4/2009 Lounais-Suomen Partiopiiri

4/2009 Lounais-Suomen Partiopiiri

Kuinka syntyy kiva kuva Partiopiirin Kiva kuva -kurssilla opittiin niksejä onnistuneiden kuvien ottamiseen. Edessä on vilkas leirien ja purjehdusten täyttämä kesä, joten poimi kuvausvinkit sivuilta 20 21. Lisää virtaa tapahtumien suunnitteluun Syksyllä julkaistaan kurssien ja ohjelmatapahtumien johtajien avuksi Lisävirta-opas. Oppaaseen on koottu partiopiirin yhteiset käytänteet asioiden hoitamiseksi. Enää ei siis tarvitse arvailla, mikä asia kuuluu kenenkin vastuualueeseen. Lue Lisävirrasta sivulta 23. Paavokin löytyy Partiomuseosta Turussa sijaitsevasta Suomen Partiomuseosta löytyy jos jonkinlaisia partioon liittyviä esineitä. Lue sivulta 26, mitä Paavo Nurmi tekee museossa. Repostelu Onko partio muuttunut välineurheiluksi, ja pitääkö kaikkien varusteiden olla aina viimeistä huutoa? Lue mielipide aiheesta sivulta 27. Kansi Partioparaati kokosi piirin partiolaiset keväiseen Turkuun. Perttelin Pikettien sudenpennuilla oli ainakin hauskaa. Juttuja ja kuvasaalista paraatista on sivuilla 8 11. Kuva: Niko Vähäsarja, Tornikotkat. Repolainen 4/2009 (4.) 29.5.2009 Lounais-Suomen Partiopiirin jäsen lehti ISSN 1797-9390 Päätoimittaja Maija-Liisa Laukkanen Toimitussihteeri ja taittaja Olli Raimo Toimitus Petri Hakosalo Jaana Ketola Sari Mantere Saara Paatero Liisa Piironen Tuuli Seppälä Anna Tenkanen Minna Toriseva Niko Vähäsarja Painettu Forssan Kirjapainossa Toimituksen yhteystiedot Repolainen Lounais-Suomen Partiopiiri ry Läntinen Pitkäkatu 13 20100 Turku puh. 050 312 9428 repolainen@partio.fi www.lounaissuomenpartiopiiri.fi 2

Mitä partio sinulle merkitsee? Repolainen Kirjoittaja on Repolaisen toimitussihteeri. Kuva: Eeva Kivilä. Olli Raimo, Lounais-Suomen Partiopiiri Mitä partio merkitsee? Yhdelle se merkitsee iltoja leirinuotiolla ystävien kanssa laulellen; toiselle nuotiokitarakurssilla kouluttamista. Kolmannelle se merkitsee historian tallentamista Partiomuseoon. Joillekin se merkitsee veneen huoltoa talvella ja purjehduksia kesällä. Monille se tarkoittaa laumailtoja kololla, kisoja, kursseja ja leirejä. Seikkailuja. Joillekin se tarkoittaa särmik käästi marssivia paraatijoukkoja, jotka tekevät laserin tarkkoja käännöksiä risteyksissä. Joku harrastaa partiota haastattelemalla tai kuvaamalla kunnanjohtajaa piirilehteen. Jollekulle partio on rogaining-kisojen järjestämistä. Jollekin se tarkoittaa suurten purjelaivojen miehistöjen opastamista kesäisessä Turussa tai kesäteatterin tekemistä. Aivan valtavasti merkityksiä liitetään tähän pieneen sanaan. Voiko tätä kaikkea millään keinolla pakata selkeään pakettiin? Ja mitä vaikutuksia merkityksillä on partion tulevaisuudelle? Suomen Partiolaisten käynnissä olevan brändinkirkastusprojektin tavoitteena on pureutua partion julkisuuskuvaan, maineenhallintaan ja yhteiskunnalliseen asemointiin. Hankkeen taustalla on tyytymättömyys järjestön julkisuuskuvan nykytilaan ja sen kehittämiseen. Onko edes mahdollista, että sanan partio kuullessa ihmisen tajuntaan räjähtäisi koko partioharrastuksen kirjo kuin ilo tulitus kaikissa sateenkaaren väreissä? Oikean ja monipuolisen kuvan antaminen partiosta vaikuttaakin näin viestinnän tekijän näkökulmasta vähintään haasteelliselta. Toki se on ehdottomasti tavoittelemisen arvoista, jotta partio säilyttää ja saa yhteiskunnassa oikean paikkansa. Mutta nyt kesällä on aika harrastaa partiota. Kuvatkaa ja kirjoittakaa siitä myös piirilehteen, jotta meidän kaikkien käsitys partion merkityksestä avartuu. Repolaisen toimituksen puolesta toivotan teille kaikille rikasta ja värikästä partiokesää, miten ikinä sitä vietättekään. Miksi minä olen partiol ainen? Kirjoittaja on piirihallituksen jäsen. Viljami Hätönen, Turun Mikaelin Siniset Vilkaisu kalenteriini sen vahvistaa. Huomenna (6.5.) on se päivä, kun elämäni alusta Heidekenin synnytyslaitoksessa tulee kuluneeksi neljännesvuosisata. Niistä kahdestakymmenestäviidestä vuodesta olen ollut partiolainen miltei kahdeksantoista. Nopealla laskutoimituksella, kesän kuukaudet välistä vähentäen, olen ollut partiolainen kutakuinkin 71 % tähän asti kuluneesta elämästäni. Tässä vaiheessa lieneekin hyvä miettiä, että mitä tästä on oikein jäänyt käteen ja miksi minä vieläkin harva se päivä puen päälleni jonkinlaisen partiotunnuksen. Partio on seikkailu. Lapsena pelkästään yön muualla kuin kotona viettäminen on seikkailu, joskus niinkin suuri seikkailu että tulee kirjaimellisesti äitiä ikävä. Nuoruusvuosina äidin lihapatojen ääreltä on jopa hyvä päästä pois suureen maailmaan kokeilemaan omia siipiään. Minä olen partion kautta saanut kokea niin monia seikkailuja maalla, merellä kuin ilmassakin, että epäilen vahvasti minkään muun harrastuksen voivan viedä minua samanlaisiin paikkoihin. Unohtamatta tietenkin niitä monia rakkaita ihmisiä joiden kanssa niihin on jouduttu tai päästy. Aikuisena partion seikkailu metsässä ja merellä on muuttunut enemmänkin seikkailuksi omaan itseeni. Partio haastaa minua jatkuvasti löytämään itsestäni uusia piirteitä, niin heikkouksia kuin vahvuuksia, sekä kehittämään niitä. Lisäksi partio on minulle edelleen hauskaa. Siksi lienen edelleen partiolainen. Hauskaa kesää! 3

Reportit Hämeessäkin yhdistytään Partion piirirakenteen uudistus etenee. Hämeen Partiolaiset ja Salpausselän Partiolaiset muodostavat ensi vuoden alusta yhteisen piirijärjestön, johon kuuluu yli 150 lippukuntaa ja lähes 11 000 partiolaista. Nykyisten piirien ylimääräiset kokoukset päättivät uuden piirin nimeksi Hämeen Partiopiiri ry:n ja Salpausselän Partiolaiset teki ensimmäisen purkamispäätöksensä. Kesän aikana Salpausselän lippukunnat hakevat Hämeen Partiolaisten jäsenyyttä, sillä yhteinen piiri rakennetaan teknisesti Hämeen piirin pohjalle. Ensi vuoden toiminnan suunnittelu ja parhaiden käytäntöjen hakeminen ovat jo hyvässä vauhdissa. Piirikulttuurien yhteensovittamisessa ei ole ilmennyt ristiriitoja, vaan kaikki luottamushenkilöt haluavat aidosti kehittää yhteisestä piiristä entisiä ehomman. Myös piiritunnusten, heraldiikan ja teknisten ratkaisujen suunnittelu on käynnissä. Johtajankansio on ilmestynyt Upouusi Johtajankansio on ilmestynyt. 500-sivuinen ja A4-kokoinen johtajankansio sisältää kaikkien ikäkausien ohjelman kuvaukset sekä aktiviteetit. Johtajankansiota myyvät partiokaupat. Kansio on edullisinta ostaa kokonaisena settinä, jolloin hinta on 49 euroa (alv 22 %). Kansiosta on mahdollisuus hankkia erikseen myös ikäkausiosiot 8 euron kappalehintaan. Kannet ja johdanto-osuus maksavat 19 euroa. Kankaanpäässä pidettiin kokousta Teksti: Susanna Jussila, Kankaanpään Korpiveikot ja Taru Kujansuu, Kipinäpartio Lippukuntien edustajat kokoontuivat L-SP:n ensimmäiseen kevätkokoukseen 4.5. Kankaanpäähän. Pohjois-Satakunnan alueen lippukunnat saivat kunnian vastata järjestelyistä ja tarjoiluista piirihallituksen ja toiminnanjohtajan kanssa. Kokoukseen saapui 106 edustajaa 48 lippukunnasta. Onneksi matka ei ollut este osallistumiseen. Alueemme leiri- ja kurssikeittiöillä monet kerrat yhdessä muonittanut partiojohtajien ja talkoolaisten ryhmä kääri jo lauantaina hihansa ja aloitti maittavien kokousruokien valmistamisen. Lopulta 13 kg taikinaa muuttui lihapulliksi ja perunat pääsivät kuoristaan. Sunnuntaina saimme alueemme johtajien voimin ripeästi kokoussalin kalusteet paikoilleen, piirin logot kokouspaikan merkiksi sekä keväisiä koristeita ruokapöytiin. Nuoren ja vetreän piirin kokousesityslistaa edettiin vauhdilla. Kahvitarjoilun valmistelussa meinasikin tulla jo hoppu. Vilkasta ja tunteikasta keskustelua herätti kuitenkin ponsiehdotus kokousedustajia koskevan sääntökohdan muuttamisesta. Äänestyksessä ponsiehdotus ei saanut riittävää kannatusta. Kokouksen päätimme yhteiseen sisarusja veljespiirin sekä kokoustarjoiluun. Pohjois- Satakunnan alue kiittää ja kumartaa ja toivoo kaikkien viihtyneen Kankaanpäässä. Toivottavasti piirin kokoukset tarjoavat jatkossakin mahdollisuuden tutustua piirin eri osiin. Kuvassa Sanna Harju (vas.) Pomarkun Polunkävijöistä, Pirkko Viitaniemi Kankaanpään Korpiveikoista, Riitta Kuosmanen Siikaisten Karhunveikoista sekä Taru Kujansuu Kipinäpartiosta. 4

