L 58/38 3.3.2003 EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, tehty 5 päivänä joulukuuta 2002, Euroopan keskuspankin tilinpäätöksestä (EKP/2002/11) (2003/132/EY) EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 26.2 artiklan, sekä katsoo seuraavaa: (1) Perussäännön 26.2 artiklan mukaisesti Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto määrittää kirjanpitoperiaatteet EKP:n tilinpäätöstä varten. (2) Euroopan keskuspankin tilinpäätöksestä 1 päivänä joulukuuta 1998 tehdyn päätöksen EKP/2000/16, sellaisena kuin se on muutettuna 15 päivänä joulukuuta 1999 ja 12 päivänä joulukuuta 2000 ( 1 ), siirtymäsäännösten mukaan kaikki saamiset ja velat 31 päivältä joulukuuta 1998 oli arvostettava 1 päivänä tammikuuta 1999. Siirtymäkauden alussa piti uusiksi keskihinnoiksi ottaa ne markkinahinnat ja -kurssit, joita EKP sovelsi avaustaseessaan 1 päivänä tammikuuta 1999. (3) Euroopan rahapoliittisen instituutin (ERI) valmistelutyö on otettu asianmukaisesti huomioon. (4) Päätökseen EKP/2000/16 tehdään merkittäviä muutoksia. Selkeyden vuoksi on asianmukaista muotoilla se uudelleen yhdeksi päätökseksi. (5) EKP pitää Euroopan keskuspankkijärjestelmää (EKPJ) koskevan lainsäädännön avoimuuden lisäämistä erittäin tärkeänä, vaikka Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa ei siihen velvoitetakaan. EKP on sen vuoksi päättänyt julkaista tämän päätöksen, ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA: siirtymäkaudella ajanjaksoa, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1999 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2001, kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla IASB:n (International Accounting Standards Board) antamia tai hyväksymiä IAS-standardeja (International Accounting Standards), IFRSstandardeja (International Financial Reporting Standards) ja niitä koskevia tulkintoja (SIC-IFRIC-tulkinnat), kyseisten standardien myöhempiä muutoksia ja niitä koskevia tulkintoja sekä tulevaisuudessa annettavia standardeja ja niitä koskevia tulkintoja, kansallisilla keskuspankeilla rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisia keskuspankkeja, rahaliittoon osallistuvilla jäsenvaltioilla jäsenvaltioita, jotka ovat ottaneet euron käyttöön Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti, rahaliittoon osallistumattomilla jäsenvaltioilla jäsenvaltioita, jotka eivät ole ottaneet käyttöön euroa perustamissopimuksen mukaisesti, eurojärjestelmällä kansallisia keskuspankkeja ja EKP:tä. 2. Muita päätöksessä käytettyjä määrämuotoisia ilmauksia selitetään liitteessä I olevassa sanastossa. 2 artikla Soveltamisala I LUKU YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ Tämän päätöksen sääntöjä sovelletaan EKP:n tilinpäätökseen, joka käsittää EKP:n taseen, taseen ulkopuoliset erät, tuloslaskelman ja EKP:n tilinpäätöksen liitetiedot. 1 artikla Määritelmät 1. Tässä päätöksessä tarkoitetaan: ( 1 ) EYVL L 33, 2.2.2001, s. 1. 3 artikla Keskeiset puiteoletukset ja periaatteet Tilinpäätöksen laatimisessa sovelletaan seuraavia keskeisiä puiteoletuksia ja periaatteita:
3.3.2003 L 58/39 a) taloudellinen todellisuus ja avoimuus: kirjanpitomenetelmien sekä tilinpäätöstietojen antamisen on heijastettava taloudellista todellisuutta, ja niissä on noudatettava avoimuuden periaatetta sekä informaation laatua koskevia ymmärrettävyyden, merkityksellisyyden, luotettavuuden ja vertailtavuuden periaatteita. Liiketapahtumat on käsiteltävä ja esitettävä sisältöpainotteisesti ja taloudellista todellisuutta silmällä pitäen; b) varovaisuus: saamisten ja velkojen arvostuksessa sekä tulojen kirjaamisessa on noudatettava varovaisuutta. Tässä päätöksessä varovaisuuden periaatteesta seuraa, että realisoitumattomia voittoja ei kirjata tuloslaskelmaan, vaan ne kirjataan suoraan arvonmuutostilille. Varovaisuuden periaatteeseen nojautuen ei kuitenkaan ole sallittua luoda piilovarauksia tai merkitä tietoisesti taseen ja tuloslaskelman eriä kirjanpitoon väärin; 4 artikla Saamisten ja velkojen kirjaaminen Rahoitusomaisuuden saamiset ja velat sekä muut saamiset ja velat kirjataan kirjanpitovelvollisen taseeseen vain, jos a) vastaavien tai vastattavien erään tulevaisuudessa liittyvän taloudellisen edun voidaan odottaa tulevan kirjanpitovelvolliselle tai poistuvan kirjanpitovelvolliselta; b) saamiseen tai velkaan liittyvät riskit ja edut ovat oleellisilta osiltaan siirtyneet kirjanpitovelvolliselle; ja c) saamisen hinta tai arvo kirjanpitovelvolliselle tai velvoitteen suuruus voidaan mitata luotettavasti. 5 artikla c) tilinpäätöspäivän jälkeiset erät: mikäli tilikauden päättymisen jälkeen ennen päivää, jona toimivaltaiset elimet vahvistavat taseet, on tiedossa muutoksia, jotka vaikuttavat saamisten ja velkojen määrään tilinpäätöshetkellä, saamisten ja velkojen määrät on oikaistava niiden mukaisiksi. Tilinpäätöspäivän jälkeen tapahtuneet muutokset on ilmoitettava, vaikkeivät ne vaikuttaisikaan saamisten ja velkojen määrään tilinpäätöshetkellä, sikäli kuin niiden merkitys on sellainen, että ilmoittamatta jättäminen vaikuttaisi taseiden hyväksikäyttäjien arviointimahdollisuuksiin ja päätöksiin. Saamisia ja velkoja ei tällöin oikaista; Kassaperuste (maksuperuste) EKP:n kirjanpitojärjestelmässä liiketapahtumat kirjataan kassaeli maksuperustetta noudattaen, tämän rajoittamatta kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä 5 päivänä joulukuuta 2002 annettujen suuntaviivojen EKP/2002/10 ( 2 ) 5 artiklan soveltamista. II LUKU d) olennaisuus: kirjanpitosäännöistä poikkeamista ei sallita, ellei tase-eriä voida hyvällä syyllä pitää epäolennaisina EKP:n taseessa ja sen esittämisessä. Periaate koskee myös EKP:n tuloslaskelmaan vaikuttavia kirjanpitosääntöjä; TASEEN SISÄLTÖÄ JA ARVOSTAMISTA KOSKEVAT PERIAATTEET 6 artikla Taseen sisältö e) toiminnan jatkuvuuden oletus: tilinpäätös laaditaan jatkuvuusperiaatteen mukaisesti; Tase-erät käyvät ilmi liitteestä II. 7 artikla f) suoriteperuste: tuotot ja kulut kirjataan sille tilikaudelle, jona ne ovat realisoituneet, ei sille kaudelle, jona ne on vastaanotettu tai maksettu; Tase-erien arvostaminen 1. Tase-erien arvostuksessa käytetään markkinahintoja ja -kursseja, jollei liitteessä II muuta säädetä. g) menettelytapojen soveltamisen jatkuvuus ja vertailtavuus: kerran valittuja periaatteita noudatetaan jatkuvasti taseen arvostuksessa ja tulojen kirjaamisessa. Lähestymistapa säilytetään yhtenevänä eri taseiden tietojen keskinäisen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. 2. Kulta, valuuttainstrumentit, arvopaperit ja rahoitusinstrumentit arvostetaan vuoden lopussa markkinakeskihintoihin ja -kursseihin. Arvostus koskee sekä taseessa olevia että taseen ulkopuolisia eriä. ( 2 ) Katso tämän virallisen lehden sivu 1.
