Ohje laboratorioille viranomaisnäytteiden tiedonsiirrosta (VATI 2B)

Ohje laboratorioille viranomaisnäytteiden tiedonsiirrosta (VATI 2B)

Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Analyysitietojen siirtopalvelu... 2 2.1 Tekninen toteutus... 2 2.2 Analyysitietojen siirtopalvelun käyttö, sertifikaatit... 3 3 Koodistot... 4 3.1 YHTI: Talous- ja uimavesien koodit (SYKE:n määrityskoodisto)... 4 3.1.1 Puuttuvan DB-koodin haku... 5 3.1.2 Yksikkö ja tuloksen ilmoittaminen... 7 3.2 Eviran analyysikoodisto (elintarvikkeet)... 9 3.2.1 Kemialliset menetelmät... 9 3.2.2 Mikrobiologiset menetelmät... 10 3.2.3 Muut kuin elintarvikenäytteet (pintanäytteet)... 10 3.2.4 Puuttuvan elintarvikemenetelmän tai yksikön lisääminen analyysikoodistoon... 10 3.3 Elintarvikevalvontanäytteiden luokittelukoodisto... 11 3.3.1 Elintarvikevalvontanäytteiden sanallinen kuvaus... 12 4 Tietojen syöttäminen analyysitietojen siirtopalveluun... 13 4.1 Talous- ja uimavesivalvonnan näytteet... 14 4.2 Elintarvikevalvonnan näytteet... 14 4.2.1 Kemialliset tutkimukset... 14 4.2.2 Mikrobiologiset analyysit... 15 4.2.3 Aistinvarainen analyysi... 15 4.2.4 Osanäytteet... 15 5 Analyysien alihankinta... 17 6 Virheelliset tulokset... 17 Liite 1. Tiedonsiirrossa tarvittavat tunnisteet ja niistä eri järjestelmissä käytettävät termit.... 18 1

1 Johdanto Valvira ja Evira ovat yhdessä Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskuksen (MML/Mitpa) kanssa toteuttaneet palvelun näytetietojen siirtämiseksi sähköisesti laboratoriojärjestelmistä viranomaisjärjestelmiin eli kuntien valvontatietojärjestelmiin ja sieltä keskitettyyn tietovarastoon. Tällä hetkellä laboratorioiden on mahdollista toimittaa sähköisen palvelun kautta näytetiedot ja tutkimustulokset talousvettä toimittavien laitosten vedenjakelualueiden, uimarantojen ja allasvesien viranomaisnäytteistä sekä elintarvikevalvonnan yhteydessä otetuista viranomaisnäytteistä. Myöhemmin palvelun kautta on mahdollista siirtää myös mm. elintarvikelain 40 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvien omavalvontanäytteiden tiedot. Näytetiedonsiirron sähköistämisellä on tarkoitus vähentää lakisääteiseen tiedonkeruuseen ja raportointiin käytettävää aikaa niin viranomaistahoilla kuin laboratorioissakin sekä luoda alue- ja keskushallinnon viranomaisille työväline, jolla he voivat ohjata ja suunnitella valvontaa tehokkaasti, oikea-aikaisesti ja kohdennetusti. Tämä ohje on tarkoitettu vesien (talous-, uimaranta-, uima-allavesi) tai elintarvikkeiden viranomaisnäytteitä tutkiville laboratorioille. Ohjeessa on esitelty analyysitulosten sähköiseen tiedonsiirtoon liittyvät koodistot sekä kerrottu tulosten siirtämisessä vaadittavista tiedoista ja käytännöistä. 2 Analyysitietojen siirtopalvelu Analyysitietojen siirtopalvelu on tarkoitettu analyysitulosten ja näytteeseen liittyvien tietojen siirtämiseen laboratorioiden tietojärjestelmistä analyysitietoja käyttäviin järjestelmiin (esim. kunnan valvontatietojärjestelmä). Palvelun voi ottaa käyttöön, jos järjestelmien välillä ei vielä ole muuta sähköistä tiedonsiirtoratkaisua. Analyysitietojen siirtopalvelun tekninen dokumentaatio löytyy osoitteesta: http://koodisto-testi.mmmtike.fi/rajapintadoc/analyysisiirto/latest/ 2.1 Tekninen toteutus Analyysitulokset ja näytteeseen liittyvät tiedot siirretään laboratorioiden tietojärjestelmistä analyysitietoja käyttäviin viranomaisjärjestelmiin rajapintana toimivan analyysitietojen siirtopalvelun kautta. Tiedot siirtyvät palvelun kautta ensin MML/Mitpan ympäristössä sijaitsevaan välivarastoon, josta kunnan tietojärjestelmä hakee tiedot esitäytettyinä lomakkeina. Kunnan viranomainen täydentää omassa järjestelmässään näytteitä koskevat tiedot (mm. ottaa kantaa mahdollisiin poikkeamiin). Tämän jälkeen tiedot lähetetään keskitettyyn järjestelmään (KUTI-YHTI), josta ne siirtyvät tietovarastoon ja ovat esimerkiksi Eviran, Valviran, THL:n ja AVI:n saatavilla. Jatkossa myös laboratorioiden on mahdollista päästä näkemään keskitetyn järjestelmän valtakunnallisia valvontatutkimustietoja. Näytetietojen sähköisen tiedonsiirron kulku on esitetty oheisessa kuvassa 1. Tiedonsiirto Povet-, Pivet- ja Veeti -järjestelmiin ei vielä ole käytössä, mutta rajapinnan määrittelyssä on huomioitu myös näiden järjestelmien tarpeita. 2

