iskos, 1 kpl, 0,6 g. RUUTU 200/145 Kerros 60,60 92 Kvartsi-iskoksia, 6 kpl, 3,0 g. 93 Kvartsiitti-iskos, 1 kpl, 3,0 g. Kerros 60,55 94 Liuske-esineen katkelma, 1 kpl, 6,0 g. X=200,92 / Y=145,24 / Z=60,55. Mitat: 26 mm x 24 mm x 9 mm. Katkelma on sädekiviliusketta, osittain vaaleanharmaaksi hapettunut, ja siinä on kaksi toisensa kohtaavaa hiottu pintaa, joista toinen on loivasti kupera.ilmeisesti katkelma on peräisin varsin kookkaasta liuske-esineestä, ehkä kirveestä tai tuurasta. 95 Kvartsi-iskoksia, 13 kpl, 9,5 g. Yksi iskoksista on tummanharmaata savukvartsia, ja kyseinen iskos on osittain ulkopintainen. 96 Kvartsiitti-iskos, 1 kpl, 4,5 g. Iskos on osittain ulkopintainen, ilmeisesti moreenin seassa pyöristyneestä raaka-ainekappaleesta isketty.
Kerros 60,50 97 Kvartsi-iskoksia, 5 kpl, 1,7 g. Yksi iskos on osittain ulkopintainen, ilmeisesti moreenin Kerros 60,45 98 Kvartsi-iskoksia, 4 kpl, 3,6 g. 99 Kvartsiitti-iskos, 1 kpl, 0,3 g. Kerros 60,40 100 Kvartsi-iskoksia, 2 kpl, 0,3 g. RUUTU 200/146 Kerros 60,60 101 Kvartsi-iskoksia, 6 kpl, 6,3 g. Kerros 60,55 102 Kvartsi-iskoksia, 9 kpl, 2,9 g. 103 Kvartsiitti-iskos, 1 kpl, 0,3 g. Kerros 60,50 104 Kvartsi-iskoksia, 2 kpl, 0,6 g. RUUTU 200/147 Kerros 60,45 105 Liuskeiskos, 1 kpl, 0,1 g. Iskos on sädekiviliusketta RUUTU 201/142 Kerros 60,70 106 Kvartsi-iskos, 1 kpl, 3,5 g. Kerros 60,65 107 Palanutta luuta, 1 kpl, 0,3 g. Luun kappale on peräisin keskikokoisesta tai suuresta nisäkkäästä.
Kerros 60,60 108 Raaka-ainekappale, liusketta, 1 kpl, 12,7 g. X=201,38 / Y=142,65 / Z=60,60. Mitat: 58 mm x 26 mm x 8 mm. Kappale on sädekiviliusketta, melko voimakkaasti rapautunut, mahdollisesti alkujaan osa kookkaampaa, kenties työstettäessä rikkoutunutta esineaihiota. Sen yhdellä sivulla on suora sileä pinta, jota on ehkä hiottu. Kappale on yhteensopiva saman neliömetrin samasta kerroksesta löydetyn liuskeiskoksen kanssa. 109 Liuskeiskoksia, 2 kpl, 0,8 g. Iskokset ovat sädekiviliusketta, ja toinen niistä on yhteensopiva saman neliömetrin samasta kerroksesta löydetyn raaka-ainekappaleen kanssa. 110 Kvartsi-iskos, 1 kpl, 0,3 g. 111 Kvartsiitti-iskoksia, 2 kpl, 0,5 g. 112 Palanutta luuta, 1 kpl, < 0,1 g. Kerros 60,55 113 Kvartsiitti-iskos, 1 kpl, 0,1 g. 114 Palanutta luuta, 1 kpl, < 0,1 g. Kerros 60,50 115 Palanutta luuta, 1 kpl, < 0,1 g. Luun kappale on peräisin keskikokoisesta tai suuresta nisäkkäästä. Kerros 60,45 116 Kvartsi-iskoksia, 2 kpl, 1,7 g. Kerros 60,40 117 Kvartsi-iskoksia, 2 kpl, 0,9 g. Kerros 60,35 118 Saviastian kappale, 1 kpl, 0,2 g. RUUTU 201/143 Kerros 60,70 119 Kvartsi-iskos, 1 kpl, 1,0 g. Kerros 60,65 120 Kvartsi-iskos, 1 kpl, 0,6 g. Kerros 60,60 121 Saviastian kappale, 1 kpl, 0,1 g.
122 Kvartsi-iskoksia, 7 kpl, 4,0 g. 123 Kvartsiitti-iskos, 1 kpl, 6,9 g. Iskos on osittain ulkopintainen, ilmeisesti moreenin seassa pyöristyneestä raaka-ainekappaleesta isketty. 124 Palanutta luuta, 3 kpl, 0,2 g. Luiden kappaleet ovat peräisin keskikokoisista tai suurista nisäkkäistä. Kerros 60,55 125 Kvartsi-iskoksia, 2 kpl, 4,6 g. 126 Kvartsiitti-iskos, 1 kpl, 1,7 g. 127 Palanutta luuta, 1 kpl, 0,1 g. Luun kappale on peräisin keskikokoisesta tai suuresta nisäkkäästä. Kerros 60,50 128 Saviastian kappaleita, 2 kpl, 0,3 g. 129 Kvartsiitti-iskos, 1 kpl, < 0,1 g. Kerros 60,25 130 Kvartsi-iskos, 1 kpl, 4,1 g. RUUTU 201/144 Kerros 60,60 131 Kvartsi-iskoksia, 7 kpl, 5,4 g. 132 Kvartsiitti-iskoksia, 4 kpl, 11,8 g. Yksi iskos on osittain ulkopintainen, ilmeisesti moreenin Kerros 60,55 133 Liuske-esineen katkelma, 1 kpl, 0,7 g. X=201,24 / Y=144,74 / Z=60,57. Mitat: 24 mm x 10 mm x 4 mm. Katkelma on sädekiviliusketta, vaaleanharmaaksi hapettunut ja yleisolemukseltaan iskosmainen. Se on peräisin kookkaasta liuske-esineestä, mahdollisesti kirveestä tai tuurasta, ja siinä on yksi hiottu pinta. Katkelma on yhteensopiva numerolla KM 40595:622 luetteloidun kookkaamman katkelman kanssa, ja piirros molemmista katkelmista on löytöluettelossa numeron KM 40595:622 kohdalla. 134 Kvartsi-iskoksia, 16 kpl, 15,5 g. Kookkain iskos on osittain ulkopintainen, ilmeisesti moreenin 135 Kvartsiitti-iskoksia, 3 kpl, 3,6 g.
Kerros 60,50 136 Kvartsi-iskoksia, 12 kpl, 9,4 g. Kookkain iskos on osittain ulkopintainen, ilmeisesti moreenin 137 Kvartsiitti-iskoksia, 2 kpl, 2,1 g. Kookkaampi iskos on osittain ulkopintainen, ilmeisesti moreenin 138 Palanutta luuta, 3 kpl, < 0,1 g. Kerros 60,45 139 Saviastian kappale, 1 kpl, 0,2 g. 140 Kvartsi-iskoksia, 11 kpl, 13,6 g. 141 Kvartsiitti-iskoksia, 2 kpl, 3,7 g. 142 Palanutta luuta, 1 kpl, < 0,1 g. Kerros 60,40 143 Liuskeiskoksia, 2 kpl, 0,8 g. 144 Kvartsi-iskoksia, 15 kpl, 17,1 g. 145 Kvartsiitti-iskos, 1 kpl, 15,7 g. Iskos on osittain ulkopintainen, ilmeisesti moreenin seassa pyöristyneestä raaka-ainekappaleesta isketty. 146 Palanutta luuta, 2 kpl, 0,2 g. Ainakin kookkaampi luun kappale on peräisin keskikokoisesta tai suuresta nisäkkäästä. Kerros 60,35 147 Saviastian kappale, 1 kpl, 0,4 g. 148 Liuskeiskoksia, 3 kpl, 0,6 g. Iskokset ovat sädekiviliusketta ja vaaleanharmaiksi hapettuneita. 149 Kvartsi-iskoksia, 9 kpl, 3,7 g. 150 Kvartsiitti-iskoksia, 4 kpl, 26,3 g. Kaksi iskosta ovat osittain ulkopintaisia, ilmeisesti moreenin seassa pyöristyneistä raaka-ainekappaleista iskettyjä. 151 Palanutta luuta, 2 kpl, 0,6 g. Luiden kappaleet ovat peräisin keskikokoisista tai suurista nisäkkäistä. Kookkaampi luu on ilmeisesti lähes kokonaisena säilynyt epifyysi.