L 58/40 3.3.2003 3. Kullan arvostuksessa ei hinta- ja valuuttakurssimuutoksia eroteta toisistaan, vaan kirjataan yksi ainoa kullan arvonmuutos, joka perustuu kullan painoyksikön eurohintaan arvostuspäivän EUR/USD-kurssiin. Valuuttasaamiset arvostetaan valuutoittain, mukaan lukien taseessa olevat ja taseen ulkopuoliset erät, ja arvopaperit arvostetaan arvopaperilajeittain (ISIN-koodeittain). Muu rahoitusomaisuus -erään kuuluvat arvopaperit käsitellään erillisinä. 6. Automaattiseen arvopapereiden lainausohjelmaan liittyvät käänteisoperaatiot (myös arvopaperilainaukset) kirjataan taseeseen vaikuttavina vain silloin, kun kyseessä ovat transaktiot, joissa lainanottaja antaa vakuuden käteisenä rahana operaation juoksuajaksi. 9 artikla Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet tai osuudet 8 artikla Takaisinmyynti- ja takaisinostositoumukset 1. Tätä artiklaa sovelletaan jälkimarkkinakelpoisiin osakkeisiin ja osuuksiin (kantaosakkeet tai osakerahastot) riippumatta siitä, toteuttaako liiketapahtumat EKP suoraan vai EKP:n puolesta toimiva edustaja, lukuun ottamatta liiketapahtumia, jotka toteutetaan EKP:n eläkerahastoja, voitto-osuuksia, sijoituksia tytäryhtiöihin, merkittäviä osuuksia yhtiöissä tai muita kuin luovutettaviksi tarkoitettuja varoja varten. 1. Takaisinostosopimuksena eli reposopimuksena toteutettu käänteisoperaatio kirjataan vakuudellisena luottona taseen vastattavaa-puolelle, ja vakuus säilytetään taseen vastaavien eränä. Myytyjä arvopapereita, jotka alkuperäinen myyjä (EKP) reposopimuksessa velvoittautuu ostamaan takaisin, kohdellaan kuin ne olisivat yhä osa sitä sijoitussalkkua, josta ne on myyty. 2. Valuuttamääräiset osakkeet tai osuudet eivät sisälly kokonaisvaluuttapositioon vaan muodostavat erillisen valuuttasaamisen. Niihin liittyvät valuuttamääräiset voitot ja tappiot lasketaan joko nettokeskihintamenetelmällä tai keskihintamenetelmällä. 3. Osakkeita tai osuuksia käsitellään seuraavalla tavalla: 2. Takaisinmyyntisopimuksena eli käänteisenä reposopimuksena toteutettu käänteisoperaatio kirjataan vakuudellisena talletuksena taseen vastaavaa-puolelle. Takaisinmyyntisopimuksella haltuun saatuja arvopapereita ei arvosteta, eikä niistä syntyvää voittoa tai tappiota kirjata luotonantajan (EKP:n) tuloslaskelmaan. a) Osakesalkut arvostetaan 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kukin erä arvostetaan erikseen. Osakerahastojen osalta hinta arvostetaan nettoperusteisesti eikä yksittäisten osakkeiden perusteella. Eri kantaosakkeita ei nettouteta keskenään, ei myöskään eri osakerahastoja. 3. Eri valuuttojen määräisistä arvopapereista tehdyillä takaisinostosopimuksilla ei ole vaikutusta valuuttaposition keskihintaan. b) Liiketapahtumat kirjataan taseeseen transaktiohintaan. c) Välityspalkkio kirjataan joko hankintahintaan sisältyvänä liiketoimikustannuksena tai kuluna tuloslaskelmaan. 4. Arvopapereiden antolainaustapauksissa arvopaperit säilyvät luovuttajan taseessa. Tällaiset liiketapahtumat käsitellään samoin kuin takaisinostosopimukset edellä. Jolleivät EKP:n luovutuksensaajana lainaamat arvopaperit kuitenkaan vuoden lopussa ole sen hallussa, se tekee varauksen vastaisia menoja tai menetyksiä varten, jos arvopapereiden markkinahinta on noussut antolainauspäivän hinnasta, ja kirjaa vastattaviin arvopapereiden takaisin siirtämisen, jos arvopaperit on myyty. d) Osaketta ostettaessa mukana siirtyneen kertyneen osingon määrä sisältyy osakkeen tai osuuden hankintahintaan. Osingon irrottua mutta sen ollessa vielä maksamatta osaketta ostettaessa mukana siirtynyttä kertynyttä osinkoa voidaan käsitellä erillisenä eränä. e) Osinkosaamisia ei kirjata jakson lopussa, koska ne heijastuvat jo osakkeiden markkinahinnassa niitä osakkeita lukuun ottamatta, jotka on noteerattu osingon irtoamisen jälkeen. 5. Vakuudellisia kultakauppoja kohdellaan takaisinostosopimuksina. Näiden vakuudellisten liiketapahtumien perusteella saatavaa kultaa ei kirjata taseeseen. Avista- ja termiinihintojen välinen erotus kirjataan suoriteperiaatteella. f) Uusmerkinnät käsitellään erillisenä saamisena, kun ne ovat toteutuneet. Hankintahinta lasketaan osakkeiden vanhan keskihinnan, uuden osakkeen toteutushinnan ja vanhojen ja uusien osakkeiden keskinäisen osuuden perusteella.