Uudet piirihuivit jaettiin luottisillassa Piirin luottamushenkilöt kokoontuivat maanantaina 11.5. piirin ensimmäiseen luottistapahtumaan. Luottisilta pidettiin Raumalla, Karimo-lippukunnan Kalliokololla. Luottisillan aluksi kaikki paikalla olleet luottikset saivat piirin uunituoreen luottishuivin ja nimineulan. Uudessa pirteänkeltaisessa piirihuivissa toistuvat piirin tunnuksen elementit kettuineen. Bongaa piirihuivi piiriluottisten kaulasta. Muista piirin tunnuksista voit lukea jutusta sivulta NN. Ne piirin luottikset, jotka eivät vielä saaneet omaa huiviaan, saavat sen vaikkapa luottisseminaarissa 5. 6.9. Tammiossa, Uudessakaupungissa. Kettu liikkuu ja käy pyydykseen Repolaisen lukijakilpailu Ketunhäntä kainalossa on taas kisattu. Kilpailussa etsitään jollakin lehden sivulla kuvassa pilkottavaa ketunhäntää ja vastataan tarkasti esitettyyn kysymykseen. Kolmoslehden ketunhännän löysi ja arvonnan voitti Soila Kotiranta Kairankiertäjistä. Soila oli aivan oikein löytänyt ketunhännän paperipartiolaisen kainalosta. Paljon onnea voittajalle! Tämän Repolaisen lukijakilpailun ohjeen voit lukea ilmoitussivuilta lehden loppuosasta. Partiotoimistot kesäajassa ja lomilla Turun ja Porin partiotoimistojen aukiolot poikkeavat kesällä normaalista. Kesäkuun alusta 14.8. asti toimistot ovat kesäajassa, eli avoinna arkisin joka päivä klo 10-15. Kokonaan suljettuin atoimiostot ovat 22.6. 17.7. Lisäksi toimistot ovat suljettuina pe 5.6. ja pe 31.7. toimistojen leirivierailujen vuoksi. Reportoi uutisista ja tapahtumista Reportit on ajankohtaisten tai alueellisten pikkuraporttien palsta. Lähetä omat partiouutisesi osoitteeseen repolainen@partio.fi. 5

Kehitysyhteistyötä ja jäällä kävelyä Teksti: Laura Kajala, Rantakaarinat Kuva: Bengt Lindeberg, Vesipeikot Ibrahim Ibu Gueye, joka johtaa Woomal-hankkeen ohjausryhmää Senegalissa, ja Diaritou Diari Gueye, joka johtaa Woomal-hanketta Senegalissa, tulivat vierailulle maaliskuiseen Suomeen. Diarin ja Ibun Suomen vierailu alkoi Helsingistä, jossa he osallistuivat mm. SP:n laajennettuihin valiokuntiin. Tarkoituksena oli tutustuttaa piirien yhteyshenkilöitä Woomal-hankkeeseen ja tehdä hanketta tutuksi myös SP:n luottiksille. Tämä onnistui erinomaisesti tapahtuman iltaohjelmassa, jossa jokainen halukas sai suorittaa Woomal-merkin kierrettyään siihen vaadittavat tehtävärastit. Opettelimme soittamaan perinteisiä rumpuja, leikimme leikkejä ja pohdimme YK:n vuosituhattavoitteita. Diari kertoi senegalilaisesta partiotoiminnasta ja Ibu yritti opettaa meille wolofinkielisiä sanontoja. Yksikään niistä sanonnoista ei muistu mieleen Turun rautatieasemalla, kun olen vastassa Diaria, Ibua sekä SP:n kv-sihteeri Henniä. Nanga def? Magniferek? Vieraamme aloittavat kuitenkin keskustelun sujuvasti englanniksi. Aikataulu on kovin kiireinen, käymme majoittumassa hostellilla ja sitten suuntaamme kohti partiotoimistoa. Kävelemme loskaista joenreunustaa pitkin ja kerromme vieraille matkallemme 6 osuvista rakennuksista ja paikoista sekä jokilaivoista. Miten matkanne Suomessa on tähän mennessä sujunut? On ollut paljon tekemistä ja olemme tavanneet paljon mukavia ihmisiä, vastaa Diari. Diari hiihti Mikon kanssa, kertoo Ibu. Hiihti? Kyllä, ensin kävimme hiihtämässä ja sen jälkeen söimme purkkihernekeittoa, nauraa Diari, olemme myös olleet kävelemässä jään päällä. Oletteko ennen nähneet lunta? Ibu on nähnyt muutaman kerran, mutta minä en, Diari kertoo. Teillä on kuitenkin toppatakit ja muutenkin hyvät varusteet, mistä saitte ne hankittua, Senegalissa ei taida olla kyseisille vaatteille kovasti tarvetta? Ei, me ostimme päällysvaatteet kirpputorilta Senegalissa, siellä myydään paljon länsimaalaisten lahjoittamia vaatteita. Minulla on kyllä toppatakin alla vielä neljät housut päällekkäin. Täällä on niiiin kylmä!, hihittää Diari. Mitä Woomal merkitsee Kahvittelun ja ostoskierroksen jälkeen on aika jatkaa partiotoimistolle ja aloittaa piirin infotilaisuus Woomal-hankkeesta. Lyhyt varoitusaika tilaisuudesta näkyy osallistujien määrässä. Tunnelma on kuitenkin siitä johtuen erityisen välittömän oloinen. Tätä edesauttaa myös se, että Diarin vanha vartionjohtaja, joka nykyisin asuu Suomessa, on tullut tapaamaan meitä toimistolle. Kyllä, todistamme omin silmin SP:n edellisen kehitysyhteistyöhankkeen, Wergujaramin, johdosta syntynyttä avioliittoa suomalaisen ja senegalilaisen partiolaisen välillä. Se ei siis ollutkaan pelkkää huhua. Diari ja Ibu ovat vilpittömän iloisia saadessaan puhua välillä omaa kieltään ja muistella menneitä. Woomal-infon jälkeen nautimme iltapalaa ja keskustelemme Diarin ja Ibun kanssa. Kysymyksiä riittää. Miten senegalilainen partiotoiminta eroaa suomalaisesta? Itse asiassa toiminta on hyvinkin samankaltaista. Lapset ja nuoret osallistuvat viikkotoimintaan. Kokousten aikana opimme uusia asioita ja leikimme. Järjestön rakenne on myös verrattavissa; meilläkin toimii lippukunnat, piirit ja alueet. Suomessa keskitytään paljon henkilökohtaiseen kehitykseen ja niin myös meillä, mutta Senegalissa toimimme paljon myös sosiaalisten asioiden hyväksi., kertoo Diari. Woomal on iso projekti ja sen myötä haluamme vaikuttaa ihmisten asenteeseen ympäristöä kohtaan. Usein projektimme liittyvät koulutukseen, hygieniatietoisuuteen tai terveyteen liittyviin asioihin. Nyt halusimme panostaa yhteiseen ympäristöömme. Minkä muiden maiden partiolaisten kanssa teette yhteistyötä? Viime aikoina yhteistyökumppaneina ovat olleet mm. ranskalaiset, katalaanit, belgialaiset sekä italialaiset, muistelee Ibu. Hän vastaa Senegalin partiojärjestön kumppa-