Kerros 60,30 152 Saviastian kappaleita, 2 kpl, 0,3 g. 153 Liuskeiskos, 1 kpl, 0,9 g. Iskos on sädekiviliusketta ja vaaleanharmaaksi hapettunut. 154 Kvartsi-iskoksia, 6 kpl, 9,1 g. Kookkain iskos on osittain ulkopintainen, ilmeisesti moreenin 155 Kvartsiitti-iskoksia, 3 kpl, 0,5 g. 156 Palanutta luuta, 1 kpl, 0,3 g. Luun kappale on peräisin keskikokoisesta tai suuresta nisäkkäästä. Kerros 60,25 157 Saviastian kappale, 1 kpl, 0,2 g. Kyseessä on hyvin pieni pyöristettyreunaisen astian reunakappale. Kerros 60,20 158 Palanutta luuta, 1 kpl, 0,1 g. Luun kappale on peräisin keskikokoisesta tai suuresta nisäkkäästä. Kerros 60,05 159 Palanutta luuta 1 kpl, < 0,1 g. Luun kappale löydettiin yhtenä yksikkönä kaivetusta pienialaisesta sekoittuneen maan läikästä, joka päättyi noin tasolle 60,00 m mpy. RUUTU 201/145 Kerros 60,55 160 Kvartsi-iskoksia, 5 kpl, 1,4 g. 161 Kvartsiitti-iskoksia, 3 kpl, 2,4 g. Kerros 60,50 162 Kvartsi-iskoksia, 8 kpl, 21,3 g. 163 Kvartsiitti-iskoksia, 7 kpl, 8,6 g. Yksi iskos on osittain ulkopintainen, ilmeisesti moreenin 164 Palanutta luuta, 2 kpl, 0,1 g.
Kerros 60,45 165 Kvartsi-iskoksia, 8 kpl, 1,3 g. 166 Kvartsiitti-iskoksia, 5 kpl, 3,5 g. 167 Palanutta luuta, 1 kpl, 0,2 g. Luun kappale on peräisin pienestä tai keskikokoisesta nisäkkäästä. Kerros 60,40 168 Kvartsi-iskoksia, 3 kpl, 0,5 g. 169 Kvartsiitti-iskos, 1 kpl, 0,9 g. 170 Palanutta luuta, 2 kpl, 0,2 g. Ainakin kookkaampi luun kappale on peräisin keskikokoisesta tai suuresta nisäkkäästä. Kerros 60,35 171 Kvartsi-iskoksia, 3 kpl, 2,5 g. 172 Kvartsiitti-iskoksia, 2 kpl, 0,1 g. Kookkaampi iskos on osittain ulkopintainen, ilmeisesti moreenin 173 Palanutta luuta, 4 kpl, 0,4 g. Kerros 60,30 174 Liuskeiskos, 1 kpl, 0,2 g. Iskos on sädekiviliusketta. 175 Kvartsi-iskos, 1 kpl, 0,5 g. Kerros 60,25 176 Kvartsi-iskos, 1 kpl, 2,2 g. RUUTU 201/146 Kerros 60,55 177 Kvartsi-iskoksia, 8 kpl, 2,8 g. 178 Kvartsiitti-iskoksia, 4 kpl, 11,8 g. Kerros 60,50 179 Kvartsi-iskoksia, 17 kpl, 24,5 g. 180 Kvartsiitti-iskoksia, 2 kpl, 0,2 g.
Kerros 60,45 181 Saviastian kappale, 1 kpl, < 0,1 g. 182 Liuskeiskos, 1 kpl, 0,3 g. Iskos on sädekiviliusketta ja vaaleanharmaaksi hapettunut. 183 Kvartsi-iskoksia, 16 kpl, 5,9 g. 184 Kvartsiitti-iskoksia, 2 kpl, 2,4 g. 185 Palanutta luuta, 2 kpl, < 0,1 g. Kerros 60,40 186 Kvartsi-iskoksia, 2 kpl, 0,5 g. Kerros 60,30 187 Kvartsi-iskos,1 kpl, 1,0 g. RUUTU 201/147 Kerros 60,50 188 Kvartsi-iskoksia, 3 kpl, 20,6 g. 189 Kvartsiitti-iskoksia, 2 kpl, 4,5 g. Kookkaampi iskos on osittain ulkopintainen, ilmeisesti moreenin Kerros 60,45 190 Kvartsi-iskoksia, 6 kpl, 1,0 g. 191 Kvartsiitti-iskoksia, 2 kpl, 0,2 g. Kerros 60,40 192 Saviastian kappaleita, 4 kpl, 1,6 g. 193 Kvartsi-iskos, 1 kpl, < 0,1 g. 194 Palanutta luuta, 1 kpl, 0,1 g. Kerros 60,35 195 Kvartsi-iskos, 1 kpl, 0,5 g. RUUTU 202/142 Kerros 60,65 196 Saviastian kappale, 1 kpl, 0,4 g. Kappaleessa on koristeluna osa kuopasta, jonka halkaisija on ollut noin 6 mm.
197 Koivuntuohitervaa, 1 kpl, 0,1 g. X=202,74 / Y=142,08 / Z=60,67. Mitat: 12 mm x 6 mm x 4 mm. 198 Liuske-esineen katkelma, 1 kpl, 194,3 g. X=202,92 / Y=142,75 / Z=60,65. Mitat: 139 mm x 49 mm x 23 mm. Katkelma on sädekiviliusketta ja osittain vaaleanharmaaksi hapettunut. Esine on ollut varsin karkeasti työstetty, olemukseltaan lähinnä kiilamainen, vain teräosaltaan hiottu. Terä vaikuttaa murtuneen esinettä käytettäessä. 199 Kvartsi-iskoksia, 2 kpl, 0,7 g. 200 Palanutta luuta, 2 kpl, < 0,1 g.
Kerros 60,60 201 Kvartsi-iskoksia, 2 kpl, 0,3 g. Kerros 60,55 202 Kvartsi-iskos, 1 kpl, 9,1 g. RUUTU 202/143 Kerros 60,60 203 Kvartsi-iskoksia, 4 kpl, 0,6 g. Kerros 60,55 204 Kvartsi-iskoksia, 7 kpl, 1,3 g. Kerros 60,50 205 Kvartsi-iskoksia, 3 kpl, 0,8 g. Kerros 60,45 206 Liuskeiskos, 1 kpl, 1,7 g. Iskos on sädekiviliusketta ja vaaleanharmaaksi hapettunut. 207 Kvartsi-iskoksia, 2 kpl, 0,5 g. Kerros 60,40 208 Saviastian kappale, 1 kpl, 0,3 g. Kappaleessa on koristeluna osa kuopasta, jonka halkaisija on ollut noin 4 mm. 209 Kvartsi-iskoksia, 2 kpl, 3,7 g. Kookkaampi iskos on osittain ulkopintainen, ilmeisesti moreenin RUUTU 202/144 Kerros 60,60 210 Kvartsi-iskos, 1 kpl, 0,5 g. Kerros 60,55 211 Kvartsi-iskos, 1 kpl, 0,2 g. 212 Raaka-ainekappale, kvartsiittia, 1 kpl, 48,2 g. X=202,07 / Y=144,31 / Z=60,56. Mitat: 47 mm x 41 mm x 24 mm. Kappale on osittain ulkopintainen, moreenin seassa pyöristyneestä suuremmasta raaka-ainekappaleesta lohkaistu.