3.3.2003 L 58/41 Uusmerkityn osakkeen hinta voidaan vaihtoehtoisesti laskea sen markkina-arvon, osakkeen vanhan keskihinnan ja osakkeen uusmerkintää edeltäneen markkinahinnan perusteella. Niitä käsitellään eurojärjestelmän kirjanpitosääntöjen mukaisesti. 5. Sellaisen jäsenvaltion keskuspankin, jota koskeva poikkeus on kumottu, perussäännön 49.2 artiklan mukaisesti maksamia osuuksia erityisillä arvonmuutostileillä käytetään realisoitumattomien tappioiden kattamiseen, kun nämä tappiot ylittävät tämän artiklan 1 kohdan c alakohdassa kuvatulla tavalla aiemmat, tavallisesti käytettävälle arvonmuutostilille kirjatut arvostusvoitot, ennen näiden tappioiden kattamista perussäännön 33.2 artiklan mukaisesti. Erityisillä arvonmuutostileillä olevien kultasaamisten valuuttavarojen ja arvopaperien määrää vähennetään suhtellisesti, jos näiden saamisten määrä vähenee. III LUKU TULOSLASKELMAAN KIRJAAMISEN PERIAATTEET 11 artikla Liiketapahtuman hankintahinnan määrittely 10 artikla Tulojen kirjaaminen 1. Liiketapahtuman hankintahintaa määriteltäessä sovelletaan seuraavia yleissääntöjä: 1. Tuotoksi kirjaamisessa sovelletaan seuraavia sääntöjä: a) realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan; b) realisoitumattomia voittoja ei kirjata tuloslaskelmaan, vaan ne kirjataan suoraan arvonmuutostilille; c) realisoitumattomat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, kun ne ylittävät aiemmat arvonmuutostilille kirjatut arvostusvoitot; d) tuloslaskelmaan kirjattuja realisoitumattomia tappioita ei peruuteta seuraavina tilikausina; a) keskihinnan menetelmää käytetään päivittäin laskettaessa kullan, valuuttainstrumenttien ja arvopapereiden hankintahinta. Keskihintamenetelmä ottaa huomioon valuuttakurssien ja hintojen muutokset, ja sitä käytetään myytyjen erien voittojen/tappioiden laskemisessa; b) vuoden lopussa kirjattu realisoitumaton tappio vaikuttaa keskihintaan (arvopaperi) tai keskikurssiin (valuuttapositio); c) arvopapereihin liittyviä kuponkikorkoja pidetään erillisenä eränä. Jos kyseessä ovat valuuttamääräiset arvopaperit, korkotulot sisällytetään valuuttasaamisiin mutta niitä ei oteta huomioon arvopaperin hankintahintaa määritettäessä tai keskihintaa laskettaessa. e) realisoitumattomia tappioita ja voittoja ei nettouteta keskenään. Ne kirjataan arvopaperilajeittain, valuutoittain ja kullan osalta erikseen. 2. Arvopapereiden osalta sovelletaan seuraavia erityissäännöksiä: 2. Arvopapereiden liikkeeseenlaskusta ja hankinnasta syntyvät preemiot ja diskontot lasketaan ja kirjataan korkotuottoina, ja ne jaksotetaan arvopapereiden jäljellä olevalle juoksuajalle joko tasapoistoina tai IRR-menetelmää käyttäen. IRR-menetelmää tulee kuitenkin käyttää aina, kun kyseessä on diskonttoinstrumentti, jonka jäljellä oleva juoksuaika hankintahetkellä on yli vuoden. a) liiketapahtumat arvostetaan transaktiohintojen mukaisesti, ja ne kirjataan taseeseen puhtaita hintoja käyttäen; b) säilytys- ja järjestelypalkkioita, tilinhoitomaksuja ja muita välillisiä kustannuksia ei lasketa hankintahintaan, vaan ne kirjataan tuloslaskelmaan. Niitä ei oteta huomioon keskihintaa laskettaessa; 3. Valuuttamääräiset siirtosaamiset ja -velat muunnetaan vuoden lopussa markkinakeskikurssia käyttäen, ja takaisin muuntamisessa käytetään samaa kurssia. c) tuotot kirjataan bruttomääräisinä. Palautettava ennakonpidätys ja muut verot käsitellään erikseen; 4. Ainoastaan liiketapahtumat, jotka muuttavat valuuttapositiota, voivat johtaa realisoituneisiin valuuttamääräisiin voittoihin/tappioihin. d) arvopaperilajikohtaisen keskihinnan määrittämiseen on kaksi menetelmää: i) kaikki päivän aikana tehdyt ostot lisätään edellisen päivän keskihintaan uuden painotetun keskihinnan määrittämiseksi ennen kuin otetaan huomioon saman päivän aikana tehtyjä myyntejä, tai ii) yksittäiset arvopaperikaupat (osto ja myynti) voidaan ottaa keskihintaa laskettaessa huomioon siinä järjestyksessä kuin kaupat päivän kuluessa tehtiin.
L 58/42 3.3.2003 3. Kullan ja valuuttojen osalta sovelletaan seuraavia erityissäännöksiä: 2. Koronvaihtosopimukset, futuurit, korkotermiinit ja muut korkoinstrumentit kirjataan ja arvostetaan tase-erittäin. Nämä instrumentit käsitellään erillään taseessa olevista eristä. a) tiettyyn valuuttaan kohdistuvat liiketapahtumat, joista ei seuraa valuuttapositiomuutosta, muunnetaan euromääräisiksi sopimuspäivän tai maksun suorituspäivän kurssiin. Näillä liiketapahtumilla ei ole vaikutusta keskihintaan; 3. Taseen ulkopuolisista eristä aiheutuneet voitot ja tappiot käsitellään samalla tavalla kuin taseessa olevista eristä aiheutuneet voitot ja tappiot. b) valuuttoihin kohdistuvat liiketapahtumat, joista seuraa valuuttapositiomuutos, muunnetaan euromääräisiksi sopimuspäivän tai maksun suorituspäivän kurssiin; c) kassaan- ja kassastamaksut muunnetaan maksun suorituspäivän markkinakeskikurssia käyttäen; d) päivän aikana tehdyt nettomääräiset kulta- ja valuuttahankinnat lisätään edellisen päivän valuuttasaamisiin tai kullan määrään kunkin valuutan tai kullan sen päivän keskihintaa käyttäen uuden painotetun keskikurssin tai kullan painotetun keskihinnan määrittämiseksi. Nettomääräisen myynnin kohdalla realisoituneiden voittojen/tappioiden laskemisessa käytetään kunkin valuutan tai kullan edellisen päivän keskihintaa, joten nettomyynti ei vaikuta keskihintaan. Jos valuuttojen osto- ja myyntikurssit tai kullan osto- ja myyntihinnat päivän aikana poikkeavat toisistaan, ero johtaa realisoituneisiin voittoihin/tappioihin. Jos valuutta- tai kultapositio on alijäämäinen, toimitaan päinvastoin kuin edellä eli nettomääräinen myynti vaikuttaa keskihintaan ja nettohankinnat pienentävät valuuttapositiota senhetkisen painotetun keskikurssin tai kullan keskihinnan mukaan; 13 artikla Valuuttatermiinit 1. Termiinikaupat kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivän ja maksun suorituspäivän väliseksi ajaksi termiinikaupan avistakurssiin. Myyntivoitot ja -tappiot lasketaan ostojen ja myyntien päivittäisen nettouttamismenettelyn mukaisesti käyttäen valuuttaposition sopimuspäivän keskihintaa (kaksi tai kolme pankkipäivää tekopäivän jälkeen). Voittoja ja tappioita pidetään realisoitumattomina maksun suorituspäivään asti, ja ne käsitellään 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti. 2. Avista- ja termiinikurssien välinen erotus (korkoero) kirjataan siirtovelkoihin tai siirtosaamisiin suoriteperusteen mukaan sekä myyntien että ostojen kohdalla. 3. Maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset tilit peruutetaan. Mahdollinen jäljelle jäävä saldo siirretään vuosineljänneksen lopussa arvonmuutostililtä tuloslaskelmaan. e) valuuttakauppojen kustannukset ja muut yleisluontoiset kustannukset kirjataan tuloslaskelmaan. 4. Termiinikaupalla tehdyt ostot vaikuttavat valuuttaposition keskihintaan avistakurssiin kaksi tai kolme päivää kaupantekopäivän jälkeen, riippuen avistakaupankäynnin markkinakäytännöistä. IV LUKU TASEEN ULKOPUOLISIA ERIÄ KOSKEVAT KIRJANPITOPERIAATTEET 5. Termiinipositio arvostetaan samanaikaisesti saman valuutan avistaposition kanssa mahdollisten erojen tasoittamiseksi valuuttaposition sisällä. Mahdollinen nettotappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun se ylittää aiemmat arvonmuutostilille kirjatut arvostusvoitot; nettovoitto kirjataan arvonmuutostilille. 12 artikla Yleissäännöt 1. Valuuttatermiinit, valuuttaswapien termiinikaupat ja muut sellaiset valuuttainstrumentit, joissa vaihdetaan tietty valuuttamäärä toiseen valuuttaan tulevana ajankohtana, sisällytetään nettovaluuttapositioihin valuuttamääräisiä voittoja ja tappioita laskettaessa. 14 artikla Valuuttaswapit 1. Avistakaupat kirjataan taseeseen maksun suorituspäivänä. 2. Termiinikaupat kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivän ja maksun suorituspäivän väliseksi ajaksi termiinikauppojen avistakurssiin.
