S i s ä l t ö Tilinpäätös



Samankaltaiset tiedostot
LASSILA & TIKANOJA OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE

KONSERNITULOSLASKELMA

LASSILA & TIKANOJA OYJ OSAVUOSIKATSAUS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

LASSILA & TIKANOJA OYJ OSAVUOSIKATSAUS

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

LASSILA & TIKANOJA OYJ OSAVUOSIKATSAUS

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

LASSILA & TIKANOJA OYJ OSAVUOSIKATSAUS

MYLLYN PARAS -KONSERNI

Konsernituloslaskelma

BBS-Bioactive Bone Substitutes Oyj Tuloslaskelma ja tase

Konsernituloslaskelma

Yhtiön taloudelliset tiedot päättyneeltä yhdeksän kuukauden jaksolta LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot 0 0

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Informaatiologistiikka Liikevaihto 53,7 49,4 197,5 186,0 Liikevoitto/tappio -2,0-33,7 1,2-26,7 Liikevoitto-% -3,7 % -68,2 % 0,6 % -14,4 %

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS , KLO KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN TIETOIHIN

Emoyhtiön tilinpäätös,

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS EUR

NIVOS ENERGIA OY. Tilinpäätös

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS EUR

MYLLYN PARAS -KONSERNI

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

NIVOS OY. Tilinpäätös

Rahoituslaskelma EUR

Kullo Golf Oy TASEKIRJA

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

NIVOS ENERGIA OY. Tilinpäätös

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Tilinpäätös 2008

TULOSLASKELMA

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous

12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

NIVOS OY. Tilinpäätös

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q3/2008

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Haminan Energian vuosi 2016

HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS

Arvo EUR /2005 Syyskuu Varastomyynti Yhteensä

NIVOS ENERGIA OY. Tilinpäätös

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009

Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Suomen Asiakastieto Oy :21:18

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q2/2008

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2017

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

NIVOS OY. Tilinpäätös

M 2016 % 2015 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 541,3 98,6 531,0 98,5 Muut maat 7,8 1,4 8,3 1,5 Yhteensä 549,1 100,0 539,3 100,0

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE klo (5)

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISIA TIETOJA AJANJAKSOLTA

Yleiselektroniikka-konsernin kuuden kuukauden liikevaihto oli 14,9 milj. euroa eli on parantunut edelliseen vuoteen verrattuna 2,1 milj. euroa.

NIVOS VESI OY. Tilinpäätös

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta

Ravintola Gumböle Oy

Y-tunnus Kotipaikka Vaasa. Oy RAVERA Ab

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

LASSILA & TIKANOJA OYJ TILINPÄÄTÖSTIEDOTE

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2017

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2016

NIVOS VESI OY. Tilinpäätös

Puolivuosikatsaus

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS

(11) Y-tunnus FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

Mitä tilinpäätös kertoo?

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2008

Q Puolivuosikatsaus

Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013

KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 )

LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2016

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 %

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE klo 9.00

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä , ,67. Tuotot Jäsenmaksut , ,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00

Kullo Golf Oy TASEKIRJA

YHTIÖKOKOUS Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010).

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

NIVOS VESI OY. Tilinpäätös

TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA Konsernin kehitys

Transkriptio:

Sisältö 2 Johdon puheenvuoro 4 Lassila & Tikanoja lyhyesti 6 Ympäristösi huoltaja kumppanina 7 Tuotekehitys 8 Laatu ja ympäristö 10 Ympäristöpalvelut 12 Kiinteistöpalvelut 14 Teollisuuspalvelut 16 Henkilöstö Tilinpäätös 17 Hallituksen toimintakertomus 21 Konsernituloslaskelma 22 Konsernitase 24 Konsernin rahoituslaskelma 25 Tilinpäätöksen liitetiedot 31 Emoyhtiön tilinpäätös 35 Osakkeet ja osakkeenomistajat 38 Tunnusluvut 40 Voitonjakoehdotus, Tilintarkastuskertomus 41 Hallinnointi 42 Hallitus, toimitusjohtaja ja tilintarkastaja 43 Johto 44 Sijoittajasuhteet 45 Tietoja osakkeenomistajille 46 Yhteystiedot

Johdon puheenvuoro Omistajien tahto: pitkällä aikavälillä mahdollisimman suuri tuotto Lassila & Tikanojan hallitus on mieltänyt omistajien tahdon olevan, että yhtiötä kehitetään siten, että omistajien yhtiöön sijoittamalle pääomalle aikaansaadaan pitkällä aikavälillä mahdollisimman suuri tuotto. Käytännössä tämä tapahtuu osakkeen arvon nousun ja osinkojen maksun kautta. Hallituksen ja johdon tulee pyrkiä toteuttamaan omistajien tahtoa. Vuoden 2002 aikana tarkennettiin yhtiön perustehtävä ja pitkän aikavälin tavoitteet sekä kuvattiin tie ja keinot, joilla tavoitteisiin päästään. Pitäytyminen kasvavilla markkinoilla Markkinat, joilla yhtiömme toimii, tulevat kasvamaan vuosia eteenpäin kansantalouden kasvua nopeammin. Tämä johtuu ensi sijassa ympäristöasenteiden ja lainsäädännön muutoksista sekä kehityksestä, jossa asiakkaamme keskittyvät ydinliiketoimintaansa ja ulkoistavat ylläpitotehtävänsä. Yhtiön nykyisillä liiketoiminta-alueilla on siis runsaasti mahdollisuuksia kannattavaan kasvuun. Tarkoituksenamme ei ole diversifioitua uusille liiketoiminta-alueille. Tutkimme kuitenkin aktiivisesti maantieteellisiä laajentumismahdollisuuksia. Tehtävämme on tuottaa tulevaisuudessa ympäristönhuollon sekä kiinteistöjen ja laitosten ylläpitopalveluja Suomen lisäksi myös muilla Itämerta lähellä olevilla alueilla. Pyrimme kasvamaan markkinoiden kasvua nopeammin pitäytyen nykyisillä liiketoiminta-alueilla. Olemme nyt Suomessa eri liiketoimintaalueilla joko markkinajohtaja tai vähintään kolmen suurimman toimijan joukossa. Näitä asemiamme haluamme vahvistaa. Pitkän aikavälin kasvutavoitteemme on yli 10 prosenttia vuodessa. Kasvu tulee tapahtumaan sekä orgaanisesti että yritysostoin. Erityistä huomiota kiinnitämme orgaaniseen kasvuun. Vaikka yritysostot tulevat pääosin olemaan pieniä, on meillä valmius myös merkittäviin yritysostoihin. Investointeja kierrätysliiketoimintaan Ympäristönhuolto elää lainsäädännöstä johtuen voimakkaan muutoksen aikaa. Valtioneuvoston hyväksymän valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaan jätteiden hyödyntämisasteen tulee Suomessa nousta nykyisestä alle 50 prosentista 70 prosenttiin vuoden 2005 loppuun mennessä. Tämä on kova tavoite, joka toteutuakseen edellyttää merkittäviä investointeja kierrätysliiketoimintaan. Nykyinen asemamme vahvana toimijana luo meille hyvät edellytykset olla mukana tässä kehityksessä. Samalla meidän tulee varmistaa, että toimimme logistisen ketjun kaikissa osissa mahdollisimman kattavasti ja markkinaosuutemme on nykyistä korkeampi yhä useampien materiaalien kohdalla. Tämä luo skaalaetua, joka mahdollistaa kustannustehokkaan toiminnan ja tekee meistä entistä uskottavamman toimijan uusioraaka-ainekaupassa. Tulemmekin seuraavan kolmen vuoden aikana investoimaan merkittävästi kierrätysliiketoimintaan. Kiinteistöpalvelut keskittyvät peruspalveluihin Kiinteistöpalveluiden markkinat kasvavat tasaisesti ja ovatkin houkutelleet alalle uusia toimijoita ja lähestymistapoja. Kiinteistönomistus ja erityisesti kiinteistönpito keskittyvät edelleen. Tässä liiketoimintaympäristössä Lassila & Tikanoja on tehnyt selvän linjanvedon. Me haluamme toimia kiinteistöjen peruspalveluiden tuottajana emmekä lähde kilpailemaan kiinteistöjen pidossa asiakasorganisaatioidemme kanssa. Keskitymme siivous- ja kiinteistönhoitopalveluihin, joissa haluamme erottua kilpailijoistamme laadukkaalla työllä ja korkeatasoisilla tuotannonohjausjärjestelmillä. Tärkeänä keinona saavuttaa tämä tavoite on palvelujen konseptointi valituille asiakassegmenteille. Kiinteistönhoidossa panostamme kiinteistötekniikkaan. Kiinteistötekniikan laaja osaaminen tulee edelleen korostumaan kiinteistönhoidossa, koska merkittävimpiä kiinteistöjen kustannuksia hallitaan kiinteistötekniikan avulla. 2

