TOIMINTAKERTOMUS 2009 Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund ry Luonnos, liittokokous hyväksyy 20.3.2010
SISÄLLYSLUETTELO Yleistä 1. Järjestötoiminta 1.1. Kansainvälinen järjestötoiminta 1.2. Varainhankinta, talous 1.3. Liiketoiminta 1.4. Järjestömarkkinointi 1.5. Tiedotus ja julkaistutoiminta 1.6. Viranomaisen avustamistehtävät, viranomaistyyppiset tehtävät 2. Harrasteilmailu 2.1. Lajitoiminta Moottorilento Kuumailmapalloilu Laskuvarjourheilu Riippu- ja varjoliito Lennokkiurheilu Nousuvarjotoiminta Purjelento Experimental-toiminta ja ultrakevyet 2.2. Ympäristöasiat 3. Nuorisotoiminta 4. Ilmailun huippu-urheilu ja valmennus 4.1. Arvokisatulokset 2009
YLEISTÄ Suomen Ilmailuliiton 90-vuotista taivalta juhlittiin näyttävästi monin tavoin. Jo keväällä vuosikokouksen yhteydessä pidettiin SIL 90 vuotta -gaala, joka keräsi paikalle runsaasti liitossa vaikuttaneita ja vaikuttavia henkilöitä. Juhlavuoteen toi oman lisäpiristyksensä purjelennon nuorten MM-kisat, jotka käytiin Räyskälässä. Suurelle yleisölle liiton juhlavuosi konkretisoitui Malmilla Helsinki International Airshowssa, jonne saapui kymmeniä tuhansia ilmailun ystäviä. Televisionäkyvyyttä liiton lajit saivat viisiosaisessa Ilmailun Maailma -tv-sarjassa Nelosella. Sarja toimitettiin dvd:nä ILMAILU-lehden mukana jäsenille, tilaajille ja irtonumero-ostajille. Kaikkiaan liiton lajit olivat vahvasti näkyvillä mediassa 2009. 1. Järjestötoiminta Suomen Ilmailuliiton (SIL) hallinto Hallitus 21.3.2009 alkaen: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Hallituksen jäsenet Hannu Halonen Ville Kajala Ismo Aaltonen Tero Auranen Jari Kilpeläinen Timo Korvenpää Ilkka Mäkinen Hallitus 21.3.2009 asti: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Hallituksen jäsenet Hannu Halonen Ville Kajala Ismo Aaltonen Tero Auranen Torsten Hoffmann Jari Kilpeläinen Timo Korvenpää Hallitus kokoontui vuoden aikana 7 kertaa. Osallistumisaste hallituksen kokouksiin oli keskimäärin 89,8 %. Hallitus on hyväksynyt itselleen työjärjestyksen (jo vuonna 2008), jossa käsitellään hallituksen tehtäviä, sisäistä työnjakoa ja kokousmenettelyä. Työjärjestyksen mukaan hallituksen tärkeimmät tehtävät ovat: - SIL:n toiminnan päämäärien ja tavoitteiden, strategian ja toiminnan painopistealueiden määrittäminen - SIL:n talouden suunnittelu ja valvonta - SIL:n toiminnansuunnittelun koordinointi ja toiminnan seuranta - päätöksenteko ja lausuntojen antaminen merkitykseltään laajakantoisissa ja periaatteellisissa asioissa - lajitoimikuntien toiminnan ohjaus ja seuranta - toimikuntien, työryhmien ja valiokuntien nimeäminen eri harrastelajien toimintojen valmistelua varten - toiminnanjohtajan ohjaus ja valvonta tämän tehtäviin kuuluvien seikkojen osalta (mm. toimiston toiminnan organisointi) - erillisten ohjeiden ja ohjesääntöjen antaminen, kuten talousohjesääntö (ensimmäinen versio käsitelty, valmistelu jatkuu), matkustusohjesääntö, ohjeet toimikunnista, ohje jäsenluettelon pitämisestä, ohjesääntö palkinnoista ja huomionosoituksista (ei vielä annettu) Hallitus arvioi säännöllisesti toimintaansa ja työskentelytapojaan ja tekee niitä koskevan itsearvioinnin kerran vuodessa. Vuonna 2009 se pidettiin normaalikousten lisäksi 8. tammikuuta. Lajivaliokunta Liiton lajivaliokunnan puheenjohtajana toimi toiminnanjohtaja Mönkkönen ja sen jäseninä ovat lajitoimikuntien puheenjohtajat (tai varapuheenjohtaja), liiton toimistolta lajipäälliköt (Lehti, Roivainen, Sucksdorff) sekä Urheiluilmailuopiston toimitusjohtaja (Kuosmanen). Lajivaliokunta kokoontui vuoden aikana kahdesti, joista ensimmäinen kokous toimi myös miniavainhenkilöpäivinä.
Ilmatilatoimikunta Hallituksen asettama ilmatilatoimikunta on seurannut ilmatila-asioiden suunnittelua, ollut yhteydessä Finaviaan ja Ilmailuhallintoon ja valmistellut lausuntoja ilmatilaan suunniteltuihin muutoksiin. Avainhenkilöpäivät Liiton avainhenkilöpäivät kaikille luottamushenkilöille pidettiin Nummelassa 17.-18. lokakuuta. Paikalla oli yhteensä parhaimmillaan noin 80 henkilöä. Lajitoimikunnat Experimental- ja ultrakevyttoimikunta (EUT) Markku Salminen (pj), Nils Rostedt (vpj), Tom Arppe, Torbjörn Bengström, Timo Eväsoja, Markku Hakamäki, Jouni Laukkanen, Pirkka Mattila, Jyrki Viitasaari. Ilmapallotoimikunta (IT) Esa Pakarinen (pj), Olli Luoma (vpj), Jukka Kujala ja Markku Sipinen. Laskuvarjotoimikunta (LT) Ulla Hiipakka (pj), Heidi Ahonen (vpj), Anne Aaltonen, Niina Pöllänen, Jussi Sistonen. Lennokkitoimikunta (LET) Kim Henriksson (pj), Laura Leino (vpj), Lasse Aaltio, Harro Erofejeff, Kimmo Huoviala, Jukka Juslin, Kari Kivikangas, Janne Laurén, Matti Lihtamo, Juha-Pekka Nurro. Liidintoimikunta (LIT) Kalle S. Norri (pj), Karoliina Turppo (vpj), Janne Heikkinen, Jukka Juvankoski, Toni Mäkelä, Toni Rosendahl, Ville Räikkönen, Rami Saikkonen, Jari Takanen, Pekka Vartia Moottorilentotoimikunta (MT) Matti Peura (pj), Kusti Kairikko, Risto Niemi, Raimo Nikkanen, Kimmo Rantanen, Jukka Salokannel. Purjelentotoimikunta (PT) Jari Pakkanen (pj), Sakari Pyörre (vpj), Jukka Helminen, Antti Koskiniemi, Visa-Matti Leinikki, Mika Mutru. Toimikunnat kokoontuivat toimintavuoden aikana seuraavasti: Lennokkitoimikunta 5 Liidintoimikunta 4 Laskuvarjotoimikunta 3 Moottorilentotoimikunta 5 Experimental- ja ultrakevyttoimikunta 3 Purjelentotoimikunta 6 Lajivaliokunta 2 Liiton jäsenyydet eri yhteisöissä Suomen Ilmailuliitto on kansainvälisen ilmailujärjestö Fédération Aéronautique Internationalen (FAI) sekä Europe Air Sportin (EAS) ja sen lajiyhteenliittymien jäsen sekä Suomen Liikunta ja Urheilun jäsenliitto sekä Nuori Suomi ry:n jäsen. Suomen Ilmailuliitto on Aikakausmedian ja Siviili-ilmailun koulutussäätiön jäsen. Suomen Olympiayhdistyksen valtuuskunnassa liittoa edustaa Kai Mönkkönen, varalla Hannu Halonen. Suomen Ilmailuliitto on myös Jämi-Säätiön (edustaja Ismo Aaltonen) ja Räyskälä-Säätiön (edustaja Lasse Virtanen) jäsenyhteisö. Suomen Ilmailuliiton Tukisäätiön hallituksessa ilmailuliittoa edustivat Pekka Ketonen, Ville Kajala ja Jarmo Forsstén sekä Forssténin tilalla Säätiön vuosikokouksesta 28.4. eteenpäin Jari Kilpeläinen. Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:ssä edustaja oli Timo Korvenpää. Tilintarkastaja KHT yhteisö PriceWaterhouseCoopers PY, nimettynä tarkastajana Leena Rajala, joka loppuvuodesta vaihtui Jukka Mynttiseen (toimiston sisäinen tehtävien kierrätys).
