Metsästäjäliiton vuosi 2009 Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund ry
Suomen Metsästäjäliiton vuosikirja 2009 Julkaisija: Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund ry Toimitus: Anna Grenfors Taitto: Forssan Kirjapaino Paino: Forssan Kirjapaino 2010 Kannen kuva: Magnus Nyman Metsäkauris oli vuonna 2009 Metsästäjäliiton vuoden riistaeläin.
alkusanat Muutosten vuosi Metsästäjäliitto kehittää toimintojaan, ja yhtenä tiedotuksen uutena välineenä on kädessäsi oleva vuosikirja. Sen avulla Metsästäjäliitto haluaa kertoa jäsenilleen ja sidosryhmilleen toiminnastaan. Vuosi 2009 oli Suomen Metsästäjäliiton toiminnassa suurten muutosten vuosi. Toimintavuoden aikana eräneuvos Juha K. Kairikko poistui ansaitsemalleen eläkkeelle, ja allekirjoittanut aloitti toiminnanjohtajana ja Jahti-lehden päätoimittajana. Myös muita henkilövaihdoksia tapahtui. Keskustoimisto muutti uusiin toimitiloihin syyskuussa. Liiton ja sen piirien omistama Oy Eräkontti Ab siirtyi saman katon alle. Metsästäjäliiton toiminnot ja niiden painopisteet muuttuivat vuoden aikana. Liitto liittyi FACEen, eurooppalaisten metsästäjien kattojärjestöön. Metsästäjäliiton koulutustoimintaa ryhdyttiin uudistamaan, ja liiton jäsenlehden Jahdin tekijät vaihtuivat lähes täysin. Metsästäjäliiton jäsenmäärä jatkoi edelleen kasvuaan. Liiton talous on suhteellisen vakaa. Osakemarkkinoilla tapahtuneet voimakkaat heilahtelut eivät vielä vaikuttaneet liiton tulorahoituksen sanottavasti. Myöskään Jahti-lehden mainostuotot eivät kokeneet erityistä laskua. Eräkontin tuloutus liitolle oli merkittävässä asemassa, ja yhtiön liikevaihto kasvoi voimakkaasti. Jäsenmaksuista liitolle tuloutettava osa oli 5 euroa, mitä voidaan pitää kansallisessa ja kansainvälisessä järjestöjen jäsenmaksuvertailussa erittäin alhaisena. Haluan kiittää kaikkia Metsästäjäliiton jäseniä, jäsenseuroja ja piirejä liiton toimintaa kohtaan osoitetusta luottamuksesta ja aktiivisesta otteesta. Kiitän myös liittohallitusta ja etenkin työvaliokuntaa sekä keskustoimiston ja Eräkontin henkilökuntaa vaativan muutosprosessin läpivientiin osallistumisesta. PANU HIIDENMIES toiminnanjohtaja 3
SISÄLTÖ Aluksi Alkusanat... 3 Puheenjohtajalta... 5 IHMISIÄ Jäsenistö... 6 Hallinto... 8 Toimitilat...10 Henkilökunta...12 Piirit... 14 TOIMINTAA Kotimainen edunvalvonta...16 Kansainvälinen edunvalvonta...18 Koulutus...20 Kilpailut...22 Viestintä...24 Julkaisut...26 Metsästyskulttuuri...28 Kampanjat...30 TALOUTTA Talous...32 Tuloslaskelma...34 Tase...35 4
PUHEENJOHTAJALTA Metsästyksen puolesta Suomen Metsästäjäliitto on metsästäjien etujärjestö ja metsästysseurojen palvelujärjestö. Molemmat roolit ovat tärkeitä. Metsästäjien etujen valvominen tarkoittaa sitä, että otamme kantaa kaikkiin metsästystä koskeviin määräyksiin ja hankkeisiin. Metsästäjäliitto antaa lausuntoja, kommentoi, esittää ja tiedottaa. Metsästäjäliiton edustajat tapaavat virkamiehiä ja viranomaisia, poliitikkoja ja päättäjiä ja kertovat heille, mitä mieltä metsästäjät ovat ajankohtaisista asioista. Tämä työ ei ole kuitenkaan vain valtakunnan tason toimintaa. Samalla tavalla metsästäjien etujen puolesta toimitaan piireissä ja seuroissa. Itse asiassa useimmat asiat ovat sellaisia, että ne ratkaistaan paikallisesti. Asioita kyllä riittää: saako ampumaratamme ympäristöluvan, voimmeko metsästää Natura-alueella, kuka hoitaa kolarihirvet tai miten suurpetolaskenta järjestetään kaikki nämä ovat seurojen ja piirien asioita, joihin pitää vaikuttaa. Vahva Metsästäjäliitto rakentuu seurojen, piirien ja valtakunnallisen liiton yhteistyölle. Myös palvelutehtävä on tärkeä asia. Metsästäjäliitto pyrkii tarjoamaan seuroille ja piireille hyödyllisiä neuvoja, koulutusta ja hyviä ja laadukkaita metsästystarvikkeita. Eräkontti, joka on liiton ja piirien omistama eräliike, on erikoistunut juuri seurojen ja aktiivimetsästäjien palveluun. Jotta Eräkontti voisi kehittyä edelleen, on ostot keskitettävä tähän metsästäjien omaan kauppaan. Suomalainen metsästyskulttuuri omaa hienot ja vankat perinteet. Meillä metsästys on kansan harrastus, joka hyödyttää koko yhteiskuntaa. Metsästyskulttuurin vankimpia kantajia ovat metsästysseurat. Jos seurat ovat toimintakykyisiä ja uudistuvat, koko järjestö voi hyvin. Metsästäjäliitto täyttää ensi vuonna 90 vuotta. Pidetään yhdessä huolta, että vauhti jatkuu. LAURI KONTRO puheenjohtaja 5
Jäsenistö Jäsenmäärä jatkoi kasvuaan Metsästäjäliitto on yksi Suomen suurimmista vapaaehtoiseen jäsenyyteen perustuvista kansalaisjärjestöistä. Metsästäjäliiton jäseniä ovat liiton 16 piiriä ja näihin kuuluvat metsästysseurat ja metsästäjät. Metsästäjäliiton jäsenmäärä oli vuonna 2009 yhteensä 151 305 henkilöä. Kasvua edellisvuoteen oli yli 1 600 henkilön verran. Metsästysseuroja liittoon kuului 2 556 kappaletta. Kuva: Hannu Huttu Etuja edullisesti Metsästäjäliiton jäsenmaksu metsästysseurojen jäsenille vaihteli piiristä riippuen 6 9 euroon vuonna 2009. Metsästäjäliitolle piirit tilit- Piiri Jäsen- Joista Jäsen- Jäsenmäärä henkilö- määrän seurojen 1.12.2009 jäseniä muutos määrä 2008 2009 1.12.2009 Etelä-Häme 7 931 12 +96 154 Kainuu 4 825 0 3 92 Keskipohja 2 557 375 215 21 Keski-Suomi 8 784 20 +91 181 Kymi 16 674 24 +209 280 Lappi 6 703 57 75 118 Oulu 5 383 0 +154 60 Pohjanmaa 16 073 0 +384 115 Pohjois-Häme 7 079 41 +1 157 Pohjois-Karjala 14 893 27 +404 217 Pohjois-Savo 17 962 1 +88 350 Satakunta 13 751 5 +215 181 Svenska Österbotten 1 287 13 32 67 Suur-Savo 11 900 0 +234 240 Uusimaa 7 154 140 +57 220 Varsinais-Suomi 8 349 31 +74 103 Yhteensä 151 305 746 +1 682 2 556 6