Kerros 60,45 213 Liuskeiskos, 1 kpl, < 0,1 g. Iskos on sädekiviliusketta. 214 Kvartsi-iskoksia, 9 kpl, 1,5 g. 215 Palanutta luuta, 1 kpl, 0,1 g. Luun kappale on peräisin keskikokoisesta tai suuresta nisäkkäästä. Kerros 60,40 216 Saviastian kappale, 1 kpl, 0,4 g. 217 Liuske-esineen katkelma, 1 kpl, 2,4 g. X=202,31 / Y=144,06 / Z=60,41. Mitat: 33 mm x 18 mm x 6 mm. Katkelma on sädekiviliusketta ja yleisolemukseltaan iskosmainen. Se on peräisin varsin kookkaasta liuske-esineestä, mahdollisesti kirveestä tai tuurasta, ja siinä on yksi loivasti kupera hiottu pinta. 218 Kvartsi-iskoksia, 5 kpl, 2,9 g. 219 Kvartsiitti-iskoksia, 4 kpl, 2,7 g. Toiseksi kookkain iskos on osittain ulkopintainen, ilmeisesti moreenin 220 Palanutta luuta, 1 kpl, 0,1 g. Luun kappale on peräisin keskikokoisesta tai suuresta nisäkkäästä. Kerros 60,35 221 Kvartsi-iskoksia, 8 kpl, 3,5 g. 222 Kvartsiitti-iskoksia, 2 kpl, 2,4 g. Kerros 60,30 223 Palanutta savea, 1 kpl, 2,2 g. Mitat: 20 mm x 16 mm x 9 mm. Epämääräisen muotoinen, kaarevareunainen kappale palanutta savea. Ei vaikuta saviastian kappaleelta. Mahdollisesti kyseessä on osa savi-idolia tai muuta saviesinettä.
224 Liuskeiskos, 1 kpl, 0,5 g. Iskos on sädekiviliusketta, ja noin puolikas sen toisesta lappeesta on kiven luontaista ulkopintaa. 225 Kvartsi-iskoksia, 8 kpl, 3,1 g. 226 Kvartsiitti-iskos, 1 kpl, 0,1 g. Kerros 60,25 227 Kvartsi-iskoksia, 5 kpl, 2,4 g. Kerros 60,20 228 Kvartsi-iskos, 1 kpl, 2,8 g. Kerros 60,15 229 Liuske-esineen katkelma, 1 kpl, 0,1 g. Mitat: 12 mm x 6 mm x 2 mm. Katkelma on sädekiviliusketta, yleisolemukseltaan iskosmainen, ja siinä on yksi pienialainen hiottu pinta. 230 Liuskeiskos, 1 kpl, 0,5 g. Iskos on sädekiviliusketta. 231 Kvartsi-iskos, 1 kpl, 1,6 g. 232 Kvartsiitti-iskos, 1 kpl, < 0,1 g. Kerros 60,10 233 Saviastian kappale, 1 kpl, 0,3 g. Kerros 60,05 234 Saviastian kappale, 1 kpl, < 0,1 g. 235 Kvartsi-iskos, 1 kpl, 0,4 g. RUUTU 202/145 Kerros 60,45 236 Kvartsi-iskoksia, 9 kpl, 3,7 g. 237 Kvartsiittiydin, 1 kpl, 26,7 g. X=202,06 / Y=145,35 / Z=60,45. Mitat: 48 mm x 27 mm x 19 mm. 238 Kvartsiitti-iskoksia, 2 kpl, 0,9 g. Kerros 60,40 239 Kvartsi-iskoksia, 6 kpl, 2,4 g.
240 Kvartsiitti-iskoksia, 2 kpl, 6,0 g. Kookkaampi iskos on osittain ulkopintainen, ilmeisesti moreenin Kerros 60,35 241 Liuskeiskoksia, 2 kpl, 0,4 g. Toinen iskos on sädekiviliusketta, ja molemmat ovat vaaleanharmaiksi hapettuneita. 242 Kvartsi-iskoksia, 10 kpl, 22,9 g. Toiseksi kookkain iskos on osittain ulkopintainen, ilmeisesti moreenin 243 Kvartsiitti-iskoksia, 3 kpl, 11,1 g. Kookkain iskos on osittain ulkopintainen, ilmeisesti moreenin Kerros 60,30 244 Saviastian kappale, 1 kpl, 1,3 g. 245 Kvartsi-iskoksia, 7 kpl, 13,4 g. Yksi iskos on osittain ulkopintainen, ilmeisesti moreenin Kerros 60,25 246 Liuske-esineen katkelma, 1 kpl, 0,5 g. X=202,13 / Y=145,21 / Z=60,25. Mitat: 23 mm x 8 mm x 3 mm. Katkelma on tummanharmaata, kovalta ja tiiviiltä vaikuttavaa liusketta, ja siinä on yksi loivasti kupera hiottu pinta. 247 Kvartsi-iskoksia, 4 kpl, 13,4 g. 248 Kvartsiitti-iskos, 1 kpl, 4,9 g. Kerros 60,20 249 Kvartsi-iskoksia, 3 kpl, 1,5 g. 250 Kvartsiitti-iskos, 1 kpl, 0,5 g. Iskos on osittain ulkopintainen, ilmeisesti moreenin seassa pyöristyneestä raaka-ainekappaleesta isketty. Kerros 60,15 251 Kvartsi-iskoksia, 6 kpl, 1,3 g.
Kerros 60,05 252 Saviastian kappaleita, 2 kpl, 0,2 g. Kerros 60,00 253 Palanutta luuta, 1 kpl, < 0,1 g. Kerros 59,95 254 Kvartsi-iskoksia, 2 kpl, 2,4 g. Kerros 59,90 255 Palanutta luuta, 3 kpl, 0,1 g. RUUTU 202/146 Kerros 60,45 256 Kvartsi-iskoksia, 6 kpl, 8,7 g. 257 Kvartsiitti-iskos, 1 kpl, 0,7 g. Kerros 60,40 258 Liuskeiskos, 1 kpl, 0,3 g. Iskos on sädekiviliusketta ja vaaleanharmaaksi hapettunut. 259 Kvartsi-iskoksia, 3 kpl, 0,2 g. 260 Kvartsiitti-iskoksia, 10 kpl, 13,2 g. Viisi iskosta ovat osittain ulkopintaisia, ilmeisesti moreenin seassa pyöristyneistä raaka-ainekappaleista iskettyjä. Kerros 60,35 261 Kvartsi-iskoksia, 10 kpl, 3,7 g. Yksi iskos on osittain ulkopintainen, ilmeisesti moreenin 262 Kvartsiitti-iskoksia, 17 kpl, 69,7 g. Neljä iskosta ovat osittain ulkopintaisia, ilmeisesti moreenin seassa pyöristyneistä raaka-ainekappaleista iskettyjä. Joukossa on ainakin kaksi yhteensopivaa iskosta. 263 Palanutta luuta, 2 kpl, 0,3 g. Luiden kappaleet ovat peräisin keskikokoisista tai suurista nisäkkäistä. Kerros 60,30 264 Saviastian kappaleita, 4 kpl, 1,0 g. 265 Kvartsi-iskoksia, 4 kpl, 0,9 g.