Liiton toimisto Liiton toimiston henkilökunta vuonna 2009 oli seuraava: Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen Lajipäällikkö Jari Lehti - Lennokkitoiminta, nousuvarjot, nuorisopäällikkö, markkinointi, ympäristöasiat, toiminnanjohtajan varahenkilö Lajipäällikkö Martti Roivainen - Yhteyspäällikkö, laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito, A-ultrat, viranomaisyhteydet Lajipäällikkö Jorma Sucksdorff - Moottorilento, ultrakevyet, experimental, kuumailmapallot, purjelento Päätoimittaja ILMAILU-lehti Mikko Sokero Viestintäpäällikkö Toimistosihteeri Toimitussihteeri ILMAILU-lehti Jäsensihteeri SIL-Shop Myymäläpäällikkö Tuotepäällikkö Christa Soivio Tarja Lehtimäki Harri Oksanen Ari Suomi Katsastusjärjestelijä Mikko Jaakkola (osa-aikainen, toimipaikka ei Malmilla) 1.2.2009-30.11.2009 Jäsenistö Vuoden 2009 lopussa liitossa oli 10 363 henkilöjäsentä. Varsinaisia jäseniä oli vuoden lopussa 217. Uusiksi jäsenyhdistyksiksi liittyivät: Airiston Varjoliitäjät ry, Arctic Balloon Team ry, Kaakon Pilotit ry, Saimaan Lento ry ja Ähtärin Ilmailijat ry. Harrastelajien mukaan jäsenistö jakaantuu seuraavasti (tilanne 31.12.2009): 2009 2008 2007 Experimental 61 62 60 Kuumailmapallot 72 95 91 Laskuvarjourheilu 2390 2402 2346 Lennokit 1331 1355 1302 Moottorilento 1911 1928 1956 Nousuvarjo 7 8 8 Purjelento 2169 2248 2303 Riippuliito 215 243 241 Simulaattorit 44 43 45 Ultrakevyet 872 844 748 Varjoliito 588 568 563 Muut/ei tiedossa 703 374 332 Yhteensä 10 363 10 170 9995 Varsinaisia jäseniä eli jäsenkerhoja 217 (vuonna 2008 220). Suomen Ilmailuliitto ry:n kunniapuheenjohtajat ja kunniajäsenet Kunniapuheenjohtajat: Professori Edvard Wegelius 1969 Pääkonsuli Olavi A. Rautio 1992 Kunniajäsenet: Everstiluutnantti K. A. B. Amundson 1921 Eversti Charles Lindbergh 1934
Kauppaneuvos S. A. Harima 1945 Kauppaneuvos Edgar Grönblom 1945 Eversti V. A. M. Karikoski 1948 Diplomi-insinööri Gunnar Ståhle 1950 Merenkulkuneuvos Antti Wihuri 1954 Professori Jaakko Keränen 1957 Fil.tri Bruno Malmio 1957 Professori Arvo Ylinen 1957 Lentokapteeni Niilo Karhumäki 1959 Varatuomari C. J. Ehrnrooth 1961 Pääjohtaja K. J. Temmes 1981 Piiripäällikkö Rauno Renko 1988 Johtaja Raimo Makkonen 1996 Lentokapteeni Pentti Lehto 2005 LVI-teknikko Veikko Tolvanen 2009 Kapteeni, evp Seppo Lamminpää 2009 Palkitsemiset ja huomionosoitukset Vuosikokouksessa jaetut palkinnot: Suomen Ilmailupatsas Teuvo Määttä Kotkanpoika-kiertopalkinto Suomen Laskuvarjokerho ry Luumun Malja Pimp My Fly -järjestäjät Ilmailuliiton kultainen ansiomerkki Pertti Haavaste The FAI Airsport Medal Erkki Walden The FAI Honorary Group Diploma Räyskälä-Säätiö Paul Tissandier Diploma Aki Suokas Palkinnot, jotka on jaettu lajitapahtumien yhteydessä: Höyhen +6 Etelä-Pohjanmaan Liitäjät ry Jannen Malja Kristian Roine Kar-Airin kiertopalkinto Lappeenrannan Ilmailuyhdistys ry Kotikenttäkisa Ari Pullinen, Porin Ilmailukerho ry Nesteen kiertopalkinto Jari Kuosma Olavi A. Raution kiertopalkinto Vesa Lappalainen Pilvenveikkojen Malja Topi Penttilä Pohjolan Malja Kimmo Kulmakko Purjelennon SE Markku Kuusisto Purjelennon Suomen Cup Porin Ilmailukerho ry Sammon Haarikka Aki Suokas Satakunnan Malja Olli Teronen Uno Dahlin kiertopalkinto Porin Ilmailukerho ry Vuoden Lennokkiteko Flying Circus 1.1. Kansainvälinen järjestötoiminta SIL:n edustus FAI:ssa vuonna 2009: - FAI Vice President: Hannu Halonen - FAI President of Honour: Olavi A. Rautio - Yleisilmailukomitea GAC (Ismo Aaltonen, Kimmo Rantanen) - Taitolentokomitea CIVA (Osmo Jalovaara, Matti Mecklin) - Purjelentokomitea IGC (Visa-Matti Leinikki, Antti Koskiniemi) - Ilmapallokomitea CIA (Esa Pakarinen, Olli Luoma) - Lennokkikomitea CIAM (Jari Valo, Sandy Pimenoff) - Laskuvarjokomitea IPC (Thomas Tuominen) - Liidinkomitea CIVL (Kalle S. Norri) - Ultrakevytkomitea CIMA (Nils Rostedt, Timo Eväsoja) - Ilmailulääketieteen komitea CIMP (Eero Vapaavuori) - Harrasterakenteisten komitea CIACA (Tom Arppe, Pirkka Mattila) - Ilmatilakomitea CANS (Hannu Halonen, Antti Koskiniemi)
Kansainvälisissä kokouksissa edustukset seuraavasti: - Pohjoismainen laskuvarjokokous (Bartic) 17.-18.1. Riika, Latvia (Ulla Hiipakka) - IPC (FAI:n Laskuvarjokomitea) 27.1.-1.2. Västerås, Ruotsi (Thomas Tuominen, Pasi Pirttikoski) - CIVL (FAI:n Liidinkomitea) 19.-22.2. Halle, Itävalta (Esa Alaraudanjoki) - Laskuvarjourheilutuomareiden Nordic-Baltic Judges Meeting 21.-22.2. Vilna, Liettua (Pekka Salmela, Raija Kosonen) - EGU Congress 2009 28.2-1.3. Helsinki (Jukka Helminen, Antti Koskiniemi, Visa-Matti Leinikki, Mika Mutru, Sakari Pyörre) - IGC Bureau, Country dev., Scoring WG 4.3.-8.3. (Visa-Matti Leinikki) - FAI IGC 6.3.-8.3. Lausanne, Sveitsi (Visa-Matti Leinikki, Antti Koskiniemi) - CANS 8.-9.3. Frankfurt (Hannu Halonen) - CIA 13.3.-15.3. Lausanne, Sveitsi (Esa Pakarinen) - EMF kevätkokous 14.3.-15.3. Torino, Italia (Nils Rostedt) - CIAM (FAI:n lennokkikomitea) 25.-28.3. Lausanne, Sveitsi (Sandy Pimenoff) - EMF LSA-työryhmä 5.4. Friedrichshafen, Saksa (Nils Rostedt) - FAI/CIACA 5.4.-7.4. Friedrichshafen, Saksa (Pirkka Mattila) - EAS & EASA Workshop on Air Operations 17.4. Bryssel, Belgia (Risto Niemi) - EAS TC & GM 18.4.-19.4. Bryssel, Belgia (Risto Niemi) - Pohjoismainen toiminnanjohtajien tapaaminen, 9.6. Tukholma (Kai Mönkkönen) - CIVA sääntökomitea Silverstone, Englanti 17.8. (Osmo Jalovaara) - IGC Bureau 19.8.-20.8. Lausanne, Sveitsi (Visa-Matti Leinikki) - FAIn lääketieteellinen komissio CIMP 4.-6.9. Zagreb, Croatia (Eero Vapaavuori) - NGM 5.9.-6.9. Elverum, Norja (Jukka Helminen, Mika Mutru, Jari Pakkanen) - Nordic Co-operation Meeting (NCM), 26.9., Tukholma (Tero Auranen, Risto Niemi, Markku Kuusisto) - NCM motor 27.9 (Tero Auranen, Risto Niemi, Mikko Sokero) - FAI yleiskokous, 6.-11.10., Incheon, Korea (Hannu Halonen ja Sandy Pimenoff) - MANIAC vuosikokous 16.10. Kööpenhamina, Tanska (Matti Mecklin) - NBAC (Pohjoismainen Lennokkineuvosto) 17.-18.10. Arlanda, Ruotsi (Kimmo Huoviala) - EMF General Conferense 23.10.