Näytetietojen sähköisen tiedonsiirron kulku Laboratorion tietojärjestelmä Analyysitietojen siirtopalvelu Rajapinta ja tietojen välivarasto KUTI-YHTI2 rajapinta Kunnan tietojärjestelmä KUTI-YHTI2 rajapinta Keskitetty KUTI-YHTI Eviran raportointipalvelin Syken analyysikoodisto Foodex2 Analyysikoodisto Kuva 1. Näytetietojen sähköisen tiedonsiirron prosessi 2.2 Analyysitietojen siirtopalvelun käyttö, sertifikaatit Analyysitietojen siirtopalvelun käyttö vaatii laboratorioilta tunnistautumista sertifikaatin avulla. Hakemuslomake laboratoriokohtaista käyttäjätunnusta varten sekä sertifikaattitiedoston luomista koskeva ohje löytyy internet-osoitteesta http://koodistotesti.mmmtike.fi/rajapintadoc/analyysisiirto/latest/. Lomake ja sertifikaattitiedosto toimitetaan Eviraan (kuti@evira.fi), josta saa tarvittaessa ohjeita lomakkeen täyttämiseen. Laboratorion on selvitettävä/pyydettävä laboratoriojärjestelmätoimittajaa selvittämään tekniset mahdollisuudet laboratorion analyysitietojen siirtopalvelun käyttöönotosta sähköisessä tiedonsiirrossa: 1) jos siirto ei ole teknisesti mahdollista, on selvitettävä mitä toimenpiteitä sähköinen tiedonsiirto vaatii järjestelmältä, 2) jos siirto on jo teknisesti mahdollista voi laboratorio ottaa siirtopalvelun käyttöön. Laboratorion järjestelmätoimittajan on testattava sähköistä tiedonsiirtoa järjestelmällään 1) jos testausta ei ole tehty, järjestelmätoimittaja tarvitsee testausta varten sertifikaatin MML/Mitpasta (anna.toivonen@maanmittauslaitos.fi) 2) jos testaus on tehty, laboratorio voi hakea Evirasta varsinaista sertifikaattia (kuti@evira.fi) tietojen sähköistä siirtämistä varten ja aloittaa siirrot. 3

3 Koodistot Analyysitietojen siirtopalvelussa on sovittu käytettävän YHTI:n puolella SYKEn ylläpitämää DBkoodistoa ja KUTI:n puolella Eviran ylläpitämää analyysikoodistoa. Lisäksi elintarvikkeiden luokitteluun käytetään Eviran ylläpitämään foodex-koodistoa. Analyysitietojen siirtopalvelussa käytössä olevat koodistot löytyvät edellä kohdassa 2 mainitusta internet-osoitteesta exceltaulukkona. Samassa tiedostossa on sekä vesimenetelmien että elintarvikemenetelmien koodit. 3.1 YHTI: Talous- ja uimavesien koodit (SYKE:n määrityskoodisto) Suomen ympäristökeskus (SYKE) ylläpitää vesianalyysien määrityskoodistoa ns. DB-koodistoa. Tällä koodistolla tarkoitetaan ympäristöhallinnossa epäorgaanisista, orgaanisista, fysikaalisista, biologisista ja mikrobiologisista mittauksista käytettäviä koodeja. DB-koodisto löytyy SYKE:n Avoin tieto-palvelun ympäristötietojärjestelmistä (http://www.syke.fi/avointieto) ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertasta. Järjestelmän käyttö vaatii rekisteröitymistä. DB koodisto sisältää tarpeen mukaan luotuja koodiyhdistelmiä, jotka sisältävät suure-, esikäsittelyja määritysmenetelmäkoodeja. Esikäsittelykoodeja voi yhdessä määrityskoodissa olla maksimissaan neljä. Kukin määrityskoodi saa yksilöivän numeron, DB numeron, jota käytetään tietojärjestelmissä yksilöimään määritys, taulukossa 1 on esimerkkinä urealle järjestelmästä löytyvät koodit. Taulukko 1. DB-koodistosta löytyvät koodit urealle. DBnro DB-koodi Suure Esikäsittely Määritysmenetelmä 1287 UREA;;LCM Urea 1060 UREA;;SP Urea 3101 UREA;D21;SP Urea Entsyymikäsittely 1061 UREA;F8;SP Urea Suodatus, lasikuitu < 70 g/m², GF/A Nestekromatografia, massaspektrometri Spektrometria, FIA, kolorimetrinen Spektrometria, FIA, kolorimetrinen Spektrometria, FIA, kolorimetrinen Yksikkö, luonnonvesi µg/l µg/l µg/l Yksikkö, talousvesi mg/l mg/l mg/l mg/l DB-koodi muodostuu kolmesta osasta: SUURE ; ESIKÄSITTELY ; MÄÄRITYSMENELMÄ 1. Suure: Fysikaalinen ilmiö, kemiallinen aine tai mikrobien lukumäärä 2. Esikäsittely: Näytteen käsittelymenetelmä, mikrobiologiassa viljelytekniikka, kasvatusalusta ja -olosuhteet 3. Määritys: Mittausmenetelmä, mikrobiologiassa varmistustestit Esim. UREA;;LCM ja UREA;D21;SP Selitykset koodistossa käytetyistä lyhenteistä löytyy myös Hertasta (Koodilistat sivulta kohdasta Laboratoriotoimintaan liittyvät koodit ), esim. LCM = Nestekromatografia, massaspektrometri, D21 = Entsyymikäsittely ja SP = Spektrometria, FIA, kolorimetrinen (selitteet myös englanniksi). 4

Analyysitietojen siirtopalveluun on lisäksi luotu kaksi määrityskoodia, joita ei ole DB-koodistossa. Nämä koodit ovat maulle ja hajulle, jotka arvioidaan viranomaisvalvontatutkimuksissa aistinvaraisesti eikä niille ole määritelty mitään tiettyjä vaatimuksia lainsäädännössä (STMa 1352/2015 ja 401/2001). Koodi Suure Tuloksen ilmoittaminen Lainsäädännön vaatimus: ODOUR TASTE Haju Maku Tulos ilmoitetaan sanallisesti ei epätavallisia muutoksia ja käyttäjien hyväksyttävissä 3.1.1 Puuttuvan DB-koodin haku Jos laboratorion käyttämälle määritysmenetelmälle ei löydy koodia, on sitä haettava SYKE:ltä ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertasta (kts. ed. 3.1). Hakemuslomake löytyy Hertan Koodilistat/Yhteiset alasivulta, lomake lähetetään SYKE:lle. SYKE opastaa tarkemmin koodin hakemisessa (dbkoodi@ymparisto.fi). Haettaessa uutta koodia on asiasta informoitava myös Valviraa (yhti@valvira.fi) ja Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskusta (Mitpa anna.toivonen@maanmittauslaitos.fi). Jotta uusi koodi saadaan siirrettyä analyysitietojen siirtopalveluun, on laboratorion ilmoitettava uuden koodin luonnista Mitpalle (anna.toivonen@maanmittauslaitos.fi). DB-koodihakemuksessa on valittava koodiryhmä, joka on: Orgaaninen Epäorgaaninen Biologinen Fysikaalinen Mikrobiologinen Myös näytetyyppi on määritettävä: Luonnonvesi Talousvesi Kiinteä (ei käytetä vesille) Kaasu (ei käytetä vesille) Koodia haettaessa voi valita joko talous- tai luonnonveden. Seuraavaksi hakemuksessa pitää selvittää määritysmenetelmä, kuvata suure, esikäsittely ja määritys sekä antaa käytettävä yksikkö. Vaikka lomakkeella määritysmenetelmän kohdalla on myös vaihtoehtona standardi, ei sitä käytetä. Pääsääntöisesti, etenkin kemiallisten muuttujien osalta, hakemukseen kirjataan analyytti, mahdolliset esikäsittelyt ja detektointi. Tällöin koodista ei tule liian tiukka ja laboratorion menetelmämodifioinnit ovat mahdollisia ilman, että jokaista muutosta varten tarvitaan uusi koodi. Poikkeuksena on sovittu SYKE:n kanssa, että talous- ja uimavesiä koskevissa mikrobiologisissa määrityksissä voidaan DB-koodiston määritysmenetelmänä ilmoittaa standardimenetelmä (lainsäädännön vaatimus). Seuraavassa taulukossa (taulukko 2) on esitetty DB-koodistosta löytyvät standardeihin perustuvat mikrobiologiset muuttujien määritysmenetelmät ja niitä vastaavat koodit, joita käytetään viranomaisvalvontatutkimuksissa. 5

