VESIHUOLLON SANEERAUSTIEDOTE Kim Westerholm Päivitetty 26.03.2013
SISÄLLYS 1 MIKSI VESIHUOLTOTEKNIIKKAA SANEERATAAN?... 1 2 SANEERAUSMENETELMIEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET ASUKKAILLE... 1 2.1 Saneeraus aukikaivamalla... 1 2.1.1 Mitä tehdään?... 1 2.1.2 Mitä vaikuttaa alueen asukkaille?... 1 2.2 Saneeraus sujuttamalla... 2 2.2.1 Mitä tehdään?... 2 2.2.2 Mitä vaikuttaa alueen asukkaille?... 2 2.3 Saneeraus pinnoittamalla... 2 2.3.1 Mitä tehdään?... 2 2.3.2 Mitä vaikuttaa alueen asukkaille?... 3 3 TONTTIJOHTOJEN SANEERAUS... 3 3.1 Miksi tonttijohdot kannattaa saneerata?... 3 3.2 Kiinteistön vesijohto... 4 3.2.1 Kiinteistön vesijohdon kunnon tarkistaminen... 4 3.2.2 Tonttivesijohdon saneeraus... 4 3.3 Kiinteistön jätevesiviemäri... 5 3.3.1 Kiinteistön jätevesiviemärin kunnon tarkistaminen... 5 3.3.2 Kiinteistön jätevesiviemärin padotuskorkeus... 5 3.3.3 Tonttijätevesiviemärin saneeraus... 6 3.4 Hulevesiviemärin rakentaminen... 6 3.4.1 Kiinteistön hulevesiviemärin padotuskorkeus... 6 4 TAKSAT JA HINNAT... 6 4.1 Tonttivesijohdon / tonttisulkuventtiilin rakentaminen... 7 4.2 Tonttijätevesiviemärin tai hulevesiviemärin rakentaminen... 7 4.3 Tonttivesijohdon ja jätevesiviemärin tai hulevesiviemärin rakentaminen... 7 4.4 Tonttivesijohdon ja jätevesiviemärin ja hulevesiviemärin rakentaminen... 7 4.5 Tonttivesijohdon / tonttisulkuventtiilin rakentaminen (sujutustyökohteessa)... 7 4.6 Tonttivesijohdon asennus valmiiseen kaivantoon (sujutus)... 8 Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Lisätietoja Lisätietoja Periaatepiirustus tonttivesijohdosta Padotuskorkeuden määrittely Mahdollisia suunnittelijoita tonttijohtosaneeraukseen Mahdollisia urakoitsijoita tonttijohtosaneeraukseen Vesihuoltolaitoksen yleiset toimitusehdot HS-Veden hinnasto
1 MIKSI VESIHUOLTOTEKNIIKKAA SANEERATAAN? Vesihuoltotekniikan käyttöikä on rajallinen ja vesihuollon toimivuuden takaamiseksi on vesijohto- ja viemärilinjoja uusittava. Joskus saneeraustarpeen aiheuttaa linjojen huono kunto ja toisinaan syy voi olla muuttuneissa tarpeissa. Linjoja voidaan pienentää, pitää saman kokoisina tai suurentaa tarpeiden mukaan. Erilaisia tekniikoita on useita ja edempänä on lyhyesti selitettynä tekniikat ja niiden vaikutukset saneerausalueiden asukkaille. Saneerausmenetelmän valintaan vaikuttaa monet seikat ja jokaisen kohteen tekniikka valitaan erikseen kulloistenkin tarpeiden mukaan. Jokaisen saneerausmenetelmän perustana on kuitenkin tarve parantaa nykyistä tilannetta. Alueen asukkaille tämä näkyy vesihuollon parempana toimintavarmuutena ja joissakin tapauksissa myös veden laadun parantumisena. 2 SANEERAUSMENETELMIEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET ASUKKAILLE Toisinaan vesijohtosaneerausten yhteydessä rakennetaan väliaikainen maanpäällinen vedenjakeluverkko. Tällöin maan pinnalle rakennetaan paineputkisto, joka kytketään kiinteistön vesijärjestelmään kiinni. Kytkentäkohta arvioidaan tapauskohtaisesti. Sopivia kytkentäkohtia ovat mm. seinässä olevat vesipostit ja mittaritilassa tapahtuvat kytkennät. Tällöin saneerauksen aikainen vesi on kiinteistölle ilmaista. Toisinaan väliaikainen verkko voidaan kytkeä myös tontin rajalla kiinteistön tonttivesijohtoon ja tällöin vesi virtaa normaalisti vesimittarin läpi ja näin ollen myös laskutetaan normaalisti. 