3.3.2003 L 58/43 3. Myynnit kirjataan tapahtumapäivän avistakurssiin, joten voittoa tai tappiota ei synny. 4. Avista- ja termiinikurssien välinen erotus (korkoero) kirjataan siirtovelkoihin tai siirtosaamisiin suoriteperusteen mukaan sekä myyntien että ostojen kohdalla. 7. Tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjattuja realisoitumattomia tappioita ei peruuteta seuraavina tilikausina, ellei sopimusta suljeta tai päätetä. Mahdollinen voitto kirjataan väliaikaistilille Muut varat, ja arvonmuutostilille merkitään samansuuruinen erä. 16 artikla 5. Maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset tilit peruutetaan. Koronvaihtosopimukset 6. Valuuttaposition keskihinnassa ei tapahdu muutoksia. 1. Koronvaihtosopimukset kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivänä. 7. Termiinipositio arvostetaan samanaikaisesti avistaposition kanssa. 2. Maksetut ja saadut korot kirjataan suoriteperusteen mukaan. Samaan koronvaihtosopimukseen liittyvät maksuvelvoitteet voidaan nettouttaa. 15 artikla Korkofutuurit 3. Valuuttamääräiset koronvaihtosopimukset vaikuttavat valuuttaposition keskihintaan, kun maksetut maksut ja saadut maksut eivät vastaa toisiaan. Valuuttaposition kasvaessa keskihinta muuttuu maksun erääntyessä. 1. Korkofutuurit kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivänä. 2. Alkumarginaali kirjataan erikseen erillisenä saamisena, mikäli kyseessä on rahatalletus. Jos talletus muodostuu arvopapereista, ne säilytetään taseessa sellaisinaan. 3. Vaihtelumarginaalin päivittäiset vaihtelut kirjataan taseeseen erikseen erilliselle tilille futuurin hintakehityksestä riippuen joko vastaaviin tai vastattaviin. Samaa menettelyä sovelletaan avoimen position sulkemispäivänä. Erillinen tili peruutetaan välittömästi menettelyn jälkeen, ja kaupan kokonaistulos kirjataan tulosvaikutteisesti riippumatta siitä, toimitetaanko arvopaperi. Mikäli arvopaperi toimitetaan, tulee osto tai myynti merkitä kirjanpitoon markkinahintaan. 4. Palkkiot kirjataan tuloslaskelmaan. 4. Kaikki koronvaihtosopimukset arvostetaan markkinahintaan (marked to market) ja muunnetaan tarvittaessa euromääräisiksi valuutan avistakurssiin. Tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjattuja realisoitumattomia tappioita ei peruuteta seuraavina tilikausina, ellei sopimusta suljeta tai päätetä. Realisoitumattomat arvostusvoitot kirjataan arvonmuutostilille. 5. Palkkiot kirjataan tuloslaskelmaan. 17 artikla Korkotermiinit 1. Korkotermiinit kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekohetkellä. 5. Euromääräiseksi muuntaminen tapahtuu tarvittaessa sopimuksen sulkemispäivän markkinakurssiin. Valuuttaposition kasvaessa keskihinta muuttuu sopimuksen sulkemispäivänä. 2. Maksun suorituspäivänä osapuolten välillä maksettava kompensaatio kirjataan tuloslaskelmaan maksun suorituspäivänä. Maksujen kirjaamisessa ei noudateta suoriteperustetta. 6. Päivittäisen arvostuksen vuoksi voitot ja tappiot kirjataan erikseen erillisille tileille. Vastaavaa-puolen erillinen tili edustaa tappiota ja vastattavaa-puolen erillinen tili voittoa. Realisoitumattomat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, ja tuotot kirjataan taseeseen erään Muut velat. 3. Mahdollisten valuuttamääräisten korkotermiinien kompensaatiot vaikuttavat kyseisen valuuttaposition keskihintaan. Kompensaatio muunnetaan euromääräiseksi maksun suorituspäivän avistakurssiin. Maksettujen ja saatujen maksujen välisestä erosta aiheutuva valuuttaposition kasvaminen muuttaa keskihintaa maksun eräpäivänä.
L 58/44 3.3.2003 4. Kaikki korkotermiinit arvostetaan markkinahintaan (marked to market) ja muunnetaan tarvittaessa euromääräisiksi valuutan avistakurssiin. Tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjattuja realisoitumattomia tappioita ei peruuteta seuraavina tilikausina, ellei sopimusta suljeta tai päätetä. Realisoitumattomat arvostusvoitot kirjataan arvonmuutostilille. Menetelmä B: a) arvopapereiden termiinikaupat kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivän ja maksun suorituspäivän väliseksi ajaksi termiinikaupan termiinikurssiin. Maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset tilit peruutetaan; 5. Palkkiot kirjataan tuloslaskelmaan. 18 artikla Arvopapereiden termiinikaupat b) arvopaperin vuosineljänneksen lopussa tapahtuvan arvostuksen pohjana on nettopositio, joka perustuu taseeseen sekä saman arvopaperin taseen ulkopuolisille tileille kirjattuihin myynteihin. Arvostusmuutos vastaa eroa nettopositiossa, kun se arvostetaan arvostushintaa käyttäen ja kun se arvostetaan taseposition keskihintaa käyttäen. Vuosineljänneksen lopussa termiinisopimuksiin sovelletaan edellä 7 artiklassa kuvattua arvostusprosessia. Arvostusmuutos vastaa erotusta avistahinnan ja takaisinostositoumusten keskihinnan välillä; Arvopapereiden termiinikaupat voidaan kirjata menetelmällä A tai menetelmällä B: Menetelmä A: c) termiinisopimukseen liittyvä myyntivoitto tai -tappio kirjataan sille tilikaudelle, jonka kuluessa sitoumus on annettu. Voitto/tappio vastaa erotusta alkuperäisen termiinihinnan ja taseposition keskihinnan välillä myyntihetkellä. Mikäli tasepositio ei ole riittävä, käytetään taseen ulkopuolisille tileille kirjattujen ostositoumusten keskihintaa. a) arvopapereiden termiinikaupat kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivän ja maksun suorituspäivän väliseksi ajaksi termiinikaupan termiinikurssiin; V LUKU VUOSITTAIN JULKAISTAVA TASE JA TULOSLASKELMA b) vaikutus arvopaperilajikohtaiseen keskihintaan alkaa vasta, kun maksu suoritetaan; termiinisopimuksiin liittyvien myyntien tulosvaikutus lasketaan maksun suorituspäivänä; c) maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset tilit peruutetaan ja mahdollinen saldo siirretään arvonmuutostililtä tuloslaskelmaan kredit-puolelle. Hankittu arvopaperi kirjataan eräpäivän avistahintaan (todellinen markkinahinta), ja ero alkuperäiseen termiinihintaan kirjataan realisoituneeksi voitoksi tai tappioksi; 19 artikla Kaavat 1. EKP:n vuosittain julkaistavan taseen kaava annetaan liitteessä III. 2. EKP:n julkaistavan tuloslaskelman kaava annetaan liitteessä IV. d) arvopapereiden ollessa valuuttamääräisiä ei kyseisen valuutan nettovaluuttaposition keskihinta muutu, mikäli EKP:llä on hallussaan kyseisen valuutan määräisiä varoja. Mikäli EKP:llä ei ole hallussaan valuuttaa, jonka määräinen termiinisopimuksella ostettava joukkovelkakirja on, ja valuuttaa joudutaan ostamaan, sovelletaan 11 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaisia valuutanostosäännöksiä; e) sopimuksen voimassaoloaikana termiinipositiot arvostetaan kukin erikseen termiinikaupan markkinahintaan. Vuoden lopussa arvostustappio kirjataan tuloslaskelmaan ja arvostusvoitto arvonmuutostilille taseeseen. Tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjattuja realisoitumattomia tappioita ei peruuteta seuraavina tilikausina, ellei sopimusta suljeta tai päätetä. VI LUKU LOPPUSÄÄNNÖKSET 20 artikla Sääntöjen kehittäminen, soveltaminen ja tulkinta 1. Kirjanpito- ja rahoitustulokomitea (AMICO) toimii EKPJ:n neuvottelufoorumina ja neuvoo johtokunnan välityksellä EKP:n neuvostoa EKPJ:n kirjanpitosääntöjen kehittämistä, soveltamista ja täytäntöönpanoa koskevissa kysymyksissä.