SYKE ei hyväksy kaupallista menetelmää määritysmenetelmäksi DB-koodistoon. Hakemuksessa on ilmoitettava itse käytetty menetelmä kaupallisen nimen sijaan sekä menetelmään mahdollisesti liittyvät esikäsittelymenetelmät. Esimerkiksi Pseudomonas aeruginosan määrittämiseen käytettävä kaupallinen Pseudalert -menetelmä on kuvattava entsyymitekniikkaan perustuvana menetelmänä tarvittavine esikäsittelymenetelmineen. HUOM. YHTI:n puolella laboratorion on ilmoitettava, kun laboratorio on saanut SYKE:ltä tiedon uuden koodin luomisesta järjestelmään. Mitpan ylläpitämä koodisto ei vielä automaattisesti päivity SYKE:n tietokannasta. Taulukko 2. Terveydensuojelulain mukaisissa viranomaisvalvontatutkimuksissa käytettävien mikrobiologisten muuttujien menetelmät ja niitä vastaavat koodit. DB-koodi Suure Esikäsittely DBnro Määritysmenetelmä Yksikkö, luonnonvesi Yksikkö, talousvesi 3064 EC;M24; Escherichia coli SFS 3016 kpl/100ml pmy/100ml 3065 EC;M25; Escherichia coli SFS-EN ISO 9308-1 kpl/100ml pmy/100ml 3066 EC;M26; Escherichia coli SFS-EN ISO 9308-2/Colilert Quantitray kpl/100ml pmy/100ml 3067 EC;M27; Escherichia coli SFS-EN ISO 9308-3 kpl/100ml pmy/100ml 3068 CLPE;M28; 3069 CLPE;M29; 3070 TCF;M24; 3071 TCF;M25; 3072 TCF;M26; 3073 PSAE;M33; Clostridium perfingens (mukaan lukien itiöt) Clostridium perfingens (mukaan lukien itiöt) Koliformiset bakteerit, kok.määrä Koliformiset bakteerit, kok.määrä Koliformiset bakteerit, kok.määrä Pseudomonas aeruginosa 3075 HB;M34N36; Heterotrofiset bakteerit 3074 HB;M34N37; Heterotrofiset bakteerit STMa461/mCP-agar kpl/100ml pmy/100ml ISO 14189 kpl/100ml pmy/100ml SFS 3016 kpl/100ml pmy/100ml SFS-EN ISO 9308-1 kpl/100ml pmy/100ml SFS-EN ISO 9308-2/Colilert Quantitray SFS-EN ISO 16266 SFS-EN ISO 6222 + Inkubointi 36 C SFS-EN ISO 6222 + Inkubointi 22 C kpl/100ml kpl/100ml kpl/ml kpl/ml pmy/100ml pmy/ml pmy/ml 6

3.1.2 Yksikkö ja tuloksen ilmoittaminen DB-koodistossa on kullekin muuttujalle määritetty yksikkö. Huomioitavaa on, että DB-koodistoon ei voi kirjata useampaa yksikköä luonnonvesi- ja talousvesiyksiköille eli kullekin muuttujalle yksi yksikkö luonnonvesiin ja vastaavasti yksi yksikkö talousveteen. Saman yksikkötyypin (esim. luonnonvesiyksikkö) sisällä samalla muuttujalla ei voi olla käytössä kuin yksi yksikkö. Jos on tarvetta toiselle yksikölle: 1. voi olemassa olevalle koodille hakea toista yksikköä toisesta näytetyypistä, kuten alla esimerkki sähkönjohtavuus ja urea, molemmilla yksiköt sekä luonnon- että talousvesissä: DBnro DB-koodi Suure Esikäsittely Määritysmenetelmä Yksikkö, luonnonvesi Yksikkö, talousvesi 318 COND;;CNA Sähkönjohtavuus Konduktometrinen ms/m µs/cm 1061 UREA;F8;SP Urea Suodatus, lasikuitu < 70 g/m², GF/A Spektrometria, FIA, kolorimetrinen µg/l mg/l 2. jos molemmissa yksikkötyypeissä on jo yksikkö ja esim. urealle haluttaisiin yksikkö ng/l. On tämä hoidettava esim. YHTI-yksiköllä analyysitietojen siirtopalvelussa. Asiasta on neuvoteltava Mitpan ja Valviran kanssa. Huomioitavaa on, että tässä vaiheessa järjestelmään luodaan vain terveydensuojelulainsäädännön mukaiset yksiköt. Kuten taulukosta 2 huomataan, puuttuu järjestelmästä vielä joitakin käytössä olevia yksiköitä. Joidenkin menetelmien yhteydessä tuloksen voi antaa yksikössä mpn/100ml tai tulos voi olla kvalitatiivinen jolloin yksikkö on esimerkiksi /100ml. Esimerkiksi Pseudomonas aeruginosa voidaan lainsäädännön (STMa 315/2002) mukaisesti ilmoittaa muodossa havaittu/ei-havaittu/100ml. Laboratorio ilmoittaa kvalitatiivisen tuloksen seuraavasti: Analyysitulos Analyysitietojen siirtopalveluun merkitään: havaittu + ei-havaittu - Keväällä 2016 päivitetään uima-allasvesiasetuksen soveltamisopasta, ja siinä yhteydessä tullaan luultavammin suosittelemaan Pseudomonas aeruginosan ilmoittamista kvantitatiivisesti eli tällöin yksikkö olisi pmy/100ml. Yksiköiden on oltava samassa kirjoitusasussa kuin koodistossa. Yksikkö on siinä muodossa kuin se kussakin terveydensuojelulain nojalla annetuissa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksissa on mainittu, yleensä ilman välilyöntejä. Seuraavassa joitain esimerkkejä analyysitietojen siirtopalvelun koodistossa olevista yksiköistä: 7