2.1 Saneeraus aukikaivamalla 2.1.1 Mitä tehdään? Tässä tekniikassa olemassa olevat putkilinjat kaivetaan esiin ja vanhojen putkien tilalle asennetaan uudet. 2.1.2 Mitä vaikuttaa alueen asukkaille? Kun vanhat putket kaivetaan esiin, tulee kaivutöistä väistämättä kulkuhaittaa alueen asukkaille. Viemärit toimivat koko ajan normaalisti, mutta vedenjakeluun tulee pieniä katkoksia työn edistyessä. Toisinaan voidaan rakentaa maan pinnalle väliaikainen jakeluverkko ja tällöin vedenjakelukatkoksia tulee vain väliaikaisen verkon kytkennän ja purkamisen yhteydessä. 1
2.2 Saneeraus sujuttamalla 2.2.1 Mitä tehdään? Vesijohtosaneeraus tehdään käytännössä ns. pitkäsujutuksena, jolloin vanhan vesijohdon sisälle vedetään uusi, yksimittainen vesijohto. Vanhojen viemäriputkien sisälle asennetaan uusi viemäriputki. Yleisimmin käytetään ns. pätkäsujutusmenetelmää, jolloin olemassa olevan viemäriputken sisään asennetaan n. 50cm mittaisista pätkistä koottava uusi putki. Joskus sujutettava putki voi olla myös yksimittainen pidempi putki tai vaihtoehtoisesti voidaan tehdä ns. sukkasujutusta. Sukkasujutuksessa vanhan putken sisään asennetaan esim. lasikuidusta tehty pehmeä sukka, joka kovetetaan valolla tai höyryllä ja näin vanhan putken sisälle muodostuu uusi lasikuituinen putki. 2.2.2 Mitä vaikuttaa alueen asukkaille? Vesijohtoja sujutettaessa joudutaan kaivamaan auki kaikki liitoskohdat. Käytännössä tämä tarkoittaa paitsi HS-Veden oman verkoston liitoskohtia niin myös kaikkia kiinteistöjen liitoskohtia. Sujutustöiden yhteydessä vedenjakelukatkoksia tulee jonkin verran. Suuremmissa kohteissa voidaan tehdä väliaikainen jakeluverkko ja tällöin katkoksia tulee vain väliaikaisen verkon kytkennän ja purkamisen yhteydessä. Pienemmissä kohteissa väliaikaista verkkoa ei tehdä ja tällöin tulee yleensä yksi yhden työpäivän mittainen vedenjakelukatkos. Viemäreiden osalta tämä menetelmä ei vaadi välttämättä mitään kaivutoimenpiteitä vaan kaikki asennustyöt voidaan tehdä olemassa olevista kaivoista käsin. Toisinaan joudutaan kaivamaan muutama kaivanto hankalista asennusolosuhteista johtuen. Kaivutöitä joudutaan tekemään myös silloin, kun viemäri on liitetty suoraan putkeen eikä kaivoon. Viemärit toimivat normaalisti koko saneeraustyön ajan. 2.3 Saneeraus pinnoittamalla 2.3.1 Mitä tehdään? Vanhoja metallisia vesijohtoja voidaan pinnoittaa sementtilaastivuorauksella. Viemäreitä ei pinnoiteta ainakaan toistaiseksi ollenkaan HS-Veden toimialueella. 2