tivät jäsenmaksusta 5 euroa. Jäsenmaksu oli edelleen siis varsin edullinen verrattuna vastaaviin muiden alojen järjestöihin. Osa piireistä otti lisäksi henkilöjäseniä, joille jäsenmaksu oli tyypillisesti kalliimpi. Jäsenmaksun hinnalla jäsenet olivat oikeutettuja liiton tarjoamiin palveluihin ja etuihin. Yksittäiselle jäsenelle näkyvin palvelu oli liiton jäsenlehti Jahti Jakt, mutta myös neuvontapalvelut, koulutukset ja yhteistyökumppaneiden tarjoamat edut koskivat kaikkia jäseniä. Huomattava osa liiton palveluista on suunnattu metsästysseuroille niiden toiminnan tukemiseen. Esimerkkejä tällaisista ovat nettijäsenrekisteri, vakuutukset ja jäsenkortit. Jäseniä Vuosi Metsästäjäliiton jäsenmäärä vuosina 1921 2009. Jäsenmäärä on edelleen noususuhdanteessa. Vuoden 1962 notkahdus johtuu metsästyslain muutoksesta, jolloin Metsästäjäliiton luultiin lopettavan toimintansa ja siirtyvän viranomaisorganisaatioksi. Metsästäjäliiton jäsenyys Metsästäjäliitto on ennen kaikkea suomalaisen metsästysseuratoiminnan etujärjestö. Järjestäytyneessä metsästysseuratoiminnassa kiteytyvät kaikki suomalaisen metsästyksen parhaat puolet riistanhoitotyöstä yhteishenkeen ja metsästyskulttuurin eteenpäin siirtymiseen. Suurin osa Metsästäjäliiton jäsenistä kuuluu liittoon omien metsästysseurojensa kautta. Metsästysseurat liittyvät jäseniksi omien vuosikokoustensa päätöksellä. Henkilöjäseniä liiton jäsenistössä on vain noin puoli prosenttia. Hyvällä syyllä voidaan siis sanoa, että Metsästäjäliitto edustaa paitsi metsästysseuroja, niin niiden myötä myös erityisesti aktiivisia metsästäjiä Suomessa. 7
hallinto Tuumasta päätökseksi ja toimeen Metsästäjäliitossa korkein päättävä elin on liittokokous, joka kokoontuu kahdesti vuodessa. Liittokokouksissa esimerkiksi valitaan hallitus, tehdään liiton esityksiä ja julkilausumia ja hyväksytään menneen vuoden toimintakertomus ja talousasiat sekä seuraavan vuoden suunnitelmat. Liittokokouksissa kuuluu Metsästäjäliiton jäsenten ääni, sillä kokouksissa voidaan käsitellä alun perin yksittäiseltä jäseneltä tai jäsenseuralta lähtöisin olevia esityksiä. Jäsenistön sanansaattajana ja päätöksentekijöinä ovat Metsästäjäliiton piirit, kukin kahden edustajansa välityksellä. Päätöksiä tehtäessä kullakin piirillä on käytössään jäsenistönsä mukainen äänimäärä. Vuonna 2009 kevätliittokokous pidettiin 6.6. Jyväskylässä ja syysliittokokous 21.11. Rovaniemellä. Liittohallitus päätösten toimeenpanijana Metsästäjäliiton hallitukseen kuuluu 12 henkeä, eli puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kymmenen jäsentä. Hallituspaikka on kaksivuotinen. Liittohallituksen tehtävänä on vastata liittokokouksen tekemien päätösten toteuttamisesta. Liittohallitus muun muassa hoitaa liiton omaisuutta, päättää keskustoimistolle palkattavasta henkilökunnasta ja ohjaa ja tukee piirihallitusten toimintaa. Vuoden 2009 alussa liittohallituksessa aloitti kaksi uutta edustajaa: pohjanmaalainen Hannu Ilomäki ja satakuntalainen Juha Lehtinen. Liittohallituksen puheenjohtajana, ja samalla koko Metsästäjäliiton puheenjohtajana jatkoi toista vuotta Lauri Kontro. liittohallitus 2009 Lauri Kontro Helsinki puheenjohtaja Arto Purmonen Outokumpu varapuheenjohtaja Unto Auvinen Leppävirta Jorma Hacklin Jokioinen Martti Hahtola Mikkeli Hannu Ilomäki Peräseinäjoki Veli Jääskeläinen Kajaani Juha Lehtinen Harjavalta Juha Lukkanen Lieksa Juhani Ojala Rovaniemi Pauli Partanen Tikkakoski Timo Tanner Pornainen 8
Liittohallituksen erovuorossa olevat ja hallitustyön jättävät jäsenet Timo Tanner (vas.), Veli Jääskeläinen ja Juhani Ojala palkittiin luottamustyöstään syysliittokokouksessa 2009. Kuva: Matti Tervas Toimikunnat ja valiokunnat hallituksen apuna Liittohallitus voi nimittää avukseen asioiden valmistelu- ja kehittämistöihin työryhmiä, toimikuntia ja valiokuntia. Vuonna 2009 Metsästäjäliitossa toimi yksi valiokunta ja kolme toimikuntaa. Näistä keskeisimmässä roolissa oli työvaliokunta, joka muun muassa valmisteli järjestöpoliittiset asiat sekä henkilöstö- ja talousasiat. TYÖVALIOKUNTA JA TOIMIKUNnat 2009 Työvaliokunta l Lauri Kontro, puheenjohtaja l Arto Purmonen l Juha K. Kairikko, sihteeri (kesäkuuhun asti) l Panu Hiidenmies, sihteeri (heinäkuusta alkaen) Julkaisu- ja kulttuuritoimikunta l Martti Hahtola, puheenjohtaja l Hannu Jukarainen (toukokuuhun asti) l Esko Lehtola l Pentti Poutanen (kesäkuusta alkaen) l Johanna Tenovirta l Anna Grenfors, sihteeri Riistanhoito- ja koulutustoimikunta l Pauli Partanen, puheenjohtaja l Eino Ikkala l Mikko Alhainen l Raine Luomanen l Ere Grenfors, sihteeri Kilpailutoimikunta l Jorma Hacklin, puheenjohtaja l Jukka Karhunen l Pekka Karhunen l Timo Minkkinen l Timo Seppä l Veli-Pekka Seppänen l Ere Grenfors, sihteeri Paljon vartijoina Metsästäjäliiton varsinaisina tilintarkastajina toimivat vuonna 2009 Pertti Mäkelä ja Yrjö Nummelin. Varatilintarkastajiksi oli nimetty Roger Reijström ja Kari Saukkonen. 9
toimitilat Metsästäjäliitto muutti Erätaloon Metsästäjäliiton muutosten vuoteen kuului toimipaikan muutto. Syyskuussa 2009 liiton toimisto ja henkilökunta muuttivat uusiin tiloihin. Muuttomatka ei ollut pitkä. Uusi toimistorakennus sijaitsee myös Riihimäellä, muutaman kilometrin päässä vanhasta toimipaikasta. Aivan kolmostien tuntumassa Uusi toimitila, Riihimäen Erätalo, sijaitsee aivan Helsinki Tampere-moottoritien tuntumassa, Riihimäen pohjoisen liittymän kohdalla. Liittymässä moottoritien ali risteää Forssasta Lahteen kulkeva kantatie 54, jolta Erätaloon käännytään. Tarkka osoite on Kinturinkuja 4. Metsästäjäliiton mukana taloon muutti myös liiton ja sen piirien omistama erätarvikeliike Oy Eräkontti Ab. Uusi toimitila toi Eräkontille myymälätilan lisäksi ja kunnolliset varastotilat. Metsästäjäliiton uudet yhteystiedot Suomen Metsästäjäliitto (Kinturinkuja 4) PL 91 11101 Riihimäki puh. 010 841 0050 fax. 010 841 0051 suomen@metsastajaliitto.fi www.metsastajaliitto.fi Ajo-ohje Erätaloon: www.metsastajaliitto.fi/ajo-ohje Kartta: Riihimäen kaupunki 10