3.3.2003 L 58/45 2. Tätä päätöstä tulkittaessa tulee ottaa huomioon valmistelutyö, yhteisön lainsäädännössä yhdenmukaistetut kirjanpitoperiaatteet sekä yleisesti hyväksytty kansainvälinen kirjanpitotapa. 3. Mikäli tässä päätöksessä ei määrätä erityisestä kirjaamistavasta eikä EKP:n neuvosto päätä toisin, EKP noudattaa EKP:n toimintaan ja kirjanpitoon sovellettavia kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja siltä osin kuin ne eivät ole olennaisella tavalla ristiriidassa Euroopan yhteisön kirjanpitolainsäädännön kanssa. 21 artikla Kumoaminen Päätös EKP/2000/16 kumotaan. Kumottuun päätökseen tehtyjen viittausten katsotaan koskevan tätä päätöstä. 22 artikla Loppusäännökset 1. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003. 2. Tätä päätöstä sovelletaan myös EKP:n 31.12.2002 päivättyyn taseeseen sekä EKP:n tuloslaskelmaan 31.12.2002 päättyvällä tilikaudella, tämän vaikuttamatta 1 kohdan soveltamiseen. Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tehty Frankfurt am Mainissa 5 päivänä joulukuuta 2002. EKP:n puheenjohtaja Willem F. DUISENBERG
L 58/46 3.3.2003 LIITE I SANASTO Arvonmuutostileillä tarkoitetaan tasetilejä, joille kirjataan saamisen tai velan arvonmuutos korjatun hankintamenon ja tilikauden viimeisen päivän markkinahintaan tehdyn arvostuksen välillä, mikäli saamisen hankintameno on alhaisempi tai velan korkeampi kuin arvostus tilikauden viimeisen päivän markkinahintaan. Arvonmuutos sisältää mahdolliset erot niin hintojen noteerauksissa kuin markkinakoroissakin. Arvopapereiden termiinikaupoilla tarkoitetaan asiakaskaupan OTC-sopimuksia, joissa sitoudutaan tulevaisuudessa ostamaan tai myymään korkoa tuottava arvopaperi, tavallisesti joukkovelkakirja, tiettynä päivänä sopimushetkellä sovittuun hintaan. Automaattisella arvopapereiden lainausohjelmalla tarkoitetaan rahoitusoperaatiota, johon liittyy sekä takaisinosto- että takaisinmyyntitransaktioita ja jossa erityisvakuus lainataan yleisvakuutta vastaan. Näiden anto- ja ottolainaustransaktioiden tuloksena syntyy tuottoa, koska näiden kahden transaktion repokorot ovat erilaiset (eli saatu marginaali). Operaatio voidaan toteuttaa omaan lukuun (eli tätä vaihtoehtoa tarjoavaa pankkia pidetään lopullisena vastapuolena) tai edustajan välityksellä (eli tätä vaihtoehtoa tarjoava pankki toimii vain edustajana, ja lopullinen vastapuoli on laitos, jonka kanssa arvopaperilainaukset todellisuudessa toteutetaan). Diskontolla tarkoitetaan arvopaperin nimellisarvon ja hankintahinnan erotusta, kun hankintahinta on alhaisempi kuin nimellisarvo. Diskonttoinstrumentilla tarkoitetaan nollakorkoista arvopaperia, josta saatava tuotto syntyy pääoman arvonnoususta arvopaperin diskonttauksesta johtuen. Eräpäivällä tarkoitetaan päivää, jolloin nimellisarvo/pääoma erääntyy maksettavaksi täysimääräisenä. IRR:llä tarkoitetaan korkoa, jota käytettäessä arvopaperin arvo kirjanpidossa vastaa tulevan kassavirran nykyarvoa. ISIN-koodilla tarkoitetaan asiaankuuluvan toimivaltaisen viranomaisen instrumentille antamaa koodia. Jaksottamisella tarkoitetaan preemion/diskonton tai taseen vastaaviin merkittyjen erien arvonalenemisen kirjaamista määräajassa ja suunnitelman mukaisesti. Kassaperusteella (maksuperusteella) tarkoitetaan kirjaamisperustetta, jonka mukaan tapahtumat kirjataan maksun suorituspäivänä. Keskihinnalla tarkoitetaan jatkuvaa tai painotettua keskihintaa, joka saadaan lisäämällä jokaisen hankinnan yhteydessä hankintameno olemassaolevaan kirjanpitoarvoon, jolloin saadaan uusi painotettu keskihinta. Korkofutuurilla tarkoitetaan futuuripörssissä tehtyä termiinisopimusta, jossa sitoudutaan tulevaisuudessa ostamaan tai myymään korkoa tuottava arvopaperi kuten joukkovelkakirja tiettynä päivänä sopimushetkellä sovittuun hintaan. Arvopaperia ei yleensä toimiteta, vaan sopimus suljetaan ennen sovittua eräpäivää. Korkotermiinillä tarkoitetaan sopimusta, jossa kaksi osapuolta sopii teoreettiselle talletukselle tiettynä eräpäivänä maksettavasta korosta. Maksun suorituspäivänä toinen osapuolista maksaa kompensaatiota toiselle sen mukaan, miten suorituspäivän markkinakorko poikkeaa sovitusta korosta. (Valuuttojen välisellä) koronvaihtosopimuksella tarkoitetaan vastapuolen kanssa tehtyä sopimusta koronmaksuja edustavien kassavirtojen vaihtamisesta joko samassa valuutassa tai kahden eri valuutan välillä. Kytkentäverkostolla tarkoitetaan teknisiä perusrakenteita, järjestelyjä ja menettelyjä, jotka joko sisältyvät kansallisiin RTGSjärjestelmiin ja EKP:n maksumekanismiin tai soveltavat niitä, jotta maiden välisiä maksuja voidaan käsitellä TARGET-järjestelmässä. Käänteisoperaatiolla tarkoitetaan joko operaatiota, jossa keskuspankki ostaa (käänteinen repo) tai myy (repo) arvopapereita takaisinostosopimuksen perusteella, tai keskuspankin luotto-operaatiota vakuutta vastaan. Liiketoimikustannuksilla tarkoitetaan kustannuksia, jotka voidaan selkeästi yhdistää tiettyyn liiketapahtumaan.