266 Kvartsiitti-iskoksia, 6 kpl, 8,7 g. Yksi iskos on osittain ulkopintainen, ilmeisesti moreenin seassa pyöristyneestä raaka-ainakappaleesta isketty. 267 Palanutta luuta, 3 kpl, 0,3 g. Kerros 60,20 268 Kvartsi-iskos, 1 kpl, 0,2 g. 269 Palanutta luuta, 1 kpl, < 0,1 g. Kerros 60,15 270 Koivuntuohitervaa, 1 kpl, 0,1 g. X=202,56 / Y=146,62 / Z=60,15. Mitat: 10 mm x 7 mm x 4 mm. 271 Palanutta luuta, 1 kpl, < 0,1 g. Kerros 60,10 272 Kvartsiitti-iskos, 1 kpl, 0,2 g. RUUTU 202/147 Kerros 60,50 273 Kvartsi-iskoksia, 3 kpl, 0,8 g. Kerros 60,45 274 Kvartsi-iskos, 1 kpl, 0,2 g. Kerros 60,40 275 Kvartsi-iskoksia, 8 kpl, 10,4 g. 276 Kvartsiitti-iskos, 1 kpl, 3,2 g. Kerros 60,35 277 Liuskeiskos, 1 kpl, 0,2 g. Iskos on sädekiviliusketta. 278 Kvartsi-iskos, 1 kpl, 1,4 g. 279 Kvartsiitti-iskoksia, 4 kpl, 3,4 g.
Kerros 60,30 280 Saviastian kappale, 1 kpl, 0,6 g. Kappale on löytöjen luetteloimisen yhteydessä liimattu yhteen numeroilla KM 40595:284 ja KM 40595:288 luetteloitujen kappaleiden kanssa. Piirros ja tarkempi kuvaus yhteenliimatusta kappaleesta ovat luettelossa numeron KM 40595:288 kohdalla. 281 Kvartsi-iskoksia, 4 kpl, 9,2 g. 282 Kvartsiitti-iskos, 1 kpl, < 0,1g. 283 Palanutta luuta, 70 kpl, 9,7 g. Ainakin useimmat luiden kappaleet ovat peräisin keskikokoisista tai suurista nisäkkäistä, todennäköisesti lähinnä hylkeistä. Kerros 60,25 284 Saviastian kappale, 1 kpl, 7,6 g. Kappale löytyi useammassa osassa, ja se on löytöjen luetteloimisen yhteydessä liimattu yhteen numeroilla KM 40595:280 ja KM 40595:288 luetteloitujen kappaleiden kanssa. Piirros ja tarkempi kuvaus yhteenliimatusta kappaleesta ovat luettelossa numeron KM 40595:288 kohdalla. 285 Kvartsi-iskoksia, 8 kpl, 1,0 g. 286 Kvartsiitti-iskos, 1 kpl, 0,4 g. 287 Palanutta luuta, 107 kpl, 13,0 g. Ainakin useimmat luiden kappaleet ovat peräisin keskikokoisista tai suurista nisäkkäistä, todennäköisesti lähinnä hylkeistä. Joukossa on useita hylkeiden sormiluiden ja jalkapöydänluiden fragmentteja sekä kaksi keskikokoisen nisäkkään leukaluun fragmenttia. Kerros 60,20 288 Saviastian kappaleita, 4 kpl, 19,2 g. Kappaleet olivat rikkoutuneet maassa useaan osaan, ja niitä liimattiin yhteen löytöjen luetteloimisen yhteydessä. Kookkaampaan liimattuun kappaleeseen on yhdistetty pienemmät, numeroilla KM 40595:280 ja KM 40595:284 luetteloidut kappaleet saman neliömetrin aiemmista kaivauskerroksista. Kappaleet ovat peräisin kookkaasta saviastiasta, jonka seinämän paksuus on ollut noin 10 mm. Astian ulkopinnan koristeluna on ollut pyöreitä kuoppia, joiden halkaisija on ollut noin 4 mm.
289 Kvartsi-iskoksia, 7 kpl, 1,2 g. 290 Palanutta luuta, 15 kpl, 1,4 g. Ainakin useimmat luiden kappaleet ovat peräisin keskikokoisista tai suurista nisäkkäistä, todennäköisesti lähinnä hylkeistä. Joukossa on yksi hylkeen sormiluun proksimaalipää. Kerros 60,15 291 Kvartsi-iskos, 1 kpl, 1,5 g. RUUTU 203/142 Kerros 60,60 292 Kvartsi-iskoksia, 2 kpl, 0,5 g. Kerros 60,50 293 Saviastian kappale, 1 kpl, 0,9 g. Kappaleessa on koristeluna rivi pieniä painanteita. 294 Kvartsi-iskoksia, 2 kpl, 1,7 g. Kerros 60,45 295 Saviastian kappaleita, 4 kpl, 0,8 g. 296 Palanutta luuta, 2 kpl, 0,9 g. Pienempi luun kappale on hylkeen sormiluun proksimaalipää. Toinen on peräisin keskikokoisesta tai suuresta nisäkkäästä. Kerros 60,40 297 Saviastian kappaleita, 2 kpl, 1,0 g. Kookkaammassa kappaleessa on koristeluna osa pyöreästä kuopasta, jonka halkaisija on ollut noin 6 mm. 298 Meripihkarengas, 1 kpl, 2,7 g. X=203,74 / Y=142,54 / 60,43. Mitat: 33 mm x 31 mm x 6 mm. Esine oli murtunut maassa kuuteen kappaleeseen, jotka liimattiin yhteen konservoinnin yhteydessä. Muutamia pieniä kappaleita puuttuu. Rengas on poikkileikkaukseltaan linssinmuotoinen ja läpimitaltaan 31 mm 33 mm. Renkaan ulkoreunassa on 22 lovea. Reikä on ilmeisesti tehty poraamalla viistosti kahdesta kohdasta samalta puolelta ja lopuksi nyrhimällä.
299 Koivuntuohitervaa, 1 kpl, 0,5 g, X=203,68 / Y=142,61 / Z=60,41. Mitat: 28 mm x 12 mm x 4 mm. Koivuntuohitervassa ovat selvästi erottuvat ihmisen hampaanjäljet. Se on murtunut puhdistettaessa kolmeen kappaleeseen, jotka on liimattu yhteen löytöjen luetteloimisen yhteydessä. Kerros 60,35 300 Saviastian kappaleita, 14 kpl, 5,6 g. Kahdessa kappaleessa on koristeluna kampaleimapainanteita. 301 Palanutta luuta, 1 kpl, 0,3 g. Luun kappale on peräisin keskikokoisesta tai suuresta nisäkkäästä. Kerros 60,30 302 Saviastian kappale, 1 kpl, 2,4 g. Kappaleessa on säilynyt hieman joko astian sisä- tai ulkopintaa. Pinnassa on tummaa väriä, mahdollisesti nokea tai karstaa. 303 Kvartsi-iskoksia, 2 kpl, 0,9 g. Kerros 60,15 304 Saviastian kappale, 1 kpl, 0,3 g. Kerros 60,10 305 Saviastian kappale, 1 kpl, 0,3 g. RUUTU 203/143 Kerros 60,55 306 Kvartsi-iskoksia, 3 kpl, 2,1 g. Kerros 60,50 307 Saviastian kappale, 1 kpl, 0,4 g. 308 Kvartsi-iskos, 1 kpl, 1,7 g. Kerros 60,45 309 Saviastian kappaleita, 5 kpl, 1,2 g. Yhden kappaleen pinnassa on tummaa väriä, joka lienee joko nokea tai mustaa maalia.