Woomal-hankkeen senegalilaiset johtajat vierailivat Suomessa. Matkaohjelmaan kuului myös vuorokauden vierailu Turussa. Partiotoimistossa pidettiin infotilaisuus ja nautittiin iltapalaa. nuushankkeista. Teemme myös paljon yhteistyötä muiden nuorisojärjestöjen kanssa, kertoo Diari, jonka pestinä on yhteydenpito ja yhteisten projektien organisointi maan muiden järjestöjen kanssa. Teettekö yhteistyötä naapurivaltioiden partiolaisten kanssa? Jonkun verran, kertoo Ibu, meillä on yhteistyötä esimerkiksi Gambian kanssa. Järjestämme mm. yhteisiä koulutuksia ja seminaareja johtajille. Osallistumme jonkun verran myös Afrikan alueen yhteisiin seminaareihin ja tapahtumiin. Riisiä, soosia ja hieman vakavampaa pohdintaa Infotilaisuuden jälkeen jatkamme matkaa vielä iltapalalle Heidi Jokisen luo. Ruokaa valmistellessamme keskustelu käy jo myös ranskaksi. Ibu ja Diari kertovat, että kaikki heidän Suomessa tapaamansa ihmiset ovat olleet erittäin mukavia, avoimia ja hauskoja. Tämä oli heille jopa pienimuotoinen yllätys. Kertokaa hieman senegalilaisten elämästä. Senegalilaiset ihmiset ovat erittäin lämpimiä. Nautimme auringonpaisteesta ja perheistämme sekä ystävistämme. Usein syömme tuttujen kanssa yhdessä. Riisiä ja soosia. Aina riisiä ja jotain lisäkettä, se on tosi senegalilaista. Harmi vaan, että riisi on tuontitavaraa, eikä sen ostaminen tue omia viljelijöitämme, jotka ovat muutenkin ahtaalla. Aivan. Muistan katsoneeni dokumentin, jossa kerrottiin EU:n kalastajien käyvän Afrikan maiden, mm. Senegalin, vesillä kalastamassa, kun Euroopan vesillä ei kalaa ole enää riittävästi. Köyhät maat myyvät vesialueitaan meidän eurooppalaisten tarpeisiin. Se on aivan totta. Moni kalastaja on jäänyt tämän vuoksi työttömäksi tai vaihtoehtoisesti he joutuvat tekemään uskomattoman pitkää päivää, Diari kertoo. Illan aikana, ennen vieraiden paluuta hostellille, keskustelemme vielä Senegalista ja länsimaiden vaikutuksesta, senegalilaisista naisista ( kaikki afrikkalaiset miehet haluaisivat senegalilaisen vaimon!, hihittää Diari), tulevista leireistä, tapahtumista ja Jamboreista sekä ihastelemme Heidin afrikkalaisia matkamuistoja ja wolofin kielistä raamattua. Ja syömme riisiä ja soosia. 7

Paraati kokosi piirin partiolaiset yhteen Teksti: Laura Rantanen, Rauman Partiotytöt Suurempi paraati oli Salla-Mari Maisilan mielestä arvokas ja huikea kokemus. Kuva: Laura Rantanen. Lounais-Suomen Partiopiirin ensimmäiseen pa raatiin Turussa osallistui huikeat 4094 partiolaista yhteensä 101 lippukunnasta. Paraatipäivän tapahtumat alkoivat juhlallisesti Turun tuomiokirkolta, kun arkkipiispa Jukka Paarma vihki uuden piirin lipun käyttöön. Sen jälkeen siirryttiin marssimaan kaupungin keskustan kaduille. Sää ei olisi piirin ensimmäistä paraatia voinut paremmin suosia, sillä aurinkoisena sunnuntaina elohopea kohosi jopa kahteenkymmeneen asteeseen, ainakin läheisen jäätelökioskin mittarissa. 8 Mahtava tunnelma Yksi ensimmäistä kertaa Turussa marssineista entisisistä satakuntalaisista oli Salla-Mari Maisila, 15-vuotias venekunnanjohtaja Rauman Partiotytöistä. Oli ihan eri tunnelma kuin Satakunnan paraateissa aikanaan! Paljon enemmän osallistujia ja myös katsojia, jotka olivat mukana meiningissä. Viime vuoden paraati Raumalla oli tähän verrattuna aika mitäänsanomaton, hehkuttaa Salla- Mari heti tapahtuman jälkeen. Tiesin kyllä, että nyt on luvassa jotain paljon suurempaa, mutta tällaista väenpaljoutta en silti osannut odottaa. Koko tilaisuuden ajan oli todella arvokas olo, täällä kun oli ryhtikilpailut ja kaikki. Paraatin parhaiksi puoliksi Salla-Mari listaa huutamisen ja yhdessäolon kivan porukan kanssa. Kysyttäessä, aikooko hän osallistua tapahtumaan myös ensi vuonna, vastaus on selvä: totta kai! Samanlaista kuin ennenkin Kun satakuntalaisille tämänvuotinen paraati oli oikea kulttuurishokki, varsinaissuomalaisille se lähinnä jatkoi vanhojen paraatien perinnettä, sillä aloitustilaisuus Tuomiokirkon portailla ja marssireitti olivat ennestään tutut.

Paraatikilpailujen voittajien edustajat kokoontuivat yhteiskuvaan Turun VPK:n talon lavalle. Kuva: Kai Koskinen. Paraatikilpailujen tulokset Kuva: Niko Vähäsarja. En oikeastaan huomannut muuta eroa, kuin että ihmisiä oli tällä kertaa paljon enemmän kuin ennen. Myös huutokilpailu oli uutta, kertoo Heidi Korte Pyhärannan Korpiankkureista. Paraatin tunnelmaa hän kuvailee ainakin partiomaiseksi ja juhlavaksi. Heidi oli myös yksi niistä monista, joille myönnettiin tämänkeväisessä paraatissa toisen luokan Mannerheim-soljet. En olisi oikein uskonut saavani marskia. Voisin kuitenkin kuvitella syyksi esimerkiksi sen, että olen ollut aktiivisesti mukana toiminnassa. Olen lippukuntamme akela ja minulla on ollut jo viisi vuotta omat sudari- ja seikkailijaryhmät. Partiopiirin lippuvartiolippukunta Raision KilliNallit Partiohuutokilpailu Piikkiön Tammipartio Ryhtikilpailu arvostelu: Lions Club Paattinen Isot poikalippukunnat 1. Turun Sinikotkat 57,34 2. Auran Tähti Pojat 56,55 3. Kaarinan Ristiritarit 55,78 Isot tyttölippukunnat 1. Raision KilliNallit 64,51 2. Hakkistytöt 63,80 3. Nuotiotytöt 63,03 Isot yhteislippukunnat 1. Piikkiön Tammipartio 61,75 2. Louhen-Tytöt ja Kakskerran Kaksoispiste 54,77 3. Maskun Hemmingin Tyttäret ja Pojat 53,63 Keskikokoiset yhteislippukunnat 1. Alastaron Jyväset 60,05 2. Mellilän Menninkäiset 57,27 3. Auran Eräkurjet 56,35 Pienet poikalippukunnat 1. Turun Mikaelin Siniset 56,65 2. Puhurin Pojat 56,43 3. Turun Eränkävijät 56,14 Isot tyttölippukunnat 1. Mikaelin Sinikellot 60,52 2. Tornipääskyt 60,05 3. Toivon Erätytöt 58,22 Pienet yhteislippukunnat 1. Merimaskun Reimarit 54,14 2. Mietoisten Kolopuutintit 54,03 3. Marttilan Martit 52,33 Karelia-malja Tyttölippukunnat 1. Hakkistytöt 68,03 2. Raision KilliNallit 65,09 3. Toivon Erätytöt 62,16 Poikalippukunnat 1. Sauvojapojat 63,16 2. Turun Metsänkävijät 59,65 3. Kaarinan Ristiritarit 57,81 Yhteislippukunnat 1. Ahertajat 77,78 2. Mellilän Menninkäiset 72,73 3. Alastaron Jyväset 60,47 9