Teollisuuden asiakaslähtöinen palveluntoimittaja Teollisuuspalveluissa haluamme olla asiakaslähtöinen kokonaispalveluntoimittaja. Tähän meillä onkin hyvät mahdollisuudet laajan palveluvalikoimamme ja erittäin pitkän kokemuksemme ansiosta. Teollisuus vähentää edelleen palveluiden toimittajien lukumäärää. Uskomme hyötyvämme tästä kehityksestä. Toimintamme asiakaslähtöisyys ilmenee erityisesti asiakassegmenttikohtaisesti kehitetyissä palvelukonsepteissa, joita Teollisuuspalveluiden lisäksi on otettu käyttöön myös Kiinteistöpalveluissa. Konseptoidussa palvelussa asiakas saa erityisesti omalle segmentilleen räätälöityä palvelua edullisin kustannuksin. Palvelun toimittaja saa tasaisemman työvirran ja loppuun saakka suunnitellun toiminnan johdosta paremman kannattavuuden. Ympäristönhuollossa ja Kiinteistöpalveluissa yli 90 prosenttia liikevaihdosta tulee pitkäkestoisista sopimuksista. Teollisuuspalveluissa asetelma on lähes päinvastoin. Työvirran epätasaisuus aiheuttaa suuria haasteita kapasiteetin oikealle mitoittamiselle. Painopiste Teollisuuspalveluissa onkin sellaisten toimintamallien ja työkalujen rakentamisessa ja käyttöönotossa, joilla nämä haasteet voidaan kohdata ja saavuttaa nykyistä parempi kannattavuustaso. Onnistumisen mittaaminen Onnistumista mitataan ensi sijassa kannattavuudella. Vaikka pyrimme kohtuullisen vahvaan kasvuun, ei se saa tapahtua kannattavuuden kustannuksella. Tärkeimmät kannattavuuden mittarimme ovat oman pääoman tuotto, EVA-tulos ja osakekohtainen tulos. Tavoitteemme on parantaa sekä EVA-tulosta että osakekohtaista tulosta vuosittain. Nykyisen kaltaisilla kasvavilla markkinoilla tästä tavoitteesta voidaan joustaa vain tilapäisesti esimerkiksi rahan hinnan noustessa voimakkaasti tai poikkeuksellisen suuren investoinnin rasittaessa toimintaa käynnistysvaiheessaan. JUHANI MAIJALA JARI SARJO 3

Lassila & Tikanoja lyhyesti Lassila & Tikanoja on ympäristönhuoltoon sekä kiinteistöjen ja laitosten ylläpitoon erikoistunut yritys, jonka palvelut on jaettu kolmeen toimialaan: Ympäristöpalvelut, Kiinteistöpalvelut ja Teollisuuspalvelut. Yhtiön toiminta kattaa koko Suomen. Ympäristöpalvelut kattaa jätteen ja hyötymateriaalien keräyksen, kuljetuksen ja käsittelyn sekä jalostettujen kierrätysmateriaalien toimittamisen hyötykäyttöön. Ympäristöpalveluiden tuotelinjat ovat jätehuolto ja kierrätyspalvelut. Lisäksi L&T myy ympäristönhuoltoalan tuotteita. Kiinteistöpalvelut tarjoaa monipuolisia kiinteistöjen ylläpitopalveluja. Tuotelinjat ovat siivous ja kiinteistönhoito, joka jakautuu kiinteistönhuoltoon ja kiinteistötekniikkaan. Teollisuuspalvelut on erikoistunut raskaisiin ja erikoisosaamista vaativiin puhtaanapito- ja saneeraustöihin teollisuudelle ja eri tyyppisille kiinteistöille. Tuotelinjat ovat ongelmajätehuolto, teollisuuden puhtaanapito, vahinkosaneeraus ja viemärihuolto. Lassila & Tikanoja on perustettu vuonna 1905. Nykyinen Lassila & Tikanoja Oyj syntyi Lassila & Tikanoja Oyj:n (entinen) jakautuessa kahdeksi uudeksi yhtiöksi 30.9.2001. Lassila & Tikanoja Oyj on listattu Helsingin Pörssin päälistalla toimialana muut palvelut. 4