Erätalo ei ole ulkoasultaan aivan erämajan kaltainen, mutta sisältä tarkoitukseen hyvin sopiva. Kuva: Anna Grenfors Erätalon rakennus on aikaisemmin toiminut puhelinyhtiö Elisan talona. Erätalo ei ole yksin Metsästäjäliiton ja Eräkontin omistuksessa, vaan talohanketta varten perustettiin kiinteistöyhtiö. Mukana kiinteistöyhtiössä on myös Riihimäen kaupungin yhtiö Riihimäen Teollisuuskylä Oy, joka hallinnoi talon toisen pään tiloja. Entinen toimisto myytiin Ennen syksyä 2009 Metsästäjäliiton keskustoimiston tilat olivat sijainneet 25 vuoden ajan Riihimäen Kaartokatu 6:ssa sijaitsevassa kiinteistössä. Talo oli entinen Tuottajain Maidon (Herajoen meijerin) toimitusjohtajan virka-asunto. Kaartokadun kiinteistön kauppa uudelle omistajalle solmittiin saman vuoden loppupuolella. Tarvitseeko metsästysseurasi koulutus- tai kokoustiloja? Erätalossa on hyvät puitteet Metsästäjäliiton ja Eräkontin toiminnalle. Liiton puolelta esimerkiksi löytyvät kunnolliset kokous- ja koulutustilat, jotka puuttuivat liiton aikaisemmasta toimitilasta. Erätalon luentosalia ovat tervetulleita käyttämään myös Metsästäjäliiton piirit, jäsenseurat ja vaikkapa riistanhoitoyhdistykset. Usean kymmenen hengen luentosalissa on hyvä pitää esimerkiksi vuosikokouksia tai koulutustilaisuuksia. Ota yhteyttä Metsästäjäliiton toimistoon ja kysy tilanvarausmahdollisuuksista. 11
HENKILÖKUNTA Metsästäjäliitto sai uuden toiminnanjohtajan Metsästäjäliitossa koettiin suuria muutoksia vuonna 2009. Yksi merkittävimmistä oli, että eräneuvos Juha K. Kairikko jäi eläkkeelle syksyllä. Hän ehti toimia Metsästäjäliiton toiminnanjohtajana ja liiton jäsenlehden päätoimittajana 36 vuotta siis huomattavan osan liiton lähes 90-vuotisesta historiasta. Liiton uutena toiminnanjohtajana aloitti varatuomari Panu Hiidenmies. Hän oli aiemmin toiminut liiton apulaistoiminnanjohtajana ja Eräkontin toimitusjohtajana. Aloittaessaan toiminnanjohtajuuden, hän siirtyi samalla Jahti-lehden päätoimittajaksi ja jatkoi myös Eräkontin toimitusjohtajana. Vaihdoksia ja uutta väkeä Muitakin henkilövaihdoksia tapahtui vuoden aikana. Entisen apulaistoiminnanjohtajan paikalle palkattiin liiton kakkosmieheksi järjestöpäällikkö. Paikkaan valittiin keväällä 2009 tuotekehitysinsinööri Teemu Simenius. Liiton toimistovirkailijoiden rintamalla oli myös muutoksia. Liiton pitkäaikainen toimistovirkailija Arja Sinisalo jätti paikkansa kesällä, ja tilalle pal- metsästäjäliiton JA ERÄKONTIN henkilökunta vuonna 2009 Vakituisessa palvelusuhteessa: Juha K. Kairikko toiminnanjohtaja 30.9. saakka Panu Hiidenmies apulaistoiminnanjohtaja 31.7. saakka toiminnanjohtaja 1.8. alkaen Teemu Simenius järjestöpäällikkö 1.5. alkaen Matti Tervas talouspäällikkö Ere Grenfors koulutuspäällikkö Jari Ruohotie ATK-suunnittelija Anna Grenfors järjestötiedottaja Arja Sinisalo toimistovirkailija 10.6. saakka Sari Sirkiä toimistovirkailija 27.7. alkaen Sanna Visto toimistovirkailija hoitovapaalta 1.10. Veli-Pekka Seppänen metsästystarvikemyyjä Tuula Savumo metsästystarvikemyyjä Keijo Aalto metsästystarvikemyyjä 21.9. alkaen Määräaikaisina tai projekteissa: Jelena Skibjuk kesätyöntekijä 2.6. 18.9. Pekka Allonen arkiston järjestäjä 1.4. 31.12. 12
Metsästäjäliiton keskustoimiston ja Eräkontin henkilökunta. Takarivissä vasemmalta Keijo Aalto, Panu Hiidenmies, Teemu Simenius, Matti Tervas, Jari Ruohotie, Veli-Pekka Seppänen ja Ere Grenfors. Eturivissä vasemmalta Tuula Savumo, Sanna Visto, Sari Sirkiä ja Anna Grenfors. Kuva: Timo Syrjänen kattiin tradenomi Sari Sirkiä. Syksyllä liiton toinen toimistovirkailija Sanna Visto palasi hoitovapaalta. Heidän lisäkseen sihteerin asioita hoiti kesäaikaan kesätyöntekijä Jelena Skibjuk. Eräkontin puolelle saatiin uutta väkeä, kun Keijo Aalto aloitti metsästystarvikemyyjänä syyskuussa. Vuoden aikana oli käynnissä Metsästäjäliiton vanhojen arkistojen järjestämisprojekti, jota hoiti määräaikaisessa työsuhteessa valtiotieteen maisteri Pekka Allonen. Henkilöstömuutoksiin kuului myös se, että järjestötiedottaja Anna Grenfors aloitti tiedotustyön ohella Jahti-lehden toimitussihteerin työn kesällä 2009. Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja vaihtui, kun eräneuvos Juha K. Kairikko (vas.) luovutti vetovastuun uudelle toiminnanjohtajalle Panu Hiidenmiehelle. Kuva on otettu toiminnanjohtajavaihdon ja toimitilan muuton kunniaksi järjestetyssä suuressa Vahdinvaihto-juhlassa lokakuussa. Kuva: Anna Grenfors 13
piirit Toimintaa piiritasolla Metsästäjäliitolla on 16 piiriä. Piirin toimintaa ohjaa piirihallitus, jota johtaa puheenjohtaja. Piirin toiminnan sydämeksi voidaan kuitenkin kutsua toiminnanjohtajaa. Hän organisoi piirin toiminnan käytännön tasolla ja on yhteyshenkilö piirin jäsenille. Huomattava osa Metsästäjäliiton siitä käytännön toiminnasta, joka näkyy jäsenistölle, tapahtuu liiton piireissä. Piirit järjestivät kuluneena vuonna esimerkiksi koulutustilaisuuksia ampumatuomarikoulutuksesta seuratoimintaan ja pienpetopyyntiin, nuorten Metso-leirejä sekä erilaisia tapahtumia Erätulista pienpetojen pyyntikilpailuihin unohtamatta tietenkään vuoden ympäri pyöriviä metsästysampumakilpailuja. Henkilövaihdoksia piireissä Vuonna 2009 liiton kuudessatoista piirissä tapahtui muutamia henkilövaihdoksia. Kymen pitkäaikainen puheenjohtaja Hannu Eerola jätti toimensa Juha Sormuselle. Samoin Pohjois-Hämettä pitkään luotsannut Matti J. Mäkelä vaihtui Pauli Nyströmiksi. Satakunnassa Metsästäjäliiton liittohallituksen jäsen Juha Lehtinen luovutti paikkansa Timo Lähdekorvelle. Ainoa toiminnanjohtajavaihdos vuoden aikana oli Svenska Österbottenissa, jossa Mats Tuomela siirtyi sivuun toimestaan. Piiri jatkoi loppuvuoden ilman toiminnanjohtajaa. Metsästäjäliiton piirit ja keskustoimisto 1. Metsästäjäliiton keskustoimisto 2. Lappi 3. Oulu 4. Kainuu 5. Keskipohja 6. Pohjois-Savo 7. Pohjois-Karjala 8. Pohjanmaa 9. Keski-Suomi 10. Suur-Savo 11. Satakunta 12. Pohjois-Häme 13. Etelä-Häme 14. Kymi 15. Varsinais-Suomi 16. Uusimaa 17. Svenska-Österbotten 11. 17. 8. 12. 5. 9. 2. 3. 6. 4. 10. 7. 14 15. 16. 13. 1. 14.