3.3.2003 L 58/47 Maksun suorituspäivällä tarkoitetaan päivää, jona arvon lopullinen ja peruuttamaton siirto on viety asiaankuuluvan selvitysyhteisön kirjanpitoon. Suoritus voi tapahtua välittömästi (reaaliaikaisesti), saman päivän arvolla (päivän lopetus) tai sovittuna päivänä kaupantekopäivän jälkeen. Markkinahinnalla tarkoitetaan kulta-, valuutta- tai arvopaperi-instrumentin joko järjestäytyneillä (arvopaperipörssi) tai järjestäytymättömillä markkinoilla (esim. OTC-markkinoilla) muodostunutta hintaa, jossa ei tavallisesti oteta huomioon kertyneitä korkoja tai ostohyvitystä. Markkinakeskihinnalla tarkoitetaan arvopaperin ostokurssin ja myyntikurssin välistä keskipistettä. Markkinakeskikurssi perustuu tunnustettujen pörssimeklareiden tai pörssien noteerauksiin suuruusluokaltaan normaaleissa liiketapahtumissa, ja sitä käytetään arvostuksessa vuoden lopussa. Markkinakeskikurssilla tarkoitetaan EKP:n päivittäin klo 15.15 Suomen aikaa yhteispuhelun perusteella kirjaamia viitekursseja, joita käytetään vuoden lopussa suoritettavassa arvostamisessa. Osakkeilla tai osuuksilla tarkoitetaan osinkoja tuottavia arvopapereita (yritysten osakkeita ja arvopapereita, jotka ovat todisteena sijoituksesta osakerahastoon). Preemiolla tarkoitetaan arvopaperin nimellisarvon ja hankintahinnan erotusta, kun hankintahinta ylittää nimellisarvon. Puhtaalla hinnalla tarkoitetaan transaktiohintaa, joka sisältää hintaan kuuluvat liiketoimikustannukset mutta ei ostohyvityksiä tai kertyneitä korkoja. Rahastoilla tarkoitetaan jakokelpoisista voitoista siirrettyä summaa, jota ei ole kohdennettu kattamaan mitään tilinpäätöspäivänä tiedossa olevaa velkaa, ennalta aavistettavaa menoa tai saatavien arvossa tapahtuvaa laskua. Rahoitusomaisuudella tarkoitetaan seuraavanmuotoisia saatavia: i) rahaa, tai ii) sopimukseen perustuvaa oikeutta saada rahaa tai muita rahoitusinstrumentteja toiselta yritykseltä, iii) sopimukseen perustuvaa oikeutta vaihtaa rahoitusinstrumentteja toisen yrityksen kanssa ehdoin, joiden voidaan odottaa olevan suotuisat, tai iv) toisen yrityksen osakkeita tai osuuksia (rahoitusomaisuusarvopapereita). Realisoitumattomilla voitoilla/tappioilla tarkoitetaan saamisten arvostuksesta aiheutuvia voittoja/tappioita suhteessa niiden korjattuun hankintahintaan. Realisoituneilla voitoilla/tappioilla tarkoitetaan tase-erien myyntihinnan ja korjatun hankintahinnan välisestä erosta aiheutuvia voittoja/tappioita. Saamisilla tarkoitetaan yrityksen hallussa aikaisempien tapahtumien vaikutuksesta olevaa varallisuutta, josta odotetaan koituvan liikelaitokselle taloudellista etua tulevaisuudessa. Selvityksellä tarkoitetaan toimintaa, jonka seurauksena syntyy velvoitteita siirrettäessä varoja tai omaisuutta kahden tai useamman osapuolen välillä. Eurojärjestelmän sisäisessä kaupankäynnissä selvityksellä viitataan kansallisten keskuspankkien välisten nettosaamisten/nettovelkojen eliminointiin, ja se edellyttää omaisuuden siirtoa. Takaisinmyyntisopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jossa käteisen rahan haltija sopii ostavansa arvopapereita ja myyvänsä ne takaisin sovittuun hintaan joko vaadittaessa, tietyn ajan kuluttua tai tietyssä tilanteessa. Repokauppa voidaan sopia myös kolmannen osapuolen välityksellä ( kolmikantarepo ). TARGET-järjestelmällä (Trans-European Automated Real-time Gross settlement Express Transfer system) tarkoitetaan maksujärjestelmää, johon kuuluu yksi RTGS-järjestelmä (reaaliaikainen bruttomaksujärjestelmä) kustakin kansallisesta keskuspankista, EKP:n maksumekanismi ja kytkentäverkosto. Tasapoistolla tarkoitetaan, että poisto/jaksotus tietylle ajanjaksolle saadaan siten, että hyödykkeen hankintahinta vähennettynä arvioidulla jäännösarvolla jaetaan sen arvioidulla taloudellisella käyttöiällä ajan mukaan suhteellisesti.
L 58/48 3.3.2003 Transaktiohinnalla tarkoitetaan osapuolten sopimuksen tekohetkellä sopimaa hintaa. Valuuttasaamisilla tarkoitetaan valuuttakohtaista nettovaluuttapositiota. Tässä määritelmässä erityisnosto-oikeudet (SDR) katsotaan erilliseksi valuutaksi. Valuuttaswapilla tarkoitetaan valuutan ostoa/myyntiä avistakauppana jotakin muuta valuuttaa vastaan (avistapää) ja saman määrän samanaikaista myyntiä/ostamista takaisin termiinikauppana (termiinipää). Valuuttatermiinillä tarkoitetaan sopimusta, jossa sitoudutaan ostamaan tai myymään tietty määrä valuuttaa ennalta sovittuun hintaan jotakin toista, yleensä kotimaista, valuuttaa vastaan tiettynä tulevana päivänä enemmän kuin kaksi pankkipäivää sopimuspäivän jälkeen. Valuutan termiinikurssi määräytyy sopimuspäivän avistakurssin perusteella siten, että siihen lisätään tai siitä vähennetään sovittu preemio/diskontto. Varauksilla tarkoitetaan ennen tilikauden tuloksen laskemista erilleen siirrettyä summaa, jolla varaudutaan tiedossa oleviin tai ennalta aavistettaviin velkoihin tai riskeihin, joiden täsmällistä määrää ei voida määrittää (ks. Rahastot ). Velkoja ja maksuja varten tehdyillä varauksilla ei voi korjata saamisten arvoa. Velalla tarkoitetaan yritykselle aikaisempien tapahtumien vaikutuksesta syntynyttä nykyistä vastuuta ja velvoitetta, jonka suorituksen odotetaan johtavan taloudellista etua edustavien varojen ulosvirtaukseen liikelaitoksesta. Vieraalla pääomalla (financial liabilities) tarkoitetaan oikeudellista velvoitetta luovuttaa rahaa tai muita rahoitusinstrumentteja toiselle yritykselle tai vaihtaa rahoitusinstrumentteja toisen yrityksen kanssa ehdoin, joiden voidaan odottaa olevan epäsuotuisat.