Avainluvut 2002 ja 2001 Pro forma 2002 2001 Muutos % Liikevaihto, milj. 267,2 245,8 8,7 Liikevoitto, milj. 26,8 26,3 2,1 Voitto ennen satunnaisia eriä, milj. 23,2 21,5 7,8 Oman pääoman tuotto, % 19,2 19,5 Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI) 16,5 15,9 Gearing, % 84,4 91,9 Omavaraisuusaste, % 41,0 38,1 Bruttoinvestoinnit, milj. 33,6 14,8 127,0 Henkilöstö 3 763 3 676 2,4 EVA, milj. 11,3 10,6 6,6 Tulos/osake (EPS) 1,00 0,94 7,0 Liiketoiminnan rahavirta/osake, 2,66 2,57 3,5 Osinko/osake, 0,75* 0, 60 *Hallituksen ehdotus Tunnuslukujen laskentaperusteet sivuilla 38 ja 39. Liikevaihto toimialoittain Liikevoitto toimialoittain Liikevaihto 267,2 milj. Ympäristöpalvelut 45,8 % Kiinteistöpalvelut 32,9 % Teollisuuspalvelut 21,3 % Liikevoitto 26,8 milj. Ympäristöpalvelut 59,1 % Kiinteistöpalvelut 23,2 % Teollisuuspalvelut 17,7 % 5

Ympäristösi huoltaja kumppanina Keväällä lanseerattiin uusi L&T-yritystunnus ja visuaalinen ilme sekä otettiin käyttöön kaikki toimialat kattava L&T-tuotemerkki. L&T:n yritystunnuksen alla on teksti Ympäristösi huoltaja. Se merkitsee sitä, että L&T haluaa olla vastuuta kantava kumppani aina kun on kyse ympäristönhuollosta ja kiinteistöjen ja laitosten ylläpidosta. L&T-brandi rakentuu kolmelle perusasialle: sille mitä lupaamme, miten toimimme ja miten asiakkaamme toimintamme kokevat. Lupausten ja toiminnan tulee olla samansisältöiset. L&T-brandista vastaavat kaikki L&T:läiset. Ympäristönhuollon sekä kiinteistöjen ja laitosten hoidon ja ylläpidon keskittäminen yhdelle asiantuntijayritykselle helpottaa ja nopeuttaa asioiden hoitoa ja tehostaa toimintaa. Keskittäminen johtaa usein avainasiakkuuteen, jossa nimetty avainasiakaspäällikkö vastaa asiakkuuden kehittämisestä. Avainasiakkaan palvelu on aina yksilöllisesti suunniteltu palvelukokonaisuus, jonka lähtökohtana ovat asiakkaan toiveet ja muuttuvat tarpeet. Vuonna 2002 L&T:ssä käynnistettiin projekti avainasiakkuuksien hoidon kehittämiseksi. Avainasiakkuudesta kasvaa kumppanuus, jolle on ominaista yhteistyön jatkuvuus, yhteiset kehittämistavoitteet, laaja keskinäinen tiedon vaihto ja toiminnan avoimuus. 6

Tuotekehitys Uusia palveluita asiakaslähtöisesti Uusien tuotteiden ja nykyisten palveluiden uudistamisen tavoitteena on varmistaa, että L&T on kilpailukykyinen ja haluttu yhteistyökumppani kaikilla liiketoiminta-alueillaan. Tuotekehitys kohdistuu yhtiön strategian mukaisten palveluiden kehittämiseen ja tukee osaltaan liiketoimintatavoitteiden saavuttamista. Asiakkaiden tarpeet ja palveluiden käytännön toteutus yhdistetään palveluiden konseptoinnin avulla palvelutuotteiksi. Tavoitteena on kehittää kahdesta neljään palvelutuotetta vuosittain. Suurten toimistojen siivoukseen kehitetty Reilu -palvelu uudistettiin vuoden 2001 aikana ja otettiin käyttöön keväällä 2002. Palvelun uudistamisessa otettiin huomioon toimistojen kierrätysvelvoitteiden lisääntyminen sekä hyödynnettiin sähköisten verkkojen avulla saavutettavissa olevia palveluita. L&T:n siivouksen toimistoasiakkaat ostavat vain yhden palvelun, jonka kautta L&T huolehtii sekä tilojen viihtyisyydestä ja siisteydestä että toimistoissa syntyvän jätteen kierrätyksestä. Suuriin kauppakohteisiin kehitettyjä L&T:n palveluita kaupalle täydennettiin vuoden 2002 aikana kierrätykseen, elintarvikehygieniaan ja kauppakiinteistöjen energiatalouden hallintaan liittyvillä palveluilla. L&T:n palvelut kaupalle on nykymuodossaan kattava ja joustava palvelukokonaisuus, joka mahdollistaa ulkoistamisen yhdelle ammattitaitoiselle palveluntoimittajalle. Vuoden 2002 aikana viimeisteltiin sellu- ja paperiteollisuuden tarpeisiin kehitettyä uutta palvelukokonaisuutta. Palvelussa on keskitytty sekä käytön ja seisokkien aikaisten että vahinkotilanteiden aiheuttamien palvelutarpeiden tyydyttämiseen. Palvelumallissa on otettu erikseen huomioon mm. jatkuvan parantamisen edellyttämä kehitystyön organisointi, ympäristö- ja työturvallisuusvaatimukset ja palveluresurssien turvaaminen poikkeuksellisissa tilanteissa. Tuotekehityksen keskittämisen avulla voitiin hyödyntää entistä laajemmin L&T:n omaa osaamista eri toimialoilta. 7

Laatu ja ympäristö Parhaita käytäntöjä L&T pyrkii parantamaan jatkuvasti sekä palveluitaan että tapaansa johtaa liiketoimintaa. Kehitystyön tavoitteena on parantaa L&T:n kilpailukykyä. Järjestelmällinen toimintakäytäntöjen parantaminen on tärkeää, jotta L&T:n asiakkaat saavat kaikkialla yhtä korkealaatuisia palveluita, jotka on tuotettu mahdollisimman tehokkaasti. Parhaat käytännöt esiin ja käyttöön L&T:ssä uskotaan, että toimintatapojen parantaminen perustuu parhaiden käytäntöjen tunnistamiseen ja kehittämiseen. Kehitystyö pohjautuu L&T:n toimintapolitiikkaan, vuonna 2002 määriteltyihin toimintaperiaatteisiin sekä laatu-, ympäristö- ja työturvallisuusnäkökohdat huomioon ottavaan toimintajärjestelmään. Sisäinen arviointimenettely uudistettiin vuonna 2002. Menettelyn avulla pystytään entistä paremmin tunnistamaan parhaita käytäntöjä ja kehityskohteita sekä edistämään hyviä toimintatapoja. Menettelyn avulla yrityksen johto saa ajantasaista tietoa uudistettujen toimintamallien vaikutuksista käytännön toimintaan. Sertifioitua toimintaa Palveluiden toimittajien edellytetään yhä useammin voivan osoittaa toimintansa täyttävän laatu-, ympäristö- tai työturvallisuusjärjestelmien vaatimukset. L&T:n toimintajärjestelmässä on otettu huomioon nämä tarpeet. Vantaan sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelylaitoksen (SER) ja Helsingin tietosuojapalvelulaitoksen keräys-, kuljetus- ja esikäsittelypalveluille myönnettiin keväällä laatu-, ympäristö- ja työturvallisuussertifikaatit (ISO 9001:2000, ISO 14 001 sekä OHSAS 18001). Etelä- Suomen vahinkosaneeraukselle myönnettiin laatujärjestelmän ISO 9001:2000 mukainen sertifikaatti. 8

