MITÄ RÄÄMÄTTU SÄNOO KÄSTEESTÄ

1 Jyväskylän helluntaiseurakunta avoin raamattukoulu 12.10.2016 Tomi Kuosmanen MITÄ RÄÄMÄTTU SÄNOO KÄSTEESTÄ Kaste on Jeesuksen asettama kaikkia aikoja kaikkialla maailmassa kristittyjä koskeva asia. Kaste pohjautuu Jeesuksen antamaan käskyyn ja apostolien esimerkkiin. Matt: 28: 19-20 Apt. 2:41 1. KASTEEN MUOTO 1.1 Kenen nimeen kastetaan? Jeesus määräsi kasteen tapahtuvan: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. (Matt. 28:19) Apostolien teoissa on kuitenkin mainintoja, joissa kastettiin Jeesuksen nimeen. (Apt. 2:38, 10:48) ja Herran Jeesuksen nimeen. (Apt. 8:16, 19:5) Joissakin kastekertomuksissa ei nimiä mainita ollenkaan. (Apt. 2:38, 8:12,36, 10:47, 22:16) Efesossa oli kastettu opetuslapsia, mutta Paavali selvitti sinne saavuttuaan, että he eivät olleet kuulleet Pyhästä Hengestä, hän tulkitsi, että kaste oli toimitettu väärin, ja heidän kastettiin uudelleen. (Apt 19:1) 1.2 Kasteen ulkoinen muoto: upotuskaste Uudessa testamentin kreikassa sana kaste on verbi babtizo. Sen merkitys on; upottaa, painaa veden sisään, pestä ja kastaa. Raamatun kastekertomuksista tämä käytäntö on nähtävissä: Astua veteen ja nousta sieltä ylös: Mark. 1:10 Apt. 8:38-39. Kastamisessa tarvittiin paljon vettä: Apt: 3:23 Kuvaus hautaamisesta ja ylösnousemuksesta kuvastaa upotuskastetta. Room. 6:4 Kol. 2:12 1.3 Vapaaehtoisuus Raamatusta näemme, että Jeesuksen seuraaminen on vapaaehtoista, samoin kasteelle meno on ihmisen päätettävissä oleva asia, vapaaehtoinen valinta. Johannes kastaja kastoi vain ne, jotka itse sitä halusivat. Samoin teki Jeesus (hän itse ei kastanut, vaan opetuslapset), hän kastoi vain ne jotka itse sitä tahtoivat. Jeesus näytti esimerkin menemällä vapaaehtoisesti itse kasteelle. Apostolit, Paavali mukaan lukien kastoivat vain niitä, jotka itse sitä tahtoivat. Väkisin ei ketään Raamatussa kastettu. Mark. 1:4-5; Luuk: 7:29-30; Matt 3:13-16; Apt 8:12 Apt. 8:38; Apt 19:5; Apt 2:38; Apt 22:16 2. JOHANNEKSEN KASTE Johannes oli Jumalan lähettämä mies (Joh. 1:6), jonka julistuksessa oli kolme askelta: kääntyminen, usko ja kaste. Johannes kastoi (upotti veteen) Jordanissa. Johannes ei kastanut kaikkia ihmisiä, vaan vain ne, jotka suostuivat parannuksen tekoon ja uskoivat. Johanneksen kaste oli parannukseen tähtäävä. Hän tiesi oman työnsä väliaikaisuuden ja että hän vain raivaisi tietä Messiaalle. Kaste oli ulkoinen merkki halusta elää uutta elämää ja anteeksisaamisesta. Johannes vahvisti Vanhan testamentin lupaukset, että Pyhä Henki vuodatetaan Kristuksen kautta. Johannes puhui toisesta kasteesta, jolla Jeesus tulisi kastamaan opetuslapsensa; Hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella. Yhteistä Johanneksen ja Jeesuksen kasteella oli se, että kastettavan tuli a) kääntyä, b) uskoa, ja c) vastaanottaa kaste merkiksi syntien anteeksisaamisesta. Mark. 1:4-5; Matt 3:6-11; Luuk: 7:29-30