Metsästäjäliiton toiminnanjohtajia ja keskustoimiston väkeä toiminnanjohtajapäivillä. Ylärivissä vasemmalta Jari Ruohotie, Ere Grenfors, Reijo Holmi, Tero Saarikko, Markku Kejonen, Anssi Lilja, Pertti Oksanen, Panu Hiidenmies, Erkki Majanen, Heimo Lindström ja Tapio Meriluoto. Alarivissä vasemmalta Juhani Voutilainen, Juha Haapamäki, Veli-Pekka Laukka sekä Anna Grenfors. Kuva: Pekka Soppela Metsästäjäliiton piirien toiminnanjohtajat ja puheenjohtajat vuonna 2009 Piiri Puheenjohtaja Toiminnanjohtaja Etelä-Häme Jorma Hacklin Tero Saarikko Kainuu Eino Kymäläinen Juhani Voutilainen Keskipohja Keijo Kangas Teemu Pietilä Keski-Suomi Pauli Partanen Anssi Lilja Kymi Hannu Eerola (3/09 asti) Erkki Pentinniemi Juha Sormunen (4/09 alk.) Lappi Kalevi Korhonen Juha Haapamäki Pohjanmaa Hannu Ilomäki Erkki Majanen Pohjois-Häme Matti J. Mäkelä (3/09 asti) Hannu Wäre Pauli Nyström (4/09 alk.) Pohjois-Karjala Juha Lukkanen Markku Kejonen Pohjois-Savo Unto Auvinen Heimo Lindström Oulu Sirkka Kyrö Petri Riihijärvi Satakunta Juha Lehtinen (3/09 asti) Reijo Holmi Timo Lähdekorpi (4/09 alk.) Suur-Savo Martti Hahtola Tapio Meriluoto Svenska Österb. Martin Lindgård Uusimaa Timo Tanner Pertti Oksanen Varsinais-Suomi Paavo Lankinen Veli-Pekka Laukka Mats Tuomela (3/09 asti) 15
KOTIMAINEN EDUNVALVONTA Metsästäjien etujen valvontaa aseista kansallispuistoihin Metsästäjien asioiden ajaminen eli edunvalvonta on kirjattu Metsästäjäliiton vuosien 2009 2019 strategiaan liiton tärkeimmäksi tehtäväksi. Liitto hoitaa edunvalvontatyötä ottamalla osaa eräalaa koskevaan päätöksentekoon. Riippumattomana kansalaisjärjestönä ja 150 000 metsästäjän perinteikkäänä äänenkantajana Metsästäjäliitolla on hyvät vaikutusmahdollisuudet. Liitolta pyydetään virallisia lausuntoja erilaisista mietinnöistä, raporteista, muistioista ja säädösehdotuksista. Metsästäjäliitto tekee myös itse eräalaa koskevia aloitteita ja osallistuu useisiin työryhmiin ja toimikuntiin. Liitto on jatkuvasti aktiivisessa vuorovaikutuksessa viranomaisten ja yhteisöjen kanssa. Vuoden aikana Metsästäjäliitto antoi 12 virallista lausuntoa ja 5 uutta esitystä. Haasteena aselaki ja luonnonsuojelulaki Vuoden 2009 aikana liittoa työllistivät erityisesti aselain uudistus ja luonnonsuojelulain muutos. Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien seurauksena kiireellä käynnistetyssä aselain muutoksessa oli vuoden aikana menossa ensimmäinen vaihe. Siinä aselaista haluttiin muuttaa muun muassa käsiaselupien luvansaaminen tiukemmaksi ja tarkistaa luvanhakijan terveydentilan selvittämismahdollisuudet. Metsästäjäliitto antoi aselaista lausuntoja ja kävi keskusteluja poliittisten päättäjien ja virkamiesten kanssa. Liitto piti erityisen tärkeän sitä, että vauhdilla kokoon kasatuissa lakierityksissä ei vaikeutettaisi tavallisten metsästäjien aseidensaantimahdollisuuksia. Liitto oli aiheen tiimoilta mukana ampumaharrastusjärjestöjen perustamassa Ampumaharrastusfoorumissa, jonka tavoitteena on järjestöjen yhteistyöllä vaikuttaa päätöksentekoon. Metsästäjäliitto oli myös mukana ajamassa ampumaratojen asiaa em. foorumin alaisessa AMPU-yhteistyöhankkeessa. Luonnonsuojelulain muutoksessa tapetilla oli se, saako kansallispuistoissa metsästää vai rajoittaa metsästystä ja millä edellytyksin. Metsästäjäliitolla oli tiukka kanta siihen, että metsästystä ei saa rajoittaa vain ympäristöviranomaisten virkamiespäätöksillä. Näiden lisäksi tapetilla olivat muun muassa suurpedot ja niiden pyyntiluvat. 16
Suurpedot, niiden pyyntilupamäärät ja laskennalliset arvot olivat mukana kotimaisen edunvalvontapolitiikan aiheissa. Kuva: Ere Grenfors Metsästäjäliiton antamat lausunnot 2009: l Lausunto maa- ja metsätalousministeriölle kaniasetuksesta l Lausunto maa- ja metsätalousministeriölle kosteikkostrategiasta l Lausunto maa- ja metsätalousministeriölle määräyskirjeluonnoksista l Lausunto maa- ja metsätalousministeriölle riistaeläinten arvosta l Lausunto maa- ja metsätalousministeriölle suden metsästyksestä poronhoitoalueella l Lausunto maa- ja metsätalousministeriölle ilvesluvista l Lausunto maa- ja metsätalousvaliokunnalle luonnonsuojelulain muuttamisesta l Lausunto maa- ja metsätalousvaliokunnalle aselaista l Lausunto sisäasiainministeriölle ampumatarvikkeista l Lausunto sisäasiainministeriölle aselaista l Lausunto sisäasiainministeriölle kansalaisstrategiasta l Lausunto ympäristöministeriölle luonnonsuojelulaista Metsästäjäliiton antamat esitykset 2009: l Esitys maa- ja metsätalousministeriölle suurpetojen lupamäärien kasvattamiseksi l Esitys kanalintujen latvapyynnin sallimiseen l Esitys hirvenpyynnin aloituksen aikaistamiseen l Esitys Itämeren norpan metsästykseen l Esitys valkoposkihanhen liittämiseksi riistaeläinluetteloon Seuraa Metsästäjäliiton edunvalvontatyötä Metsästäjäliiton keskeisimmät lausunnot ja esitykset julkaistaan niin Jahti-lehdessä kuin liiton verkkosivuilla. Edunvalvonnan ja metsästyspolitiikan käänteistä raportoidaan Jahti-lehdessä, verkkosivujen Ajankohtaista-osassa ja liiton julkaisemassa maksuttomassa uutiskirjeessä. Sekä lausunnot että uutiskirjeen tilaamisohjeet löydät Metsästäjäliiton internet-sivuilta www.metsastajaliitto.fi 17
kansainvälinen edunvalvonta EU vaikuttaa metsästäjienkin lainsäädäntöön Metsästäjäliitto ajaa suomalaisten metsästäjien etua myös kansainvälisellä tasolla. Kansainvälisen toiminnan merkitys kasvaa koko ajan, sillä tänä päivänä suurin osa uusista laeista tulee EU:n kautta. On tärkeää päästä vaikuttamaan EU:ssa valmisteltaviin säädöksiin jo niiden suunnitteluvaiheessa. Vaikutusmahdollisuudet ovat paljon rajallisemmat siinä vaiheessa, kun direktiivien sanelemia säädöksiä sovelletaan Suomen lakeihin. Toimintaa Euroopan pelikentällä Kansainvälisen edunvalvonnan terävöittämistä varten Metsästäjäliitto liittyi vuoden 2009 alusta eurooppalaiseen metsästäjäjärjestöön FA- CEen. Liitto kuului jo ennestään pohjoismaiseen metsästäjäjärjestöjen yhteistyöjärjestöön NJS:ään ja kansainväliseen metsästysampumaurheilujärjestöön FITASCiin. Heti ensimmäisen FACE-jäsenyysvuoden alkuun saatiin suomalaista metsästystä konkreettisesti hyödyttävä voitto EU-pelikentällä. Metsästäjäjärjestöt, pohjoismaiset järjestöt etunenässä, onnistuivat yhteistyössä torppaamaan EU:ssa suunnitellun niin sanotun hyljedirektiivin, joka olisi käytännössä lopettanut hylkeenmetsästyksen Euroopassa. Kyseessä oli tärkeä voitto. Mikäli EU olisi ulottanut hyljedirektiivin myötä sormensa jäsenvaltioiden metsästyslakeihin, olisi tapetilla seuraavaksi voinut olla puuttuminen vaikkapa hirvenmetsästykseen, luolajahteihin tai ajavien koirien käyttöön. Kansainvälisiä kokouksia Suomessa Vuonna 2009 sekä NJS että FACE järjestivät kansainväliset kokoukset Suomessa. Metsästäjäliitto isännöi molempia tapahtumia yhdessä Metsästäjäin Keskusjärjestön kanssa. Pohjoismaisen NJS:n tapaaminen oli kaksipäiväinen ja käsitteli aiheeltaan järjestöjen jäsenhankintaa. Kokous pidettiin tammikuussa Riihimäellä ja siihen osallistui Manner-Suomen edustajien lisäksi Ahvenanmaan, Ruotsin, Norjan ja Tanskan metsästäjäjärjestöjen edustajia. Eurooppalaisen FACE:n kokous oli nelipäiväinen tiedottajatapaaminen 18