Kerros 60,40 310 Saviastian kappaleita, 6 kpl, 1,4 g. 311 Kvartsi-iskoksia, 3 kpl, 2,3 g. Kerros 60,35 312 Saviastian kappaleita, 4 kpl, 1,9 g. Kookkaimmassa kappaleessa on koristeluna rivi pieniä painanteita. 313 Kvartsi-iskoksia, 2 kpl, 0,2 g. 314 Palanutta luuta, 3 kpl, 0,8 g. Luiden kappaleet ovat peräisin keskikokoisista tai suurista nisäkkäistä. Kerros 60,30 315 Saviastian kappaleita, 7 kpl, 1,4 g. Yhdessä kappaleessa on koristeluna osa pyöreästä kuopasta, jonka halkaisija on ollut noin 6 mm. 316 Kvartsi-iskoksia, 2 kpl, 2,0 g. 317 Palanutta luuta, 1 kpl, 0,5 g. Kyseessä on lähes kokonaisena säilynyt hylkeen jalkapöydänluun distaalipään luutumaton epifyysi. Kerros 60,25 318 Saviastian kappaleita, 28 kpl, 7,3 g. Joukossa on kookkaan astian reunakappale, jossa on säilynyt hieman astian sisäpintaa ja reunan tasaista päällystä. Reunan paksuutta tai astian suuaukon halkaisijaa ei sen perusteella voi tarkasti määrittää. Eräässä seinämäkappaleessa on koristeluna osia pienistä painanteista, joiden kohdalta kappale on murtunut, ja eräässä toisessa kappaleessa on osa kuopasta, jonka halkaisija on ollut noin 6 mm. Yhden kappaleen pinnalla on ohut tumma kerros, joka vaikuttaa karstalta tai koivuntuohitervalta. 319 Kvartsi-iskoksia, 3 kpl, 0,7 g. 320 Palanutta luuta, 3 kpl, 0,3 g. Luiden kappaleet ovat peräisin keskikokoisista tai suurista nisäkkäistä.
Kerros 60,20 321 Saviastian kappaleita, 49 kpl, 16,5 g. Kahdessa kappaleessa on koristeluna rivi pieniä painanteita. Muutamien kappaleiden pinnalla on tummaa väriä, joka on todennäköisesti nokea tai karstaa. Ainakin kookkaimmassa tummapintaisessa kappaleessa väri on kappaleen sisäpinnalla. 322 Koivuntuohitervaa, 1 kpl, < 0,1 g. Mitat: 11 mm x 6 mm x 3 mm. 323 Kvartsi-iskoksia, 4 kpl, 3,7 g. 324 Kvartsiitti-iskos, 1 kpl, < 0,1 g. 325 Palanutta luuta, 4 kpl, 0,4 g. Kerros 60,15 326 Saviastian kappaleita, 29 kpl, 15,9 g Yhdessä kappaleessa on koristeluna rivi pieniä painanteita, ja kahdessa muussa pyöreät kuopat, joiden halkaisijat ovat noin 4 mm. Muutamissa muissa paloissa on osia samanlaisista kuopista. Kohdasta X=203,40 / Y=143,50 / Z=60,15 löytyneen kappaleen sisäpinnalla on ohut tumma kerros, joka vaikuttaa karstalta tai koivuntuohitervalta. Joukossa on myös yksi pieni reunakappale, jonka perusteella ei kuitenkaan voida tarkasti määrittää reunan paksuutta tai astian suuaukon halkaisijaa. 327 Kvartsi-iskos, 1 kpl, 0,1 g. 328 Palanutta luuta, 3 kpl, 0,8 g. Luiden kappaleet ovat peräisin keskikokoisista tai suurista nisäkkäistä, ja niiden joukossa on ehjänä säilynyt hylkeen sormiluu. Kerros 60,10 329 Saviastian kappale, 1 kpl, 1,7 g. 330 Liuskeiskos, 1 kpl, 0,2 g. Iskos on sädekiviliusketta. 331 Palanutta luuta, 1 kpl, 0,3 g. Luun kappale on hylkeen sormiluun distaalipää.
Kerros 60,05 332 Saviastian kappaleita, 19 kpl, 4,2 g. 333 Kvartsi-iskoksia, 6 kpl, 2,0 g. 334 Palanutta luuta, 1 kpl, < 0,1 g. Kerros 60,00 335 Saviastian kappaleita, 8 kpl, 2,6 g. 336 Koivuntuohitervaa, 4 kpl, 0,3 g. X=203,77 / Y=143,39 / Z=60,02. Koivuntuohiterva on ollut kiinni saviastian sisäpinnalla, jolle se on levitetty ilmeisesti rikkoutunutta astiaa korjattaessa. Koivuntuohitervan kappaleet ovat hyvin ohuita, ja toiselta puoleltaan jokseenkin sileitä. Kappaleiden sileä puoli on loivasti kupera, ja niiden vierestä löydettiin muutamia saviastian kappaleita. 337 Kvartsi-iskoksia, 2 kpl, 3,6 g. 338 Palanutta luuta, 1 kpl, < 0,1 g. Kerros 59,95 339 Saviastian kappale, 1 kpl, 0,4 g. 340 Kvartsi-iskos, 1 kpl, 0,4 g. RUUTU 203/144 Kerros 60,40 341 Kvartsi-iskos, 1 kpl, 1,5 g. Kerros 60,35 342 Kvartsi-iskoksia, 5 kpl, 1,2 g. Kerros 60,30 343 Saviastian kappale, 1 kpl, 0,2 g 344 Kvartsi-iskoksia, 4 kpl, 8,2 g. Kerros 60,25 345 Kvartsi-iskoksia, 4 kpl, 1,4 g. Kerros 60,20 346 Saviastian kappaleita, 3 kpl, 0,8 g.
347 Koivuntuohitervaa, 1 kpl, 0,1 g. X=203,25 / Y=144,10 / Z=60,24. Mitat: 18 mm x 8 mm x 2 mm. Koivuntuohiterva on ollut kiinni saviastian sisäpinnalla, jolle se on levitetty ilmeisesti rikkoutunutta astiaa korjattaessa. Kappale on ohut, kaareva, ja kuperalta puoleltaan jokseenkin sileä. Kappaleen kuperalla puolella on vielä kiinni hieman keramiikkaa. 348 Kvartsi-iskoksia, 7 kpl, 3,0 g. Kerros 60,15 349 Saviastian kappaleita, 2 kpl, 0,3 g. Toinen kappaleista on pieni reunakappale, jonka perusteella ei kuitenkaan voida tarkasti määrittää reunan paksuutta tai astian suuaukon halkaisijaa. 350 Liuskeiskoksia, 2 kpl, 4,6 g. Iskokset ovat sädekiviliusketta. 351 Kvartsi-iskoksia, 5 kpl, 3,0 g. 352 Palanutta luuta, 3 kpl, 2,1 g. Luiden kappaleet ovat peräisin keskikokoisista tai suurista nisäkkäistä, ja niiden joukossa on hylkeen jalkapöydänluun distaalipää. Kerros 60,10 353 Saviastian kappaleita, 9 kpl, 0,5 g. Joukossa on yksi pieni reunakappale, jonka perusteella ei kuitenkaan voida määrittää reunan paksuutta tai astian suuaukon halkaisijaa. Kappaleessa on säilynyt astian pintaa vain vähän. Säilynyttä pintaa peittää ohut tumma kerros, joka vaikuttaa lähinnä noelta tai karstalta. 354 Liuskeiskos, 1 kpl, 5,6 g. Iskos on sädekiviliusketta, ja siinä on jonkin verran jäljellä raaka-ainekappaleen luontaista ulkopintaa. 355 Piikivi-iskos, 1 kpl, < 0,1 g. 356 Kvartsi-iskoksia, 12 kpl, 4,3 g. 357 Kvartsiitti-iskos,1 kpl, 4,7 g. Kerros 60,05 358 Saviastian kappaleita, 7 kpl, 1,8 g. 359 Liuske-esineen katkelma, 1 kpl, 3,2 g. X=203,75 / Y=144,59 / Z=60,06. Mitat: 47 mm x 12 mm x 6 mm. Katkelma on sädekiviliusketta, pahoin rapautunut, ja siinä on säilynyt yksi hiottu pinta. Katkelman perusteella ei ole määritettävissä, minkä tyyppisestä esineestä se on peräisin.