2 3. JEESUS JA KASTE 3.1 Jeesuksen oma kaste Jeesus osoitti täyden hyväksyntänsä Johanneksen palvelutyölle menemällä hänen kastettavakseen. Jeesus oli ympärileikattu juutalainen. Hän meni tietoisesti Johanneksen kastettavaksi, vaikka oli synnitön, eikä tarvinnut parannuksen tekoa, jota Johannes julisti. Jeesus sanoi, että hänen kasteelle meno on Jumalan vanhurskas tahto, ja tässäkin asiassa Jeesus alistui täysi Isän tahtoon. Matt 3:13-16; Joh. 12:26; 1. Joh. 2:6 3.2 Jeesuksen opetus kasteesta Jeesus oli hyvin vähäsanainen kasteen suhteen. Hän puhui Johanneksen kasteesta: Matt. 21:25. Pyhän Hengen kasteesta: Apt. 11:6 Jeesus vertasi kärsimyksiään kasteeseen: Mark. 10:38. Lähetyskäskyn yhteydessä. Matt: 28: 19-20 Mark. 16:16 4. JEESUKSEN OPETUSLAPSET KASTOIVAT Jeesus teki samoin, kuin Johannes kastaja. Ne jotka halusivat tehdä parannuksen ja liittyä hänen joukkoon kastettiin. Jeesuksen toiminta tuli kuitenkin laajemmaksi kuin Johanneksen ja hänen joukkoon kastettiin enemmän kuin Johannes kastoi. Joh. 3:22 Joh. 4:1-2 5. KASTE JA LÄHETYSKÄSKY Matt. 28: 19-20; Mark. 16:16-17 Jeesuksen antama lähetyskäsky on talletettuna kaikissa synoptisissa evankeliumeissa. Tosin Markuksen evankeliumin loppujakeiden alkuperäisyydestä emme voi olla varmoja, joten oppia sen pohjalle ei voi rakentaa. Matteus kirjoittaa, että menemisen päätehtävä on opetuslasten tekeminen ja se tapahtuu kasteen ja opettamisen kautta. Markus näkee evankeliumin julistamisen ensimmäisenä tehtävänä. Sitten evankeliumin uskoneet kastetaan. Markuksen evankeliumi väittää uskon syntyvän evankeliumin julistuksen seurauksena ja eikä pidä kastamattomuutta vaan uskon puutetta tuomion perustana. Tällöin on loogista väittää: usko pelastaa, mutta kaste kuuluu uskon elämän alkuun ilman pelastusta välittävää vaikutusta. 6. KASTE APOSTOLIEN TEOISSA 6.1 Ensimmäinen helluntai Apt. 2:1-4, 37-41 6.2 Filippus Samariassa Apt. 8:12-13 6.3 Kandaken hoviherra Apt. 8:38 6.4 Paavalin kaste Apt. 9:17-18 Apt. 22:16 6.5 Corneliuksen Apt. 11:14 Apt 10:43-48 6.6 Lyydian Apt. 16:15. 6.7 Vanginvartian Apt. 16:30-34 6.8 Crispuksen Apt. 18:8 1 Kor 1:14 6.9 Muut Korinttilaiset Apt. 18:8 ; 1. Kor. 16:15. 6.9 Apollos Apt. 18:24-28 6.10 Efeson opetuslapset Apt. 19:1-7

3 Ensimmäinen helluntai Filippus Samariassa Kandaken hoviherra Paavalin kaste Evankeliumin julistaminen ja kuuleminen kyllä (mainitaan myös kielillä puhumista ja profetointia) kyllä (mainitaan myös ihmeteot, joita näkivät) käänty -minen usko kaste Maininta perhekunnista kasteen yhteydessä Maininta syntien anteeksisaamisesta /peseminen Pyhän Hengen kaste kyllä kyllä kyllä ei kyllä ei mainita,mutta opetus aiheesta kyllä kyllä kyllä ei ei kyllä, saivat Pyhän Hengen vasta kuin Pietari ja Johannes tulivat. Ei ulkoisia merkkejä kyllä kyllä kyllä kyllä ei ei ei kyllä (edelsi myös yliluonnollinen ilmestys ja ihme) kyllä (edelsi ilmestystä, jonka Pietari oli saanut) kyllä kyllä kyllä ei kyllä Kyllä, ei mainintaa mistään ulkoisesta merkistä. Korneliuksen kyllä kyllä kyllä ei. ei kyllä, puhuvat kielillä ja ylistivät Jumalaa Lyydian kyllä ei kyllä kyllä kyllä ei ei Crispuksen kyllä ei kyllä kyllä ei ei ei Muut