Paikallisia kehitystarpeita, paikallisia toimenpiteitä Vuonna 2001 käynnistettyjen TYTT-ryhmien (Toimintajärjestelmä, Ympäristö, Terveys, Työturvallisuus) tarkoituksena on hoitaa lakisääteisiä työsuojelutehtäviä ja työkyvyn ylläpitoon liittyviä asioita. Lisäksi ryhmät käsittelevät laatu- ja ympäristöasioita käytännön toiminnassa. TYTT-ryhmien avulla voidaan tunnistaa ja ennakoida kehitystarpeita ja ratkaista havaittuja pulmia paikallisesti. TYTT-ryhmien toimintaa arvioitiin sekä ryhmien jäsenille tehdyllä kyselyllä että sisäisillä auditoinneilla syksyllä 2002. Tulosten mukaan TYTT-toiminnan käynnistys onnistui odotetulla tavalla. Työturvallisuus on yhteistyötä Monet L&T:n palvelut perustuvat ruumiilliseen työhön. Vaikeat työolosuhteet, raskaat taakat ja hankalat työasennot lisäävät työn kuormittavuutta ja tapaturmien vaaraa. L&T:n tavoitteena on tunnistaa erilaisiin työtehtäviin liittyvät vaaratekijät sekä vähentää ja poistaa niitä aktiivisesti. Yhtiön sisäisen tapaturmaseurannan avulla kaikki liiketoimintayksiköiden vastuuhenkilöt saavat tapaturmaraportit. Yksittäisen tapaturman taustalla olleiden tekijöiden tunnistaminen voi estää vastaavat tapaukset myöhemmin. L&T toimii yhteistyössä asiakkaidensa kanssa työturvallisuuden parantamiseksi. Monet vaaratekijät voidaan yhteistyössä poistaa kokonaan tai niihin liittyviä riskejä voidaan merkittävästi vähentää. Vuonna 2002 ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioiden kehittymistä seurattiin sisäisten auditointien avulla. YTT-hallinnassa noudatettiin vuosille 2001 2003 laadittua ohjelmaa ja siitä seuranneita toimenpiteitä. 9

Ympäristöpalvelut Osuus liikevaihdosta 45,8 % Palvelut L&T:n Ympäristöpalvelut kattaa jätteen ja hyötymateriaalien keräyksen, kuljetuksen ja käsittelyn sekä jalostettujen kierrätysmateriaalien toimittamisen hyötykäyttöön. L&T:llä on Suomen laajin toimipisteverkosto, joka hoitaa sekä paikallisten että valtakunnallisten asiakkaiden jätehuolto- ja kierrätyspalvelut koko maassa. Keräyspalvelut kiinteistöille käsittävät noutopalvelun lisäksi keräysvälineiden suunnittelun, mitoituksen, merkinnän, puhdistuksen ja vuokrauksen. Myös kiinteistön sisäiset jätekuljetukset, henkilökunnan koulutus ja raportointi voidaan sisällyttää palveluun. Erilliskerättäviä materiaaleja ovat paperi, pahvi, kartonki, metalli, muovi, lasi, biojäte, kierrätyspolttoaine (REF), puu, sähkö- ja elektroniikkaromu (SER), tietosuojamateriaali ja renkaat. Kerätyt jätteet ja hyötymateriaalit toimitetaan jatkokäsittelyyn joko L&T:n omiin tai yhteistyökumppanien laitoksiin ja kaatopaikoille. Jalostetut hyötyraaka-aineet myydään yleensä pitkäaikaisilla mm. voimalaitosten kanssa tehdyillä sopimuksilla. L&T hoitaa renkaiden, metallipakkausten, muovin ja painekyllästetyn puun tuottajavastuuseen perustuvia kierrätyspalveluja. Laajin palvelukokonaisuus on käytöstä poistetuilla renkailla, joiden koko materiaaliketju keräyksestä prosessointiin ja hyötykäyttöön on L&T:n hoidossa koko maassa. Bajamaja-palvelu tarjoaa tapahtumien järjestäjille kaiken kattavan yksilöllisesti suunnitellun palvelukokonaisuuden WC-palveluista siivoukseen. Ympäristötuotteet Ympäristötuotteet harjoittaa ympäristönhuoltoalan tuotteiden tukkukauppaa ja toimii näiden tuotteiden osto-organisaationa palvelu- 10 toimialoille. Ympäristötuotteet osallistuu myös ympäristönhuollon keräilyvälineiden tuotekehitykseen. Markkinat ja markkina-asema Jätehuollon ja kierrätyksen markkinoiden kehitykseen vaikuttaa voimakkaasti EU:n ja Suomen jätepolitiikka ja siitä johdettu lainsäädäntö. Äskettäin päivitetyn valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaan jätteistä tulee hyödyntää vuonna 2005 vähintään 70 %, kun hyödyntämisaste tällä hetkellä on alle 50 %. Hyödyntämistavoitteen saavuttaminen edellyttää jätteen energiahyödyntämisen voimakasta lisäämistä. Monissa voimalaitoksissa lopetetaan kuitenkin jätteen oheispoltto, koska poltolle asetettavat vaatimukset kiristyvät. Näin syntyy tarve investoida uusiin jätepolttoainetta valmistaviin ja sitä hyödyntäviin laitoksiin. Jäteveron nosto vuoden 2003 alusta ja mahdollisesti uudelleen vuoden 2005 alusta edesauttaa jätteen hyödyntämistavoitteiden saavuttamista. L&T on valtakunnallisen kattavuutensa ja hyötymateriaaleille tarjoamansa palveluketjun ansiosta hyvässä asemassa ottamaan merkittävän osuuden kasvavasta kysynnästä. L&T:n markkinaosuus jätehuolto- ja kierrätyspalveluissa on noin 20 %. L&T on alan markkinajohtaja. Vuosi 2002 Ympäristöpalveluiden liikevaihto oli 122,3 miljoonaa euroa (113,1 milj. ). Liikevaihto kasvoi 8,2 %. Liikevoitto oli 15,9 miljoonaa euroa (13,5 milj. ). Kannattavuuden paraneminen johtui jo pitkään jatkuneesta jätehuollon operatiivisen toiminnan tehostamistyöstä. Kierrätyspalveluiden tulosta rasittivat koneiden suuret korjauskulut. Vuonna 2002 keskityttiin liiketoiminnan kannattavuuden parantamiseen myyntiä ja tuotantoa tehostamalla. Kuljetuskaluston määrää on kolmena perättäisenä vuonna pystytty vähentämään samaan aikaan kun kuljetusten volyymi on kasvanut. Tämä on saatu aikaan ensi sijassa hyvällä reittisuunnittelulla. Kaluston keski-iän lasku on johtanut pienempiin korjauskuluihin. Kehittämisen painopiste on hyötykäyttökapasiteetin nostamisessa ja laitostoiminnan tehokkuuden parantamisessa. Muoviportti Oy:n osake-enemmistön osto merkitsi johtavan aseman hankkimista muovin kierrätyksessä. Oma logistinen palveluketju jätteen syntypisteestä hyödyntämiseen tarjoaa hyvät mahdollisuudet tarjota muovinkierrätyspalveluja laajalle asiakaskunnalle. Ympäristötuotteiden liikevaihto kasvoi ja kannattavuus parani.