-25.10. Bremen, Saksa (Nils Rostedt) - FAI CIVA vuosikokous 23.10.- 25.10. (Osmo Jalovaara, Matti Mecklin) 1.2. Varainhankinta, talous Liiton oman varainhankinnan työkalut ovat käytännössä SIL-Shop ja ILMAILU -lehti (mainosmyynti). Varainhankintaa on onnistuttu kehittämään hieman, mutta kehitettävää sen eri muodoissa on paljon. Liiton talous on suurissa linjoissa varsin vakaa ja hyvällä mallilla, mutta toisaalta yksittäisissä pienissä asioissa tapahtuvat muutokset on huomioitava lähes päivittäisellä tasolla. 1.3. Liiketoiminta SIL-Shopissa lähdettiin vuoteen 2009 hieman varauksellisissa tunnelmissa, kun paljon puhutun laman vaikutusta toimintaamme oli vaikea ennakoida. Tämän johdosta myös budjetointi oli varovaista. Näin jälkikäteen voidaan helpottuneina todeta että liiketoiminta laajeni ja tulos parani niin suunniteltuun kuin edelliseenkin vuoteen nähden. Myyntivalikoima ja -varasto kasvoivat huomattavasti vuoden aikana. Myös kalustoon panostettiin aikaisempaa enemmän. Tämä kaikki kuitenkin katettiin kasvaneella myynnillä. Liikevaihdon kasvu oli edelleen noin +20 % ja liikevoitto yli kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvun taustalla on selkeästi SIL-Shopin markkinaosuuden parantaminen tällä toimialalla. SIL-Shop osallistui menestyksekkäästi eri tapahtumiin, mm. Model Expoon, Jämi Fly In:iin ja Malmilla pidettyyn päälentonäytökseen. Päälentonäytös oli Shopin kannalta suurin pettymys, mutta tälle löytyy yksiselitteinen syy eli toisen lentonäytös päivän erittäin huono sää. Tietojärjestelmiin ei saatu odotettuja muutoksia vuonna 2009. Näin ollen toiminnassa mentiin ajoittain resurssien rajoilla. Loppuvuodesta päätökset uudesta järjestelmästä antoivat uskoa jatkoon. Uudella taloushallinnon, kassan, varaston ja verkkokaupan järjestelmillä on mahdollista hallita nykyinen ja toivottavasti edelleen kasvava volyymi paremmin ja tehokkaammin.
1.4. Järjestömarkkinointi Suomen Urheiluilmailuopistolla, Varjoliitokeskus ry:llä ja Hämeen Laskuvarjourheilijat ry:llä oli liiton kanssa yhteisiä markkinointitapahtumia. Helsingin messukeskuksessa oli Go Expo -messut maaliskuussa ja Lapsi 2009 / Model Expo -messut huhtikuussa. Liitto järjesti osastojen lisäksi jälkimarkkinoinnin meilitse sekä kirjeitse yhteensä noin 1000 messuvieraalle. Heinäkuussa oli Jämillä yhdistetty Jämi Fly In ja lentonäytös. SIL rakenteli tapahtumaa jälleen kaksiviikkoisen kansainvälisen nuorisotyöleirin voimin. Liitolla oli päävetovastuu lokakuun alussa Eerikkilän Urheiluopistossa olevassa suuressa sisälennokkitapahtumassa. RC- ja vapaasti lentävien lennokkien lajiryhmät järjestivät siellä useita kilpailuita. Suomen Urheiluilmailuopisto tuki tapahtumaa. Liitosta postitettiin lajikohtaisia esitemateriaaleja eri tapahtumajärjestäjien pyynnöstä. TV-Nelosen Talent-ohjelmassa olevan lennokkishown, Flying Circuksen esityksen näki yli miljoona katsojaa. Lennokkiesitys ylsi finaaliin asti. Flying Circus palkittiin vuoden lennokkiteolla lokakuussa. Flying Circus teki tilauksesta Talent-esityksiä eri tapahtumissa ja kauppakeskuksissa. 1.5. Tiedotus- ja julkaisutoiminta Viestinnällisesti Ilmailuliitto ja sen lajit saivat runsaasti näkyvyyttä mediassa Malmilla järjestetyn Helsinki International Airshown ja Nelosella esitetyn ILMAILUN MAAILMA -tv-sarjan ansiosta. Ilmailuliitto oli mukana tuottamassa Palos Verdes Oy:n kanssa ILMAILUN MAAILMA -tv-sarjaa, joka esitettiin Nelosella. Sarjaa on esitetty uusintoina kaksi kertaa. Ensimmäisen tuotantokauden jaksot tullaan uusimaan vielä uudelleen vuoden 2010 aikana. Ilmailuliitto julkaisi ILMAILU-lehteä kustannussuunnitelman mukaisesti kymmenen kertaa. Numeron 9/2009 mukana jäsenille, tilaajille ja irtonumero-ostajille tarjottiin ILMAILUN MAAILMA -tv-sarja dvd-muodossa. Dvd:llä oli lisäksi ekstramateriaalia, jota ei nähty tv-versiossa. Ilmailuliitto julkaisi tärkeimmät tiedotteensa liiton nettisivuilla. Merkittävimmät tiedotusasiat jaettiin valtakunnalliselle medialle. Yksi merkittävä asia oli Helsinki International Airshow (HIAS), jonka viestintä ylitti uutiskynnyksen kautta linjan lehdistä televisioon. Muun muassa Ilmailutoimittajat ry palkitsi Follow Me -palkinnolla Ilmailuliiton viestintäpäällikön, Mikko Sokeron, ja näytöksen käytännön järjestelyitä hoitaneen Speed Festivalsin viestintäkonsultin, Lasse Norreksen. HIAS:iin akkreditoitui liki 200 median edustajaa. Tapahtumaa uutisoitiin laajalti ulkomaita myöten. 1.6. Viranomaisen avustamistehtävät, viranomaistyyppiset tehtävät Katsastustoiminta Ilmailuliiton katsastusjärjestelijänä toimi Mikko Jaakkola. Ilmailuhallinnon valtuuttamina harrastekatsastajina toimivat Juhani Huoviala (Rovaniemi), Ari Ikkala (Jämsä), Mikko Jaakkola (Oulu), Markku Koivurova (Rovaniemi), Kari Lappalainen (Vantaa), Jouni Laukkanen (Tampere), Jouko Lehikoinen (Pirkkala), Matti Penttilä (Espoo), Seppo Pulkkinen (Pieksämäki), Aki Suokas (Lahti), Jukka Taimio (Pirkkala), Arvo Taupila (Savonlinna), Elias Viitanen (Raisio) ja Markku Väisänen (Forssa). Ilma-aluksia katsastettiin Ilmailuliiton harrastekatsastajien toimesta seuraavasti: Purjekoneet 195, moput 19, pallot 11, liite II -ilma-alukset 128, yhteensä 363. Ilmailuhallinnon valtuuttamille harrastekatsastajille järjestettiin kaksi koulutustilaisuutta; yksi Räyskälässä ja toinen Jämijärvellä. Koulutukseen osallistui lisäksi 21 tulevaa lentokelpoisuudentarkastajaa, joista osa koulutetaan katsastajiksi, joita tarvitaan uusiutuneiden määräysten mukaisien tarkastuksien suorittajiksi. Termiikkitoiminta Kertomusvuonna tehtiin Termiikkitarkastus yhteen liidinkerhoon. Tarkastajana toimi Martti Roivainen. Laskuvarjokerhoihin suuntautui kuusi tarkastusta sekä viisi kalustotarkastusta. Lisäksi tarkastettiin Suomen urheiluilmailuopisto. Tarkastajina olivat Ulla Hiipakka, Kimmo Paularanta, Jukka Juntunen, Pauli Sillanpää, Timo Kokkonen ja Martti Roivainen, kalustotarkastajina puolestaan Hannu Leskinen, Simo Sainio, Jussi Sistonen ja Matti Pahikkala.