2.3.2 Mitä vaikuttaa alueen asukkaille? Saneeraustyön aikana kaivetaan auki kaikki vesijohdon isommat risteys- ja kulmakohdat ja suorilla osuuksilla kaivetaan tarvittaessa n. 100-150m välein kaivanto. Vesijohto on pois käytöstä saneeraustyön ajan ja alueen asukkaille rakennetaan aina väliaikainen vedenjakeluverkko. Vesikatkoksia tulee siis ainoastaan väliaikaisen vedenjakeluverkon kytkennän ja purkamisen yhteydessä. 3 TONTTIJOHTOJEN SANEERAUS Tonttijohtoja ovat runkojohtojen ja kiinteistöjen väliset johto-osuudet ja jo liitoskappale runkojohtoon on osa tonttijohtoa. Tonttijohdot sijaitsevat osittain tontin alueella ja osittain katualueella. Tonttijohdon käsitettä on selvitetty kuvan avulla tarkemmin liitteessä 1. Tonttijohdot ovat kiinteistön vastuulla ja niiden ylläpidosta ja uudelleen rakentamisesta aiheutuvat kustannukset tulevat kiinteistön omistajan maksettavaksi vesihuoltolaitoksen yleisten toimitusehtojen mukaisesti. Asiakkaan on suunniteltava, rakennettava ja kunnossapidettävä tonttijohtonsa siten, että niistä ei aiheudu haittaa kiinteistölle, laitokselle eikä kolmannellekaan osapuolelle. Haittana voidaan pitää esimerkiksi vuotavia tonttivesijohtoja tai tonttiviemäreitä. Käytännössä katsoen voidaan sanoa, että ainoastaan muoviset tonttijohdot ovat kelvollisia. Muista materiaaleista tehdyt tonttijohdot niin vesijohdon kuin viemärinkin osalta ovat yleensä jo niin vanhoja ja huonokuntoisia, että niiden saneeraus on välttämätöntä. Muovisissakin johdoissa voi olla kuitenkin huonokuntoisia liittimiä tai esimerkiksi vesijohdon sulkuventtiili voi olla niin huonokuntoinen, että sen uusiminen on välttämätöntä. Tonttijohdot voidaan saneerata ilman erillistä tilausta siinä tapauksessa, että kiinteistön johdot ovat uusimisen tarpeessa eikä omistajaa ole tavoitettu yrityksistä huolimatta. Tällaisissa tapauksissa johtojen kunto dokumentoidaan ja dokumentti lähetetään laskun liitteenä asiakkaalle. 3.1 Miksi tonttijohdot kannattaa saneerata? Tonttijohdot ovat usein saman ikäisiä ja kuntoisia kuin HS-Veden runkojohdotkin. Useimmiten saneeraus tehdään huonokuntoisten putkien vuoksi, joten on syytä olettaa myös tonttijohtojen olevan yhtä huonossa kunnossa. HS-Veden putkisaneerauksen yhteydessä on mahdollista saneerata kiinteistön tonttijohdot huokeammalla kuin erikseen tehtäessä. Kiinteistön omistaja saa etua kaivukustannusten säästämisessä, mikäli ajoittaa omien johtojensa saneerauksen HS-Veden töiden yhteyteen. Jälkikäteen suoritettuna kiinteis- 3
tön maksettavaksi tulee kaikki kaivukustannukset viimeistelytöineen eli myös asfaltoinnin kustannukset kuuluvat kiinteistön omistajan vastuulle. Ajoissa suoritetulla saneerauksella voi välttää myös toimimattomista johdoista aiheutuvat ongelmat, kuten viemäritulvat ja vesijohtovuodot. Huomattavaa on myös se, että vahinkotilanteissa vakuutusyhtiöt usein pienentävät korvaustaan, mikäli putket ovat vanhat. 3.2 Kiinteistön vesijohto 3.2.1 Kiinteistön vesijohdon kunnon tarkistaminen Kiinteistöön vettä johtavan vesijohdon kunnon voi määrittää silmämääräisesti näkyvillä olevasta osasta putkea eli käytännössä ennen vesimittaria olevasta putkesta. Mikäli tuleva vesijohto on metallia ja rakentamisesta on kulunut jo 30-40 vuotta tai enemmän, on putki syytä uusia vaikka se päällisin puolin näyttäisikin olevan kunnossa. Metalliset vesijohtoputket syöpyvät ajan myötä ja toisaalta ne myös saostuvat pikkuhiljaa umpeen. Syöpymät aiheuttavat vesijohtovuotoja ja vastaavasti saostumat aiheuttavat painetason ja veden laadun