toukokuussa. Sekin järjestettiin Riihimäellä. Kokoukseen osallistui 17 henkilöä yhdeksän eri Euroopan maan metsästäjäjärjestöistä. Molempien kansainvälisten tapaamisten kokouspaikkana käytettiin Sako Oy:n edustustiloja. Eurooppalaisten metsästäjäjärjestöjen tiedottajat kokoontuivat keväällä 2009 Suomessa. Kuvan etualalla ovat FACEn tiedotuspäällikkö Christine Rödlach ja viestinnän toimihenkilö Adrien de Roubaix, taustalla Irlannin, Englannin ja Maltan edustajat. Kuva: Anna Grenfors Mitkä ihmeen FACE ja NJS? FACE (Federation of Associations for Hunting and Conservation of the EU) on eurooppalaisten metsästäjäjärjestöjen yhteenliittymä, joka ajaa metsästyksen ja metsästäjien etua Euroopan unionin päätöksentekoelimissä. FACEen kuuluu metsästäjäjärjestöjä 36:sta Euroopan maasta, ja niiden kautta noin 7 miljoonaa eurooppalaista metsästäjää. Metsästäjäliitto liittyi FACEen vuoden 2009 alussa. NJS (Nordisk Jägersamvirke) on pohjoismaisten metsästäjäjärjestöjen yhteistyöelin. Järjestö edustaa yhteensä noin 850 000:a Ruotsin, Norjan, Suomen, Tanskan ja Islannin metsästäjää. NJS:n tavoitteena on Pohjoismaisen metsästysperinteen ylläpito ja kehittäminen ja riistantutkimuksen edistäminen. Lisäksi tavoitteena on lisätä viranomaisten ja suuren yleisön tietoja metsästysasioista. 19
KOULUTUS Oppia pyytäjille, riistanhoitajille ja nuorille Metsästäjäliiton piirit järjestävät alueillaan ympäri vuoden koulutuksia metsästäjille. Aiheita ovat esimerkiksi metsästysseuratoiminta, pienpetopyynti, ampumatuomaritoiminta tai vaikkapa riistakosteikon perustaminen. Metsästäjäliitto kouluttaa vuosittain piirien kouluttajia. Metsästäjäliiton koulutustoimintaa ollaan parhaillaan uudistamassa. Uudistustyö alkoi vuonna 2009 laajalla kyselytutkimuksella. Tulevaisuuden toivot Metso-leireillä Metsästäjäliiton koulutustoiminnan tärkein kärki on nuorisokouluttamisessa ja etenkin Metso-leiritoiminnassa. Metso-leirit ovat lapsille ja nuorille tarkoitettuja erä- ja metsästysaiheisia leirejä. Niillä harjoitellaan esi- Metsästäjäliiton Metso-nuortenleireillä eräasioita opetellaan omin käsin. Tässä rakennetaan minkkiloukkuja. Kuva: Hannu Huttu 20
merkiksi tunnistamaan riistalajeja, opetellaan turvallista aseenkäsittelyä ja ammuntaa, hoidetaan riistaa ja viihdytään samanhenkisessä seurassa. Leireillä voi suorittaa myös metsästäjätutkinnon. Vuonna 2009 leirejä järjestettiin 11 kappaletta eri puolilla Suomea. Niille osallistui yli 450 lasta ja nuorta. Metso-leirejä on järjestetty kohta jo 15 vuoden ajan, ja niillä on merkittävä asema suomalaisten nuorten metsästäjien perehdyttämisessä. Metso-leiritoimintaa tukivat kuluneenakin vuonna maa- ja metsätalousministeriö, Nammo-Lapua ja Sako. METSO-LEIRIT 2009 Piiri Aika Osallistujia Kymi 24. 27.2. 28 Uusimaa 8. 12.6. 57 Kainuu 9. 12.6. 31 Itä-Suomi 27. 30.6. 46 Keski-Suomi 28.6. 3.7. 47 Nyland 6. 10.7. 33 Lappi 6. 10.7. 33 Lappi 3. 7.8. 54 Uusimaa 3. 7.8. 47 Kymi 3. 7.8. 52 Keski-Suomi 28. 30.12. 26 Yhteensä 11 leiriä 454 osallistujaa Liiton omien piirikouluttajien koulutus järjestettiin aiempien vuosien tapaan Tikkakoskella. Huhtikuussa pidetyn kurssin aiheena oli tällä kertaa metsästysseurojen viestintä. Piirien toiminnanjohtajien koulutuspäivät pidettiin syyskuussa Parikkalassa. Koulutuskenttä uusiksi Vuonna 2009 alkoi liiton koulutustoiminnan perusteellinen läpikäynti ja uudistusprosessi. Uudistusten ja suunnittelun pohjaksi kysyttiin mitä ja miten Metsästäjäliiton halutaan kouluttavan metsästäjiä. Tätä varten liitto järjesti loppuvuonna 2009 suuren jäsenseurakyselyn. Jäsenseurakyselystä tiedotettiin Jahti-lehdessä, uutiskirjeessä ja verkkosivuilla. Kysely toteutettiin internet-pohjaisena. Sen avulla selvitettiin paitsi koulutustoiveita, myös jäsenseurojen rakennetta ja toimintaa sekä mielipidettä Metsästäjäliitosta ja sen toiminnasta. Kyselyyn saatiin vastauksia kattavasti, lähes 700 jäsenseuralta. Kyselyn tulokset julkaistaan Jahti-lehdessä vuoden 2010 numeroissa. Samaan aikaan käynnistyy koulutustoiminnan varsinainen uudistamisprosessi. 21
Kilpailut Metsästysammunnoissa hyvä kilpailuvuosi Metsästysampumakilpailujen vuosi 2009 sujui onnistuneesti. SM-kilpailuja järjestettiin viidet, ja Suomen edustajat osallistuivat myös PM- ja EMkilpailuihin. SM-kisavuosi Metsästysammunnan SM-kilpailuja järjestettiin jälleen viidet. Suurimmat kilpailut olivat perinteiseen tapaan neljä lajia yhdistävät kesäkilpailut, jonka suoritusmäärät kattoivat lähes puolet kaikista metsästysammunnan SM-mittelöissä tehdyistä ammuntasuorituksista. Kaiken kaikkiaan henkilökohtaisia kilpailusuorituksia ammuttiin SM-tasolla lähes 4 400. Piiritason kilpailuissa määrä oli vielä monin verroin enemmän. Vuoden aikana tehtiin useita Suomen ennätyksiä: hirvenhiihdossa Olavi Heikkinen Pohjois-Karjalasta (sarja M 60, 1 170 pistettä) ja hirvenjuoksussa Henri Leinonen Keskipohjasta (sarja S 16, 1 136 pistettä). Joukkuetasolla Satakunnan naiset ampuivat uuden ennätyksen metsästyshirvessä (280 pistettä). Ennätyksiä sivusivat metsästyshaulikossa uusmaalainen Hannu Nokela (sarja M50, 49 osumaa) ja metsästystrapissa etelähämäläinen Eero Karppanen (sarja M50, 48 osumaa). Metsästysampumalajien SM-kilpailut 2009 Kilpailut Paikka Aika Kilpailusuorituksia kpl (henkilökohtaiset sarjat) Hirvenhiihto Pohjois-Savo, Rautavaara 14. 15.3. 640 Ilma-aseet ( 1 Kymi, Iitti 18. 19.4. 752 Metsästysammunnat ( 2 Kainuu, Kajaani 9. 12.7. 2 038 Hirvenjuoksu Keskipohja, Kalajoki 15. 16.8. 686 Kansainväliset lajit ( 3 Etelä-Häme, Loppi 29. 30.8. 230 1 ) Ilmahirvi ja -luodikko 2 ) Metsästyshaulikko, -trap, -hirvi ja -luodikko 3 ) Pohjoismainen ja eurooppalainen metsästysammunta 22