2. Harrasteilmailu 2.1. Lajitoiminta MOOTTORILENTO Moottorilentotoimikunnan yksi tärkeimmistä tehtävistä on kansainvälinen ja sitä kautta kansallinen edunvalvonta yhteistyössä eurooppalaisten laji- ja harrastejärjestöjen sekä viranomaisten kanssa. Tämä, jatkuvasti sekä laajemmaksi että tärkeämmäksi, käyvä työ näytteli entistä suurempaa osaa moottorilentotoimikunnan toimikaudella 2009. Yksi vuoden 2009 suurimpia muutoksia oli normaaliluokan koneiden uudet huoltomääräykset, joiden sisältö, uhkineen ja mahdollisuuksineen, herätti kysymyksiä sekä kerhojen että yksityisomistajien keskuudessa. Yleisellä tasolla tehdyn edunvalvontatyön ja kokouksiin osallistumisen ohella MT toimi kahden sen toimintaan sisältyvän lajin, tarkkuus- ja taitolennon, hyväksi. Kummassakin lajissa sekä kilpailtiin, että niiden edunvalvontaan ja kehittämiseen osallistuttiin useassa kansainvälisessä lajikohtaisessa kokouksessa. Moottorilennon uhkakuvat olivat viimekin vuonna kokoavissa kustannuksissa, opettajapulassa sekä tiukentuneissa huolto- ja ympäristömääräyksissä. Näiden kaikkien torjuntaa paneuduttiin sekä teoriassa että käytännössä. Erityishuomiota kiinnitettiin peruskoulutusmateriaaliin ja lennonopettajakoulutukseen. Tilannetta kartoitettiin muun muassa peruskoulutusta järjestäville kerhoille suunnatulla kyselyllä. Edellisvuoden tapaan moottorilentotoimikunnan tiedotus toteutui vaatimattomalla tasolla. Syyt tähän löytyvät sekä toimikunnan työtavoista että tiedon sirpaleisuudesta ja hyvinkin voimakkaasta päällekkäisyydestä varsinkin experimental- ja ultrakevyttoimikunnan kanssa. KUUMAILMAPALLOILU Kuumailmapalloharrastajien määrä on pysynyt suunnilleen samana. Muutamia uusia palloja on tuotu maahan. Uusia lentäjiä on koulutettu ja parhaillaan on muutama koulutuksessa. Lupakirjoja on voimassa noin 70 ja palloja on hieman enemmän. Kuumailmapallolennon Suomen Cup -kilpailussa, joka oli tarkoitettu harjoitteluksi ja kisaksi, jossa olisi kevyt organisaatio, ei ollut yhtään osakilpailua. Uuden Suomen ennätyksen pallolennon kestossa saavutti pilotti Vesa Lensu lentämällä 12 h 42 min. Kaasupallolennossa merkittiin myös aikakirjoihin Suomen ennätyksiä pilottina Ben Mattsson. Lennon pituus 473,3 km, lennon kesto 13 h 45 min ja korkeus 2903,9 m. Kuumailmapallolennon SM-kilpailut järjestettiin Mäntsälässä 5.-9.8. Järjestely oli poikkeava. Kilpailua isännöi Mäntsälän kunta, joka imago-kilpailun voittajan mukaan haluaa olla Suomen Kuumailmapallokunta! Kilpailun vastuullisena järjestäjänä oli Kuumailmapallokerho Tuulen Viemää Kouvolasta ja kilpailun johtajana toimi Esa Pakarinen. Järjestelyt toimivat hyvin. Mäntsälän kunta oli panostanut kisaan paljon ja vapaaehtoisen työvoiman, seurakunnan, kunnan johdon ja paikallisten urheiluseurojen kanssa yhteistyössä kisatapahtuma oli ainutlaatuinen. Lajin ja ilmailun medianäkyvyys oli paikallisen tiedottajan ansiosta todella suurta. Kisa oli muutenkin poikkeava, koska ensimmäisen kerran tulokset saatiin loggereista. Osanottajia oli kahdeksan pallokuntaa. Kilpailusta saatiin kuitenkin voittajat esille. Voittaja oli Jan Fröjdman, toinen Matti Tähtinen ja kolmas Tuomas Holm. IT asetti työryhmän, joka kehittää loggerilentämisen sääntöjä. Kaasupallotiimi Olli Luoma ja Ben Mattsson harjoitteli muutamassa kilpailussa Euroopassa hyvällä menestyksellä ja ilmoittautui maailman arvostetuimpaan pallokisaan, Gordon Bennet Memorial Raceen, ensimmäisinä suomalaisina. Lähtö oli Genevestä ja Suomen joukkue päätyi värikkäiden vaiheiden jälkeen Algeriaan, Afrikkaan. Harmittavasti vain he eivät saaneet kilpailutulosta, koska Afrikan manner ei kuulunut kilpailualueeseen. Olli ja Ben olivat kuitenkin ensimmäiset pallolentäjät, jotka ovat lentäneet kaasupallolla Euroopasta Afrikkaan. Kuumailmapallolennon EM-kilpailut lennettiin elokuussa Ranskassa. Mukana oli kolme pallokuntaa Suomesta, pilotteina Jan Fröjdman (52.), Jukka Kujala (61.) ja Matti Tähtinen (75.). Suomalaisia oli myös mukana tarkkailijoina ja muina kilpailuviranomaisina maailmalla.