kyllä ei kyllä kyllä ei Korinttilaiset Vanginvartian kyllä, edelsi ei kyllä kyllä kyllä ei ei maanjäristys Stefaneen ei ei ei kyllä kyllä ei ei Gaius ei ei ei kyllä ei ei ei Efeson Olivat jo uskossa kyllä ei ei kyllä, puhuivat kielillä ja profetoivat opetuslapset 7. KASTEEN MERKITYS 7.1 Puettu Kristukseen Gal. 3:26; Kol. 3:9,10 Paavali puhuu vaatteiden päälle pukemisesta, verraten sitä Kristuksen päälle pukemiseen. Kuvaus puhuu uudesta alusta, jossa vanha jää ja uusi alkaa. Vanhat vaatteet riisutaan ja sanoudutaan irti vanhasta elämästä ja kasteen jälkeen pukeudutaan uuteen pukuun. Näissä jakeissa on viittaus sekä ulkoiseen, että sisäiseen vaatteiden vaihtoon. Tässäkin Paavali korostaa, että ensi olette uskoneet, ja sitten kastettu, mutta viittaako pukeutuminen suoraan kasteeseen vai ei, se ei selviä suoraan. 7.2 Haudattu ja herätetty elämään Kristuksen kanssa Room. 6:3-5 Paavali vertaa uskoon tulleen vaiheita Kristuksen elämään. Kristuksen elämässä selvä vedenjakaja oli hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa, niin myös kaste on ihmisellä. Kristus kuoli, laitettiin hautaan ja herätettiin kuolleista. Paavali puhuu siitä, että uskovat ovat kuolleet, synnille, maailmalle, kunnian ja suuruuden tavoittelulle, laille ja maailman alkeisvoimille. Kasteessa uskova kastetaan Kristuksen kuolemaan ja samalla annetaan kuolemaan. Vanha elämä annetaan kuolemaan ja haudataan kasteessa. Uusi elämä alkaa kun Kristuksen ylösnousemusvoiman ansioista nousemme kuolleista uutena luomuksena. Hautaaminen tapahtui ruumiin hautaan sisälle viemisellä, joka kuvastaa kasteen käytäntöä, veteen kokonaan upottamista ja sieltä ylös nousemista. Tässä tekstissä Paavali nostaa esille ei vain kuoleman vaan uuden elämän. Haudan jälkeen alkaa uusi elämä, Jeesuksen seuraajana, johon kasteessa on tunnustauduttu.

4 7.3 Hyvän omantunnon pyytäminen 1. Piet. 3:20-22 Pietari vertaa kastetta Nooan arkin tapahtumiin. Tämä kohta jos mikä on kovan kritiikin kohteena eri käännösvaihtoehtojen vuoksi. Tässä Pietari käyttää selvää symboliikkaa ja symboleille on silloin löydettävä vastineet. Kaikki kahdeksan pelastuivat kahden pelastusvälineen avulla, arkin ja veden. Jos toinen olisi puuttunut, homma ei olisi toiminut. Ensi mentiin arkkiin ja sitten vesi pelasti heidät pois turmeltuneesta maailmasta. Samoin ihmisen elämässä ensin on mentävä Kristuksen luokse, sitten kaste pelastaa turmeltuneesta maailmasta toiseen maailmaan. Raamattu käyttää sanaa pelastus myös varjelevassa mielessä. Nooan perhekunnan pelastumisen on vertauskuvaa siitä, millä tavalla myös Uuden Liiton kansa pelastuu. Kasteessa Pietarin mukaan ihminen luopuu saastaisesta elämästä. Hyvän omantunnon liitto on selkeä käännösvirhe Raamatussamme (eperootema). Teksti puhuu hyvän omantunnon pyytämisestä kasteessa. Vuoden 38- käännös kääntää oikeammin, hyvän oman tunnon pyytämistä 7.4 Kaste todistaa anteeksiantamuksesta Helluntain tapahtumat osoittivat selkeällä tavalla millainen tapahtumakokonaisuus uskoon tuleminen voi olla. Siihen