L&T:n sähkö- ja elektroniikkaromun ja tietosuojamateriaalin keräys-, kuljetus- ja esikäsittelypalveluille myönnettiin ISO-sertifikaatit vuonna 2002. Käsitellyn materiaalin L&T toimittaa hyötykäyttöön, ongelmajätekäsittelyyn tai loppusijoitukseen. 11

Kiinteistöpalvelut Osuus liikevaihdosta 32,9 % Palvelut L&T:n Kiinteistöpalvelut tarjoaa monipuolisia kiinteistönhoidon ylläpitopalveluja. Kiinteistönhuolto käsittää kiinteistöjen yleisvalvonnan, talotekniikan käytön ja ylläpidon, ulkoalueiden hoidon, yleisten tilojen siivouksen, huoneisto- ja käyttäjäpalvelut sekä monipuoliset kertaluonteiset erikoispalvelut. Kiinteistötekniikka tuottaa LVISKA-palveluja sekä teknistä manageerausta. Internet-pohjainen tuotannonohjausjärjestelmä Kiinteistönetti mahdollistaa reaaliaikaisen yhteyden ja laajan asiakasraportoinnin. Siivouspalvelut tarjoaa erityyppisille asiakasryhmille yksilöllisiä palvelukokonaisuuksia, joihin voi sisältyä siivouksen lisäksi asiakkaan toiveiden mukaisia muita toimitilapalveluja, esimerkiksi vahtimestaripalveluja ja postinjakelua. Palvelut konseptoidaan asiakasryhmille, joilla on yhtenevät tarpeet. Esimerkiksi L&T:n palvelut kaupalle on kehitetty suurille kauppaliikkeille ja -keskuksille. Toimistoille suunniteltu Reilu -siivous, joka sisältää myös työtiloissa tapahtuvan kierrätyksen, uudistettiin vuonna 2002. Markkinat ja markkina-asema L&T:n kilpailuedut ovat asiakaslähtöisyys, hyvä laatu, kustannustehokkuus ja monipuolinen palveluvalikoima. Tavoitteena on olla laatujohtaja kiinteistöpalveluissa. Kiinteistönhoidon kaupallisten markkinoiden osuus kokonaismarkkinoista on noin 20 %, josta noin 40 % on viiden suurimman kiinteistönhoitoyrityksen hallussa. Siivouspalvelujen markkinat ovat keskittyneet viime vuosina nopeasti; viiden suurimman toimijan liikevaihto on yli puolet kaupallisista markkinoista. Kaupallisten markkinoiden osuus kokonaismarkkinoista on Suomessa noin kolmannes, kun se muualla Euroopassa on selvästi suurempi. Kaupallisten markkinoiden arvioidaan kasvavan useamman vuoden ajan kansantalouden kasvua nopeammin, koska teollisuus ja myös osa julkista sektoria on luopumassa omista kiinteistöjen hoidon ja ylläpidon organisaatioistaan. Kiinteistöpalveluissa L&T:n markkinaosuus on noin 12 %. Siivouksen markkinaosuutta vahvisti vuoden 2003 alusta alkaen joulukuussa ostettu SPS Siivouspalvelut Oy, jonka liikevaihto on noin 13,5 miljoonaa euroa. Vuosi 2002 Kiinteistöpalveluiden liikevaihto oli 87,8 miljoonaa euroa (79,8 milj. ). Liikevaihto kasvoi 10,0 %. Liikevoitto oli 6,2 miljoonaa euroa (7,7 milj. ). Siivouspalveluiden liikevoitto oli hyvä huolimatta siitä, että sitä heikensivät odotetusti vertailukautista suuremmat eläkekustannukset. Edellisvuotiselle tasolle siivouspalveluiden liikevoitto ei kuitenkaan yltänyt. Toimialan liikevoittoa heikensi myös kiinteistönhoidon huono tulos vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Vuoden jälkipuoliskolla kiinteistönhoidon tulos oli hyvä, mikä johtui uusien tuotannon suunnittelu- ja ohjausmenetelmien käyttöönotosta sekä kesällä tehdyistä tuotannon tehostamistoimenpiteistä. Kiinteistönhoito organisoitiin uudelleen ja jaettiin kahteen palvelulinjaan: kiinteistönhuoltoon ja kiinteistötekniikkaan. Muutoksella vastataan alan teknistymiseen ja hyödynnetään paremmin alan erikoisosaamista. Vuoden aikana allekirjoitettiin useita merkittäviä pitkäaikaisia kumppanuussopimuksia suurten kiinteistönomistajien kanssa. Syyskuussa Helsinki-Vantaan lentoaseman kaikkien matkustajaterminaalien siivous siirtyi L&T:n hoidettavaksi. L&T:stä tuli Suomen johtava hygieniapalveluiden tuottaja elintarviketeollisuudelle keväällä tapahtuneen yritysoston myötä. 12

L&T:n siivouspalveluissa tehdään jatkuvaa laadunvalvontaa. Korkeimmillaan hygieniavaatimukset ovat elintarviketeollisuudessa, jossa tilojen puhtaus tarkastetaan päivittäin otettavin bakteerinäyttein. 13

14 L&T:n uusi palvelukokonaisuus sellu- ja paperiteollisuudelle sisältää käytön ja seisokkien aikaiset puhtaanapito- ja jätehuoltopalvelut sekä vahinkotilanteiden vaatimat palvelut.