Harrastajien Syyspalaveri pidettiin Inkalan kartanossa ja paikalla oli yli viisikymmentä lajin harrastajaa. Tilaisuudessa palkittiin Risto Jalava pitkäaikaisesta työstä kuumailmapalloilun hyväksi. FAI/CIA:n Suomen delegaattina oli Esa Pakarinen. CIA:n kokous pidettiin maaliskuussa Sveitsin Lausannessa. Kilpailujen tulokset ja muut pallolentämisen uutiset ovat luettavissa osoitteessa www.pallo.net. LASKUVARJOURHEILU Voimassa olevien C-kelpoisuustodistuksien määrä oli vuoden lopussa 372, D-kelpoisuuksien 355 eli yhteensä 727 henkilöllä oli itsenäisen laskuvarjohyppääjän kelpoisuus. Hyppymestarikelpoisuuksia oli 129, tandemhyppymestarikelpoisuuksia oli 52 (tandemhyppymestarilla on yleensä, muttei aina myös HM-kelpoisuus) ja novahyppymestarikelpoisuuksia 28. Vuonna 2009 suoritettiin yhdistysten toimintailmoitusten mukaan 86 uutta C-kelpoisuutta. Laskuvarjohyppääviä SIL ry:n jäseniä oli 2390. Jäsenmäärä 2007 2008 2009 2346 2402 2390 Hyppymäärät 2007 2008 2009 38673 37759 46935 Kelpoisuustodistukset 2007 2008 2009 744 695 727 Alkeiskursseja (pois lukien tandemkurssit) yhdistykset järjestivät yhteensä 141 kappaletta ja niillä koulutettiin 1109 kurssilaista. Näihin lukuihin sisältyvät 23 nova-alkeiskurssia ja 147 novaoppilasta. Kolme yhdistystä (HLU ry, SLK ry ja ULK ry) järjesti novaalkeiskursseja. Ensimmäisen kerran yksi yhdistys (SLK ry) järjesti vain nova-alkeiskursseja eikä lainkaan pakkolaukaisuja. Tandemkursseja pidettiin 1370. Tandemhyppyjä tehtiin 1450. Hyppypäiviä oli 14 yhdistyksellä keskimäärin 88 vuoden aikana (mediaani 93,5). Laskuvarjohyppylentoja oli 16 yhdistyksellä yhteensä 7138 kappaletta (keskiarvo 446 kpl, mediaani 405) ja laskuvarjohyppylentotunteja 16 yhdistyksellä yhteensä 2650 (keskiarvo 165 t, mediaani 144 t). Kaikki yhdistykset eivät ilmoittaneet kaikkia tietoja. Toimintalukuja ja -tietoja saatiin 17:ltä laskuvarjohyppytoimintaa harjoittavalta jäsenyhdistykseltä. Toiminta oli vilkasta: yhdistykset järjestivät oppilaiden, itsenäisten hyppääjien ja hyppymestareiden kertauskoulutusta ja koulutuspalavereja, oppilasvarjon tarkastuskoulutusta, kuvunkäsittelykursseja, freeflykoulutusta, FS- ja isojen kuvien leirejä sekä FS-koulutusta tuulitunnelissa Isossa-Britanniassa. Pidettiin myös eripituisia hyppyleirejä (juhannus- ja muita kesäleirejä) ja hyppytapahtumia kuten Comp Air boogiet, Thousand Lakes Boogiet, Utin 24 tunnin boogiet, Huntti-, Wappu-, Cessna-, Victoria-, Pimp my fly -boogiet, Freefly Finland -tapahtuma ja kaikkien hyppääjien tapaaminen eli Turpaboogiet. Osa tapahtumista toteutettiin kerhoyhteistyönä. Osallistuttiin Nummijärven Flyin -tapahtumaan ja järjestettiin nuorisotapahtumia. Kilpailuja oli kerhotasolta tarkkuuskisoista aina SM-kisoihin asti, mm. Kuopion Kalakukkokisat, Paraolympialaiset, nopeushypyn World Cupin osakilpailu, kevät- ja syyskisat, Paraskikisat ja kaikkien lajien SM-kilpailut Utissa. Suomen Urheiluilmailuopisto järjesti yhden hyppymestarikurssin, joilla sai koulutusta 9 hyppymestarioppilasta, yhden novahyppymestarikurssin, jolla oli 8 osallistujaa ja yhden tandemhyppymestarikurssin, jolla oli 4 oppilasta. Kalustopuolella Opisto piti kaksi varavarjonpakkaajakurssia, joilla oli molemmilla 4 oppilasta eli yhteensä varavarjonpakkaajia koulutettiin 8. Pelastusvarjonpakkaajia koulutettiin 7 yhdellä kurssilla. Laskuvarjotoimikunta Laskuvarjotoimikunta (LT) kehitti laskuvarjourheilua ja omaa toimintaansa SIL ry:n strategian ja oman toimintasuunnitelmansa mukaisesti. LT teki aktiivisesti yhteistyötä kerhojen ja kerhojen puheenjohtajien, Termiikkiprojektin ja Ilmailuliiton hallinnon (toimisto ja hallitus) kanssa. LT:n edustaja osallistui tammikuussa Riikassa järjestettyyn Bartic-tapaamiseen ja lisäksi tammikuussa pidettyyn IPC-kokoukseen. LT piti 3 kokousta ja teki kokousten välillä päätöksiä sähköpostitse. 10
Helmikuussa järjestettiin Rovaniemellä puheenjohtajapalaveri, jonka yhteydessä pidettiin LT:n ja sen komiteoiden, Termiikkiryhmän ja Ilmailuliiton koulutuspäällikön yhteinen kehittämis-, tiedonvaihto- ja motivointitilaisuus. Marraskuussa järjestettiin Turpaboogie-tapahtuma Seinäjoella. LT käsitteli vuoden aikana kolme ilmailumääräysrikkomustapausta. Nesteen kiertopalkinto (vuoden laskuvarjourheilija -palkinto) luovutettiin Turpaboogeissa Jari Kuosmalle. Koulutus- ja turvallisuuskomiteaan (KTK) kuuluivat Niina Pöllänen (pj), Anna Kyröläinen, Ari Hanttu, Teemu Järvelä, Jaakko Sormunen ja Markku Kontio. Koulutus- ja turvallisuuskomitea osallistui laskuvarjourheilua koskevien ilmailumääräysten uudistamiseen sekä työsti määräysmuutosprosessin vaikutuksen piirissä olevia muita liiton ohjeita. Uudistustyötä ei kuitenkaan saatu päätökseen vielä vuonna 2009. Keskeneräisen määräysmuutosprosessin vuoksi oppaiden ja muun koulutusmateriaalin työstö oli seisahduksissa. Hyppymestarien koulutusta kehitettiin yhteistyössä hyppymestarikouluttajien ja Urheiluilmailuopiston kanssa. Verkkokoulutuksesta saatujen hyvien kokemusten myötä verkko-opintoihin työstettiin lisää materiaalia seuraavan vuoden kurssia silmällä pitäen. Hyppyturvallisuuden kehittymistä seurattiin mm. analysoimalla ja koostamalla vaaratilanneilmoituksia. KTK julkaisi yhden turvallisuusmääräyksen ja turvallisuustiedotteen. Kilpailukomiteaan (KK) kuuluivat Anne Aaltonen (pj), Raija Kosonen, Pasi Pirttikoski, Risto Ponto ja Jarmo Rossi. SM-kilpailut järjestettiin Utissa. Liigakisat järjestettiin FS:ssa. Kansainvälisiin kisoihin (mm. World Cup) osallistui niin suomalaisia urheilijoita kuin tuomareitakin. Ville Kajala kutsuttiin World Air Games ja World Games -kilpailuihin. Team HeKla voitti Tsekeissä järjestetyt naisten freestylen World Cup -kilpailut ja Euroopan mestaruuden. Suomen ennätyksiä tehtiin tarkkuudessa ja FS:ssa (suurin muodostelma). Kaksi