Uunituoreet tunnuksemme Teksti: Anna Tenkanen, Louhen-Tytöt Kuvat: Olli Raimo Uusi partiopiirimme jatkaa muotoutumistaan lipun ja piirimerkin julkistamisella. Uusi piirimerkki oli myynnissä hyvissä ajoin ennen paraatipäivää, ja monella marssijalla se olikin jo ommeltuna hihaan. Lippu puolestaan paljastettiin lipunnaulaustilaisuudessa paraatipäivänä. Uutta lippua olivat naulaamassa eri ikäkausien, vanhojen ja uuden piirien edustajat sekä lipun tekijä. Hetkeä myöhemmin arkkipiispa Jukka Paarma vihki lipun paraatin juhlatilaisuudessa Tuomiokirkolla. Kultainen lounaiskulma Uusi lippu on tyyliltään hyvin samanlainen kuin piirimerkki, vaikka tunnukset ovat muodoltaan erilaisia. Tunnus on jaettu viistosti kahtia kultaiseen ja siniseen osaan. Kultaisessa osassa on punainen ketun pää ja sinisessä osassa on kultainen partiolilja. Värit ovat yhdistelmiä piirin maakuntien vaakunoiden väreistä, sininen ja kulta ovat Satakunnan sekä punainen ja kulta Varsinais-Suomen vaakunavärejä. Lounais-Suomen Partiopiirin lippua ja piirimerkkiä ovat olleet suunnittelemassa Tuuli Seppälä Luvian Loukkeesta ja Olli Raimo Varsinais-Suomen Samoilijoista. Tärkein lähtökohta on kultainen lounaiskulma, joka siis tietysti kuvastaa piiriämme. Sininen yläkulma kuvaa sitten muuta Suomea ja lilja partioliikettä. Lilja-apilakoro, siis rajaviiva, yhdistää tyttö- ja poikapartiolaisten perinteiset symbolit, Olli Raimo kertoo. Lippuun haluttiin näkyviin myös piirin tunnuseläin. Jo aikaisemmin tunnuseläimeksi valittiin Varsinais- Suomen ja Satakunnan maakuntaeläin kettu. Piirihallituksen jäsen Maria Lahtinen totesi uuden lipun naulaustilaisuudessa, että piirin tunnuseläimeksi on valittu kettu kuvaamaan partiolaisten yhteyttä Paraatin kuvasatoa Kuvat: Niko Vähäsarja, Kai Koskinen, Petri Nieminen ja Olli Raimo 10

vuudessaan ollut omaa luokkaansa. Kaikki lipun kuviot ketunpäästä partioliljoihin ovat käsin kirjottuja. Piirin lipun tekijä Kristiina Raumanen oli yksi uuden lipun naulaajista. Nils Grönberg avusti. luontoon ja sopeutumista muuttuvaan maailmaan ja elinympäristöön. Lipun on toteuttanut Kristiina Raumanen, ja työ on haasta- Piirimerkki kilpailun satoa Uusi piirimerkki oli paraatin edeltävänä viikkoina monen muistilistalla, ja ajoittain se oli tilapäisesti loppu partiokaupoistakin. Tie lounaissuomalaiseen partiopaidan hihaan oli kuitenkin pitkä. Piirimerkin ideoimiseksi järjestettiin jo reilu vuosi sitten ideointikilpailu. Kilpailun voitti Tuuli Seppälä piirtämällään kettuaiheella. Merkin kehittelyä jatkettiin tämän jälkeen yhteistyössä piirihallituksen ja erityisesti Aleksi Heikkilän kanssa. Merkkiä näytettiin myös Suomen Partiolaisten tunnustoimikunnalle sekä heraldiikan tuntijoille oikeanlaisen heraldisen kielen löytämiseksi. Suunnitelmia muokattiin useaan kertaan ja merkistä teetätettiin kolme koeversiota ennen lopullista piirimerkkiä. Arkkipiispa Jukka Paarma vihki piirinjohtaja Aleksi Heikkilän kannatteleman lipun partioparaatissa. 11

Partiopiirin kevään ansiomerkit Suomen Partiolaiset, Satakunnan Partiolaiset ja Varsinais-Suomen Partiopiiri ovat myöntäneet nämä ansiomerkit tunnustuksena ansiokkaasta, ahkerasta ja tuloksellisesta työstä partiotoiminnan, lippukuntien ja partiolaisten hyväksi. I luokan Mannerheim-solki Einola Henna, Maarian Kämmekät Heinonen Pekka, Turun Metsänkävijät Junttila Johanna, Taivassalon Tupshaukat Kaitila Maisa, Kuusenkävyt Kaskinen Heidi, Hakkistytöt Rauman Katriina, Auran Eräkurjet Siponen Anu, Piikkiön Tammipartio Tuomola Ilkka, Meri-Porin Partio Tutti Erkka, Kaarinan Ristiritarit II luokan Mannerheim-solki Aarnio Iida, Nuotiotytöt Asikainen Sanna-Liisa, Nakkilan Partiolaiset Backman Anna, Henrikin Tapulitytöt Butterlin Jerena, Kuusiston LinnanYrjänät De Meulder Annukka, Rauman Partiotytöt Hakala Aino, Ahertajat Hakasalo Anna, Kankaanpään Korpiveikot Heikkilä Emmi, Ruskon Maunun Partio Hellsten Matias, Piikkiön Tammipartio Hjelm Leo, Piikkiön Tammipartio Honkasalo Suvi, Littoisten Pirtapiiat Hovi Hermanni, Turun Partio-Sissit Iltanen Helena, Loimaan Nuotioloimut Jaatinen Maria, Halikon Siniset Jansson Saara, Nousiaisten Henrikin lpk Kankaanpää Markus, Salon Leiriveikot Kinnunen Eevastiina, Liedon Eränkävijät Koivusalo Eero, Naantalin Siniset Korhonen Nina, Auran Eräkurjet Korte Heidi, Pyhärannan Korpiankkurit Koski Miikka, Taivassalon Tupshaukat Kupi Kristiina, Teljän Partio Laakko Petteri, Salon Leiriveikot Laamanen Katariina, Loimaan Nuotioloimut Lahti Emmi, Maarian Kämmekät Lahtinen Anna-Emilia, Teljän Partio Lehmus Lauri, Piikkiön Tammipartio Lehtinen Santeri, Turun Metsänkävijät Lehtonen Eeva-Mari, Uudenkaupungin Merihait Lehtonen Jami, Turun Eränkävijät Leppäkoski Viljami, Kairankiertäjät Lindvall Laura, Ahertajat Lähteenmäki Katriina, Kairakiertäjät Malinen Suvi, Maskun Hemmingin T&P Mandell Susan, Lätynkääntäjät Muuri Tiia-Maria, Pyhän Laurin Ritarit PLR Mäki Anni, Loimaan Nuotioloimut Mäkinen Timo, Puhurin Pojat Niiranen Mimmi, Tuulihaukat Nyman Jenni, Kuusiston Linnanyrjänät 12 Ojamaa Tiia, Rauman Partiotytöt Paakkunainen Maiju, Loimaan Nuotioloimut Paljakka Kristina, Auran Tytöt Päivänsäde Anu, Kairankiertäjät Pöllänen Jussi, Meri-Porin Partio Rantala Anniina, Littoisten Pirtapiiat Rauhala Kaisu, Honkahukat Rautala Camilla, Merimaksun Reimarit Rikkonen Tia-Maria, Maarian Kämmekät Rintala Antti, Käppäräpartio Rosten Sanni, Hakkistytöt Saari Eveliina, Uudenkaupungin Merihait Salminen Kalle, Uudenkaupungin Merihait Seppälä Minna, Tavastin Liljat Sipilä Miikka, Piikkiön Tammipartio Suominen Verna, Maskun Hemmingin T&P Tammi Sanna, Pyhän Laurin Ritarit PLR Tarmo Anna-Liisa, Nakkilan Partiolaiset Tuomola Riikka, Lallin Partio Turunen Noora, Rantakaarinat Vainio Siiri, Perttelin Piketit Vainionpää Iida, Honkahukat Valtonen Sami, Myrskypojat Verronen Emmi, Rauman Partiotytöt Viitasalo Venla, Mynämäen Maahiset Vuori Anna, Teljän Tuikkeet Suomen Partiolaisten hopeinen mitali Alin Hanna, Partio-Puhurit Eronen Jaana, Littoisten Pirtapiiat Harkke Mari, Nuotiotytöt Jäntti Katja, Auran Tytöt Järveläinen Raimo, Leirisiskot ja Salon Leiri veikot Kauriala Marianna, Turun Tähti-Tytöt Mikkonen Pasi, Turun Sinikotkat Pekola Harri, Turun Metsänkävijät Varsinais-Suomen Partiopiirin hopeinen mitali Arstila Hana, Henrikin Tapulitytöt Auvinen Katja, Turun Tähti-Tytöt Heino Hanna, Maarian Kämmekät Iso-Lauri Susanna, Turun Tähti-Tytöt Kääriäinen Sami, Turun Metsänkävijät Laakkio Turkka, Turun Metsänkävijät Lahdenvesi Kristiina, Mikaelin Sinikellot Lahtinen Maria, RajakivenKiertäjät Mäki Annukka, Turun Tähti-Tytöt Pyörre Susanna, Halikon Siniset Sundell Mari, Paraisten Merikotkat Piirin varajohtaja Mari Kousa kiinnittää Mannerheim-solkea Johanna Junttilan partiopaitaan. Kuva: Olli Raimo. Satakunnan Partiolaisten hopeinen ansiomitali Kousa Mari, Porin Versot Puosi Hanna-Leena, Nakkilan Partiolaiset Pärkö Hanna, Ouran Partiolaiset Suomen Partiolaisten pronssinen mitali Aavikko Salla, Nousiaisten Henrikin lpk Elonen Paula, Rantakaarinat Fransman Ann-Kristin, Raision KilliNallit Huiskala Oskari, Turun Sinikotkat Kairinen Petri, Piikkiön Tammipartio Karlsson Jere, Uudenkaupungin Merihait Kuusisto Mika, Kaarinan Ristiritarit Lehtiö Elina, Raision KilliNallit Mikkonen Jenni, Koroisten Sarpiot Nousiainen Milka, Rauman Partiotytöt Onnela Riikka, Loimaan Saviset Poutia Terhi, Partio-Puhurit