Teollisuuspalvelut Osuus liikevaihdosta 21,3 % Palvelut L&T:n Teollisuuspalvelut on erikoistunut raskaisiin ja erikoisosaamista vaativiin puhtaanapito- ja saneeraustöihin teollisuudelle ja eri tyyppisille kiinteistöille. Ongelmajätehuolto toteuttaa asiakkaalle räätälöityjä keräys-, lajittelu- ja käsittelypalveluita sekä ongelmajätehuoltoon liittyvää konsultointia. Pääpaino on keräystoiminnassa, jossa L&T on ainoa valtakunnallisesti toimiva yritys. Jätteestä se valmistaa omissa laitoksissaan raaka-aineita ja kierrätyspolttoaineita teollisuudelle ja energialaitoksille. Teollisuuden puhtaanapito tarjoaa teollisuudelle tehokasta ja ympäristöystävällistä raskasta pesua ja puhdistusta. Muita työkohteita ovat rakennus- ja saneeraustyömaat, telakat, laivat sekä silta- ja tunnelityömaat. Vahinkosaneeraus minimoi omaisuusvahingot erilaisissa vahinkotilanteissa tulipaloista yksittäisiin vesivahinkoihin ja kosteusvaurioihin sekä saneeraa haluttaessa vahinkokohteen avaimet käteen -periaatteella. Sisäilmapalvelu käsittää sisäilman kartoituksen sekä ilmastointikanavien puhdistuksen ja huollon. Viemärihuolto tekee erilaisten kaivojen huoltoa, viemäreiden huuhteluita ja kuvauksia. Markkinat ja markkina-asema Ongelmajätteeksi luokiteltavien jätemateraalien lukumäärä kasvaa jatkuvasti. Teollisuuden prosessien kehittymisen ansiosta ongelmajätteiden määrä ei kuitenkaan kasva vastaavasti, mutta L&T:lle uudet ongelmajätelajit merkitsevät selvää kasvupotentiaalia. L&T pystyy kierrättämään omien käsittelylaitostensa kautta ongelmajätteistä yhä suuremman määrän, mikä vahvistaa sen markkina-asemaa ja parantaa kilpailukykyä suurasiakkaiden keskuudessa. Teollisuuden puhtaanapidon markkinat kasvavat toimintojen ulkoistamisen ja teollisuustuotannon kasvun myötä. Teollisuus pyrkii vähentämään palveluntoimittajien lukumäärää, siirtämään kehitysvastuuta palvelun tuottajalle ja rakentamaan yhteistyötä kumppanuuspohjalle. L&T:lle monipuolisena toimittajana tämä on paitsi positiivinen kehityssuunta myös haaste. Kehitysvastuun korostuessa perinteinen palveluntoimittaja muuttuu entistä enemmän asiantuntijaksi. Vahinkosaneerauksessa tietoisuus kosteuden, homeen ja sisäilman epäpuhtauksien aiheuttamista terveysriskeistä lisää kuivaus- ja sisäilmapalveluiden kysyntää. Viemärihuollon markkinat ovat olleet kauan varsin vakiintuneet. Haja-asutusalueen jätevesihuollon vaatimusten tiukentuminen tulee kuitenkin lisäämään palvelun kysyntää lähivuosina. Teollisuuspalveluiden kysyntä reagoi L&T:n toimialoista herkimmin teollisuuden suhdanteisiin. Matalasuhdanteessa teollisuus teettää omalla henkilöstöllään sellaisia huolto- ja puhdistustöitä, joita se muina aikoina ostaa ulkopuolisilta palveluyrityksiltä. Huolto- ja puhdistustöiden tarvekin vähenee teollisuuden käyttöasteen laskiessa. Sama suhdannesidonnaisuus näkyy syntyvissä ongelmajätemäärissä. L&T on Teollisuuspalveluiden tuotelinjoilla tuotelinjasta riippuen suurin tai toiseksi suurin toimija Suomessa. Vuosi 2002 Teollisuuspalveluiden liikevaihto oli 57,0 miljoonaa euroa (52,9 milj. ). Liikevaihto kasvoi 7,8 %. Kaikkien tuotelinjojen paitsi teollisuuden puhtaanapidon liikevaihto kasvoi. Kysyntä teollisuudessa heikkeni vuoden aikana. Liikevaihdon kasvu johtui eräistä suurista vahinkosaneeraustöistä ja yritysostoista. Liikevoitto oli 4,8 miljoonaa euroa (5,1 milj. ). Teollisuuden puhtaanapidon ja vahinkosaneerauksen viimeisen vuosineljänneksen tulos oli pettymys. Näillä tuotelinjoilla epäonnistuttiin volyymin vaihteluista johtuvien alihankintakulujen hallinnassa. Korjaavana toimenpiteenä tuotelinjojen johtamista keskitettiin vuoden lopulla. Kapasiteetin suhteuttaminen kysyntään on myös käynnissä. Teollisuuden puhtaanapidossa ja vahinkosaneerauksessa otetaan käyttöön uusia tuotannonohjausjärjestelmiä vuoden 2003 alkupuoliskolla. Syksyllä käynnistettiin ongelmajätteiden käsittelylaitoksen laajennushanke, jolla lisätään laitoksen valmiutta käsitellä hyvin erityyppisiä nestemäisiä ongelmajätteitä. 15