suomalaista tuomaria osallistui Ruotsissa järjestettyyn Bartic-tuomaritapaamiseen. Suomessa oli FAI-tuomaripätevyyden haltijoita kaikissa lajeissa. Kalustotyöryhmä koostui Jussi Sistosesta (pj), Mika Nuutisesta, Kari Pääkkösestä ja Erno Kaikkosesta. KTR osallistui edelleen OPS M6-1 valmistelutyöhön laskuvarjokaluston osalta SIL ry:n asiantuntijaedustajana sekä järjesti kalustotapaamisen hyppääjien vuosittaisen syystapaamisen yhteydessä kalustohenkilöille. Termiikkitarkastukset Termiikki- ja kalustotermiikkitarkastukset suuntautuivat vuoden aikana seitsemään kerhoon. Lisäksi termiikkiryhmä piti kaksi suunnittelu- ja kehittämispalaveria. RIIPPU- JA VARJOLIITO Liidinyhdistysten jäsenmäärä: 2007 2008 2009 804 811 803 SIL:n jäseniä, joiden ensimmäiseksi harrastuslajiksi oli merkitty riippuliito, oli 215 ja vastaavasti varjoliitäjiä oli 588. Liidinluettelossa oli liitimiä vuoden lopussa: 2007 2008 2009 1349 1455 1536 Riippuliitimiä oli 418, varjoliitimiä 1085. Painopisteohjattuja A-ultrakevytliitimiä oli 33. Kelpoisuustodistukset (tasot 2-5): 2009 SP 100 kappaletta, joista 21:een sisältyy moottoroidun riippuliidon kelpoisuus PP 371 kappaletta, joista 135:een sisältyy moottoroidun varjoliidon kelpoisuus A-ultrakevytkelpoisuuksia oli 22 kappaletta. Yhteensä siis 493 henkilöllä oli voimassaoleva itsenäisen liitäjän kelpoisuus vuoden lopussa, kun mukaan lasketaan 22 A-kelpoisuutta. 11
Liidintoimintaa harrastavia yhdistyksiä oli yhteensä 29, joista 3 ei antanut oppilaskoulutusta (ei voimassaolevaa oppilaskoulutuslupaa). Näistä yksi on keskittynyt kilpailujen järjestämiseen. Toimintalukuja antoi 26 yhdistystä. Riippuliitokoulutuslupa oli voimassa vuoden lopussa 9:llä ja varjoliitokoulutuslupa 21 yhdistyksellä eli jotkut yhdistykset antoivat molempien lajien oppilaskoulutusta. Kahdella yhdistyksellä oli A-ultrakevyiden koulutuslupa. Yhdistysten omien toimintailmoitusten mukaan riippuliitoa harrasti 3, varjoliitoa 15 ja molempia 8 yhdistystä. Seitsemän harrasti A-ultrakevyitä. Moottoroidun varjoliidon voimassaoleva koulutuslupa oli vuoden lopussa 17 yhdistyksellä ja moottoroidun riippuliidon 8 yhdistyksellä. Tandemkoulutus varjoliitimellä oli mahdollista 12 yhdistyksessä. Koska monet yhdistykset harrastavat kahta ja jotkut kolmeakin lajia, toimintailmoitusten tiedot on seuraavassa yhdistetty: aktiivilentäjiä (noin) opettajia (I+II) 1. asteelle / 2. asteelle koulutettuja oppilaita RL+VL+A 483 RL 32, VL 72 RL 8/4, VL 78/66 A-ultrakevyt 6 uusia A-kelpoisuuksia 6 Yhteensä yhdistykset järjestivät 3 riippuliitoalkeiskurssia, joilla oli 7 oppilasta, 25 varjoliitoalkeiskurssia, joilla oli 131 oppilasta ja 2 A-ultrakevytkurssia, joilla oli 4 oppilasta. Hinauksia oli n. 9815 kappaletta. Yhdistykset järjestivät tavallisen koulutus- ja lentotoiminnan lisäksi erilaisia lentotapahtumia ja eripituisia lentoleirejä. Järjestettiin pelastusvarjon pakkauskoulutusta ja heittämistä, kaluston ja kentän kunnostusta ja talkootyötä, hinauskoulutusta, rinne-, matkalento- ja termiikkilentokursseja Ylläksellä ja myös ulkomailla Makedoniassa. A-ultrakevyiden Trike 09 pidettiin Lapinlahdella. Muita tilaisuuksia olivat Lentorieha Jyväskylässä, Jämin juhannusleiri ja Jämi Fly In. Liitäjien Syystapaaminen järjestettiin Järvenpäässä. Erilaisia kisoja oli kerhokilpailuista riippuliidon ranking-kilpailujen ja maaliinlaskukisojen kautta aina SM-tasolle asti (moottoroidun varjoliidon SM-kilpailu Alavudella, varjoliidon SM-kilpailut Predvorissa, Sloveniassa ja riippuliidon SM-kisat Rautavaaralla, mutta kaksi viimemainittua ei saanut sään takia SM-arvoa). Liidintoimikunnan (LIT) apuna toimivat Turvallisuuskomitea (Rami Saikkonen, Jari Poikkimäki, Jukka Juvankoski, Janne Heikkinen) ja Normityöryhmä (Pekka Vartia, Toni Mäkelä, Kalle Norri, Aarno Isomäki). Kansainvälisinä edustajina toimivat Esa Alaraudanjoki ja Kalle Norri, ympäristövastaava oli Markku Jokinen ja SE-tallenteista huolehti Vesa Lappalainen. LIT kokoontui 4 kertaa. Varjoliidon Suomen mestaruuskilpailu järjestettiin PM-kilpailun yhteydessä Predvorissa, Sloveniassa ja riippuliidon Suomen mestaruuskilpailu Rautavaaralla, mutta kumpikaan ei saanut SM-arvoa sään takia. Moottoroidun varjoliidon Suomen mestaruuskilpailu järjestettiin Alavudella. Kilpailutoimintaa kehitettiin jatkamalla varjoliitomaajoukkueen sponsorihankinnan systematisointityötä. Erityisesti varjoliitäjiä kannustettiin dokumentoimaan lentojaan kokeilemalla X-Contest-järjestelmää onlinekilpailuna. Liidintoimikunnan kokouksissa pyrittiin siirtymään kustannussyistä mahdollisimman pitkälle sähköpostikokouksiin. Täysin uusi kokoustekninen järjestelmä sähköisen kokouksen pitämiseksi on saatu kokeiluvaiheeseen. Sen avulla voidaan tulevaisuudessa vähentää entisestään tarvetta fyysiselle kokoontumiselle. Normityöryhmää työllisti varsin tiiviisti uudistettavana oleva ilmailumääräys OPS M2-9. Turvallisuustyöryhmä toimi tavalliseen tapaansa ja julkaisi aiheelliseksi katsomistaan aiheista ohjeita turvallisempaan lentämiseen. Liidintoimikunta osallistui aktiivisesti yhteispohjoismaiseen yhteistyöhön etenkin CIVL-kokouksiin valmistautumalla. Pohjoismaista yhteistyötä syvennettiin myös CIVL-yhteistyön ulkopuolella. Toimikunta kannusti liitäjiä ottamaan osaa yhteiskuntaa palveleviin tehtäviin. Pelastus- ja etsintätoimintaa järjestäville tahoille annettiin informaatiota liitimien erityisistä ominaisuuksista ja mahdollisuuksista osallistua toimintaan. Kehitettiin yhteistyötä erilaisten elämys- ja matkailutoimintaa tukevien tahojen kanssa. Syystapaaminen järjestettiin Järvenpäässä ja osallistujia oli noin 70. Höyhen +6 -kiertopalkinto jaettiin Etelä-Pohjanmaan Liitäjät ry:lle esimerkillisestä kerhotoiminnasta. Olavi A. Raution kiertopalkinto annettiin Vesa Lappalaiselle. Pidettiin yksi Termiikkitarkastus. Tarkastajana toimi Martti Roivainen. 12