Rindell Timo, Kolkankävijät Ruohola Matti, Myrskypojat Saarisalo Emilia, Rymättylän Märssyvahdit Siivonen Johanna, Pyhärannan Korpiankkurit Sipilä Elina, Auran Eräkurjet Sten Linda, Koroisten Sarpiot Stenius Katri, Auran Tytöt Termala Hanna, Kankaanpään Korpiveikot Tähtinen Tommi, Kupittaan Henrikinpojat Valtonen Tero, Jokikylän Pojat Virtanen Mika, Turun Metsänkävijät Varsinais-Suomen Partiopiirin pronssinen mitali Elovaara Tuomas, Maskun Hemmingin T&P Fälden Hanna, Lätynkääntäjät Haverinen Jussi, Kaarinan Ristiritarit Heikkinen Ami, Uudenkaupungin Merihait Helin Perttu, Kaarinan Ristiritarit Hietanen Niko, Turun Metsänkävijät Hiltunen Henna, Nousiaisten Henrikin lpk Holmroos Carin, Auran Tytöt Honkasalo Tiia, Mikaelin Sinikellot Kajala Laura, Rantakaarinat Kakko Minna-Mari, Hakkistytöt Kutila Mika-Petteri, Turun Sinikotkat Laiho Mikael, Turun Metsänkävijät Laine Teppo, Ilpoisten Vuorenkävijät Lundén Maria, Koroisten Sarpiot Luukanen Maria, Littoisten Pirtapiiat Mansikka Iisa, Auran Tytöt Mikola Janne, Mellilän Menninkäiset Paatero Saara, Nuotiotytöt Peltonen Henriikka, Pyhän Laurin Ritarit PLR Ristimäki Outi, Loimaan Nuotioloimut Rytkönen Suvi-Anna, Nuotiotytöt Salenius Tuomas, Maskun Hemmingin T&P Salminen Laura, LätynKääntäjät Salminen Leena, Littoisten Pirtapiiat Salonen Iina, Alastaron Jyväset Schwela Tuomo, Kaarinan Ristiritarit Siivonen Johanna, Leirisiskot Suominen Irina, Pyhän Laurin Ritarit PLR Turunen Virpi, Leirisiskot Tähtikari Tiina, Vaakun Vartijat Vahteristo Mari, Mikaelin Sinikellot Warro Sakari, Kaarinan Ristiritarit Satakunnan Partiolaisten pronssinen ansiomitali Hakosalo Petri, Ouran Partiolaiset Kares Päivi, Jokilaakson Ravut Keskiväli Hanna-Kaisa, Rauman Partiotytöt Ketola Jaana, Euran Peurat Kuusisto Anna-Riikka, Huittisten Eränkävijät Liipo Tuula, Ulvilan Erätytöt Rantakari Jaana, Jokilaakson Ravut Taimi Elina, Väinän Vartijat Vastamaa Esa, Väinän Vartijat Satakunnan Partiolaisten kultainen ansiomerkki Kujanpää Anssi, Väinän Vartijat Satakunnan Partiolaisten hopeinen ansiomerkki Kujansuu Taru, Kipinäpartio Mäntylä Raili, Meri-Porin Partio Satakunnan Partiolaisten pronssinen ansiomerkki Hakala Marita, Jämijärven Miilunvartijat Kalliomäki Markku, Lavian Eränkävijät Myllymäki Essi, Ulvilan Erätytöt Wasenius Melisa, Rauman Partiotytöt Satakunnan Partiolaisten rautainen ansiomerkki Arminen Iida, Porin Tertut Lahtinen Matti, Meri-Porin Partio Pyhän Yrjön solki Aho Tiia, Mikaelin Sinikellot Havanko Nina, Kaarinan Sädetytöt Hiekkaranta Linda, RajakivenKiertäjät Holmberg Marleena, Hakkistytöt Holmqvist Jessica, RajakivenKiertäjät Huunonen Linda, Littoisten Pirtapiiat Järveläinen Anna, Leirisiskot Kivilä Elina, Kaarinan Sädetytöt Kivilä Maija, Kaarinan Sädetytöt Kokko Milja, Kaarinan Sädetytöt Kuivalainen Emma, Turun Tähti-Tytöt Lätti Kirsi, Liedon Eränkävijät Pietilä Sara, Tuulihaukat Ratilainen Niina, Maarian Kämmekät Sahramäki Julia, Turun Tähti-Tytöt Tolvanen Elisa, Mellilän Menninkäiset Wikman Anniina, RajakivenKiertäjät Collanin solki Heinonen Rosa-Maria, Tavastin Liljat Heinonen Tapio, Naantalin Siniset Hellman Mira, Nuotiotytöt Jokinen Henna, Piikkiön Tammipartio Koivisto Anna-Emilia, Henrikin Tapulitytöt Laaksonen Lea, Henrikin Tapulitytöt Laaksonen Tiia, Perttelin Piketit Leiskola Tiia, Liedon Eränkävijät Nikkari Ville, Auran Tähtipojat Nikula Veera, Kaarinan Sädetytöt Pönkkä Johanna, Maarian Kämmekät Rajamäki Mari, Naantalin Siniset Rantala Helena, Loimaan Saviset Ruohonen Susanna, Ruskon Maunun Partio Sariola Tuija, Merimaksun Reimarit Seppälä Heidi, RajakivenKiertäjät Tamminen Janne, Turun Mikaelin Siniset Valkama Aino, Nuotiotytöt Vähätalo Vilhelmiina, Taivassalon Tupshaukat Välikangas Doris, Kuusenkävyt Louhisuden solki Aaltonen Kaisa, Maskun Hemmingin T&P Aaltonen Soili, Merimaksun Reimarit Alppi Essi, RajakivenKiertäjät Fröberg Essi, Perttelin Piketit Haakana Eveliina, Lätynkääntäjät Juhantila Tuomas, Salon Leiriveikot Kaaja Katri, Liedon Eränkävijät Kallio Laura, Nousiaisten Henrikin LPK Kariluoma Karoliina, Kaarinan Sädetytöt Kavander Beata, Hakkistytöt Kinnunen Emilia, Maarian Kämmekät Kivekäs Siiri, Auran Tytöt Kuusisto Joni, Turun Mikaelin Siniset Kyllönen Jesse, Tavastin Liljat Repolainen Laiho Aino, Ahertajat Laine Annika, Liedon Eränkävijät Lehtiranta Reetta, Leirisiskot Lehto Laura, Kaarinan Sädetytöt Leino Eveliina, Maskun Hemmingin T&P Lindström Joona, Turun Mikaelin Siniset Marjamaa Heidi, Piikkiön Tammipartio Mäki Laura, Kaarinan Korpiklaani Narjus Neonilla, Auran Tytöt Nurmi Noora, Nuotiotytöt Nurminen Juuso, Kairankiertäjät Pakarinen Eero, Turun Metsänkävijät Rajala Anton, Auran Tähti Pojat Rantanen Satu, RajakivenKiertäjät Raunio Heli, Hakkistytöt Reinikainen Riku, Partio-Puhurit Salminen Suvi, Kuusenkävyt Salonen Iida, Ruskon Maunun Partio Sillanpää Elisa, Littoisten Pirtapiiat Silmunen Venla, Piikkiön Tammipartio Sinisalo Salla, Merimaksun Reimarit Tanhuanpää Johanna, Kairankiertäjät Toivanen Henna, Kaarinan Korpiklaani Viitaharju Fanny, Littoisten Pirtapiiat Viitamäki Maija, Raision KilliNallit Ylikoski Anni, Ruskon Maunun Partio Ylimaa Roosa, Perttelin Piketit Varsinais-Suomen Partiopiirin kultainen plaketti Aarnio Pirjo ja Antti, Nuotiotytöt Lindgren Riitta ja Seppo, Turun Eränkävijät / Toivon Erätytöt Sulonen Katriina ja Ilkka, Auran Tytöt Säde ry, Kaarinan Sädetytöt Pyhän Yrjön plaketti Kaukola Arto, Paraisten Merikotkat Lampi Hannu, Paraisten Merikotkat Mäkinen Saara, Maarian Kämmekät Tjukanoff Esa, Paraisten Merikotkat Varsinais-Suomen Partiopiirin hopeinen plaketti Erkkilä Lars, Turun Metsänkävijät Gunnelius Liisa, Turun Metsänkävijät Hollmén Hanna-Katri, Leirisiskot Mäkinen Kaija, Turun Eränkävijät / Toivon Erätytöt Paarte Seppo, Turun Metsänkävijät Sjöblom Hia, Leirisiskot Sjöblom Tiina, Nuotiotytöt Toivari Helmi-Riitta, Nuotiotytöt Satakunnan Partiolaisten pronssinen kiviplaketti Niemi Raimo, Teljän Tuikkeet Pakkala Ismo, Teljän Tuikkeet Santikko Riitta-Liisa, Teljän Tuikkeet Varsinais-Suomen Partiopiirin standaari Jyrki Tuominen, Turun Metsänkävijät Varsinais-Suomen Partiopiirin Aksu-patsas Heikki Heilä, Turun Eränkävijät Jouni Sulavuori, Kairankiertäjät 13