Metsästysammunnan SM-kisoissa Kajaanissa kiekot tipahtelivat. Vaikka ampujalle ei ole vielä mittaa ehtinyt paljon kertyä, sujuu metsästyshaulikko kuin konkarilta. Kuva: Ere Grenfors Menestystä kansainvälissä arvokilpailuissa Pohjoismaisen metsästysammunnan PM-kilpailut järjestettiin Norjan Åmotissa 31.7. 1.8.2009. Suomalaiset metsästysampujat menestyivät PM-kilpailuissa erinomaisesti, sillä tuomisina oli joukkuepronssia sekä peräti 15 henkilökohtaista mitalia. Henkilökohtaisessa kilpailussa suomalaiset saivat neljä PM-kultaa. Suomalaisia oli kilpailuissa 31 henkeä. Eurooppalaisen metsästysammunnan EM-kilpailut käytiin Italian Viterbossa 30.5.2009. Suomen kuusihenkinen edustusjoukkue sai kilpailuista kaksi joukkuepronssia, toisen kivääriammunnasta ja toisen kiväärin ja haulikon yhdistelmäkilpailusta. PM-joukkueelle antoivat tukensa Lapua ja Nordis. EM-joukkuetta tukivat Sako, Lapua ja Nordis. Metsästäjäliitto kiittää yhteistyökumppaneita. Metsästysampumalajit on tehty metsästäjille Metsästysampumalajit on suunniteltu nimenomaan metsästäjien ampumataitojen ylläpitoa ja petraamista silmällä pitäen. Metsästysampumalajien valikoimasta löytyy lajeja esimerkiksi hirven-, sorsan ja kanalintujen metsästyksessä eteen tulevien tilanteiden treenaamiseen. Lajivalikoima on monipuolinen. Tarjolla on ampumataidon lisäksi metsästäjän kuntoa ja etäisyyden arviointikykyä mittaavia lajeja. Yhdistelmälajeissa taas ammutaan sekä haulikolla että kiväärillä. Suomen metsästysampumakilpailutoiminnasta vastaa Suomen Metsästäjäliitto. Lisää tietoa lajeista löydät Metsästäjäliiton kotisivuilta www.metsastajaliitto.fi 23
VIESTINTÄ tiedon kulkua painettuna ja sähköisesti Metsästäjäliitto viestii monelle taholle. Jäsenistö on tärkeä kohderyhmä, mutta tiedon pitää kulkea myös talon sisällä ja toisaalta myös ulos suurelle yleisölle. Viestiä jäsenistölle Metsästäjäliiton tärkein viestintäkanava on Jahti-lehti, joka jaetaan kaikille liiton 150 000 jäsenelle. Koska Jahti-lehti ilmestyy vain neljä kertaa vuodessa, on sitä täydentämään laadittu sähköinen uutiskirje. Uutiskirje on sähköpostitse välitettävä uutiskooste, jonka voi tilata liiton sivuilta kuka tahansa. Vuosi 2009 oli sähköisen uutiskirjeen ensimmäinen kokonainen julkaisuvuosi. Kirjeen tilaajamäärä oli vuoden lopussa noin 1 700 henkeä. Uutiskirje lähetetään aina tarvittaessa, vuoden 2009 aikana 14 kertaa. Julkaisuväli oli yleensä 2 4 viikkoa. Ajankohtaisista asioista kerrottiin myös Metsästäjäliiton kotisivuilla osoitteessa www.metsastajaliitto.fi. Sivut toimivat taustatiedon ja arkistojen välineenä kaikille liitosta ja metsästysaiheesta kiinnostuneille. Jäseniä ja mahdollisia tulevia jäseniä varten painatettiin vuonna 2009 Metsästäjäliiton esite. Esitettä jaettiin vuoden aikana esimerkiksi messuilla ja liiton tapahtumissa. Suuri yleisö ja oma väki Metsästäjäliiton toiminnasta lähetettiin vuoden aikana yhteensä 19 mediatiedotetta. Niissä kerrottiin Metsästäjäliiton tekemistä esityksistä, esimerkiksi pohjoisen hirvenpyynnin aikaistamisen ja teeren latvalinnustuspyynnin sallimisen esittämisestä, sekä Metsästäjäliiton toiminnasta, esimerkiksi siitä, että liitto teki Vapon kanssa sopimuksen käytettyjen turvesoiden muuttamisesta lintukosteikoiksi. Metsästäjäliiton keskustoimiston ja piirien sisäisessä viestinnässä liitto käyttää esimerkiksi sähköisiä piirikirjeitä ja piirien kokoustiedotteita. Metsästäjäliiton esite vuonna 2009 24
Kansainväliset kentät Metsästäjäliitto on mukana kahdessa kansainvälisessä metsästysjärjestössä: pohjoismaisessa NJS:ssä ja eurooppalaisessa FACEssa. Järjestöjen tiedottajayhteistyö toimii aktiivisesti ja eri maiden tiedottajat kokoontuvat säännöllisesti. Vuonna 2009 molemmat järjestöt kokoontuivat viestinnän merkeissä Suomessa. Näistä kokouksista ja kansainvälisistä järjestöistä yleensä kerrotaan tarkemmin kansainvälisestä edunvalvonnasta kertovassa osassa (sivut 18 19). Metsästäjäliiton uutiskirjeen voi tilata sähköpostiinsa ilmaiseksi. Uutiskirjeessä kerrotaan ajankohtaisia uutisia metsästyskentältä ja Metsästäjäliitosta. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi Joko Sinä kuulut Metsästäjäliiton uutiskirjeen vastaanottajiin? Metsästäjäliiton uutiskirje on kaikille metsästäjille ja metsästyksestä kiinnostuneille tarkoitettu sähköpostiin maksuttomasti lähetettävä uutiskooste. Uutiskirje ilmestyy aina tarvittaessa, tilanteesta riippuen muutamien viikkojen kuukausien välein. Uutiskirje on toteutettu niin, että kuvitetusta ulkoasustaan huolimatta se on sähköpostissa hyvin kevyt. Uutiskirje-palvelu on ilmainen. Sen voivat vapaasti tilata kaikki metsästysaiheesta kiinnostuneet. Käy klikkaamassa itsesi tilaajalistalle osoitteessa www.metsastajaliitto.fi kohdassa Uutiskirje. 25
julkaisut Jahti-lehden toimitus uudistui Samalla kun Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja vaihtui kesällä 2009, myös liiton jäsenlehden eli Jahti-Jakt-lehden päätoimittaja vaihtui. Pitkäaikaisen päätoimittajan ja lehden kehittäjän Juha K. Karikon työn jatkajaksi siirtyi uusi toiminnanjohtaja Panu Hiidenmies. Kairikko toimitti vuoden 2009 kaksi ensimmäistä numeroa ja Hiidenmies kaksi viimeistä. Päätoimittajan vaihtuessa lehdelle nimettiin virallinen toimituskunta. Päätoimittajan avuksi nimettiin toimitussihteeri, liiton järjestötiedottaja Anna Grenfors, joka hoiti toimitussihteerin tehtävät tiedotustyön ohella. Järjestöpäällikkö Teemu Simenius ja koulutuspäällikkö Ere Grenfors toimivat lehden toimittajina ja ATK-suunnittelija Jari Ruohotie kuvankäsittelijänä. Kaikki henkilöt olivat osallistuneet jo aiemminkin lehden tekemiseen. Jahti-lehden monipuolisen artikkelitarjonnan tuottamiseen osallistui perinteiseen tapaan laaja, toimiston ulkopuolinen avustajakunta ammattitoimittajista asiantuntijoihin ja liiton jäseniin. Suurin osa avustajista teki arvokkaan työnsä talkooperiaatteella. Yli 500 sivua Jahti-lehteä Jahti-Jakt on Metsästäjäliiton jäsenlehti ja liiton tärkein julkaisu. Se ilmestyi vuonna 2009 tavalliseen tapaan neljänä numerona. Lehden levikki on liiton jäsenmäärän suuruinen, vuonna 2009 noin 150 000. Irtonumerotilaajia oli noin 1 500 ja vapaanumeron saajia noin 250. Jahti-lehti kuuluu jäsenetuna liiton jäsenmaksuun. Irtonumerotilaajille neljän lehden hinta oli 14 euroa vuonna 2009. Sivumäärä nousi vuoden aikana ennätysmäisen korkeaksi, neljässä numerossa julkaistiin yhteensä 516 sivua metsästys-, riista-, riistanhoitoja metsästysammunta-aiheista asiaa. Lisäystä edellisvuoden saldoon oli 32 sivun verran. NIMI ON MUUTTUNUT MATKAN VARRELLA Metsästäjäliiton jäsenlehti on ilmestynyt eri nimillä vuodesta 1952 lähtien, joten vuonna 2009 oli lehden 58. ilmestymisvuosi. Jäsenjulkaisun aikaisemmat nimet ovat olleet Metsästäjäliiton Tiedoitukset Jägareförbunds Meddelanden (vuodesta 1952 alkaen), Suomen Metsästäjä Jägaren (vuodesta 1954 vuoteen 1963, jolloin se siirtyi Metsästäjäin Keskusjärjestön julkaisuksi) ja Urheilumetsästys Sportjakten (vuodesta 1965). Jahti Jakt -nimi otettiin käyttöön vuoden 1995 alussa. 26