360 Kvartsi-iskoksia, 5 kpl, 2,8 g. 361 Palanutta luuta, 2 kpl, 0,1 g. Luiden kappaleet ovat peräisin keskikokoisista tai suurista nisäkkäistä. Kerros 60,00 362 Liuskeiskoksia, 2 kpl, 5,7 g. Iskokset ovat sädekiviliusketta. 363 Kvartsi-iskoksia, 2 kpl, 1,2 g. 364 Palanutta luuta, 1 kpl, < 0,1 g. Kerros 59,95 365 Saviastian kappale, 1 kpl, 0,4 g. 366 Kvartsi-iskoksia, 2 kpl, 0,8 g. 367 Palanutta luuta, 1 kpl, 0,2 g. Luun kappale on peräisin keskikokoisesta tai suuresta nisäkkäästä. Kerros 59,90 368 Saviastian kappale, 1 kpl, 1,0 g. 369 Liuskerenkaan katkelma, 1 kpl, 4,4 g. X=203,05 / Y =144,60/ Z=59,93. Mitat: 51 mm x 11 mm x 5 mm. Katkelma on yleisolemukseltaan viimeistelemätön, todennäköisesti paikallisesta liuskeesta valmistettu, ja se on peräisin renkaasta, jonka sisähalkaisija on ollut noin 65 mm. 370 Raaka-ainekappale, liusketta, 1 kpl, 12,6 g. X=203,42/Y=144,36/Z=59,93. Mitat: 114 mm x 15 mm x 6 mm. Raaka-ainekappale on sädekiviliusketta ja melko voimakkaasti rapautunut. Sen yhtä sivua on mahdollisesti hiottu. 371 Kvartsi-iskoksia, 4 kpl, 0,4 g. 372 Palanutta luuta, 2 kpl, < 0,1 g. Kerros 59,85 373 Palanutta luuta, 1 kpl, 0,1 g. Luun kappale on peräisin keskikokoisesta tai suuresta nisäkkäästä. Kerros 59,80 374 Palanutta luuta, 1 kpl, < 0,1 g.
RUUTU 203/145 Kerros 60,35 375 Kvartsi-iskos, 1 kpl, 0,4 g. Kerros 60,30 376 Liuske-esineen katkelma, 1 kpl, 0,5 g. X=203,08 / Y=145,34 / Z=60,30. Mitat: 27 mm x 10 mm x 2 mm. Katkelma on sädekiviliusketta, pinnaltaan vaaleanharmaaksi hapettunut, ja yleisolemukseltaan iskosmainen. Se on todennäköisesti peräisin melko kookkaasta liuske-esineestä, ja siinä on yksi loivasti kupera hiottu pinta. 377 Piikivi-iskos, 1 kpl, 0,3 g. X=203,30 / Y= 145,56 / Z=60,30. 378 Kvartsi-iskoksia, 3 kpl, 1,2 g. 379 Kvartsiitti-iskos, 1 kpl, 0,8 g. Kerros 60,25 380 Saviastian kappale, 1 kpl, 0,2 g. 381 Liuskeiskoksia, 2 kpl, 1,1 g. Iskokset ovat sädekiviliusketta ja vaaleanharmaiksi hapettuneita. Toinen iskos on voimakkaasti rapautunut. 382 Kvartsi-iskoksia, 14 kpl, 20,7 g. Kookkain iskos on osittain ulkopintainen, ilmeisesti moreenin seassa pyöristyneestä raaka-ainakappaleesta isketty. 383 Kvartsiitti-iskoksia, 4 kpl, 17,9 g. 384 Palanutta luuta, 1 kpl, 0,1 g. Luun kappale on peräisin keskikokoisesta tai suuresta nisäkkäästä. Kerros 60,20 385 Raaka-ainekappale, kvartsia, 1 kpl, 73,3 g. X=203,30 / Y=145,88 / Z=60,22. Mitat: 60 mm x 34 mm x 30 mm. 386 Kvartsi-iskoksia, 4 kpl, 3,5 g. 387 Kvartsiitti-iskos, 1 kpl, 5,5 g.
388 Palanutta luuta, 3 kpl, 0,3 g. Ainakin kaksi kookkainta luun kappaletta ovat peräisin keskikokoisista tai suurista nisäkkäistä. Kerros 60,15 389 Kvartsi-iskoksia, 12 kpl, 7,0. 390 Kvartsiitti-iskoksia, 2 kpl, 2,0 g. Kerros 60,10 391 Kvartsi-iskoksia, 14 kpl, 12,7 g. 392 Kvartsiitti-iskos, 1 kpl, 0,9 g. 393 Palanutta luuta, 2 kpl, 0,3 g. Ainakin kookkaampi luun kappale on peräisin keskikokoisesta tai suuresta nisäkkäästä. Kerros 60,05 394 Kvartsi-iskoksia, 9 kpl, 8,3 g. Kookkain iskos on osittain ulkopintainen, ilmeisesti moreenin 395 Kvartsiitti-iskoksia, 3 kpl, 4,1 g. 396 Palanutta luuta, 2 kpl, < 0,1 g. Kerros 60,00 397 Saviastian kappale, 1 kpl, 0,2 g. 398 Liuskeiskoksia, 2 kpl, 0,5 g. Iskokset ovat sädekiviliusketta. 399 Kvartsi-iskoksia, 12 kpl, 5,0 g. 400 Kvartsiitti-iskoksia, 3 kpl, 2,3 g. 401 Palanutta luuta, 4 kpl, 0,3 g. Kookkain luun kappale on todennäköisesti hylkeen sormiluun fragmentti. Kerros 59,95 402 Liuskeiskos, 1 kpl, < 0,1 g. Iskos on tummaa, tiiviiltä ja kovalta vaikuttavaa liusketta, mahdollisesti fylliittiä. 403 Kvartsi-iskos, 1 kpl, 1,0 g. 404 Palanutta luuta, 3 kpl, 0,2 g. Kookkain luun kappale on todennäköisesti hylkeen sormiluun proksimaalipään luutumattoman epifyysin fragmentti.
Kerros 59,90 405 Kvartsi-iskos, 1 kpl, < 0,1 g. 406 Palanutta luuta, 2 kpl, < 0,1 g. RUUTU 203/146 Kerros 60,30 407 Kvartsiitti-iskoksia, 2 kpl, 0,2 g. Kerros 60,25 408 Hioimen katkelma, liusketta, 1 kpl, 31,1 g. X=203,52 / Y=146,38 / Z=60,25. Mitat: 69 mm x 49 mm x 9 mm. Kappale on kiilleliusketta, ja sen toinen lape vaikuttaa hioutuneelta. Todennäköisesti se on katkelma joko käsihioimesta tai suuremmasta hiomalaa asta. 409 Kvartsi-iskoksia, 6 kpl, 10,5 g. 410 Kvartsiitti-iskoksia, 3 kpl, 1,1 g. 411 Palanutta luuta, 1 kpl, < 0,1 g. Kerros 60,20 412 Liuskeiskos, 1 kpl, 0,3 g. Iskos on sädekiviliusketta, ja lohkopintojen lisäksi siinä on kaksi toisensa melko loivassa kulmassa kohtaavaa jokseenkin sileää pintaa, jotka ovat joko hiottuja tai liuskekappaleen luontaista ulkopintaa. 413 Kvartsi-iskoksia, 8 kpl, 14,0 g. Kookkain iskos on osittain ulkopintainen, ilmeisesti moreenin 414 Palanutta luuta, 3 kpl, 0,4 g. Luiden kappaleet ovat peräisin keskikokoisista tai suurista nisäkkäistä.