Muuttuja Väriluku Analyysitietojen siirtopalveluun yksikkö: YHTI: Luonnonvesi: Talousvesi: mg Pt/l Sameus (DB-koodi: 76, 1437, 3247) Escherichia coli (DB-koodi: 3064-3066) Alumiini (DB-koodi: 154) FNU FTU kpl/100ml µg/l pmy/100ml mg/l Perussääntönä on, että jos luonnonvesiyksiköstä löytyy sopiva yksikkö, käytetään sitä riippumatta vedenlaadusta eli onko analysoitu vesi talous- vaiko uimavettä. Kuten yllä olevasta nähdään vain niille määritysmenetelmille (koodeille), joita terveydensuojelulain mukaisissa viranomaisvalvontatutkimuksissa käytetään, haetaan tarvittaessa uusi yksikkö (esimerkiksi alumiinille löytyy DB-koodistosta 42 eri koodia). Sameudelle on tällä hetkellä järjestelmässä kaksi eri yksikköä - FTU (YHTI-yksikkö) ja FNU (luonnonvesiyksikkö). On syytä huomioida, että sameuden yksiköt FNU, FTU, FAU ja NTU ovat rinnakkaistermejä ja suuruudeltaan yhtä suuria. Talousvesiasetuksen (STMa 401/2001) mukaisesti tulokset sameudelle ilmoitetaan yksiköllä NTU ja vastaavasti allasvesiasetuksen (STMa 315/2002) mukaisesti yksiköllä FTU. Hajun ja maun (koodi: ODOUR ja TASTE) tulokset voidaan antaa vapaamuotoisena tekstinä analyysitulokset kenttään. Tuloksen pitää olla vastaanottajan ymmärrettävissä. Lainsäädännössä vaatimuksena näille muuttujille on, että ominaisuus on käyttäjien hyväksyttävissä. Näytetietolomakkeella kyllä/ei-vaihtoehdot (K/E). Lainsäädäntö: Talousvesi: 1352/2015 401/2001 Uimarantavesi: 177/2008 354/2008 Uima-allasvesi: 315/2002 ns. Laboratorioasetus: 152/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista Sosiaali- ja terveysministeriön asetus yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta Sosiaali- ja terveysministeriön asetus uimahallien ja kylpylöiden allasvesien laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista Valtioneuvoston asetus elintarvikelain, rehulain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista Terveydensuojelulain mukaisessa viranomaisvalvonnassa tutkittaville muuttujille on annettava sama yksikkö, mikä on lainsäädännössä mainittu (VnA 152/2015, 9 ). Tämä koskee kaikkia niitä muuttujia, joille lainsäädännössä on säädetty enimmäis- tai vähimmäismäärä taikka muu arvo. 8

3.2 Eviran analyysikoodisto (elintarvikkeet) Evira ylläpitää koodistoa elintarvikeanalyyseissä käytettävistä menetelmistä. Jotta näytetulos pakollisine tietoineen voisi siirtyä laboratoriojärjestelmästä viranomaisjärjestelmään, näytteen analysointiin käytetyn menetelmän tulee olla koodistossa. Koodisto perustuu Eviran hyväksyttyjen laboratorioiden rekisterissä oleviin menetelmiin eli laboratorioiden Eviran rekisteriin ilmoittamat menetelmät on pääsääntöisesti viety koodistoon. Koodisto on jatkuvasti päivitettävä (kts. kohta Puuttuvan elintarvikemenetelmän lisääminen analyysikoodistoon ). Analyysikoodisto sisältää myös pakatun veden tutkimiseen käytettävät analyysit. 3.2.1 Kemialliset menetelmät Elintarvikkeiden analyysikoodistossa on kemiallisista tutkimuksista seuraavat tiedot: - määritettävä suure - määritysmenetelmän viite ja/tai määrityksessä käytetty tekniikka - yksikkö, jossa tulos annetaan. Suure on yksiselitteinen määritettävä muuttuja, jolle laboratorio antaa yhden tuloksen (esimerkiksi elohopea tai PAH-yhdisteet, summa ). Määritysmenetelmän viite tarkoittaa standardi- tai viitemenetelmää (esim. NMKL 161 tai SFS-EN ISO 17294). Määrityksessä käytetty tekniikka on esim. HPLC tai ICP-MS. Kemiallisista menetelmistä tulee koodistossa olla mahdollisuuksien mukaan määritysmenetelmän viite ja tekniikka tai vähintään toinen näistä. Koodistoon merkittävät menetelmäviite ja tekniikka koskevat vain itse suureen määritystä. Vaikka näytteen esikäsittelyyn olisi käytetty eri viitemenetelmää kuin määritykseen, sitä ei merkitä koodistoon. Kullekin suureelle on määritelty koodistoon 1-2 yksikköä, jossa tulos tulee syöttää viranomaisjärjestelmään (esim. mg/kg tai mg/l). Yksiköt ovat samoja kuin mitä lainsäädännössä on käytetty esimerkiksi ko. yhdisteen raja-arvolle, enimmäismäärälle tai pakkausmerkintävaatimuksissa. Taulukossa 3 on ote analyysikoodistosta elintarvikkeiden natriumin osalta. Taulukko 3. Ote elintarvikkeiden analyysikoodistosta Natriumin osalta. Analyysinumero Suure Määritysmenetelmä Tekniikka Yksikkö 10090 Natrium SFS-EN ISO 17294 ICP-MS g/100g TAI g/100ml 10091 Natrium - ICP-OES g/100g TAI g/100ml 10092 Natrium - Liekki-AAS g/100g TAI g/100ml 9