Jahti-lehden vuoden 2009 numeroiden kansikuvat. Jahti-lehden taittajana toimi viimeistä vuottaan Pentti Poutanen, joka on huolehtinut lehden ulkoasusta yli 20 vuoden ajan. Uuden taittajan työn aloittamista valmisteltiin vuoden 2009 lopulla. Lehden paino ja sivunvalmistus hoidettiin aiempien vuosien tapaan Forssan Kirjapainossa. Muita julkaisuja Metsästäjäliitto julkaisi vuoden aikana myös sähköisiä julkaisuja, eli uutiskirjettä ja internet-sivuja. Näistä kerrotaan tarkemmin tiedotuksen yhteydessä. Liitto julkaisi jo 22. kerran taskukalenterimallisen Metsästäjän kalenterin yhteistyössä Metsästäjäin Keskusjärjestön kanssa. Poikkeuksellisesti vuonna 2009 ei julkaistu liiton jäsenkorttia, sillä vuonna 2008 jaettu, yhteistyössä ST1- energiayhtiön kanssa toteutettu jäsenkortti oli kaksivuotinen. Voimassa oleva jäsenkortti on samalla bensakortti ST1-asemille. Jäsenkortti, jota jäsenseurat voivat käyttää samalla omana jäsenkorttinaan, on perinteisesti jaettu Jahti-lehden kolmosnumeron mukana. 27
METSÄSTYSKULTTUURI Suomalainen metsästäjä ja ylpeä siitä Metsästäjäliiton säännöissä sanotaan, että liitto pyrkii vaalimaan ja kehittämään metsästyskulttuuria. Liitto toteutti tätä tavoitetta kaikessa toiminnassaan, esimerkiksi jakamalla ja tallentamalla tietoa suomalaisesta metsästyksestä. Mikä ihmeen metsästyskulttuuri? Metsästyskulttuuri ei ole ollenkaan niin etäistä tai kuivaa kuin miltä se saattaa kuulostaa. Metsästyskulttuuri on itse asiassa juuri sitä mitä suomalaiset metsästäjät jatkuvasti tekevät metsästävät, hoitavat riistaa ja toimivat metsästysseuroissa meille tyypillisellä tavalla. Suomalaiseen metsästyskulttuuriin kuuluvat niin hirvenmetsästys porukassa, metsästyskoirien käyttö, riistapeltojen tekeminen kuin maan vuokraaminen metsästysseuran nimiin. Kaikki se, mikä on niin arkista, mutta silti niin arvokasta. Suomalaisesta metsästyskulttuurista saa ihan luvan kansa olla ylpeä. Esimerkiksi vielä jäljellä olevasta oikeasta eräosaamisesta, metsästysporukan yhteishengestä ja vapaaehtoisesta riistanhoitotyöstä. Sellaisten piirteiden toivoisi siirtyvän tulevienkin erämiesten ja -naisten maailmaan. Siksi tarvitaan metsästyskulttuurin vaalimista ja kehittämistä. Hirvenmetsästys ja siihen liittyvät ilmiöt kuten hirviporukat, hirvikoirat ja vaikkapa kylän yhteiset hirvipeijaiset ovat tyyppiesimerkki meidän metsästyskulttuuristamme. Kuva: Hannu Huttu 28
Metsästysseuratoiminta ja riistanhoito ovat aina olleet erityisen tärkeitä vaalimisen kohteita Metsästäjäliitolle. Kuva: Hannu Huttu Mukana kaikessa toiminnassa Metsästyskulttuurin vaalimistyötä ei yleensä tehdä liput liehuen ja asiaa vahvasti alleviivaten. Kulttuurin ylläpitäminen kulkee Metsästäjäliitossa mukana kaikessa toiminnassa. Vuoden jokaisessa Jahti-lehdessä kerrottiin metsästämisestä ja riistanhoidosta ja tuotiin esille hyviä tapoja toimia harrastuksen parissa. Jokaisessa numerossa kerrottiin uusista tuulista, välineistä ja tavoista, joita voidaan soveltaa meidän metsästys- ja riistanhoitoperinteisiimme. Myös menneen ajan erästystapoja esiteltiin. Metsästäjäliitto palkitsi jäseniään ansiokkaasta toiminnasta suomalaisen metsästyksen ja riistanhoidon siis metsästyskulttuurin hyväksi. Kultaisen ansiomerkin saivat vuoden aikana 10 erityisen ansioitunutta henkilöä, ja piirit myönsivät hopeisia ansiomerkkejä. Metsästyskulttuuria myös tallennettiin. Metsästäjäliitto tekee tiivistä yhteistyötä Riihimäellä sijaitsevan Suomen Metsästysmuseon kanssa. Liitto oli kuluneenakin vuonna yksi museon merkittävimmistä esinelahjoittajista, ja toimitti museolle esimerkiksi suomalaisia ja ulkomaisia eräalan lehtiä, seurojen historiikkeja ja seuramerkkejä. Metsästäjäliiton omasta historiantallennuksesta huolehdittiin erityisesti vuonna 2009, sillä liitolla oli projektityössä liiton arkistojen järjestämisestä vastaava arkistonhoitaja. Metsästäjäliitto täyttää pian 90 vuotta Metsästäjäliitto on perustettu vuonna 1921. Niinpä liiton 90-vuotisjuhlat kolkuttelevat jo ovella. Vuoden 2009 kulttuuritoimintaan kuului vuoden 2011 juhlavuoden suunnitelmien käynnistäminen. Metsästäjäliiton juhlavuoden päätapahtuma tulee olemaan liiton historiasta kertova näyttely Suomen Metsästysmuseossa. Avajaisjuhla on kesällä 2011. Juhlavuoden valmisteluja tullaan seuraamaan Jahti-lehdessä. Lisäksi uhlavuoteen johdattaa lehdessä alkava juttusarja Metsästäjäliiton historiasta. 29
kampanjat Tapetilla turvallisuus ja vieraspedot Metsästäjäliitto aloitti vuoden 2009 alussa kaksi kampanjaa. Molemmat liittyivät metsästyksen perusasioihin: toinen turvallisuuteen ja toinen vieraspetojen kurissa pitoon. Turvallista jahtia Turvallista jahtia -kampanjan tavoite on muistuttaa metsästäjiä turvallisuuden tärkeydestä ja antaa samalla suurelle yleisölle tietoa siitä, että metsästys on turvallinen ja kaikille sopiva harrastus. Kampanja oli aloitusaikanaan erityisen ajankohtainen, sillä Kauhajoen koulusurmat ja aseturvallisuus puhuttivat vuoden 2009 alussa vielä laajasti. Turvallista jahtia -kampanjassa ei keskitytä vain aseturvallisuuteen vaan kaikkiin metsästykseen liittyviin turvallisuusnäkökulmiin. Vuoden aikana jokaisessa Jahti-lehden numerossa julkaistiin kampanjaan liittyviä artikkeleita. Aiheet vaihtelivat hirvenmetsästyksen turvallisista järjestelyistä kuulon suojaamiseen ja metsästyskoiran ensiapuun. Turvalliseen hirvijahtiin on tutustumassa eurooppalaisen kattojärjestön FACEn tiedottaja Christine Rödlach. Oikealla on Metsästäjäliiton puheenjohtaja Lauri Kontro. Kuva: Anna Grenfors 30
Metsästäjäliiton vieraspetohankeen tavoitteena on saada vieraspedoista, kuten villiminkistä, valmistetuista tuotteista arvostettuja ekotuotteita. Kuva: Juha Reiman Ensimmäisen kampanjavuoden aikana tuotettiin esitemateriaalia, ja Eräkontti lisäsi turvallisuustuotteidensa valikoimaa. Kampanja jatkuu myös seuraavana vuonna, jolloin tuotetaan lisää metsästäjien saatavilla olevaa materiaalia. Turvallisuus on asia, josta metsästäjät eivät koskaan voi tinkiä. Kyse on paitsi oman ja lähiympäristön hyvinvoinnista, myös siitä, että vain turvallisesti järjestetty jahti on muun yhteiskunnan silmissä hyväksyttävää. Vieraspedot hyötytuotteiksi Metsästäjäliiton tämänkertainen Vieraspetohanke ei perustukaan vain pienpetojen pyyntikilpailuun, joka on tavallisin tapa kampanjoida asian tiimoilta. Tällä kertaa halutaan saada aikaiseksi todella kauaskantoisia vaikutuksia. Vuoden alussa aloitetun Vieraspetohankkeen tavoitteena on saada aikaan aivan uudet markkinat ja kulttuuri saaliin hyödyntämiselle. Haitallisten vieraspetojen, eli minkin ja supikoiran, pyynti on arvokasta, sen tietävät metsästäjät. Mutta entä jos myös suuri yleisö tietäisi, että vieraspedon hävittäminen on ekoteko jo itsessään, ja että luonnosta pyydetystä vieraspedosta valmistettu tuote on oikea ekotuote? Tavoitteena onkin saada aikaan markkinat tuotteille, joita voidaan myydä esimerkiksi teemalla tee ympäristöteko osta supikoirasta tehdyt sukat. Onnistuessaan tällainen hanke nostaa metsästyksen arvostusta luonnonhoitomuotona, tuo metsästäjille taloudellisen motivaation tehdä pienpetopyyntiä ja luo maaseudulle pienyrittäjyysmahdollisuuksia. Samalla pienpetokannat vähenevät ja ovat tehokkaasti hyödynnettyjä. Hanke vaatii aikaa ja järjestelmän perusteellista rakentamista. Työ alkoi hankkeen ensimmäisen vuonna ja jatkuu edelleen. 31