Kesällä kaikki on Reilassa! Teksti: Jyrki Tuominen, Turun Metsänkävijät Kuvat: Petri Hakosalo, Ouran Partiolaiset Taivaankappaleet Oberon, Pandora, Hyperion ja Japetus odottavat jo Reilan leiriläisiä. Reilalle on ilmoittautunut jo yli 3 100 leiriläistä. heistä yli 600 on täysi-ikäisiä vaeltajia ja johtajia eli niitä kaiken osaavia leirintekijöitä. Leiriläisten jälki-ilmoittautuminen jatkuu toukokuun loppuun, jonka jälkeen leirin lopullinen vahvuus alkaa olla tiedossa. Työtehtäviin voi ilmoittautua edelleen alkuperäisellä normaalilla leirimaksulla. Tarkempia tietoja antaa lippukuntasi Reila-navigaattori, Reila-toimisto sekä Reila-netti <www.reila09.fi>. Iso piiri isot alaleirit Leiri on jaettu neljään alaleiriin, joissa jokaisessa asuu kerrallaan 500 600 leiriläistä. Näin on saatu aikaan toimiva kylämalli asumisen, huollon ja ohjelman tarpeisiin. Leirin alkupuolella paikalla ovat sudenpennut, loppupuolella seikkailijat; kaikki muut nauttivat leiristä alusta loppuun. Lipunnostojen ja leirirutiinien lisäksi alaleirit järjestävät kaksi iltaohjelmaa, joista toinen on alaleirikohtainen iltanuotio. Myös osa nuorimpien ohjelmapisteistä saapuu vuorollaan jokaiseen alaleiriin. Niinikään suoraan alaleirien ilmoitustauluille jaetaan päivittäinen leirilehti. Opettele tiskaamaan! Jokaisessa alaleirissä sijaitsee leirikeittiö ja ruokala. Ruuanvalmistus tapahtuu perinteisissä isoissa kenttäkeittiöissä kaasulla. Valtavat määrät ruoka- ja tiskivettä lämmitetään suurissa padoissa polttopuilla. Leirikeittiöissä on oma henkilökuntansa, mutta ruuan jakamisessa ja tiskaamisessa auttavat alaleirin kaikki lippukunnat vuorollaan. Leiripäivän aloittaa aina aamupuuro. Ruokalistan perinteisiä suosikkeja ovat ainakin lihapullat ja nakkikeitto. Opettele tiskaamaan! Ja opeta myös leiriläisesi tiskaamaan, siis käsin eli harjalla kuumassa vedessä. Monille on leirillä ollut suuri hämmästys, että tiskivesi vaahtoaa ja on märkää. Yleensä omien astioiden tiskaamisen oppiminen vie pari päivää. Alkupäivien tiskijonoja voidaan lyhentää sopivilla tiskausharjoituksilla. Kisat ovat Reilassa Partiopiirin jokavuotiset sudenpentujen pt-kisat, sudenpentukisat, käydään tänä vuonna tietenkin Reilalla. Kisat on jaettu usealle päivälle. Jos pentue saapuu sudenpentukisaan leirin ulkopuolelta, on heidän kisapäivänsä lauantai 1.8. Seikkailijoiden pt-kisat järjestetään kaikille leirin ja piirin seikkailijoille yhtenä ja samana päivänä keskiviikkona 5.8. Kaikki Reilalle osallistuvat sudenpennut ja seikkailijat on automaattisesti ilmoitettu myös sudenpentukisaan ja seikkailijakisaan. Leirin ulkopuolelta näihin kisoihin osallistuvien pitää ilmoittautua erikseen. Tätä varten he saavat lisätietoja Reila-netistä. Haikit ja liljat Haikit ovat osa tarpojien ja samoajien Reila-leiriohjelmaa. Leirihaikin pituus on leirivartion valinnan mukaan joko 20 km, 40 km, 50 km tai 60 km. Vähintään 40 km suoritukset vastaavat nahkaliljan suorituksia (vihreä, punainen ja harmaa nahkalilja). Punainen ja harmaa nahkalilja (50 km ja 60 km) ovat niin vaativia suorituksia, että niiden osallistujilla pitää alempien nahkaliljojen olla suoritettuna ennen Reila-leiriä. Nahkaliljat suoritetaan Reilan kylän lähimaastoissa leiripäivän ja sitä seuraavan kesäisen yön aikana. Valtaosa navigaattoreista onkin jo ilmoittanut leiriläistensä valitsemat haikkimatkat Reilan haikkimestareille. 14

Reilan staabi kävi tutustumassa leirin maastoihin. Rannatkin odottavat jo leiriläisiä. Ko-Gi-tapaaminen Reilalla Reilalla järjestetään myös avoin valtakunnallinen Ko-Gi-tapaaminen. Lauantaina 1.8. klo 14 17 on luvassa kahvin, hyvän seuran ja kuulumistenvaihdon lisäksi ohjelmaa sekä mahdollisuus tutustua leiriin. Toivotamme lämpimästi tervetulleeksi lintukansan kaikilta vuosilta ja vuosikymmeniltä. Ja hei, sinä vielä vihreähuivinen, myös sinua odotetaan. Ko-Gi-tapaaminen on tarkoitettu sekä leirillä jo olevalle lintukansalle että aivan tätä varten tuleville. Ko-Gi-vierailija voi myös yhdistää Ko-Gi-tapaamisen ja vuorokauden mittaisen leirivierailun. Sunnuntaina on vierailupäivä Reilan vierailupäivä on tarkoitettu tarpojien, samoajien, vaeltajien, johtajien ja muiden aikuisten lähimmille. Vierailupäivänä sunnuntaina 2.8. vierailuaika alkaa klo 12 ja päättyy klo 16. Leiriportti avautuu siis vasta klo 12.00. Reila-leirin sudenpentuikäiset lähtevät kotimatkalle jo ennen vierailupäivän alkamista. Seikkailijat puolestaan aloittavat oman leirinsä vierailupäivänä vasta vierailuajan jälkeen. Vierailupäivän hinta on 15 e/ henkilö. Maksu sisältää kuljetuksen parkkipaikalta Raumalta leirialueelle, lounaan sekä pientä ohjattua ohjelmaa. Lasten vierailupäivämaksut: 0 2 -vuotias maksuton, 3 6-vuotias 5 e/lapsi ja 7 vuotta täyttäneestä normaali vierailupäivämaksu 15 euroa. Vierailupäivän pysäköintialue on Raumalla Äijänsuon urheilukeskuksen parkkikentällä (Hankkarintie, Rauma). Muualle ei pidä pysäköidä. Pysäköintialueelta on vierailuaikana jatkuva bussikuljetus Reila-leirille ja takaisin. Tämä bussikuljetus ja pysäköinti tällä pysäköintialueella sisältyvät vierailupäivämaksuun. Vierailupäivänä leiriportille tai leirialueelle ei voi ajaa henkilöautolla! Leirillä linja-autojen kääntöpaikalta leirin keskustorille on kävelymatkaa noin 1 500 metriä. Muiden suurleirien tapaan leirivierailun aikana tulee siis käveltävää noin 3 4 kilometriä. Kaikille vierailijoille suositellaan säänmukaista maastonkestävää varustusta sekä kävelyn kestäviä jalkineita. Kokenut leirivierailija pakkaa reppuunsa lisäksi ainakin täyden vesipullon ja omat ruokailuvälineet. Sinulle on Reila-postia Reilan leiriläiselle voi lähettää sekä postia että sähköpostia. Leirin postiosoite kirjepostille löytyy Reila- Repolaisesta. Sähköpostia leiriläiselle voi lähettää leirin aikana Reila-netin erityisen postipalvelun kautta. Nämä viestit kulkevat sähköpostina leirille, jossa ne tulostetaan ja jaetaan leiriläisille normaalin leiripostin mukana. Tästä ja paljosta muusta kertoo kesän suosituin lukemisto: Reila- Repolainen. Se ilmestyy kesäkuun lopulla ja postitetaan jokaiselle Reilalle ilmoittautuneelle, niin leiriläiselle kuin johtajallekin. Ja kaikkeen muuhun vastaa Reila-netti osoitteessa www.reila09.fi. Kesällä kaikki on Reilassa! 15