alenemista. Muoviputket ovat yleensä vielä käyttökelpoisia, mutta vanhemmat vesijohdot ovat alempaa paineluokkaa kuin nykyään käytettävät putket. Siksi myös vanhojen muoviputkien kohdalla on syytä harkita vesijohdon uusimista. Myös vesimittarilla olevat liittimet, kulmakappaleet ja venttiilit on helppo tarkastaa itse. Mikäli ne ovat huonokuntoisen näköisiä tai jopa vuotavat, ne on syytä vaihtaa. Mittarirakenteiden käyttöikä on yleensä n. 20-30 vuotta, jonka jälkeen ne yleensä täytyy uusia. Mikäli kiinteistön omistaja on epävarma putkien ja liittimien kunnosta, kannattaa LVI-liikkeestä tilata putkiasentaja arvioimaan niiden kunto. 3.2.2 Tonttivesijohdon saneeraus Tonttivesijohdon katualueella olevan osuuden saneerauksen voi tilata HS- Vedeltä. Tontin alueella HS-Vesi ei tee mitään muita saneeraustöitä kuin vesijohdon saneerausta sujutustekniikalla. Tällöin vanhan vesijohdon sisälle asennetaan uusi vesijohto ja samalla mittarirakenteet uusitaan. Sujutus ei kuitenkaan aina onnistu johtuen vanhan vesijohdon koosta, materiaalista tai mahdollisista liittimistä. Sujutuksen onnistuminen arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Sujutustyössä vanha vesijohto ensin puhdistetaan, jonka jälkeen uusi vesijohto vedetään vanhan vesijohdon sisälle. Sujutus voi epäonnistua vanhassa putkessa olevan liittimen, käyrän (mutkan) tai muun ahtauden takia. Puhdis- 4
tustyön jälkeen vanha vesijohto on aina käyttökelvoton, joten sujutuksen epäonnistuessa vanhaa vesijohtoa ei voi enää käyttää vaan vesijohto on uusittava kaivamalla. Mahdollisista kaivutöistä vastaa ja ne hankkii aina omalla kustannuksellaan kiinteistön omistaja. Mikäli tontin alueella oleva osuus vesijohdosta saneerataan aukikaivamalla, täytyy työ tilata erikseen yksityiseltä urakoitsijalta. Useimmiten on edullisinta tilata työ ko. kohteessa muutenkin toimivalta urakoitsijalta, joka voi tehdä työn esim. iltatyönä tai viikonloppuna. Tontin alueella olevan osuuden saneeraus on kiinteistön omistajan ja urakoitsijan välinen sopimus eikä HS- Vesi ole minään osapuolena mukana ko. työssä. 3.3 Kiinteistön jätevesiviemäri 3.3.1 Kiinteistön jätevesiviemärin kunnon tarkistaminen Kiinteistön viemärin kunnon ja toimivuuden voi tarkistaa itsekin helposti. Hyväkuntoinen viemäri vetää hyvin ja tasaisesti, huonokuntoisessa viemärissä puolestaan jätevesi seisoo ja se vetää huonosti. Käyttökokemuksen lisäksi saat tietoa viemärin kunnosta avaamalla viemärin tarkastuskaivon kannen. Tarkista virtaako vesi kaivon pohjalla tasaisesti vai seisooko vesi kourun pohjalla. Myös kaivon ja pohjalla mahdollisesti näkyvien putkien silmämääräinen kunto kertoo paljon viemärin yleisestä kuntotasosta. Tarvittaessa viemärin kunto voidaan tarkistaa myös erillisellä viemärikuvauksella, jossa viemäri kuvataan erillisellä kameralla viemärin sisäpuolelta. Kuvauksia ja niiden raportointeja suorittavat LVI-alan ammattilaiset. Lisäksi on syytä varmistaa, että kaivon kansi on ehjä ja menee tukevasti kiinni. Vain hyväkuntoisella kannella voidaan varmistaa, että kaivoon ei pääse putoamaan ihmisiä, eläimiä tai mitään sinne kuulumattomia esineitä. 