kuuluivat evankeliumin julistaminen, kääntymys, usko Jeesukseen, syntien anteeksisaaminen, kaste ja Pyhällä Hengellä täyttyminen. Kääntymys ja kasteen ottaminen Pietarin puheessa johti siihen, että synnit saatiin anteeksi. Vesi ei pese syntejä, vaan Jeesuksen veri. (1. Joh. 1:7) Pietari opettaa hieman myöhemmin anteeksiantamuksesta, että se tapahtuu Jeesuksen nimen voimasta: että jokainen, joka uskoo häneen, saa hänen nimensä voimasta syntinsä anteeksi. (Apt. 10:43) Apt. 2:38; Luuk. 24:47; Apt. 10:43-48; Apt. 15:8-9 8. PAAVALI JA KASTE Paavali ei vaikuttanut kovinkaan kiinnostuneelta kasteesta. Hänelle evankeliumin julistaminen oli tärkein asia, ja hän uskoi, että evankeliumissa on se voima, joka tuo pelastuksen ihmisille. Hän jopa kiittää Jumalaa, ettei ole montaa kastanut. Korintissa monet tulivat uskoon Paavalin julistuksen kautta. Paavali oli ensimmäinen merkittävä lähetystyöntekijä, mutta sanoin tehtävästään Kristus ei lähettänyt minua kastamaan, vaan evankeliumia julistamaan. 1 Kor 1:13-17; Apt. 18:8; Kol. 2:12; Room. 6:3-5. Sikälimikäli Paavali kirjoitti Heprelaiskirjeen, hän piti oppia kasteesta alkeisiin kuuluvaksi. Heb. 6:1 9. VANHANTESTAMENTIN VERTAUKSET 9.1 Nooan arkki ja vedenpaisumus 1.Piet. 3:20-21 9.2 Kaste Moosekseen pilvessä ja meressä. 1. Kor. 10:1-4. Paavali nostaa esimerkiksi Israelin kansan kulkemisen Egyptistä luvattuun maahan. On hyvä muistaa, että Vanhassa liitossa lupaukset koskivat koko Israelia, kun uudessa liitossa se koskee yksilöitä. Hän ottaa esille 1) pilven johtamisen, 2) meren poikki kulkemisen, 3) saman hengellisen ruuan syömisen ja 4) saman hengellisen juoman juomisen. Paavali sanoo, että kansa sai kasteen Mooseksen seuraajiksi pilvessä ja meressä. Paavalin teksti on esikuvallinen, kummassakaan pilvessä, tai meressä kukaan ei kastunut. Paavali kuitenkin sijoittaa kasteen erämaavaelluksen keskelle, joka alkoi karitsojen veren vihmonnalla. Veri pelasti ja vapautti vain ne, jotka tekivät sen uskossa. Jokaisen oli lähdettävä itse liikkeelle uskossa, jotta pääsisivät meren poikki. Meren jakaminen (kaste) siirsi heidät rajan yli ja ne jotka eivät uskoneet

5 (egyptiläiset) eivät voineet ylittää vaan hukkuivat. Ylityksen jälkeen matka jatkuin vielä pitkään, mutta itse Kristus ravitsi omiaan vaikealla taipaleella. 10. KASTEEN EDELLYTYKSET 10.1 Kastaa voidaan vain niitä henkilöitä, joille Sanaa on julistettu/opetettu. Matt: 28: 19-20; Mark. 26:16; Apt. 14:21; Apt. 16:32-33 10.2 Kastaa voidaan vain niitä henkilöitä, jotka ottavat Sanan vastaan ja uskovat. Apt. 2:41 "Ne, jotka ottivat hänen sanomansa vastaan, kastettiin Mark. 16:16-17 ; 1. Piet 3.21 ; Apt. 8:12; Apt. 8:13; Apt 8:37; Apt. 10:47; Apt. 11:15-17; Apt. 16:31; Apt. 18:8; Gal. 3:26-27; Kol. 2:12 11. YKSI KASTE Ef 4:5 Yksi on Herra, yksi usko, yksi kaste! Paavali näki kasteen yhtenä kokonaisuutena. Ei ole kuin yksi kaste, jota Raamattu opettaa. Evankeliumin julistus yhdestä Herrasta synnyttään uskon, joka johtaa kasteelle. Ensin Herra, sitten usko ja sitten kaste.