Vekkulit sammakot Teksti ja kuvat: Juuso Partanen, Salon Leiriveikot Sisupartiolaisten perinteinen partiotaitokilpailu Kurnunkierros kisailtiin 24. kerran toukokuun 5. päivänä. Kisapaikkana toimi Salon Perniössä sijaitseva Naarilan leirikeskus. Sisuvartioita kisaan osallistui yhteensä kahdeksan. Kaukaisimmat matkasivat Saloon aina Raumalta saakka. Piirissämme on sisutoimintaa myös Turussa, Salossa, Somerolla ja Laitilassa. Kisanjohtajana toimi Salon Leiriveikkojen Markus Kankaanpää, joka itse monissa ptkisoissa kisanneena oli yhdessä piirin sisujaoston kanssa kehitellyt kisojen tehtävät ja suunnitellut muut järjestelyt. Helppoja muijia Tehtäviä oli laidasta laitaan, arkielämästä tutuista asioista harvinaisempiin. Vartioiden tuli esimerkiksi lajitella huolimattoman samoajan maahan kippaamat jätteet. Oli pahvia, pattereita ja lasia. Missähän tämä kaveri oli mahtanut olla, kun partiossa puhuttiin kierrätyksestä? Nyt sisuilta lajittelun mallia ottaneena osaa tämäkin samoaja seuraavalla kerralla lajitella itse jätteensä. Turun Sinikotkien Rapu-vartiolla tuntuivat olevan julkkisnaiset hallussa. Helppoja muijia kuului vain vastaus, kun pojilta kyseltiin, miten meni julkkisnaisten naamakuvista tehty tunnistusrasti. Taitavat pojat lueskella Seiskaa ja muita iltapäivälehtiä äärettömän tarkasti, kun tuosta vaan tunnistivat Anna Abreun, Susan Ruususen ja Kaija Koon. Nopeasti lohkesi pojilta myös oikea vastaus, kun piti arvuutella, mikä eseuraavista esineistä ei kuulunut joukkoon: saha, kirves, vesuri vai moottorisaha. Moottorisaha ei kuulu joukkoon, se on epäpartiomainen. Se ei ole hyvä leirillä, jos on hiljaisuus, ja se myös saastuttaa, Jani Ravut-vartiosta analysoi. Kisailijoiden mieleen jäi myös aloitustehtävänä ollut nuotion teko, jossa piti nuotion yllä oleva naru saada mahdollisimman nopeasti poikki. Tällaiseen perinteiseen tehtävään ovat varmasti monet muutkin itse kisaillessaan törmänneet. Hymy kiertämään Ennen kuin Kurnunkierroksen tulokset julkistettiin, Akseli Syrjälä esitteli kirjoittamansa historiikin Sisujaoston toiminnasta 30 vuoden ajalta (1978 2008). Katkaravut-vartion tytöt laittoivat ennen palkintojen jakoa myös hymyn kiertämään. Hymy kiersi kaikkien kisassa mukana olleiden kautta, kisailijoiden ja rastihenkilöiden. Hymyhän on se, joka helposti tarttuu ja näistä kisoissa kaikki lähtevät yleensä voittajina. Kaikille hurrataan, voitti kuka tahansa kisat ja oli oma sijoitus mikä tahansa. Riittävästi palavaa materiaalia pohjalle, niin pitäisi syttyä. Sytyttämässä Mari Suikkanen, LES. Taitaa se naru palaa poikki! Muumit ja Karhut, Karimo. 16

Sammakot-vartio (HeTa) metsästämässä eläimiä palloilla. Yhtenä tehtävänä jokainen kisailija askarteli äitienpäiväkortin. Leirisiskojen Oravat-vartio ilmoittautumassa rastille. Voittajavartio Sissit, LES. Vasemmalta alkaen VJ Hanna Kaila, Mari Suikkanen, Johanna Ahokas, Mika Rantanen ja Rauno Hellberg. Kurnunkierroksen voitto ja kiertopalkinto meni tällä kertaa Laitilan Eräsissien Sissit-vartiolle. Toiseksi tulivat Katkaravut Nuotiotytöistä Turusta ja kolmanneksi Muumit ja Karhut Karimoista Raumalta. Johtajia tarvitaan Sisupuolella johtajapula on suuri. Tulijoita vartioihin olisi enemmän kuin nykyiset resurssit mahdollistavat. Ikähaarukka sisupartiolaisissa on hyvin laaja: nuorimmat vartiolaiset ovat kymmenvuotiaita ja vanhimmat reilusti yli seitsemänkymmenen ikävuoden. Kun sisuvartioon liitytään, siellä pysytään partiokavereiden kanssa vuosia. Sisuvartiot eivät toimi samoin kuin esimerkiksi tavalliset tarpojavartiot. Tarpojana mennään ja toimitaan, kunnes ikää karttuu ja tullaan samoajiksi ja siirrytään johtamaan mahdollisesti omaa tarpojavartiota. Tätä kautta syntyy luonnollisesti aina uusia johtajia lisää, tässä tapauksessa uusille tarpojille. Uusien sisujen pääsemiseksi mukaan toimintaan tarvitaan aina uusia johtajia. Sisut suorittavat samoja partioohjelman aktiviteetteja kuin muutkin, mutta sovelletusti. Kokouksia nuoremmilla on yleensä kerran viikossa, muilla yleensä kahden viikon tai kuukauden välein. Päiväretkiä järjestetään useammin kuin yöretkiä. Sisuja osallistuu myös Lounais- Suomen Partiopiirin ensimmäiselle piirileirille Reilalle, jolloin heihin pystyy moni tutustumaan. Se kannattaa, sillä heidän iloisuutensa ja positiivisuutensa varmasti tarttuu. Sisutoimintaan mukaan pääsemiseksi kannattaa ottaa yhteyttä joko Leena Hakalaan (leena_hakala@netti.fi) piirin sisujaostossa tai sisutoimintaa järjestävän lippukunnan sisuvastaavaan. 17

Partioleiri näyteikkunalla Teksti: Elli-Mari Huhtanen, Pääskyparvi Kuvat: Mika Saustamo, Pääskyparvi Noormarkkulaiset kokeilivat miltä tuntuu olla näyteikkunalla kaikkien nähtävillä. Noormarkun partiolippukunta Pääskyparven samoajaryhmä on aloittanut toimintansa vuoden vaihteen jälkeen. Ensimmäisenä suurempana tempauksena Jalkasieniryhmä toteutti Leonardo da Vinci kalpenee -taskusta mielenkiintoisen aktiviteetin. Innostuimme mallinukkeaktiviteetista. Meidän olisi määrä olla tavaratalon ikkunassa mallinukkeina kaksi tuntia. Luotsimme otti yhteyttä Porin Isokarhuun ja saimme käyttöömme tyhjillään olevan liiketilan. Alkoi suunnittelu pukeutumisesta ja muusta rekvisiitasta. Me ollaan partiolaisia, kaikki erilaisia Emme olleet osana mitään kampanjaa, vaan toteutimme näyteikkunan omana projektinamme. Suunnitellessamme pukeutumista, mietimme miksi oikeastaan menemme mallinukeiksi. Täytyisihän meillä jokin tarkoitus olla, jottei tempaus aivan hukkaan menisi. Päätimme ottaa teemaksi Partiolaisia on erilaisia, sillä meidän mielestämme liian usein ihmiset ajattelevat partiolaisten olevan vain solmuja tekeviä tyttöjä ja poikia, jotka järjestävät leirejä metsän keskellä. Ei sen puoleen, ettei partio sitä olisi, mutta partio on vielä paljon muutakin, ja sen me halusimme tuoda esiin. 18 Osa meistä kävi suurta päivää edeltävänä iltana laittamassa liiketilan partiomaiseen kuntoon. Seinällä oli maalaus, jossa on tähtitaivas ja nuotio. Keskellä lattiaa seisoi kupoliteltta ja sen edessä sähköllä toimiva rakovalkea. Teltan ympäriltä löytyi myös trangia, kuksa ja muuta partiotavaraa. Puimme myös kaksi aitoa mallinukkea viralliseen partioasuun. Muutamat ohikulkijat ihmettelivät jo tuolloin, mitä leiriä me oikein pystytämme. Mutta ihmekös tuo, kupoliteltta Isokarhun näyteikkunassa ei varmaankaan ole jokapäiväinen näky. Lauantaina 28.2. H-hetki koitti. Näyteikkunaan oli ilmestynyt kahden virallisen partiolaisen lisäksi seitsemän aitoa partiolaista: teltassa makasi makuupussissa väsynyt leiriläinen, toinen paistoi banaania makkaratikun päässä rakovalkean äärellä. Kyllä, nimenomaan banaania eikä makkaraa. Täytyihän näyteikkunassamme olla jokin silmään pistävä epäkohta. Eräs sitoi nappiksien nauhoja jalkapallo kainalossa, hänen harrastuksiinsa kuului selvästikin futis partion lisäksi. Yksi tyttö oli pukeutunut muodikkaaseen tunikaan ja hauskoihin laseihin, toinen istui teltan lähistöllä rennossa partio-t-paidassa ja löysissä housuissa kuunnellen musiikkia suurista kuulokkeista. Rakovalkean äärellä istui myös innokas ja iloinen sudenpentu ja liiketilassa suunnisti partiolainen kartta ja kompassi kädessä, otsalamppu päässään. Kaikilla oli tietysti partiohuivi kaulassa. Tunnista virallinen ja aito partiolainen Toisen viralliseen partioasuun puetun nuken vieressä oli kyltti Minä olen virallinen partiolainen ja meidän vieressämme olevassa kyltissä luki Me olemme aitoja partiolaisia. Lippukuntamme kyltti oli myös näkyvillä ja ikkunaan teippasimme lapun, jossa selitettiin mitä teemme ja miksi, jotta viestimme menisi perille. Aina, kun joku meistä huomasi jonkun ohikulkijan tulevan, jähmetyimme paikoillemme. Täytyi tuijottaa kiintopisteeseen, pitää ilme samana ja liikkua niin vähän kuin mahdollista. Se oli hauskaa, mutta hieman haastavaa, sillä joskus pokan pitäminen oli vaikeaa. Tarkoituksemme oli myös seurata ihmisten reaktioita. Jotkut kulkivat ohi, eivätkä huomanneet mitään, vaikka jäivät vielä kopistelemaan lumia pois kengistään aivan meidän eteemme. Toiset ohikulkijat vilkaisivat meihin, mutta jatkoivat matkaansa pysähtymättä, hämmästynyt ilme kasvoillaan. Onneksi oli myös niitä, jotka todella pysähtyi-