LENNOKKIURHEILU Yleistä Lennokkitoimikunta (LeT) kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Lennokkitoimikunnan rutiinitehtäviin kuului SM- ja Suomen Cup -kilpailujen koordinointi ja valvonta, edustusjoukkueiden valinta sekä kansainvälisten ja viranomaisyhteyksien hoito. Toimikunta keskittyi vuonna 2009 erityisesti lajiryhmien toiminnan terävöittämiseen. Huomiota kiinnitettiin vuosikokousten pitämiseen, luottamushenkilöiden nimeämiseen, kilpailusarjojen järjestämiseen sekä toimintasuunnitelmien ja -kertomusten laatimiseen ajallaan. Eri lennokkilajin lajiryhmät päättivät pitkälti lennokkiluokkaansa liittyvistä asioista ja toimikunta vahvisti ryhmien päätökset sekä myönsi lajiryhmille rahallista tukea. Lennokkilajiryhmiä ovat vapaasti lentävät, siimaohjatut taito- ja racing team, radio-ohjatut taitolennokit, liidokit, 2-metriset liidokit, helikopterit, mallilennokit sekä sähkölennokit. Uutena lajiryhmänä vuonna 2009 aloitti toimintansa vapaasti lentävien sisälennokkien lajiryhmä. FAI:n lennokkikomitean CIAM:n Suomen delegaattina kevään yleiskokouksessa toimi Sandy Pimenoff Erkki Ariman luovuttua delegaatin tehtävistä. Suomen uudeksi delegaatiksi nimettiin Jari Valo ja varadelegaatiksi Sandy Pimenoff. CIAM-alakomiteoihin kuuluivat Ossi Kilpeläinen, Jari Valo, Esa Eirola, Erkki Arima, Juha-Pekka Nurro, Lars Åkerblom ja Matti Jyllilä. Kansainvälisiä FAI lennokkituomareita olivat Juha Frisk, Raimo Sällinen, Esa Eirola, Timo Forss, Juha-Pekka Nurro ja Matti Jyllilä. Kimmo Huoviala edusti Suomea Pohjoismaisen Lennokkineuvoston kokouksessa Ruotsissa lokakuussa. Kilpailutoiminta, kansainväliset kilpailut Suomesta osallistui MM- ja EM-kilpailujen yksilölajeihin 23 kilpailijaa. Suomalaiset lennokkiurheilijat menestyivät hyvin vuoden 2009 arvokilpailuissa saavuttaen neljä sijoitusta kymmenen parhaan joukkoon ja Maailman Cupin kokonaiskilpailussa kolmannen sijan. Kimmo Kulmakko sijoittui kolmanneksi vapaasti lentävien liidokkien F1A-luokan Maailman Cupin kokonaiskilpailussa. Kimmo saavutti kaksi osakilpailuvoittoa ja yhden toisen sijan, jotka laskettiin mukaan loppupisteisiin. Sarjassa 361 kilpailijaa ylsi Maailman Cupin pisteille. Jari Valo sijoittui viidenneksi, Kimmo Valkonen seitsemänneksi ja Kaarle Kuukka kymmenenneksi vapaasti lentävien lennokkien MM-kilpailuissa Krbavsko Poljessa, Kroatiassa 19.-26. heinäkuuta. Topi Penttilä sijoittui yhdeksänneksi vapaasti lentävien lennokkien junioreiden EM-kilpailuissa Salontassa, Romaniassa 2.-8. elokuuta. Suomessa järjestettiin maaliskuussa vapaasti lentävien lennokkien Maailman Cupin osakilpailu Porissa. Kilpailuun osallistui 96 kilpailijaa 10 eri maasta. Kilpailutoiminta, kansalliset kilpailut Suomen mestaruuksissa kilpailtiin 13 eri lennokkiluokassa 123 osanottajan voimin. Suomen Cupin kilpailuissa oli 22 luokkaa ja 149 osanottajaa. Kokonaiskilpailijamäärä oli hieman alle 200 osan ottaessa osaa useampaan kilpailuluokkaan. Osakilpailuineen liiton jäsenkerhot järjestivät noin 60 eri kilpailutapahtumaa ympäri Suomea. Vuoden lennokkiurheilija ja kunniapalkinnot Vuoden Lennokkiurheilijaksi lennokkitoimikunta valitsi Kimmo Kulmakon. Hän saavutti kolmannen sijan vapaasti lentävien liidokkien Maailman Cupin kokonaistuloksissa. Lennokkitoimikunta valitsi vuoden nuoreksi tulokkaaksi Topi Penttilän, joka sai vuodeksi haltuunsa Pilvenveikkojen Maljan. Topi sijoittui yhdeksänneksi vapaasti lentävien lennokkien junioreiden EM-kilpailuissa Romaniassa. FAI myönsi lennokkien kultaisen ansiomitalin Sandy Pimenoffille. Sandy on toiminut kilpailunjohtajana kolmessa MM-kilpailussa ja FAI:n juryn jäsenenä yli 40:ssä MM- tai maanosan mestaruuskilpailussa, unohtamatta hänen pitkää uraansa CIAM:ssa ensin Suomen delegaattina ja sen jälkeen 40 vuotta CIAM:n puheenjohtajana. Vuoden Lennokkitekona palkittiin Flying Circus -taitolentoryhmän uskomaton suoritus Talent Suomi -kilpailussa. Pasi Kärppä, Jooel Kalmari, Jani Sipponen ja Toni Höglund ylsivät lopulta kilpailun finaaliin asti. He toivat lennokeille positiivista julkisuutta valtakunnallisessa mediassa ohjelmassa, jolla oli yli miljoona katsojaa. 13
Tapahtumat Lennokkilajin kunniapalkintojen, SM-mitalien ja Suomen Cup -mitalien jakotilaisuus järjestettiin lokakuussa Eerikkilässä. Palkintojenjakogaalan yhteydessä järjestettiin sisähallilennätystapahtuma ja Flying Circus -ryhmän lennätysnäytös. Yhdistetty Lapsi 2009- ja Model Expo -tapahtuma Helsingin messukeskuksessa oli laajin eri lennokkikerhojen esittelytapahtuma. Lennokit olivat esillä Suomen Ilmailuliiton 90-vuotisjuhlalentonäytöksessä Malmin lentoasemalla elokuussa. Lentonäytöksessä oli yli 70 000 kävijää. NOUSUVARJOTOIMINTA Vuoden aikana ei tietoon tullut hoitoa vaativia onnettomuuksia. Turvallisuuspäällikölle tuli yksi esinevahinkoilmoitus. Lajin SMkisoja ei vuoden aikana saatu sään vuoksi pidettyä. Kursseja pidettiin vuoden aikana kahden kouluttajan toimesta. Kouluttajilla oli käytössään nousuvarjolajin uusi koulutusjärjestelmä. Nousuvarjolajin pääorganisaatio Suomen Nousuvarjo- ja Leijaliitto ry on SIL:n jäsenyhdistys. Sen jäsenille menneessä jäsenkirjeessä oli mainos SIL jäsenyydestä. Suomen Nousuvarjo- ja Leijaliiton postituslistalla on noin 250 jäsentä, joista jäsenmaksun maksoi noin sata henkilöjäsentä. PURJELENTO Yleistä Purjelentotoimikunta kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Lisäksi toimikunnan jäsenet osallistuivat vuoden aikana FAI:n purjelentokomitean (IGC) ja Pohjoismaisen Purjelentokokouksen (NGM) kokouksiin sekä Helsingissä Ilmailuliiton isännöimänä 28.2.