3.3.2 Kiinteistön jätevesiviemärin padotuskorkeus Vesihuoltolaitoksen yleisten toimitusehtojen kohdan 3.2 mukaisesti: Laitos määrittelee liittymissopimuksessa kiinteistölle padotuskorkeuden eli tason, jolle viemärivesi voi verkostossa nousta. Mikäli laitos (HS-Vesi) ei sopimuksessa ole määritellyt liittyvälle kiinteistölle erikseen padotuskorkeutta, on jätevesiviemärin padotuskorkeus erillisviemäröinnissä viemärin sisäpuolisen laen tasokorkeus tonttiviemärin liittymäkohdassa + 1000 mm. Mikäli liittyjä viemäröi padotuskorkeuden alapuolisia tiloja, laitos (HS-Vesi) ei vastaa padotuksesta (viemäritulvasta) mahdollisesti aiheutuvasta haitasta tai vahingosta. 5
3.3.3 Tonttijätevesiviemärin saneeraus Tonttijätevesiviemärin katualueella olevan osuuden saneerauksen voi tilata HS-Vedeltä. Tontin alueella olevaa osuutta HS-Vesi ei kuitenkaan saneeraa vaan se työ täytyy tilata erikseen yksityiseltä urakoitsijalta. Useimmiten on edullisinta tilata työ ko. kohteessa muutenkin toimivalta urakoitsijalta, joka voi tehdä työn esim. ilta- tai viikonlopputyönä. Tontin alueella olevan osuuden saneeraus on kiinteistön omistajan ja urakoitsijan välinen sopimus eikä HS-Vesi ole minään osapuolena mukana ko. työssä. 3.4 Hulevesiviemärin rakentaminen Sade- ja perusvesien johtaminen jätevesiverkostoon on vesihuoltolaitosten yleisten toimitusehtojen mukaan kielletty. Nämä ns. hulevedet voi johtaa joko HS-Veden hulevesiverkostoon tai vaihtoehtoisesti ne voi imeyttää tontilla. Aukikaivukohteiden yhteydessä rakennetaan toisinaan uusi hulevesiviemäri. Vaikka juuri sillä hetkellä ei olisikaan tarvetta hulevesihaaralle, kannattaa sen ottamista silti harkita. Saneeraustöiden yhteydessä hulevesihaaran rakentaminen on huomattavasti halvempaa kuin myöhemmin erikseen tehtynä. HS-Vedeltä voi tilata hulevesihaaran runkolinjasta tontin rajalle asti, mutta tontin alueella HS-Vesi ei tee asennustöitä lainkaan. 3.4.1 Kiinteistön hulevesiviemärin padotuskorkeus Vesihuoltolaitoksen yleisten toimitusehtojen kohdan 3.2 mukaisesti: Laitos määrittelee liittymissopimuksessa kiinteistölle padotuskorkeuden eli tason, jolle viemärivesi voi verkostossa nousta. Mikäli laitos ei sopimuksessa ole määritellyt liittyvälle kiinteistölle erikseen padotuskorkeutta, on hulevesiviemärin padotuskorkeus kiinteistöä palvelevan kadun tai maan pinta + 100 mm tonttiviemärin liitoskohdassa. Mikäli liittyjä viemäröi padotuskorkeuden alapuolisia tiloja, laitos ei vastaa padotuksesta (viemäritulvasta) mahdollisesti aiheutuvasta haitasta tai vahingosta. 4 TAKSAT JA HINNAT Hinnat ovat aina kulloinkin voimassa olevan HS-Veden hinnaston mukaiset. Taksojen työn sisältö ja hinnat ovat kiinteitä ja aina kaikille samat. Osamaksumahdollisuutta emme valitettavasti voi järjestää, mutta laskulle on mahdollista sopia maksuaikaa. 6