vät ihmettelemään. Eri-ikäisiä ihmisiä vauvasta vaariin jäi katselemaan meitä ja naureskelemaan hauskaa näyteikkunaamme. Toisinaan yritimme kiinnittää ihmisten huomiota vaihtamalla yhtäkkiä asentoa tai heiluttamalla. Jotkut pelästyivät, toiset nauroivat, kolmannet jäivät kummastelemaan. Jopa vastapäisen vaateliikkeen myyjät tulivat katsomaan, mitä käytävän toisella puolen oikein tapahtuu. Erityisen suosion ja huomion saimme lapsilta. Äidit ja isät osoittivat meitä ja lapset tulivat aivan kiinni ikkunaan hämmästelemään. Huomiota saimme myös vähän vanhemmilta lapsilta, sillä eräs vajaa parikymppinen nuorimies tuli ikkunan eteen tuijottamaan yhtä meistä, yrittäen saada nauramaan. Mutta ehei, ei hän onnistunut. Lasin tällä puolen pokka piti, vaikka silloin se erityisen vaikeaa olikin. Osa meistä piti pienen paussin, mutta osa pysyi koko kahden tunnin ajan mallinukkeilemassa. Aika kului todella nopeasti, sillä kun Näyteikkunassa paistettiin banaania sähköisellä rakovalkealla. ketään ei kulkenut ohi, juttelimme ja vaihdoimme paikkoja. Siellä olisi melkeinpä voinut olla vielä toiset kaksi tuntia. Jalkasieni suosittelee tätä aktiviteettia kaikille samoajaryhmille. Tuokaa oma viestinne julki tai toteuttakaa tempaus jonkun kampanjan yhteydessä. Tuodaan partiota yhdessä yhä enemmän esille ainutlaatuisena harrastuksena. Kevään 2009 aikana myönnetyt pj-valtakirjat 1-2009 Emma Junnila, Käppäräpartio 2-2009 Mikko-Samuli Kolkkanen, Jokikylän Pojat 3-2009 Maria Koskinen, Nuotiotytöt 4-2009 Anna Rantala, Taivassalon Tupshaukat 5-2009 Ville Ruusunen, Maskun Hemmingin TP 6-2009 Heta Saikkonen, Kaarinan Sädetytöt 7-2009 Minna Suvanto, Partio-Puhurit 8-2009 Satu Valkama, Maskun Hemmingin TP 9-2009 Mikko Akkola, Turun Sinikotkat 10-2009 Emmi Lahti, Maarian Kämmekät 11-2009 Juuso Nurminen, Kairankiertäjät 12-2009 Tiia Ojamaa, Rauman Partiotytöt 13-2009 Marja Jaarikka, Loimaan Nuotioloimut 14-2009 Henni Raudaskoski, Littoisten Pirtapiiat 15-2009 Jenni Rissanen, Hakkistytöt 16-2009 Venla Viitasalo, Mynämäen Maahiset 17-2009 Essi Alppi, RajakivenKiertäjät 18-2009 Anna Hakasalo, Kankaanpään Korpiveikot 19-2009 Mirva Härkönen, Kankaanpään Korpiveikot 20-2009 Eveliina Kunttu, Littoisten Pirtapiiat 21-2009 Valtteri Kuusinen, Väinän Vartijat 22-2009 Maria Lainela, Tavastin Liljat 23-2009 Lauri Lappalainen, Naantalin Siniset 24-2009 Jussi Leino, Huittisten Eränkävijät 25-2009 Suvi Marin, Kankaanpään Korpiveikot 26-2009 Maiju Tuomikoski, Kairankiertäjät 27-2009 Jerena Butterlin, Kuusiston Linnanyrjänät 28-2009 Emmi Heikkilä, Ruskon Maunun-Partio 29-2009 Juho Hänti, Turun Sinikotkat 30-2009 Sirkku Juhantila, Salon Leiriveikot 31-2009 Jenni Kakko, Hakkistytöt 32-2009 Riikka Kutila, Uudenkaupungin Merihait 33-2009 Lea Laaksonen, Henrikin Tapulitytöt 34-2009 Essi Laine, Nousiaisten Henrikin Lippukunta 35-2009 Joona Lindström, Turun Mikaelin Siniset 36-2009 Kristina Paljakka, Auran Tytöt 37-2009 Ulriikka Pyykkönen, Nuotiotytöt 38-2009 Satu Rantanen, RajakivenKiertäjät 39-2009 Isto Simiö, Ruskon Maunun-Partio 40-2009 Sanna Tammi, Pyhän Laurin Ritarit 41-2009 Eija Typpö, Kaarinan Ristiritarit Onnea uusille partiojohtajille! 19

Ota kivoja kuvia Teksti ja kuvat: Kai Koskinen, Turun Sinikotkat Partiopiiri järjesti Kiva kuva -kurssin, jossa käytiin läpi kuvien sisältöä ja jaettiin vinkkejä onnistuneiden kuvien ottamiseen. Edessä on vilkas leirien ja purjehdusten täyttämä kesä, joten ota kuvausvinkit onkeesi. Ota kunnolla kiinni Pienet digipokkarit ovat käteviä. Ne ovat kevyitä ja kulkevat oivallisesti mukana vaikka partiopaidan rintataskussa. Pidemmälläkään vaelluksella ei pikkukameran paino pääse rasittamaan. Pieni koko tuo myös ongelmansa, sillä kamerasta ei välttämättä saa kunnon otetta. Sormet lipuvat optiikan tai salaman eteen juuri kriittisellä hetkellä. Keveys ja pieni koko yhdistettynä pieneenkin käsien tärinään ja kuvaajan heilahtamiseen johtaa helposti myös tärähtäneeseen kuvaan. Ota siis tukeva ote kamerasta kuvatessasi. Tarvittaessa tue käsivartesi kehoosi ja pidä kamerasta kiinni molemmilla käsillä. Kuuseen kurkottelu kuvatessa aiheuttaa helposti tärähtäneitä kuvia. Mene kuvattavan henkilön tasolle ottaessasi kuvia. Tunne taustat Kuvassa on itse kohteen lisäksi myös muita elementtejä. Pokkarikameroissa tuntuu olevan loputon syväterävyys, eli kuva toistuu usein terävänä koko alaltaan. Tämän vuoksi onkin syytä tarkkailla myös kuvattavan kohteen taustalla olevia kappaleita. Eihän ole mukavaa, jos sinun päästäsi kasvaisi kuvassa puu, lipputanko, purjeveneen masto tai kukkaruukku? Valitsemalla taustalle tapahtumaan liittyvää näkymää, liität kuvattavan henkilön tiettyyn aikaan ja paikkaan. Varo myös liian sotkuista taustaa, jonne kohde häviää helposti. Mene lähemmäs Ihmisiä ja toimintaa sisältävät kuvat saavat usein enemmän syvyyttä kun menet ottamaan kuvan läheltä. Ja kuka tietää, saatatpa vaikka tutustua samalla uusiin ihmisiin. Katsekontaktin ottaminen helpottuu ja saat myös tarvittaessa puheyhteyden huippukuvasi malliin. Katsojakin kiinnostuu kuvasta helpommin, kun kuvan kohteet näkyvät muurahaista suurempina. Sudenpennuista otetut kuvat paranevat huomattavasti, kun maltat kyykistyä heidän tasolleen ottaessasi kuvaa. 20