3.2.2 Mikrobiologiset menetelmät Elintarvikkeiden analyysikoodistossa on mikrobiologisista tutkimuksista seuraavat tiedot: - määritettävä suure (tutkittava muuttuja) - määritysmenetelmä (joko menetelmäviitteenä tai tekniikkana) - yksikkö, jossa tulos annetaan. Suure on yksiselitteinen määritettävä muuttuja, jolle laboratorio antaa yhden tuloksen (esimerkiksi salmonella tai enterobakteerit ). Määritysmenetelmä tarkoittaa standardi- tai viitemenetelmää sisältäen version vuosiluvun (esim. NMKL 119:2007). Jos kyseessä on muu kuin viitemenetelmän mukainen menetelmä (esim. kitti) määritysmenetelmä muodostuu valmistajasta ja kitin/tuotemerkin nimestä sellaisena kuin se on sertifioitu sisältäen protokollan (esim. Biotecon Diagnostics, foodproof E. coli O157 Detection Kit). Mikrobeille, joille lainsäädäntö vaatii lähettämään eristetyn kannan Eviraan, tulee määritysmenetelmän nimessä olla mainittu eristämisen mahdollistava varmistusmenetelmä (esim. NMKL 71:1999). Tällaisia mikrobeja ovat Listeria monocytogenes, Salmonella, Cronobacter spp., E. coli ja STEC. Taulukossa 4 on ote analyysikoodistosta elintarvikkeiden E. coli O157 -bakteerin osalta. Taulukko 4. Ote elintarvikkeiden analyysikoodistosta E. coli O157 -bakteerin osalta. Analyysinumero Suure Määritysmenetelmä Yksikkö 11037 Escherichia coli O157 SFS-EN ISO 16654:2001 11038 Escherichia coli O157 NMKL 164:2005 11039 Escherichia coli O157 Biotecon Diagnostics, foodproof E. coli O157 Detection Kit todettu/25 g ; ei todettu/25 g TAI todettu/25 ml ; ei todettu/25 ml todettu/25 g ; ei todettu/25 g TAI todettu/25 ml ; ei todettu/25 ml todettu/25 g ; ei todettu/25 g TAI todettu/25 ml ; ei todettu/25 ml 3.2.3 Muut kuin elintarvikenäytteet (pintanäytteet) Muilla kuin elintarvikenäytteillä tarkoitetaan pääasiassa elintarvikevalvonnan yhteydessä otettuja pintanäytteitä (ruhojen pintasivelynäytteet ja elintarvikehuoneistojen pintanäytteet). Näytteistä tutkitaan mikrobiologisia muuttujia samoin menetelmin kuin elintarvikenäytteistäkin. Tästä syystä pintanäytteille käytetään samoja analyysikoodeja kuin elintarvikenäytteille. Pintanäytteille sopivat yksiköt on liitetty analyysikoodistoon tietyille mikrobiologisille muuttujille (mm. pmy/näyte; todettu/ei todettu/100cm 2 ). Uusia pintanäytteelle käytettäviä yksiköitä voidaan lisätä laboratorion pyynnöstä koodistoon. Myös uusille muuttujille voidaan lisätä pintanäytteiden yksiköt tarvittaessa. 3.2.4 Puuttuvan elintarvikemenetelmän tai yksikön lisääminen analyysikoodistoon Uusia menetelmiä, tutkittavia muuttujia tai käytettäviä yksiköitä lisätään koodistoon Evirassa mm. hyväksyttyjen laboratorioiden rekisteriin tehtyjen muutosten perusteella sekä laboratorion ilmoituksen perusteella. Jos laboratorion käyttämää menetelmää tai tutkittavaa muuttujaa ei löydy koodistosta, tiedonsiirto analyysitietojen siirtopalveluun estyy. Ilmoituksen koodistoon lisättävästä menetelmästä, tutkittavasta muuttujasta tai yksiköstä voi tehdä osoitteeseen: kuti@evira.fi. Ilmoituksessa tulee mainita: 10

- ilmoittava laboratorio - suure / tutkittava muuttuja - kemiallisen menetelmän menetelmäviite (esim. NMKL 61) ja/tai tekniikka (esim. HLPC) - viitemenetelmän mukaisesta mikrobiologisesta menetelmästä menetelmäviite vuosilukuineen (esim. NMKL 71:1999) - muusta kuin viitemenetelmän mukaisesta mikrobiologisesta menetelmästä valmistajan nimi, tuoteperheen nimi/kauppanimi, protokolla (esim. Biotecon Diagnostics, foodproof E. coli O157 Detection Kit). - yksikkö, jossa tulos ilmoitetaan, jos halutaan lisätä uusi yksikkö pintanäytteelle käytettävään menetelmään. 3.3 Elintarvikevalvontanäytteiden luokittelukoodisto Elintarvikevalvonnan yhteydessä otetut näytteet voivat olla esimerkiksi elintarvikkeita, pullovesiä, jääpaloja, kontaktimateriaaleja tai ympäristönäytteitä kuten pintahygienianäytteitä. Analyysitietojen siirtopalveluun syötettävät valvontanäytteet tulee laboratoriossa olla - luokiteltu yhteiseurooppalaiseen FoodEx2-järjestelmään perustuvan koodiston mukaisesti - kuvattu sanallisesti (esim. vastaavasti kun testausselosteelle näyte kuvataan). FoodEx2 on Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) kehittämä standardisoitu elintarvikkeiden luokittelu- ja kuvausjärjestelmä. Järjestelmä on hierarkkinen ja koostuu lukuisten yksittäisten elintarvikkeiden kuvauksista, jotka on koottu elintarvikeryhmiin ja edelleen laajempiin elintarvikekategorioihin. Elintarvikkeiden luokittelu koko EU:n tasolla saman järjestelmän mukaisesti mahdollistaa analyysitulosten hyödyntämisen mm. saannin ja altistuksen riskinarvioinneissa. Evira on laatinut FoodEx2 -järjestelmästä suppean väliaikaisen version elintarvikevalvonnan yhteydessä otettujen näytteiden luokittelemiseksi laboratorioissa. Koodisto julkaistaan rajapintapalveluna. Koodisto on hierarkkinen, ja pääsääntöisesti isommille elintarvikeryhmille ei ole koodia (esim. maustekastikkeet), vaan luokittelu tulee tehdä tarkemmalla tasolla (esim. salaatinkastikkeet). Joissakin elintarvikeryhmissä laboratorion on mahdollista itse valita taso, jolla se luokittelee näytteet (esim. Kahvit, kaakaot, teet ja kasviuutejuomat tai tarkempi taso Kahvijuomat ). FoodEx2-koodisto ajetaan sisään laboratoriojärjestelmään ja koodit kohdistetaan vastaamaan laboratoriojärjestelmän tuoterekisterin kohteita. Myös nyt laadittua koodistoa tarkempi luokittelu on mahdollista. Esimerkiksi elintarvikevalvontaprojektien tietyn tyyppisille näytteille voi kysyä Evirasta tarkkaa koodia. Myös Eviran suunnittelemissa valvontaprojekteissa, jotka toteutetaan kunnallisen elintarvikevalvonnan yhteydessä, käytettävä koodi annetaan valmiiksi ja se voi olla pidempi kuin julkaistussa koodistossa. Pintanäytteille ei ole omaa koodia, joten ne merkitään ympäristönäytteiksi (koodi A0C5Y) tai pumpulipuikkonäytteiksi (A0C74). Myös mm. kuljetuslaatikoiden tiivisteille ja pölynäytteille on omat koodinsa. Mahdolliset eläinperäiset näytteet (esim. uloste) kuuluvat luokkaan eläinperäiset matriisit, jotka eivät ole elintarvikkeita (koodi A0C60). 11