Kerros 60,15 415 Liuske-esineen katkelma, 1 kpl, 4,4 g. X=203,40 / Y=146,66 / Z=60,15. Mitat: 40 mm x 17 mm x 7 mm. Katkelma on sädekiviliusketta, yleisolemukseltaan iskosmainen, ja siinä on kaksi toisensa loivassa kulmassa kohtaavaa hiottua pintaa, joista toinen on loivasti kupera. Ilmeisesti katkelma on peräisin melko kookkaasta liuskeesineestä, mahdollisesti tuurasta tai kirveestä. 416 Kvartsi-iskoksia, 2 kpl, 0,4 g. 417 Raaka-ainekappale, kvartsiittia, 1 kpl, 100,6 g. X=203,40 / Y=146,33 / Z=60,17. Mitat: 82 mm x 33 mm x 29 mm. Kappaleessa on laajasti jäljellä kiven luontaista ulkopintaa. Kyseessä on selvästi osa moreenin seassa pyöristyneestä suuremmasta raaka-ainekappaleesta. Kerros 60,10 418 Saviastian kappaleita, 2 kpl, 1,1 g. 419 Liuske-esineen katkelma, 1 kpl, 0,4 g. X=203,23/Y=146,61/Z=60,13. Mitat: 26 mm x 9 mm x 2 mm. Katkelma on sädekiviliusketta ja yleisolemukseltaan iskosmainen. Siinä on kaksi toisensa loivassa kulmassa kohtaavaa hiottua pintaa. 420 Liuskeiskos, 1 kpl, < 0,1 g. Iskos on sädekiviliusketta. 421 Piikivi-iskos, 1 kpl, < 0,1 g. 422 Kvartsi-iskoksia, 6 kpl, 5,2 g. 423 Kvartsiitti-iskoksia 2 kpl, 0,2 g. 424 Palanutta luuta, 2 kpl, 1,0 g. Luut ovat peräisin keskikokoisista tai suurista nisäkkäistä, ja toinen niistä on ehjänä säilynyt hylkeen sormiluu.
Kerros 60,05 425 Liuske-esineen katkelma, 1 kpl, 9,3 g. X=203,75/Y=146,00/Z=60,09. Mitat: 65 mm x 14 mm x 8 mm. Katkelma on sädekiviliusketta, ja siinä on kaksi toisensa melko terävässä kulmassa kohtaavaa huolellisesti hiottua pintaa, joista toinen on voimakkaasti kupera. Kyseessä on ilmeisesti osa varsin kookkaasta liuske-esineestä, mahdollisesti tuurasta tai kirveestä. I 426 Kvartsi-iskoksia, 12 kpl, 23,7 g. Kookkain iskos on osittain ulkopintainen, ilmeisesti moreenin 427 Kvartsiitti-iskos, 1 kpl, 1,0 g. Kerros 60,00 428 Saviastian kappaleita, 20 kpl, 6,7 g. 429 Kvartsi-iskoksia, 4 kpl, 13,5 g. 430 Palanutta luuta, 3 kpl, 0,2 g. Luiden kappaleet ovat peräisin keskikokoisista tai suurista nisäkkäistä. Kerros 59,95 431 Koivuntuohitervaa, 1 kpl, < 0,1 g. Mitat: 8 mm x 6 mm x 4 mm. 432 Kvartsi-iskoksia, 3 kpl, 2,2 g. Kookkain iskos on osittain ulkopintainen, ilmeisesti moreenin 433 Palanutta luuta, 1 kpl, 0,1 g. RUUTU 203/147 Kerros 60,30 434 Kvartsi-iskoksia, 6 kpl, 2,2 g. 435 Kvartsiitti-iskos, 1 kpl, 0,4 g. 436 Palanutta luuta, 42 kpl, 8,6 g. Luiden kappaleet ovat peräisin keskikokoisista tai suurista nisäkkäistä. Niiden joukossa on yksi ehjänä säilynyt hylkeen sormiluu sekä useita muita hylkeen sormiluiden fragmentteja.
Kerros 60,25 437 Liuskeiskos, 1 kpl, 0,2 g. Iskos on sädekiviliusketta. 438 Kvartsi-iskoksia, 8 kpl, 3,2 g. 439 Kvartsiitti-iskoksia, 3 kpl, 8,8 g. Kookkain iskos on osittain ulkopintainen, ilmeisesti moreenin 440 Palanutta luuta, 10 kpl, 2,4 g. Luiden kappaleet ovat peräisin keskikokoisista tai suurista nisäkkäistä. Niiden joukossa on hylkeen sormiluun proksimaalipää ja toisen sormiluun proksimaalipään luutumaton epifyysi. Kerros 60,20 441 Kvartsi-iskoksia, 7 kpl, 8,9 g. 442 Palanutta luuta, 3 kpl, 0,2 g. Luiden kappaleet ovat peräisin keskikokoisista tai suurista nisäkkäistä. Kerros 60,15 443 Kvartsi-iskoksia, 4 kpl, 1,9 g. 444 Palanutta luuta, 22 kpl, 3,3 g. Ainakin useimmat luiden kappaleet ovat peräisin keskikokoisista tai suurista nisäkkäistä. Niiden joukossa on hylkeen sormiluun distaalipää. Kerros 60,10 445 Kvartsi-iskoksia, 6 kpl, 2,4 g. Kerros 60,05 446 Raaka-ainekappale, kvartsia, 1 kpl, 27,0 g. X=203,74 / Y=147,03 / Z=60,07. Mitat: 49 mm x 30 mm x 19 mm. Kappale on osittain ulkopintainen, selvästi moreenin seassa pyöristyneestä suuremmasta raaka-ainekappaleesta lohkaistu. 447 Kvartsi-iskoksia, 2 kpl, 3,9 g. Kerros 60,00 448 Kvartsi-iskos, 1 kpl, 0,4 g. 449 Palanutta luuta, 1 kpl, 0,3 g. Luun kappale on peräisin keskikokoisesta tai suuresta nisäkkäästä. RUUTU 204/142 Kerros 60,55 450 Saviastian kappale, 1 kpl, 0,4 g.
451 Kvartsi-iskoksia, 3 kpl, 2,5 g. Kerros 60,50 452 Saviastian kappaleita, 2 kpl, 1,3 g. 453 Kvartsi-iskoksia, 3 kpl, 1,0 g. Kerros 60,45 454 Saviastian kappaleita, 7 kpl, 1,5 g. Kerros 60,40 455 Saviastian kappaleita, 2 kpl, 3,6 g. Kookkaammassa kappaleessa on koristeluna pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on noin 4 mm. Sen vieressä vaikuttaa olleen todennäköisesti astian seinämän läpi ulottunut reikä, jonka halkaisija on ollut vähintään 12 mm. Reiän reunasta on säilynyt vajaa kolmannes. Kappaleessa on säilynyt vain astian ulkopintaa. Säilyneessä pinnassa on tummaa väriä, joka lienee joko nokea tai mustaa maalia. 456 Liuske-esineen teelmä, 1 kpl, 20,3 g. X=204,80 / Y=142,30 / Z=60,43. Mitat: 65 mm x 39 mm x 5 mm. Teelmä on sädekiviliusketta, karkeasti nyrhimällä muotoiltu, ja sen yhdellä reunalla on pienialainen hiottu alue. Muotonsa perusteella kyseessä on mahdollisesti pienen käyrän liuskeveitsen teelmä, joka on jostakin syystä jätetty viimeistelemättä. 457 Liuskeiskos, 1 kpl, 0,2 g. Iskos on sädekiviliusketta.