Henkilöstö Osaaminen on voimavara L&T:n palvelut syntyvät ammattitaitoisen henkilöstön työllä. Monissa työtehtävissä tarvittava osaaminen kehittyy vuosien kokemuksen ja määrätietoisen kouluttautumisen myötä. Joissakin tehtävissä taas oikeat työtavat ovat opittavissa kunnollisen perehdyttämisen ja työnopastuksen avulla muutamassa kuukaudessa. Henkilöstövalinnoissa kiinnitetään huomiota pätevyyteen, vastuunottokykyyn ja haluun kehittyä itse sekä haluun kehittää L&T:n toimintaa. Siirtymistä uusiin työtehtäviin L&T:n sisällä tuetaan, mikä edistää osaamisen kertymistä ja hyödyntämistä. Yhteiset pelisäännöt on kiteytetty toimintaperiaatteisiin L&T:ssä monet tekevät työtä hyvin itsenäisesti. Selkeiden yhteisten pelisääntöjen avulla tuetaan yhtenäisen L&T-linjan ilmenemistä käytännön valinnoissa. Työryhmä, jonka tehtävänä oli määritellä L&T:n toimintaperiaatteet, sai työnsä valmiiksi syksyllä. Toimintaperiaatteet tukevat yhtiön toimintapolitiikassa määriteltyjen tavoitteiden toteutumista käytännössä. Tavoitteena on, että jokainen L&T:läinen pohtii näitä toimintaperiaatteita ja ottaa ne huomioon omassa työssään. Toimintaperiaatteiden toteutumista arvioidaan kehityskeskustelujen, työtyytyväisyystutkimusten, sisäisten arviointien ja asiakastyytyväisyystutkimusten avulla. Pitkäjänteistä osaamisen kehittämistä L&T:n henkilöstön osaamista kehitetään monin tavoin yhteistyössä eri koulutusyhteisöjen kanssa. Keskeisiä kehityskohteita ovat perehdyttämisen käytännöt, työssä oppiminen sekä ammatillisten taitojen ja esimiesosaamisen kehittäminen. Vuonna 2002 päivitettiin kaikkien tuotelinjojen perehdytysmenettelyt, koulutettiin 40 henkilöä perehdyttäjiksi ja käynnistettiin siivoustyön koulutus uudenlaisessa oppimis- ja kehitysympäristössä. L&T:läiset osallistuivat myös esimerkiksi ympäristönhuollon ja kiinteistönhoitajan ammattitutkintojen valmennusohjelmiin. Esimiesten osaaminen on avainasemassa L&T haluaa olla turvallinen työpaikka, joka kannustaa itsensä kehittämiseen ja rohkeuteen toiminnassa. Esimiesten työn keskeisenä tavoitteena on taata henkilöstölle parhaat mahdolliset edellytykset menestyä omassa työssään. Esimiesten omaa työtä tuetaan pitkäjänteisten kehitysohjelmien avulla. L&T on vuoden 2002 aikana kouluttanut esimiehiään sekä L&T:lle räätälöidyssä johdon valmennusohjelmassa että johtamisen erikoisammattitutkintoon tähtäävässä koulutusohjelmassa. Näihin ohjelmiin osallistui yhteensä 50 esimiestä. Esimiesten taitoja hiottiin myös syksyllä aloitetuissa kehityskeskustelu- ja projektinhallintavalmennuksissa. 16

Hallituksen toimintakertomus Tulos Osakekohtainen tulos nousi ja oli 1,00 euroa (0,94 ). Koko vuoden liikevaihto oli 267,2 miljoonaa euroa. Se kasvoi 8,7 %, josta vajaat 5 prosenttiyksikköä oli orgaanista. Voitto ennen veroja oli 23,2 miljoonaa euroa (21,5 milj. ). Operatiivisen toiminnan tehostuminen näkyi bruttokatteen ja bruttokatetason paranemisena. Vuoden 2002 aikana tehtiin 16 pienehköä yritysostoa. Myyntiresursseja vahvistettiin merkittävästi, mikä näkyi uusmyynnin selvänä kasvuna. Talouskehityksen epävarmuus on kuitenkin jossain määrin hidastanut liikevaihdon kasvua. Markkinoinnin, myynnin ja hallinnon kulut olivat merkittävästi edellisvuotista korkeammat. Tämä johtui suurimmaksi osaksi operatiivisen nimenmuutoksen aiheuttamista kustannuksista (noin 1,5 milj. ) sekä siitä, että vuoden 2001 luvut eivät sisällä ensimmäisen yhdeksän kuukauden ajalta pörssiyhtiönä toimimisen kustannuksia. Nämä kustannukset on jaettu toimialoille ja ne rasittavat jokaisen toimialan tulosta. Ympäristöpalveluiden liikevaihto oli 122,3 miljoonaa euroa (113,1 milj. ). Liikevaihto kasvoi 8,2 %. Liikevoitto oli 15,9 miljoonaa euroa (13,5 milj. ). Kannattavuuden paraneminen johtui jo pitkään jatkuneesta jätehuollon operatiivisen toiminnan tehostamistyöstä. Kuljetuskaluston määrää on kolmena perättäisenä vuonna pystytty vähentämään samaan aikaan kun kuljetusten volyymi on kasvanut. Tämä on saatu aikaan ensi sijassa hyvällä reittisuunnittelulla. Kaluston keski-iän lasku on johtanut pienempiin korjauskuluihin. Kierrätyspalveluiden tulosta rasittivat koneiden suuret korjauskulut. Kehittämisen painopiste on hyötykäyttökapasiteetin nostamisessa ja laitostoiminnan tehokkuuden parantamisessa. Ympäristötuotteiden liikevaihto kasvoi ja kannattavuus parani. Kiinteistöpalveluiden liikevaihto oli 87,8 miljoonaa euroa (79,8 milj. ). Liikevaihto kasvoi 10,0 %. Liikevoitto oli 6,2 miljoonaa euroa (7,7 milj. ). Siivouspalveluiden liikevoitto oli hyvä huolimatta siitä, että sitä heikensivät odotetusti vertailukautista suuremmat eläkekustannukset. Edellisvuotiselle tasolle siivouspalveluiden liikevoitto ei kuitenkaan yltänyt. Toimialan liikevoittoa heikensi myös kiinteistönhoidon huono tulos vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Vuoden jälkipuoliskolla kiinteistönhoidon tulos oli hyvä, mikä johtui uusien tuotannon suunnitteluja ohjausmenetelmien käyttöönotosta sekä kesällä tehdyistä tuotannon tehostamistoimenpiteistä. Teollisuuspalveluiden liikevaihto oli 57,0 miljoonaa euroa (52,9 milj. ). Liikevaihto kasvoi 7,8 %. Kaikkien tuotelinjojen paitsi teollisuuden puhtaanapidon liikevaihto kasvoi. Kysyntä teollisuudessa heikkeni vuoden aikana. Liikevaihdon kasvu johtui eräistä suurista vahinkosaneeraustöistä ja yritysostoista. Liikevoitto oli 4,8 miljoonaa euroa (5,1 milj. ). Teollisuuden puhtaanapidon ja vahinkosaneerauksen viimeisen vuosineljänneksen tulos oli pettymys. Näillä tuotelinjoilla epäonnistuttiin volyymin vaihteluista johtuvien alihankintakulujen hallinnassa. Korjaavana toimenpiteenä tuotelinjojen johtamista keskitettiin vuoden lopulla. Kapasiteetin suhteuttaminen kysyntään on myös käynnissä. Vahinkosaneerauksessa otetaan vuoden 2003 ensimmäisellä neljänneksellä käyttöön uusi tuotannonohjausjärjestelmä. Tulos/osake, 1,00 0,75 0,50 0,25 0 1998 1999 2000 2001 2002 1998-2001 pro forma 17