3.3.2003 L 58/49 LIITE II TASEEN SISÄLTÖÄ JA ARVOSTAMISTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET Huomautus: numerointi viittaa liitteessä III esitettyyn tasekaavaan. VASTAAVAA Tase-erä Tase-erien sisältöluokat Arvostusperiaate 1. Kulta ja kultasaamiset Fyysinen kulta (eli kultaharkot, kultarahat, kultadubleet, kultakimpaleet), joko varastoitu tai matkalla. Investointikulta (ei-fyysinen kulta) avistatileillä (ilman irtisanomisaikaa tai nostorajoituksia), määräaikaistilit, ja seuraavanlaisista liiketoimista aiheutuvat kultasaamiset: kultapitoisuuden muuttumiset ja kultaswapit (kullan sijaintipaikan swapit tai laatuswapit), joissa luovutusajankohdan ja vastaanottoajankohdan väliin jää vähintään yksi pankkipäivä Markkinahintaan 2. Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolella olevilta vastapuolilta (mukaan lukien kansainväliset ja ylikansalliset liikelaitokset sekä euroalueeseen kuulumattomat keskuspankit) 2.1. Saamiset IMF:ltä a) Varanto-osuuteen kuuluvat nosto-oikeudet (netto) Kansallinen kiintiö, josta vähennetään IMF:n hallussa olevat euromääräiset talletukset. IMF:n tili 2 (hallinnollisten kulujen eurotili) voidaan joko vähentää tässä tai se voidaan kirjata erään Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle b) Erityiset nosto-oikeudet Erityiset nosto-oikeudet (brutto) c) Muut saamiset GAB-rahoitusjärjestelyt, erityisiin lainajärjestelyihin kuuluvat lainat, köyhyyden vähentämisen ja kasvun nopeuttamisen ohjelman (PRGF) piiriin kuuluvat talletukset a) Varanto-osuuteen kuuluvat nosto-oikeudet (netto), muuntamisessa käytetään vuoden viimeisen päivän b) Erityiset nosto-oikeudet, muuntamisessa käytetään vuoden viimeisen päivän c) Muut saamiset, muuntamisessa käytetään vuoden viimeisen päivän 2.2. Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja muut valuuttamääräiset saamiset a) Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat luotot, takaisinmyyntisopimukset b) Arvopaperisijoitukset (eivät kuitenkaan kantaosakkeet, voitto-osuudet ja muut vastaavien erään Muu rahoitusomaisuus kuuluvat arvopaperit) euroalueen ulkopuolelle Euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseenlaskemat jälkimarkkinakelpoiset joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjalainat, rahamarkkinapaperit a) Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa, muuntamisessa käytetään vuoden viimeisen päivän b) (Jälkimarkkinakelpoiset) arvopaperit Markkinahintaan ja vuoden viimeisen päivän käyttäen c) Valuuttamääräiset lainat (talletukset) Euroalueen ulkopuolella oleville myönnetyt lainat ja euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseenlaskemat ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit (eivät kuitenkaan kantaosakkeet, voitto-osuudet ja muut vastaavien erään Muu rahoitusomaisuus kuuluvat arvopaperit) c) Valuuttamääräiset lainat Talletukset nimellisarvoon, ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit hankintahintaan. Molempien muuntamisessa käytetään vuoden viimeisen päivän.
L 58/50 3.3.2003 Tase-erä Tase-erien sisältöluokat Arvostusperiaate d) Muut valuuttamääräiset saamiset Setelit ja metallirahat euroalueen ulkopuolelta d) Muut valuuttamääräiset saamiset, muuntamisessa käytetään vuoden viimeisen päivän 3. Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta a) Arvopaperit Jälkimarkkinakelpoiset joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjalainat, rahamarkkinapaperit (eivät kuitenkaan kantaosakkeet, voitto-osuudet ja muut vastaavien erään Muu rahoitusomaisuus kuuluvat arvopaperit) a) (Jälkimarkkinakelpoiset) arvopaperit Markkinahintaan ja vuoden viimeisen päivän käyttäen b) Muut saamiset Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit (eivät kuitenkaan kantaosakkeet, voitto-osuudet ja muut vastaavien erään Muu rahoitusomaisuus kuuluvat arvopaperit), myönnetyt lainat, talletukset, takaisinmyyntisopimukset, sekalainen luotonanto b) Muut saamiset Talletukset nimellisarvoon, ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit hankintahintaan. Molempien muuntamisessa käytetään vuoden viimeisen päivän 4. Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta 4.1. Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja lainat a) Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat luotot. Euromääräisten arvopapereiden hoitoon liittyvät takaisinmyyntisopimukset a) Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa b) Arvopaperisijoitukset (lukuunottamatta kantaosakkeita, voitto-osuuksia ja muita vastaavien erään Muu rahoitusomaisuus kuuluvia arvopapereita) euroalueen ulkopuolelle Euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseenlaskemat jälkimarkkinakelpoiset joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjalainat ja rahamarkkinapaperit b) Jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Vuoden viimeisen päivän markkinahintaan c) Myönnetyt lainat (talletukset) euroalueen ulkopuolelle Euroalueen ulkopuolella oleville myönnetyt lainat ja euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseenlaskemat ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit c) Myönnetyt lainat (talletukset) euroalueen ulkopuolelle Talletukset nimellisarvoon, ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit hankintahintaan. d) Euroalueen ulkopuolisten tahojen liikkeeseenlaskemat arvopaperit Ylikansallisten tai kansainvälisten organisaatioiden (esim. Euroopan investointipankki) liikkeeseenlaskemat arvopaperit organisaation maantieteellisestä sijainnista riippumatta d) Euroalueen ulkopuolisten tahojen liikkeeseenlaskemat arvopaperit Vuoden viimeisen päivän markkinahintaan 4.2. ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat saamiset Luotonanto ERM II:n ehdoilla 5. Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset luotot euroalueen luottolaitoksille Erät 5.1 5.5: Asiakirjassa Yhteinen rahapolitiikka euroalueella yleisasiakirja EKPJ:n rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä kuvattuihin rahapolitiikan välineisiin liittyvät liiketoimet
3.3.2003 L 58/51 Tase-erä Tase-erien sisältöluokat Arvostusperiaate 5.1. Perusrahoitusoperaatiot Säännölliset likviditeettiä lisäävät käänteisoperaatiot, jotka toteutetaan viikoittain ja joissa sovellettava normaali juoksuaika on kaksi viikkoa tai takaisinostohintaan 5.2. Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot Säännölliset likviditeettiä lisäävät käänteisoperaatiot, jotka toteutetaan kuukausittain ja joissa sovellettava normaali juoksuaika on kolme kuukautta tai takaisinostohintaan 5.3. Käänteiset hienosäätöoperaatiot Käänteisoperaatiot, joilla hienosäädetään markkinoita tarvittaessa tai takaisinostohintaan 5.4. Käänteiset rakenteelliset operaatiot Käänteisoperaatiot, joilla pyritään vaikuttamaan eurojärjestelmän rakenteelliseen asemaan rahoitussektoriin nähden tai takaisinostohintaan 5.5. Maksuvalmiusluotot Osa eurojärjestelmän maksuvalmiusjärjestelmää, jossa vastapuolet voivat saada yön yli -likviditeettiä vakuuskelpoisia arvopapereita vastaan etukäteen vahvistetulla korolla tai takaisinostohintaan 5.6. Vakuutuksien muutospyyntöihin liittyvät luotot Luottolaitoksille myönnetyt lisäluotot, jotka aiheutuvat näille luottolaitoksille aiemmin myönnettyjen luottojen vakuutena olevien arvopaperien arvonnoususta tai hankintahintaan 6. Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat luotot, vastaavien erään euromääräiset arvopaperit euroalueelta kuuluvien arvopaperisalkkujen hoitoon liittyvät takaisinmyyntisopimukset (mukaan lukien euroalueen jäsenvaltioiden aikaisemmin valuuttavarantoihin luettavat, nykyisin euromääräiset erät) ja muut saamiset. Kirjeenvaihtajapankkimallin tilit ei-kotimaisissa euroalueen luottolaitoksissa. Muut saamiset ja operaatiot, jotka eivät liity eurojärjestelmän rahapoliittisiin operaatioihin tai hankintahintaan 7. Euromääräiset arvopaperit euroalueelta Jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit (joita on mahdollista käyttää rahapoliittisissa operaatioissa, eivät kuitenkaan kantaosakkeet, voitto-osuudet ja muut vastaavien erään Muu rahoitusomaisuus kuuluvat arvopaperit): euromääräiset jälkimarkkinakelpoiset joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjalainat, rahamarkkinapaperit (mukaan lukien julkisyhteisöjen liikkeeseenlaskemat arvopaperit ajalta ennen EMUa); hienosäätötarkoituksessa hankitut EKP:n velkasitoumukset Vuoden viimeisen päivän markkinahintaan 8. Euromääräiset saamiset julkisyhteisöiltä Saamiset julkisyhteisöiltä ajalta ennen EMUa (ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit, lainat) Talletukset nimellisarvoon, ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit hankintahintaan 9. Eurojärjestelmän sisäiset saamiset
L 58/52 3.3.2003 Tase-erä Tase-erien sisältöluokat Arvostusperiaate 9.1. EKP:n velkasitoumusten liikkeeseenlaskun perusteella annettuihin velkakirjoihin liittyvät saamiset Vain EKP:n taseessa. Kansallisten keskuspankkien antamat velkakirjat EKP:n velkasitoumuksia koskevien back-toback-sopimusten perusteella 9.2. Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmän sisällä liittyvät saamiset EKP:n liikkeeseen laskemiin seteleihin liittyvät, euroseteleiden liikkeeseenlaskusta 6 päivänä joulukuuta 2001 tehdyn päätöksen EKP/2001/15 ( 1 ) mukaiset saamiset 9.3. Muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto) a) TARGET-tilien ja kansallisten keskuspankkien vastaavien tilien saldoista aiheutuvat nettosaamiset (eli saamisten ja velkojen yhteismäärä), ks. myös vastattavien erä muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto) a) b) Muut mahdolliset eurojärjestelmän sisäiset saamiset, myös EKP:n rahoitustulon väliaikainen jakaminen kansallisille keskuspankeille b) 10. Selvitettävänä olevat erät Selvitystilien saldot (saamiset), mukaan lukien selvitettävänä olevat sekit 11. Muut saamiset 11.1. Euroalueen metallirahat Eurokolikot 11.2. Aineellinen ja aineeton käyttöomaisuus Maa-alueet ja rakennukset, kalusto (mukaan lukien atklaitteistot), ohjelmistot Hankintahintaan poistot vähennettyinä. Poistojen jaksotus: Tietokoneet ja niihin liittyvät laitteet ja ohjelmistot sekä moottoriajoneuvot: 4 vuotta Kalusto ja rakennelmat: 10 vuotta Rakentaminen ja aktivoidut suurehkot kunnostusmenot: 25 vuotta Menojen aktivoinnissa raja-arvo: (mikäli meno ilman arvonlisäveroa jää alle 10 000 euron, sitä ei aktivoida)
3.3.2003 L 58/53 Tase-erä Tase-erien sisältöluokat Arvostusperiaate 11.3. Muu rahoitusomaisuus 11.4. Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot 11.5. Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Kantaosakkeet, voitto-osuudet ja sijoitukset tytäryhtiöihin. Eläke- ja henkilöstörahastoihin liittyvät sijoitussalkut. Lakisääteisistä syistä hallussa pidetyt talletukset ja kansallisten keskuspankkien omaan lukuunsa harjoittama sijoitustoiminta, jolla on jokin erityinen tarkoitus, kuten korvamerkityt, erään pääoma ja rahastot kirjattaviksi soveltuvat salkut tai korvamerkityt salkut, jotka edustavat pysyviä investointeja (rahoitusomaisuuteen luettava käyttöomaisuus). Tähän erään kuuluvien salkkujen hoitoon liittyvät takaisinmyyntisopimukset luottolaitosten kanssa Valuuttatermiinien, valuuttaswapien ja muiden swap-sopimusten, korkofutuurien ja korkotermiinien arvostuksen tulokset Toteutuneet tulot, joista ei ole saatu maksua. Maksetut ennakot ja maksetut kertyneet korot ( 2 ) 11.6. Sekalaiset erät Ennakot, lainat, muut vähämerkityksiset erät. Vakuudettomat lainat (loans on a trust basis). Asiakkaiden kultatalletuksiin liittyvät investoinnit. EKP:n euroseteleistä saaman tulon väliaikainen jakaminen kansallisille keskuspankeille a) Jälkimarkkinakelpoiset kantaosakkeet Markkinahintaan b) Voitto-osuudet ja epälikvidit kantaosakkeet Hankintahintaan c) Sijoitukset tytäryhtiöihin tai merkittävät osuudet yhtiöissä Omaisuuden nettoarvoon d) (Jälkimarkkinakelpoiset) arvopaperit Markkinahintaan e) Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintahintaan f) Muut kuin luovutettaviksi tarkoitetut varat Hankintahintaan Preemiot/diskontot jaksotetaan. Osakkeiden ja osuuksien osalta yksityiskohtaiset säännöt on esitetty tämän päätöksen 9 artiklassa Instrumenttien nettoaseman termiinikurssin ja spotkurssin ero käyttäen valuutan, muuntamisessa käytetään /hankintahintaan Asiakkaiden kultatalletuksiin liittyvät investoinnit Markkinahintaan 12. Tilikauden tappio ( 1 ) EYVL L 337, 20.12.2001, s. 52. ( 2 ) Arvopaperia ostettaessa mukana siirtyneet kertyneet korot.
L 58/54 3.3.2003 VASTATTAVAA Tase-erä Tase-erien sisältöluokat Arvostusperiaate 1. Liikkeessä olevat setelit EKP:n päätöksen EKP/2001/15 mukaisesti liikkeeseen laskemat setelit 2. Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille Erät 2.1, 2.2, 2.3 ja 2.5: Asiakirjassa Yhteinen rahapolitiikka euroalueella yleisasiakirja EKPJ:n rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä tarkoitetut euromääräiset talletukset 2.1. Sekkitilit (ml. vähimmäisvarantotalletukset) Perussäännön mukaisesti vähimmäisvarantovelvoitteen alaisten rahalaitosten luetteloon kuuluvien luottolaitosten euromääräiset tilit. Erään kuuluvat ensisijaisesti vähimmäisvarantotalletusten tilit 2.2. Talletusmahdollisuus Yön yli -talletukset etukäteen vahvistetulla korolla (maksuvalmiusjärjestelmässä) 2.3. Määräaikaistalletukset Perintä likviditeetin sitomistarkoituksessa hienosäätöoperaatioiden johdosta 2.4. Käänteiset hienosäätöoperaatiot Rahapolitiikkaan liittyvät liiketapahtumat, joiden tarkoituksena on likviditeetin sitominen tai takaisinostohintaan 2.5. Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät talletukset Luottolaitosten talletukset, jotka tehdään näille luottolaitoksille myönnettyjen luottojen vakuutena olevien arvopapereiden arvon laskun vuoksi 3. Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille Repo-operaatiot samanaikaisten, vastaavien erään euromääräiset arvopaperit euroalueelta kuuluvien arvopaperisalkkujen hoitoon liittyvien takaisinmyyntisopimusten yhteydessä. Muut eurojärjestelmän rahapolitiikkaan liittymättömät operaatiot. Ei luottolaitosten sekkitilejä. tai takaisinostohintaan 4. EKP:n liikkeeseen laskemat velkasitoumukset Vain EKP:n taseessa. Asiakirjassa Yhteinen rahapolitiikka euroalueella yleisasiakirja EKPJ:n rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä tarkoitetut velkasitoumukset. Diskonttopapereita, jotka lasketaan liikkeeseen likviditeetin sitomistarkoituksessa. 5. Euromääräiset velat muille euroalueella oleville 5.1. Julkisyhteisöt Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat talletukset