458 Kvartsiydin, 1 kpl, 19,6 g. X=204,20 / Y=142,80 / Z=60,40. Mitat: 36 mm x 28 mm x 16 mm. 459 Kvartsi-iskos, 1 kpl, < 0,1 g. 460 Palanutta luuta, 2 kpl, 0,1 g. Kerros 60,35 461 Saviastian kappaleita, 3 kpl, 0,5 g. 462 Kvartsi-iskoksia, 5 kpl, 4,7 g. Kerros 60,30 463 Saviastian kappaleita, 14 kpl, 3,2 g. Joukossa on kaksi pyöristettyreunaista, koristelematonta reunakappaletta, jotka ovat peräisin eri astioista. Kohdasta X=204,70 / Y=142,53 / Z=60,32 löydetty kappale on osa hyvin pientä, kuppimaista astiaa, jonka suuaukon halkaisija on ollut noin 50 mm. Kappaleen seinämän läpimitta on noin 4 mm. Todennäköisesti samaa astiaa on myös tästä kappaleesta noin metrin etäisyydeltä löydetty, numerolla KM 40595:590 luetteloitu reunakappale. Kohdasta X=204,09 / Y=142,94 / Z=60,31 löydetty toinen reunakappale on peräisin kookkaammasta astiasta, jonka suuaukon halkaisijaa ei kappaleen perusteella kuitenkaan voida tarkasti määrittää. Tämän kappaleen seinämän suurin läpimitta on noin 7 mm, mutta mahdollisesti astian seinämä on etäämmällä reunasta ollut vielä jonkin verran paksumpi. 464 Kvartsi-iskoksia, 3 kpl, 5,6 g. Kerros 60,25 465 Saviastian kappaleita, 20 kpl, 2,9 g. Yhdessä kappaleessa on koristeluna rivi pieniä painanteita. 466 Palanutta luuta, 1 kpl, < 0,1 g. Luun kappale on peräisin keskikokoisesta tai suuresta nisäkkäästä. Kerros 60,20 467 Saviastian kappaleita, 7 kpl, 2,4 g. Kookkaimmassa kappaleessa on koristeluna osa kampaleimapainanteesta.
Kerros 60,15 468 Saviastian kappaleita, 65 kpl, 10,2 g. Kookkaimmassa kappaleessa on koristeluna kynsipainanteita. Kerros 60,10 469 Saviastian kappale, 1 kpl, 0,3 g. Kappaleen pinnassa on tummaa väriä, joka on todennäköisesti nokea tai karstaa. Lisäksi kappaleessa on koristeluna on puolikas kuopasta, jonka halkaisija on noin 5 mm. 470 Palanutta luuta, 1 kpl, < 0,1 g. Luun kappale on peräisin keskikokoisesta tai suuresta nisäkkäästä. RUUTU 204/143 Kerros 60,35 471 Kvartsi-iskoksia, 2 kpl, 0,4 g. Kerros 60,30 472 Saviastian kappaleita, 4 kpl, 0,8 g. 473 Kvartsi-iskoksia, 3 kpl, 7,8 g. 474 Palanutta luuta, 1 kpl, 0,5 g. Luun kappale on peräisin keskikokoisesta tai suuresta nisäkkäästä. Kerros 60,25 475 Saviastian kappaleita, 9 kpl, 1,3 g. Joukossa on kaksi pientä reunakappaletta pyöristettyreunaisesta saviastiasta, jonka suuaukon halkaisijaa tai seinämän paksuutta ei kappaleiden perusteella kuitenkaan voida tarkasti määrittää. 476 Kvartsi-iskoksia, 4 kpl, 6,1 g. Kaksi iskosta ovat osittain ulkopintaisia, ilmeisesti moreenin seassa pyöristyneistä raaka-ainekappaleista iskettyjä. Kerros 60,20 477 Saviastian kappaleita, 13 kpl, 5,9 g. Yhdessä kappaleessa on koristeluna osa pienen luun päällä astian pintaan painetusta kuopanteesta. Erään toisen kappaleen sisäpinnalla on tumma kerros, joka on todennäköisesti karstaa tai koivuntuohitervaa.
478 Kvartsikaavin, 1 kpl, 6,9 g. X=204,62 / Y=143,91 / Z=60,20. Mitat: 24 mm x 21 mm x 12 mm. 479 Kvartsi-iskoksia, 2 kpl, 0,4 g. 480 Palanutta luuta, 2 kpl, 0,2 g. Luiden kappaleet ovat peräisin keskikokoisista tai suurista nisäkkäistä. Kerros 60,15 481 Saviastian kappaleita, 39 kpl, 9,8 g Yhdessä kappaleessa on koristeluna rivi pieniä kuoppia. Tämän ja muutamien muiden kappaleiden ulkopinnalla on tummaa väriä, joka on todennäköisesti karstaa tai nokea. Yhden hyvin ohuen kappaleen sisäpinnalla oleva paksumpi tumma kerros lienee karstaa tai koivuntuohitervaa. 482 Liuske-esineen katkelma, 1 kpl, 0,3 g. X=204,25 / Y=143,75 / Z=60,15. Mitat: 10 mm x 9 mm x 3 mm. Katkelma on sädekiviliusketta, yleisolemukseltaan iskosmainen, ja siinä on kaksi hiottua pintaa, jotka kohtaavat toisensa noin 135 asteen kulmassa. Toinen pinta on huolellisesti hiottu, mutta toinen melko viimeistelemätön. Katkelma on todennäköisesti peräisin jostakin kookkaasta liuske-esineestä. 483 Kvartsi-iskoksia, 3 kpl, 1,5 g. 484 Palanutta luuta, 1 kpl, 0,5 g. Luun kappale on peräisin keskikokoisesta tai kookkaasta nisäkkäästä. Kerros 60,10 485 Saviastian kappaleita, 325 kpl, 92,3 g. Joukossa on yksi reunakappale pyöristettyreunaisesta astiasta, joka on ilmeisesti ollut pieni ja kuppimainen. Kappaleessa on säilynyt vain hiukan astian ulkopintaa ja reunan päällystä, mutta astian suuaukon halkaisijaa ei ole mahdollista määrittää. Kappaleen ulkopinnalla on osa kynsipainanteesta. Useissa muissa kappaleissa on koristeluna pieniä, riveiksi painettuja kuoppia. Monien kappaleiden ulkopinnalla on myös tummaa väriä, joka on todennäköisesti nokea.
486 Koivuntuohitervaa, 3 kpl, 1,4 g. Koivuntuohiterva on ollut kiinni saviastian sisäpinnalla, ja kappaleet tunnistettiin löytöjen luetteloimisen yhteydessä saviastian kappaleiden joukosta. Koivuntuohitervan kappaleet ovat hyvin ohuita, ja niiden kuperalla puolella on vielä kiinni hiukan keramiikkaa. 487 Kvartsi-iskoksia, 4 kpl, 3,8 g. 488 Kvartsiitti-iskos, 1 kpl, 1,1 g. Kerros 60,05 489 Saviastian kappaleita, 84 kpl, 22,9 g. Kahdessa kappaleessa on puolikkaat kuopista, joiden halkaisijat ovat olleet noin 6 mm. Näistä kahdesta kappaleesta kookkaammassa ja muutamien muiden kappaleiden ulko-pinnassa on tummaa väriä, joka lienee joko nokea tai mustaa maalia. 490 Koivuntuohitervaa, 1 kpl, 0,1 g. Koivuntuohiterva on ollut kiinni saviastian sisäpinnalla, ja se tunnistettiin löytöjen luetteloimisen yhteydessä saviastian kappaleiden joukosta. Kappaleen kuperalla puolella on vielä kiinni keramiikkaa. 491 Kvartsi-iskoksia, 3 kpl, 2,0 g. 492 Palanutta luuta, 3 kpl, 0,4 g. Luiden kappaleet ovat peräisin keskikokoisista tai suurista nisäkkäistä, ja niiden joukossa on hylkeen sormiluun proksimaalipään luutumaton epifyysi. Kerros 60,00 493 Saviastian kappaleita, 25 kpl, 11,0 g. Yhdessä kappaleessa on koristeluna kampaleimapainanteita ja toisessa kaksi riviä pieniä kuoppia. Joukossa on myös pieni reunakappale tasareunaisesta astiasta, joka on ollut kynsipainantein koristeltu. Siinä on säilynyt vain astian ulkopintaa ja osa reunan päällystä, eikä sen perusteella ole mahdollista määrittää reunan paksuutta tai astian suuaukon halkaisijaa. 494 Kvartsi-iskoksia, 4 kpl, 0,9 g. 495 Palanutta luuta, 3 kpl, 0,3 g. Ainakin kaksi kookkainta luun kappaletta ovat peräisin keskikokoisista tai suurista nisäkkäistä. Kerros 59,95 496 Saviastian kappaleita, 4 kpl, 1,4 g. Yhden kappaleen pinnassa on tummaa väriä, todennäköisesti nokea.