Liikevaihto Pro forma 1 000 2002 2001 Muutos % Liikevoitto 2002 Pro forma 2001 1 000 % 1 000 % Ympäristöpalvelut 122 327 113 087 8,2 Kiinteistöpalvelut 87 841 79 836 10,0 Teollisuuspalvelut 57 007 52 895 7,8 Yhteensä 267 175 245 818 8,7 Ympäristöpalvelut 15 863 13,0 13 515 12,0 Kiinteistöpalvelut 6 219 7,1 7 659 9,6 Teollisuuspalvelut 4 767 8,4 5 114 9,7 Yhteensä 26 849 10,0 26 288 10,7 Tulos vuosineljänneksittäin Pro forma Pro forma Pro forma 1 000 IV/2002 III/2002 II/2002 I/2002 IV/2001 III/2001 II/2001 I/2001 Liikevaihto Ympäristöpalvelut 31 819 32 151 31 017 27 340 28 959 28 681 29 157 26 290 Kiinteistöpalvelut 22 914 21 710 21 543 21 674 20 246 19 680 19 609 20 301 Teollisuuspalvelut 14 116 16 455 14 483 11 953 13 344 13 476 14 553 11 522 Yhteensä 68 849 70 316 67 043 60 967 62 549 61 837 63 319 58 113 Liikevoitto Ympäristöpalvelut 3 726 5 464 3 792 2 881 2 574 4 218 3 371 3 352 Kiinteistöpalvelut 1 694 2 686 572 1 267 1 700 2 994 1 338 1 627 Teollisuuspalvelut 414 2 770 1 474 109 964 1 934 1 988 228 Yhteensä 5 834 10 920 5 838 4 257 5 238 9 146 6 697 5 207 Nettorahoituskulut -866-954 -926-931 -931-1 334-1 178-1 351 Voitto ennen satunnaisia eriä 4 968 9 966 4 912 3 326 4 307 7 812 5 519 3 856 Liikevoittoprosentti Ympäristöpalvelut 11,7 17,0 12,2 10,5 8,9 14,7 11,6 12,8 Kiinteistöpalvelut 7,4 12,4 2,7 5,8 8,4 15,2 6,8 8,0 Teollisuuspalvelut 2,9 16,8 10,2 0,9 7,2 14,4 13,7 2,0 Lassila & Tikanoja 8,5 15,5 8,7 7,0 8,4 14,8 10,6 9,0 Liikevaihto, milj. Liikevoitto, milj. 300 30 200 20 100 10 0 1998 1999 2000 2001 2002 0 1998 1999 2000 2001 2002 1998-2001 pro forma 1998-2001 pro forma 18

Bruttoinvestoinnit Bruttoinvestoinnit olivat 33,6 miljoonaa euroa (14,8 milj. ), joista 12,0 miljoonaa euroa oli yritysostoja. Kalustoa uusittiin ja tuotannollisia toimitiloja laajennettiin sekä ostettiin 16 pienehköä yritystä. Poistot olivat 22,2 miljoonaa euroa (22,0 milj. ). Investoinnit taseryhmittäin Milj. 2002 Pro forma 2001 Kiinteistöt 4,6 3,5 Koneet ja kalusto 19,4 9,1 Muut aineelliset hyödykkeet 1,3 0,6 Arvopaperit ja liikearvot 7,5 1,2 Aineettomat oikeudet ja muut pitkävaikutteiset menot 0,8 0,4 Yhteensä 33,6 14,8 Joulukuussa allekirjoitettiin kauppakirja SPS Siivouspalvelut Oy:n ostosta Suomen Posti Oyj:ltä. Kauppa astui voimaan vuoden 2003 alusta. SPS Siivouspalveluiden liikevaihto on 13,5 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa on noin 700 henkilöä. Sijoitettu pääoma Sijoitettu pääoma säilyi edellisvuotisella tasolla. 1 000 31.12.2002 31.12.2001 Pysyvät vastaavat 176 659 166 538 Vaihtuvat vastaavat 35 399 42 578 Laskennallinen verovelka -5 827-4 957 Ostovelat -6 581-9 619 Siirtovelat -4 612-4 440 Muut korottomat velat -29 530-24 537 Sijoitettu pääoma 165 508 165 563 Pysyviä vastaavia kasvattivat poistoja suuremmat investoinnit. Rahavarat ja käyttöpääoma pienenivät. Sijoitetun pääoman kiertonopeus oli 1,6. Vuotta aiemmin se oli 1,5. Rahoitus Korollista vierasta pääomaa oli 7,3 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Nettorahoituskulut pienenivät 23,3 % edellisvuotisesta ja olivat 3,7 miljoonaa euroa (4,8 milj. ). Ne olivat 1,4 % (2,0 %) liikevaihdosta ja 13,7 % (18,2 %) liikevoitosta. Käyttöpääomasta vapautui 5,7 miljoonaa euroa (0,7 milj. ). Omavaraisuusaste oli 41,0 % (38,1 %) ja gearing-prosentti 84,4 (91,9). Investoinnit rahoitettiin liiketoiminnan rahavirralla. Maksuvalmius oli hyvä. Tuotekehitys Lassila & Tikanojan tuotekehityksen tehtävänä on uusien tuotteiden kehittäminen ja nykyisten palveluiden uudistaminen. Tuotekehitysprojektien kustannukset olivat 0,6 miljoonaa euroa (0,2 % liikevaihdosta). Suurimmat projektit olivat suurten toimistojen siivoukseen kehitetyn Reilu -palvelun uudistaminen, L&T:n palvelut kaupalle sekä palvelukokonaisuus sellu- ja paperiteollisuudelle. Henkilöstö Henkilöstömäärä oli vuoden 2002 aikana keskimäärin 3 763 kokopäiväiseksi muutettuna. Vuoden lopussa Lassila & Tikanojan palveluksessa oli 4 848 henkilöä. Muutokset konsernirakenteessa Lassila & Tikanoja siirtyi käyttämään myös operatiivisessa toiminnassa Lassila & Tikanoja -nimeä, kun tytäryhtiö Säkkiväline Oy sulautui emoyhtiöönsä 1.4.2002. Myös Servisec Oy fuusioitiin Lassila & Tikanoja Oyj:öön. Emoyhtiöön ostettiin elintarviketeollisuuden puhdistuksiin erikoistuneen Mikon Oy Laatupalveluiden koko osakekanta. Perustettiin L&T Advance Oy, L&T Deili Oy ja L&T Development Oy. Myytiin Kiinteistö Oy Tampereen Sarankulma. Liikevaihto vuosineljänneksittäin, milj. Liikevoitto vuosineljänneksittäin, milj. 80 60 40 20 12 8 4 0 2001 2002 2001 2002 2001 2002 2001 2002 1-3 4-6 7-9 10-12 0 2001 2002 2001 2002 2001 2002 2001 2002 1-3 4-6 7-9 10-12 2001 pro forma 2001 pro forma 19