3.3.1 Elintarvikevalvontanäytteiden sanallinen kuvaus Elintarvikevalvontanäytteen sanallinen kuvaaminen laboratoriossa on tärkeää, jotta kunnan elintarvikevalvontaviranomainen tunnistaa helposti, mitä näytettä laboratorion lähettämät analyysitulokset koskevat ja pystyy siten arvioimaan analyysituloksen määräystenmukaisuutta. Laboratorion sanallinen kuvaus elintarvikevalvonnan yhteydessä otetusta näytteestä voi sisältää mm. elintarvikkeen nimen, tuotemerkin, valmistajan, pääraaka-aineen tai prosessointi- tai pakkaustavan. Tätä kuvausta varten on analyysitietojen siirtopalvelussa vapaa tekstikenttä (maksimi 50 merkkiä). Kussakin laboratoriojärjestelmässä täytyy erikseen määritellä, mistä laboratoriojärjestelmän kentästä tämä sanallinen kuvaus siirtyy analyysitietojen siirtopalveluun. 12

4 Tietojen syöttäminen analyysitietojen siirtopalveluun Laboratoriosta syötetään analyysitietojen siirtopalveluun vain valmiit tulokset, alustavat tulokset mikrobiologisista näytteistä toimitetaan edelleen pääsääntöisesti puhelimella tai sähköpostilla viranomaisasiakkaalle. Laboratoriosta lähtee niin sanottuina alustavina tuloksina analyysitietojen siirtopalveluun vain sellaiset elintarvikkeiden tutkimustulokset, joiden varmistustestit tehdään Evirassa (salmonella, EHEC, kampylobakteeri). Laboratorion syöttäessä vesi- ja elintarvikenäytteitä koskevia tietoja analyysitietojen siirtopalveluun ovat seuraavat tiedot pakollisia: - näytteenottopäivä (rajapinnassa tiedon nimi on NaytteenottomatkaAlkuPvm) - näytteenottokohde (valvontakohteen toimintatunnus TAI valvontakohteen nimi; voidaan antaa myös näytteenottopaikan tunnus tai lisätieto eli näytteenottopaikan nimi) - Kohdejärjestelmäkoodi (= YHTI) - Kohdeosastotunnus (= vastaanottavan valvontayksikön tunnus, jossa kolme merkkiä esim. 067) Näistä tunnisteista käytettävät termit vaihtelevat eri järjestelmien välillä (laboratoriojärjestelmät, kuntajärjestelmät ja analyysitietojen siirtopalvelu). Analyysitietojen siirtopalvelun tunnisteista kuntajärjestelmissä käytetyt termit on koottu liitteeseen 1. Laboratorion on mahdollista siirtää laajempiakin tietoja näytteestä analyysitietojen siirtopalveluun. Kuntajärjestelmän toteutuksesta riippuen kunnan viranomainen ei välttämättä kuitenkaan näe laboratorion lähettämiä laajempia tietoja omassa järjestelmässään. Kuntajärjestelmä hakee laboratorion sähköisesti syöttämät tulokset analyysitietojen siirtopalvelusta nk. näytetietolomakkeilla. Lomake, jolla näytetulokset siirtyvät, riippuu mm. näytetyypistä sekä tutkittavasta muuttujasta. Lomakkeita on vesinäytteille seitsemän ja elintarvikenäytteille kolme: Näytetietolomakkeet, talous- ja uimavesinäytteet: 1. Talousvettä toimittava laitos (1352/2015), jatkuva valvonta 2. Talousvettä toimittava laitos (1352/2015), jaksottainen seuranta 3. Talousvettä toimittava laitos (401/2001), tutkimustulokset 4. Talousvettä toimittava laitos, torjunta-aineiden tutkimustulokset 5. Allasveden näytteenoton tutkimustulokset 6. EU-uimaranta, näytteenoton tutkimustulokset 7. Pienen yleisen uimarannan näytteenoton tutkimustulokset Näytetietolomakkeet, elintarvikenäytteet: 1. Kemialliset elintarviketutkimukset 2. Mikrobiologiset elintarviketutkimukset 3. Muut kuin elintarvikenäytteet Kuntaviranomainen voi yhdistää analyysitietojen siirtopalvelusta haettavat näytetietolomakkeet kuntajärjestelmässä oikealle näytteenottotapahtumalle esim. näytteenottopäivämäärän, tarkastajan nimen, valvontakohteen toimintatunnuksen, valvontakohteen nimen tai näytteenottotapahtuman tunnuksen perusteella. Jos viranomainen on toimittanut näytteenottotapahtuman tunnuksen 13