Saneerauskohteissa HS-Vesi hoitaa tarvittavat kaivutyöt katualueella, tontin alueella mahdollisesti tarvittavat kaivutyöt hoitaa aina asiakas. 4.1 Tonttivesijohdon / tonttisulkuventtiilin rakentaminen Tonttivesijohto rakennetaan runkolinjasta tontin rajalle asti ja liitetään tontin rajalla vanhaan olemassa olevaan tonttivesijohtoon. Tonttivesijohtoon asennetaan uusi tonttisulkuventtiili. Tonttiviemäreille ei tehdä mitään. 4.2 Tonttijätevesiviemärin tai hulevesiviemärin rakentaminen Tonttijätevesiviemäri tai hulevesiviemäri rakennetaan runkolinjasta tontin rajalle asti ja liitetään rajalla vanhaan olemassa olevaan tonttijohtoon. Tonttivesijohdolle ei tehdä mitään. 4.3 Tonttivesijohdon ja jätevesiviemärin tai hulevesiviemärin rakentaminen Tonttivesijohto rakennetaan runkolinjasta tontin rajalle asti ja liitetään tontin rajalla vanhaan olemassa olevaan tonttivesijohtoon. Tonttivesijohtoon asennetaan uusi tonttisulkuventtiili. Tonttijätevesiviemäri tai hulevesiviemäri rakennetaan runkolinjasta tontin rajalle asti ja liitetään rajalla vanhaan olemassa olevaan tonttijohtoon. 4.4 Tonttivesijohdon ja jätevesiviemärin ja hulevesiviemärin rakentaminen Tonttivesijohto rakennetaan runkolinjasta tontin rajalle asti ja liitetään tontin rajalla vanhaan olemassa olevaan tonttivesijohtoon. Tonttivesijohtoon asennetaan uusi tonttisulkuventtiili. Tonttijätevesiviemäri ja hulevesiviemäri rakennetaan runkolinjasta tontin rajalle asti ja liitetään rajalla vanhaan olemassa olevaan tonttijohtoon. 4.5 Tonttivesijohdon / tonttisulkuventtiilin rakentaminen (sujutustyökohteessa) Tonttivesijohto rakennetaan runkolinjasta saneeraustöiden yhteydessä kaivetun kaivannon reunaan asti ja liitetään kaivannon reunalla vanhaan olemassa olevaan tonttivesijohtoon. Tonttivesijohtoon asennetaan uusi tonttisulkuventtiili. Tonttiviemäreille ei tehdä mitään. 7
4.6 Tonttivesijohdon asennus valmiiseen kaivantoon (sujutus) Tonttivesijohto asennetaan valmiiseen kaivantoon tai sujutetaan vanhan vesijohdon sisälle. Samalla uusitaan myös mittarirakenteet. Tonttiviemäreille ei tehdä mitään. Asiakas hoitaa mahdollisesti tarvittavat kaivutyöt tontin alueella ja mahdolliset lattian piikkaukset tai rakenteiden rikkomiset sekä niiden kuntoon saattamiset kiinteistössä. 8
Periaatepiirustus tonttivesijohdosta Liite 1 Kuvassa näkyvistä osista ainoastaan katuvesijohto on HS-Veden omaisuutta ja kunnossapitovastuulla. Kaikki muu on kiinteistön omistajan vastuulla. Rakennuksen alla ja vielä noin kolme metriä sokkelin ulkopuolellakin vesijohdon tulee olla suojaputkeen asennettuna. Toisin sanoen suojaputken toinen pää on vesimittaritilassa ja toinen pää on vähintään kolme metriä sokkelin ulkopuolella. Sujutuksessa vanha vesijohto toimii uuden vesijohdon suojaputkena.
Padotuskorkeuden määrittely Liite 2 Alin viemäröitävä piste tai viemäriin liitetty laite on sijoitettava padotuskorkeuden yläpuolelle. Hulevesiviemärin ja sekaviemärin (jätevesi ja hulevesi samassa putkessa) padotuskorkeus on 10 cm liittymiskohdan maanpinnan tason yläpuolella. Kuvan esimerkissä oleva alakerta ei tässä tapauksessa täytä vaatimusta padotuskorkeudesta. Jätevesiviemärin padotuskorkeus on 100 cm liittymiskohdan kokoojaviemärin sisäpuolisen laen korkeuden yläpuolella. Kuvan esimerkissä oleva alakerta täyttää tässä tapauksessa vaatimusta padotuskorkeudesta (alin viemäröitävä piste on lattiakaivo).