talous kulut kasvoivat, osa tuotoista laski Metsästäjäliiton tilivuoden 2009 tulos oli 170 853 euroa ylijäämäinen. Ylijäämä johtui siitä, että liiton keskustoimisto muutti ja vanha toimitila myytiin. Marraskuussa 2009 myyty kiinteistö oli ollut liiton toimisto vuodesta 1987. Kiinteistön myynnistä kertyi voittoa 231 670 euroa. Kun kiinteistön kirjanpidollinen myyntivoitto jätetään huomioimatta, tilivuoden toiminnallinen tulos osoittaa 60 817 euron alijäämää. Tuotot Jäsenmaksua korotettiin 50 sentillä. Samaan aikaan liiton jäsenmäärä kasvoi lähes 1 700 jäsenellä. Nämä tekijät kasvattivat jäsenmaksutuottoja noin 15 prosentilla. Muut varainhankinnan tuotot kasvoivat noin 6 prosenttia, mikä johtui Metsästäjäliitolle tuloja tuovan D.J. Wadenin rahaston tuotto-osuuden kasvusta. Sijoitustoiminnan tuotot kuitenkin laskivat yleisen laskusuhdanteen myötä 35 prosenttia edellisvuodesta. Kulut Henkilöstökulut kasvoivat vuoden aikana 24 prosenttia johtuen toiminnanjohtajavaihdokseen liittyneistä henkilöstöjärjestelyistä sekä liiton arkiston järjestämisprojektista, jota hoiti määräaikainen projektityöntekijä yhdeksän kuukauden ajan. Toimistokulut kasvoivat 20 prosenttia, mihin vaikuttivat muun muassa henkilöstömäärän kasvu sekä muutto uuteen toimistotilaan. Suhde- ja tiedotustoiminnan kulut kasvoivat 79 prosentilla. Merkittävimpiä tekijöitä olivat voimakas panostus kansainväliseen toimintaan sekä lisääntynyt yhteydenpito kotimaisiin sidosryhmiin. Lisäpanostukseen oli varauduttu talousarviossa. Toimikuntien kulut kasvoivat 30 prosenttia edellisvuoteen nähden. Tärkeimpiä syitä olivat eri projektit, kuten Turvallista jahtia -kampanja ja Vieraspetohanke sekä vuoden loppupuolella toteutettu jäsenseuratutkimus. Kiinteistökulut kasvoivat 177 prosenttia edellisvuodesta. Merkittävin syy oli uusien toimitilojen hankinta, jonka vuoksi kuluja kertyi muutaman kuukauden ajan kahdesta kiinteistöstä. Tilanne korjaantuu vuoden 2010 aikana. Jahti Jakt -lehden kulut kasvoivat 6 prosenttia edellisvuoteen nähden. Kasvu johtui edellisvuotta suuremmasta sivumäärästä sekä lehden toimituskunnan vaihtumista kesken vuotta. Kustannusten kasvuun oli varauduttu talousarviossa. 32
Metsästäjäliiton taloudellista asemaa koskevat tunnusluvut 2009 2008 Saamiset + rahoitusarvopaperit + 738 877,30 588 414,21 rahat ja pankkisaamiset Lyhytaikainen vieras pääoma 114 005,72 67 702,20 = Maksuvalmius 6,48 8,69 Oma pääoma + vapaaehtoiset 4 639 094,27 5 186 796,65 varaukset Taseen loppusumma 4 753 099,99 5 254 498,85 = Vakavaraisuusprosentti 97,60 98,71 2 % 1 % 11 % 15 % 0,3 % 0,1 % 49 % Jäsenmaksut Muu varainhankinta Sijoitustoiminta Ilmoitushankinta Yleisavustukset (OPM) 1 % 21 % Erityisavustukset (MMM) Kiinteistön myyntivoitto Vuokratuotot Metsästäjäliiton toiminnan tuotot vuonna 2009 (1,53 miljoonaa euroa) Muut tuotot 2 % Henkilökulut Toimistokulut 40 % 32 % Toimikunnat Muut yleishallinnolliset kulut 5 % 5 % 5 % 5 % Kokous- ja neuvottelukulut Suhde- ja tiedotustoiminta Kiinteistökulut Jahti-Jakt -lehti 3 % Poistot 3 % Metsästäjäliiton toiminnan kulut vuonna 2009 (1,36 miljoonaa euroa) 33
TULOSLASKELMA 1.1. 31.12.2009 1.1. 31.12.2008 Varsinainen toiminta Yleistoiminta Tuotot 231 670,31 0,00 Kulut Henkilöstökulut 440 073,68 354 577,45 Poistot 34 248,21 36 235,05 Muut kulut 140 816,30 130 169,48 Kulut yhteensä 615 138,19 520 981,98 Yleistoiminta yhteensä 383 467,88 520 981,98 Suhde- ja tiedotustoiminta Kulut 73 163,00 40 961,18 Suhde- ja tiedotustoiminta yhteensä 73 163,00 40 961,18 Toimikunnat Tuotot 16 508,00 10 947,90 Kulut 64 119,74 49 064,00 Toimikunnat yhteensä 47 611,74 38 116,10 Kiinteistöt Tuotot 4 375,80 0,00 Kulut 65 715,91 23 674,85 Kiinteistöt yhteensä 61 340,11 23 674,85 Jahti Jakt Tuotot 167 553,60 183 984,52 Kulut 542 697,73 511 715,01 Jahti Jakt yhteensä 375 144,13 327 730,49 Varsinaisen toiminnan tuotto-/kulujäämä 940 726,86 951 464,60 Projektit Tuotot 0,00 0,00 Kulut 0,00 808,12 Projektit yhteensä 0,00 808,12 Tuotto-/kulujäämä 940 726,86 952 272,72 Varainhankinta Tuotot 1 069 292,63 953 636,97 Kulut 277,55 0,00 Varainhankinta yhteensä 1 069 015,08 953 636,97 Tuotto-/kulujäämä 128 288,22 1 364,25 Sijoitustoiminta Tuotot 22 240,56 37 392,42 Kulut 1 675,90 5 535,75 Sijoitustoiminta yhteensä 20 564,66 31 856,67 Tuotto-/kulujäämä 148 852,88 33 220,92 Avustukset Yleisavustukset (OPM) 22 000,00 20 000,00 Avustukset yhteensä 22 000,00 20 000,00 Tilikauden ylijäämä 170 852,88 53 220,92 34
TASE 31.12.2009 31.12.2008 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 27 700,85 25 528,15 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 27 700,85 25 528,15 Aineelliset hyödykkeet Maa -ja vesialueet 0,00 21 561,69 Rakennukset ja rakennelmat 0,00 135 741,79 Koneet ja kalusto 86 644,00 60 995,48 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 86 644,00 218 298,96 Sijoitukset Käyttöomaisuusosakkeet 432 201,00 0,00 Muut osakkeet ja osuudet 91 830,36 88 334,35 Muut saamiset 0,00 238 891,44 D.J.Wadenin rahasto-osuus 3 375 846,48 4 095 031,74 Sijoitukset yhteensä 3 899 877,84 4 422 257,53 PYSYVÄT VASTAAVAT yhteensä 4 014 222,69 4 666 084,64 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Eräkontilta 127 600,00 91 000,00 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 127 600,00 91 000,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 45 068,70 4 625,40 Myyntisaamiset Eräkontilta 9 032,85 4 460,00 Myynti- ja jäsenmaksusaamiset yhteensä 54 101,55 9 085,40 Lainasaamiset Eräkontilta 76 600,00 76 600,00 Siirtosaamiset 9 662,16 14 583,54 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 140 363,71 100 268,94 Saamiset yhteensä 267 963,71 191 268,94 Rahoitusarvopaperit Sijoitusrahasto Euro korko kasvu 0,00 0,00 Mandatum Life 14 021,41 Rahat ja pankkisaamiset yhteensä 456 892,18 397 145,27 VAIHTUVAT VASTAAVAT yhteensä 738 877,30 588 414,21 VASTAAVAA yhteensä 4 753 099,99 5 254 498,85 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Sidotut rahastot 3 387 412,67 4 095 967,93 Muut rahastot 646 546,44 646 546,44 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 428 816,37 385 595,45 Tilikauden ylijäämä 170 852,88 53 220,92 OMA PÄÄOMA yhteensä 4 633 628,36 5 181 330,74 Tilinpäätössiirtojen kertymä Vapaaehtoiset varaukset 5 465,91 5 465,91 Tilinpäätössiirtojen kertymä yhteensä 5 465,91 5 465,91 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Rahoitusyhtiölainat 15 165,00 0,00 Ostovelat 47 867,81 21 388,73 Muut velat 8 730,02 6 694,99 Siirtovelat 42 242,89 39 618,48 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 114 005,72 67 702,20 VIERAS PÄÄOMA yhteensä 114 005,72 67 702,20 VASTATTAVAA yhteensä 4 753 099,99 5 254 498,85