laboratorioon etukäteen ja laboratoriojärjestelmässä on paikka sille, laboratorio voi käyttää tunnusta tulosten lähettämisessä, jolloin tulokset yhdistyvät automaattisesti oikealle tapahtumalle kuntajärjestelmässä. Näytetietolomakkeet tallentuvat kuntajärjestelmään viranomaisen luoman näytteenottotapahtuman liitteeksi. 4.1 Talous- ja uimavesivalvonnan näytteet Talous- ja uimavesivalvonnan näytteiden lomakkeille tulostuu automaattisesti määritysmenetelmä koodin mukaisesti. Erityisen tärkeää määritysmenetelmän ilmoittaminen on EU-uimarantojen mikrobiologisten muuttujien yhteydessä, koska käytetyn määritysmenetelmän havaitsemisrajaa tarvitaan prosenttipisteiden laskemiseen. Valvontaviranomaisen on määritettävä STM:n asetuksen 177/2008 mukaisesti EU-uimarannan uimaveden laatuluokka prosenttipisteiden avulla neljän viimeisimmän uimakauden tulosten perusteella. 4.2 Elintarvikevalvonnan näytteet Elintarvikevalvonnan yhteydessä otetuista näytteistä tulee kaikkia näytteitä koskevien pakollisten tietojen lisäksi syöttää elintarvikkeen luokittelukoodi ja elintarvikkeen sanallinen kuvaus. Lisäksi laboratorion on mahdollista syöttää vapaata sanallista tietoa erillisessä kentässä. Vapaaseen kenttään voi syöttää tiedon esimerkiksi alihankinnasta tai näytteen kunnosta. Laboratoriojärjestelmään tulee määritellä, mistä kentästä tämä tieto siirtyy analyysitietojen siirtopalveluun. Kentän koko näytetietolomakkeella on 1000 merkkiä. Seuraavissa kappaleissa on kerrottu, mitä muita pakollisia tietoja laboratorion on syötettävä analyysitietojen siirtopalveluun elintarvikevalvonnan näytteistä tehdyistä kemiallisista, mikrobiologisista ja aistinvaraisista analyyseistä. 4.2.1 Kemialliset tutkimukset Kemiallisista elintarviketutkimuksista syötetään analyysitietojen siirtopalveluun: - käytetty menetelmä - yksikkö - käytetyn analyysimenetelmän määritysraja lukuna samassa yksikössä kuin tulos - käytetyn analyysimenetelmän toteamisraja lukuna samassa yksikössä kuin tulos - käytetyn analyysimenetelmän mittausepävarmuus prosentteina Menetelmän määritysraja, toteamisraja ja mittausepävarmuus eivät ole nk. pakollisia tietoja, eli tiedonsiirto ei esty, jos näitä tietoja ei ole tuloksen yhteydessä. Ne tulisi kuitenkin mahdollisuuksien mukaan liittää kaikkiin syötettäviin tuloksiin. Kemialliset tulokset syötetään pääsääntöisesti numeerisessa muodossa. Poikkeuksena on mm. Fritestin tulos, joka syötetään sanallisessa muodossa, ja lihalajin määritys, jonka tulos on todettu/ei todettu. Tulokset tulee syöttää siinä yksikössä, jota lainsäädännössä käytetään esimerkiksi ko. yhdisteen/mikrobin raja-arvolle, enimmäismäärälle tai pakkausmerkintävaatimukselle. Yksiköt on 14

määritelty analyysikoodistossa (kohta 3.2). Kiinteiden elintarvikkeiden tulos ilmoitetaan yleensä grammaa kohden ja nestemäisten millilitraa kohden. 4.2.2 Mikrobiologiset analyysit Mikrobiologisista elintarviketutkimuksista syötetään analyysitietojen siirtopalveluun: - käytetty menetelmä - yksikkö - tuloksen mittausepävarmuus prosentteina Tuloksen mittausepävarmuus ei ole nk. pakollinen tieto, eli tiedonsiirto ei esty, jos mittausepävarmuutta ei ole tuloksen yhteydessä. Se tulisi kuitenkin mahdollisuuksien mukaan liittää kaikkiin syötettäviin tuloksiin. Mikrobiologisten elintarvikeanalyysien tulokset syötetään analyysitietojen siirtopalveluun siinä yksikössä, jota lainsäädännössä käytetään eli pääsääntöisesti muodossa todettu/ei todettu /25 g (kvantitatiiviset analyysit) tai pmy/g (kvalitatiiviset analyysit). Nestemäisten elintarvikkeiden tulos ilmoitetaan millilitraa kohden. 4.2.3 Aistinvarainen analyysi Elintarvikevalvonnan yhteydessä otettujen näytteiden aistinvaraisista analyyseistä syötetään analyysitietojen siirtopalveluun tuloksen lisäksi ainoastaan yleiset näytettä koskevat pakolliset tiedot (kts. kohta 4). Menetelmään liittyviä tietoja ei tarvitse syöttää. Aistinvaraiselle arvioinnille on vain yksi analyysikoodi, jota käytetään kaikille elintarvikkeiden aistinvaraisille analyyseille (haju, maku, ulkonäkö, rakenne). Kaikkien yhdestä näytteestä tehtyjen aistinvaraisten analyysien tulokset siirtyvät kuntajärjestelmässä näytetietolomakkeelle kokonaisuutena yhdelle riville. Aistinvaraisen arvioinnin tulos syötetään sanallisessa muodossa (maksimi 4000 merkkiä). 4.2.4 Osanäytteet Osanäytteiden määrä ja koko riippuvat elintarvike-erän suuruudesta, tutkittavan muuttujan kuten mikrobin tai aineen jakautumisesta erässä (homogeenisyys/heterogeenisyys) ja elintarvikkeen partikkeli- ja pakkauskoosta. Osanäytteestä voidaan joissakin yhteyksissä käyttää myös termiä perusnäyte. Osanäytteet voidaan tapauksesta riippuen analysoida yhdistettynä tai kukin osanäyte erikseen. Jos osanäytteet analysoidaan laboratoriossa erikseen, kunkin osanäytteen tulos syötetään analyysitietojen siirtopalveluun erikseen ja ne siirtyvät kukin omalla näytetietolomakkeella kuntajärjestelmään. Laboratorio voi luoda osanäytteille omat tunnukset, jotka siirtyvät näytetuloksen mukana analyysitietojen siirtopalveluun. Esimerkkejä ja vaatimuksia osanäytteistä on koottu taulukkoon 5. 15