Mahdollisia suunnittelijoita tonttijohtosaneeraukseen Liite 3 Alla listatut suunnittelijat ovat ilmoittaneet halustaan tulla julkaistuksi tällä listalla. Listaa päivitetään sitä mukaa, kun joku haluaa yhteystietonsa listalla julkaistavaksi. Hämeenlinnan ja Hattulan alue Insinööritoimisto HYS Oy Hämeenlinna Heikki Pietilä 050 9132771 LVI Arto Hämäläinen Hattula Arto Hämäläinen 040 7441771 LVI Koskinen & Koskinen Hämeenlinna Matti Koskinen 0500 787302 (31.5.2013 asti) LVI-suunnittelu Kalle Koivula Hämeenlinna Kalle Koivula 040 5040694 LVI-suunnittelu P. Rekola Hämeenlinna Pertti Rekola 0400 774286 LVI-suunnittelu Tero Lindroos Oy Hämeenlinna Tero Lindroos 050 5753886 T:mi Hannu Sydänmäki Hattula Hannu Sydänmäki 050 5733560 Vesijohtoliike Järviset Oy Turenki Satu Järvinen 040 9009143 Etelä-Pirkanmaan alue Erillisiä suunnittelijoita ei ole HS-Veden tiedossa. Suunnittelupalveluita kannattaa kysyä urakoitsijoilta.
Mahdollisia urakoitsijoita tonttijohtosaneeraukseen Liite 4 Alla listatut urakoitsijat ovat ilmoittaneet halustaan tulla julkaistuksi tällä listalla. Listaa päivitetään sitä mukaa, kun joku haluaa yhteystietonsa listalla julkaistavaksi. Hämeenlinnan ja Hattulan alue A-Maanrakennus Hämeenlinna Ari Jokela 040 5582033 Hattulan Konepalvelu Oy Hattula Timo Lehtinen 0500 610513 Insinööritoimisto HYS Oy Hämeenlinna Heikki Pietilä 050 9132771 Kai-Ko Group Oy Hämeenlinna Jari Alastalo 0500 951058 Kaivinkoneurakointi Jari Toivonen T:mi Hattula Jari Toivonen 0400 616370 Kaivuutyöt Hovi Janne Hattula Janne Hovi 050 4306220 Maarakennus J. Ojala Oy Hämeenlinna Jukka Ojala 0400 306715 Maanrakennus Alenius Ky Lammi Juha Alenius 0400 213522 Maanrakennus Antero Jokinen Ky Iittala Antero Jokinen 0400 304355 Maanrakennus Jalo Oy Janakkala Juuso Jalo 0400 887112 Maanrakennus Iloranta Oy Tuulos Mika Iloranta 040 5881872 Projectikaivuu Oy Hämeenlinna Matti Tommiska 0400 423009 Savijärvi Service Lammi Matti Kervinen 040 5083154 Tmi Paavo Lilja Hattula Paavo Lilja 050 5616329 Tuomo K. Leinamo Ky Iittala Tuomo Leinamo 040 5148599 Tyncon Oy Lammi Ville Tyrkäs 0400 746237 Veikko Vainionpää Oy Hattula Marko Vainionpää 0400 469273 Etelä-Pirkanmaan alue Akaan maanrakennus & vesijohtosaneeraus Akaa Juha-Pekka Nord 0400 928549 HH-Works Akaa Harri Holma 040 7258208 Ilmari Kaura Oy Valkeakoski Teppo Kaura 0400 234737 Kaivinpari Oy Valkeakoski Jukka Parikka 0400 332165 Kärjenniemen Konepalvelu Oy Valkeakoski Janne Salo 0400 236989 Maa- ja viherrakennus Rämö Oy Akaa / Hämeenlinna Jari Rämö 040 5549148 Maanrakennus S. Paavola Oy Valkeakoski Seppo Paavola 03 5881026 Toijalan Kone ja Kuljetus Ky Akaa Mika Korpela 0400 332589