Taulukko 5. Esimerkkejä osanäytteen määritelmistä ja vaatimuksista. Säädös/tutkimus EY 2073/2005 mukaisesti otetut viranomaisnäytteet, muut mikrobiologiset viranomaisnäytteet EY 333/2007, EY 1882/2006, EU 589/2014 ja EY 401/2006 mukaiset vierasainetutkimukset Kasvinsuojeluainejäämätutkimukset, 2002/63/EY Komission suositus 2004/787/EY gmonäytteenotosta Muut kemialliset tutkimukset Osanäytteellä tarkoitetaan Kukin ympäristönäyte (esim. pintasivelynäyte) on aina yksi näyte, joka koostuu yhdestä osanäytteestä. Elintarvikenäytteet, jotka on otettu samasta tuote-erästä samana ajankohtana, muodostavat yhdessä yhden näytteen. Näyte voi koostua yhdestä tai useammasta osanäytteestä. Osanäytteet voidaan tapauksesta riippuen analysoida erikseen tai yhdessä. Mikrobikriteeriasetuksen mukaisesti otetuissa näytteissä sovelletaan mikrobikriteeriasetuksessa annettuja kriteerejä siitä mikä on osanäyte (n = osanäytteiden määrä) Tutkittavan erän tai osaerän yhdestä ainoasta kohdasta otettu näyte. Yksi tai useampi erän yhdestä paikasta otettu yksikkö Kustakin yksittäisestä erän näytteenottopaikasta samansuuruisena otettu pieni tuotemäärä, joka otetaan koko erän syvyydeltä (staattinen näytteenotto) tai määritetyn ajan kuluessa tuotevirrasta (näytteenotto tuotevirrasta). Tuotemäärä, joka on otettu yhdellä kertaa suuremmasta tuotemäärästä/yksittäinen osa ainetta, joka on otettu kerralla käyttämällä näytteenottovälinettä yhdellä kertaa ajallisesti tai paikallisesti rajatusta tavaraerän osasta. Perusnäytteet voidaan tutkia yksittäin tai tavallisimmin tutkimusta varten yhdistettyinä. Mihin tutkimuksiin ohjetta sovelletaan Mikrobiologiset tutkimukset elintarvikkeista tai tuotantoympäristöstä Esim. lyijy, kadmium, elohopea, epäorgaaninen tina, epäorgaaninen arseeni, 3-MCPD, PAH-yhdisteet, hometoksiinit, nitraatti, dioksiinit, dioksiinin kaltaiset PCB-yhdisteet, muut kuin dioksiinin kaltaiset PCB-yhdisteet Kasvinsuojeluainejäämät Muuntogeenisten organismien ja muuntogeenisistä organismeista valmistettujen ainesten osoittaminen Esimerkiksi suolan, vitamiinien ja kivennäisaineiden osoittaminen 16

5 Analyysien alihankinta Alihankintana teetettyjen vesien ja elintarvikkeiden viranomaisanalyysien tuloksista on vastuussa alihankinnan tilannut laboratorio. Alihankintana teetettyjen analyysien tulokset tulisikin siirtää analyysitietojen siirtopalveluun ensisijaisesti tilaajalaboratorion toimesta. Tämä tapahtuu kirjaamalla tulokset ja muut tarvittavat pakolliset tiedot esimerkiksi alihankkijan testausselosteelta tilaajalaboratorion järjestelmään ja lähettämällä sieltä edelleen analyysitietojen siirtopalveluun. Erityisesti, jos tilaajalaboratorio täydentää alihankintalaboratorion tuloksia esimerkiksi lausunnolla, tulisi tilaajalaboratorion syöttää analyysitietojen siirtopalveluun tulokset ja lausunto yhdessä. Tiedon analyysin alihankinnasta voi syöttää analyysitietojen siirtopalveluun vapaassa kentässä, jonka koko on 1000 merkkiä. Myös alihankintalaboratorion on mahdollista syöttää tulokset analyysitietojen siirtopalveluun, jos asiasta on sovittu tilaajalaboratorion kanssa ja alihankintalaboratoriolla on tarvittava rajapinta käytössään. Tällöin tilaajalaboratorion on toimitettava alihankintalaboratorioon näytettä koskevat tarvittavat pakolliset tiedot: - näytteenottopäivä (rajapinnassa tiedon nimi on NaytteenottomatkaAlkuPvm) - näytteenottokohde (valvontakohteen toimintatunnus TAI valvontakohteen nimi; voidaan antaa myös näytteenottopaikan tunnus tai lisätieto eli näytteenottopaikan nimi) - Kohdejärjestelmäkoodi (= YHTI) - Kohdeosastotunnus (= vastaanottavan valvontayksikön tunnus, jossa kolme merkkiä esim. 067). 6 Virheelliset tulokset Jos valvontaviranomainen huomaa laboratorion syöttämissä näytetiedoissa virheitä, hänen tulee ilmoittaa asiasta laboratorioon. Laboratorio lähettää tällöin tiedot korjattuna uudelleen ja viranomainen saa uuden näytetietolomakkeen järjestelmäänsä. Jos samasta näytteestä on tutkittu useita muuttujia ja yksi tulos on ollut virheellinen tai yksi analyysi valmistuu myöhemmin kuin muut, yksittäinen tuloskin voidaan laboratoriojärjestelmästä riippuen lähettää erikseen. Se siirtyy omalla erillisellä näytetietolomakkeella kuntajärjestelmään. Laboratorion sähköisesti järjestelmään lähettämiä näytetietoja ei missään tilanteessa tule korjata tai muuttaa kuntajärjestelmässä viranomaisen toimesta. 17

Liite 1. Tiedonsiirrossa tarvittavat tunnisteet ja niistä eri järjestelmissä käytettävät termit. Analyysitietojen siirtopalvelu KUTI-YHTI Esimerkki Digia Tarkastaja Tervekuu Facta KohdeosastoTunnus Valvontayksikön tunnus 100 Valvontayksikkötunnus VastaanottajaYhteystiedot Valvontayksikön nimi Porvoon kaupunki Valvontayksikkö NaytteenottomatkaAlkuPvm Näytteenottotapahtuman pvm 21.1.2016 Näytteennottotapahtuman pvm NaytteenottomatkaTunnus Näytteenottotapahtuman tunnus 324613 Näytteenottotapahtuman tunnus NaytteenottokohdeTunnus Toimintatunnus 303786 Toiminnan KUTI/YHTI -järjestelmätunnus Nimi (Näytteenottokohde) Valvontakohteen nimi (paikan nimi) Pernajan kk verkosto - Hemgården Toimipaikan nimi Tunnus (Näytteenottopaikka) Paikkatunnus 288841 KUTI/YHTI -paikkatunnus Tunnus (Näyte) Näytteen yksilöivä tunniste (esim. näytteenottajan generoima) Näytteen tunniste 18