-1.3. pidettyyn European Gliding Unionin (EGU) vuosikokoukseen. EGU Congress 2009:n avauspuheen piti toimikautensa päättävän PT:n varapuheenjohtaja Antti Koskiniemi. Koulutus- ja viranomaistyö Purjelentotoimikunnan asettaman koulutus- ja viranomaistyöryhmän vetämistä jatkoi edelleen Mika Mutru, tukenaan Jukka Helminen (huoltotoiminta), Håkan Sandberg (moottoripurjelento), Marko Winblad ja Matti Huoviala. Kotimaassa uusittiin ilmailukerhojen käyttöön valmiit esittelylento- ja tutustumiskurssien osallistumistodistusten mallit, jotka julkaistiin Ilmailuliiton nettisivulla, mikä antoi tukea myös muille lajeille. Keväällä muodostettiin Ilmailuliiton lausunnot Ilmailuhallinnolle lausunnot toukokuun alussa vielä kertaalleen korjattuina julkaistuihin purje- ja moottoripurjelennon lupakirjamääräyksiin. Loppuvuodesta purjelentotoimikunta valmisteli lausunnon Jämijärvellä talvella sattuneen Vasama OH-303 purjelento-onnettomuuden tutkimuskertomusluonnokseen ja luonnosteli toimenpiteitä purjelentotoiminnan turvallisuuden trendin kohentamiseksi. Eurooppalaiseen EASA-säädösvalmisteluun panostettiin merkittävässä määrin perehtymällä ja viimeistelemällä lausunnot lupakirjoja ja lääketieteellistä kelpoisuutta koskevaan säädösehdotukseen NPA 2008-17, koulutusorganisaatioita koskevaan säädösehdotukseen NPA 2008-22 sekä lentotoimintavaatimuksia koskevaan säädösehdotukseen NPA 2009-02. Purjelentotoimikunta on lausuntojen valmistelussa erityisesti tuonut esille välttämättömyyden täydentää säädösluonnoksia pilvilentotoiminnan varmistamiseksi jatkossakin. Sen lisäksi, että purjelentotoimikunta osallistui merkittävässä määrin mukaan Ilmailuliiton EASA-lausuntojen valmisteluun, se on tukenut myös European Gliding Unionin (EGU) lausuntojen valmistelua näihin samoihin säädöksiin, eräänä merkittävänä vaikutuskanavana. Lisäksi on oltu yhteydessä edustajiin Ruotsin Segelflygetissä ja Englannin BGA:ssa. Suomen Ilmailuliiton edustusta viranomaisasioihin keskittyvässä EGU:ssa hoiti delegaattina Mika Mutru tukenaan observer Jukka Helminen. Tulevien lupakirja-asioiden lisäksi olennainen sektori, jossa on pyritty vaikuttamaan, on ollut huoltotoimintavaatimusten (Part M) käyttöönotto. Suomen Urheiluilmailuopisto osallistui yhteispohjoismaiseen SVEDANOR-purjelentokoulutukseen pitämällä purjelennon vuoristolentoleirin Jacassa, Espanjassa sekä osallistumalla SVEDANOR-suunnittelukokoukseen marraskuussa Kööpenhaminassa. Purjelentotoimikunnan puheenjohtaja Jari Pakkanen, Mika Mutru sekä Jukka Helminen osallistuivat edustajanamme pohjoismaiseen NGM-purjelentokokoukseen Norjan Elverumissa syyskuun alussa. 14
Valmennus- ja kilpailut EM-kilpailuihin osallistuttiin vakio-, kerholuokissa Pociunaissa, Liettuassa. 15 m-, 18 m- ja avoimen luokan kilpailut olivat Nitrassa, Slovakiassa. Molemmissa kilpailuissa oli Suomella edustusjoukkueet. Mainittavimpina saavutuksina oli Erkki Heinosen kuudes sija 18 m-luokassa. Nuorten MM-kilpailut järjestettiin Räyskälässä. Suomalaiset osallistuivat kilpailuihin lähes maximijoukkueella. Naisten maajoukkueen kilpailutoiminta on lähtenyt käyntiin monen vuoden tauon jälkeen. Kaikkien purjelentoluokkien SM-kilpailut käytiin Räyskälässä 31.5.-7.6. Osallistujia oli yhteensä 47 kilpailijaa. Kansallisten mestaruuskilpailujen lisäksi järjestettiin alueleirejä kolmessa purjelentokeskuksessa: Moskiitoralli Pudasjärvellä, Oripää Camp ja Menkijärven Tinttiralli. Leirien pääpaino oli kilpailujen ohessa järjestetty matka- ja kilpalentovalmennus. Maaliinlaskun SM-kilpailut järjesti Hyvinkään Ilmailukerho ry. Maajoukkue kokoontui perinteiseen syystapaamiseen kuntotestin merkeissä Vierumäen Urheiluopistolla syksyllä. EXPERIMENTAL-TOIMINTA JA ULTRAKEVYTILMAILU Toimikunta piti kolme kokousta Malmilla (SIL) sekä näiden lisäksi 25 sähköpostikokousta. Sähköpostikokousten aiheena oli lähinnä rakennuslupahakemusten käsittely sekä kiireellisten lausuntojen muokkaus. Rakentajien Talvipäivät Toimikunta järjesti Rakentajien ja Moottorilentäjien Talvipäivät Pieksämäellä Hotelli Savonsolmussa 7.-8.3. kuudetta kertaa yhdessä moottorilentotoimikunnan kanssa. Päiville osallistui totuttu määrä harrastajia, reilusti yli sata henkilöä. Iltajuhlassa luovutettiin Sammon Haarikka Aki Suokkaalle, perusteena monipuolinen harrasterakentamisen avustaminen ja ohjeistuksen laatiminen. Jämi Fly In Yleistä Perinteinen Jämi Fly In -tapahtuma järjestettiin Jämillä 11.-12.7. Tapahtuma oli edellisvuosien tapaan menestys ja siellä esiteltiin näyttävästi kaikkia harrastusilmailun lajeja. Fly In veti paikalle paljon ilmailusta kiinnostuneita henkilöitä ympäri Suomea. Toimikunta kiittää Taneli Äikästä ja vapaaehtoisia uurastuksestaan. Vuoden experimental-rakentajaksi valittiin Kaarlo Rajala, joka oli uudelleenrakentanut ja muuttanut Cessna 172 -koneesta kannuspyöräisen ja stol-varustellun Golden Hawkin OH-CGI. Kilpailussa oli mukana myös Aimo Päivökkeen valmistunut pitkäaikainen projekti KR2 OH-XAP. Nummelassa järjestettiin ensimmäistä kertaa toimikunnan organisoimana Nostalgia Fly-In 22.-23.5. Tarkoituksena oli viettää vapaamuotoinen lentoviikonloppu ja saada paikalle mahdollisimman paljon lentäviä vierailijoita. Sää esti useiden saapumisen, mutta siitä huolimatta saadun palautteen mukaan tapahtuma päätettiin järjestää myös seuraavana vuonna. Toimikunta yhdessä puumateriaalien toimittajan kanssa tutki ja varmisti kotimaisen puukonerakennusmateriaalin saatavuuden myös tulevaisuudessa. Hankkeen tuloksena toimittajalta on saatavana lentokoneenrakennukseen soveltuvaa puumateriaalia. Kilpailutoiminta Kuluneella kaudella ei ultrakevytkoneille järjestetty erillisiä kilpailuja. Kuitenkin moottorilennon tarkkuuslentokilpailuissa on lentokalustona alkanut näkyä myös ultrakevytluokan koneita. Koulutus Toimikunnan koulutustoiminnan hoitaa Suomen Urheiluilmailuopisto. Kursseina lennonopettaja- ja erilaiset rakentajakurssit. Toimikunta on avustanut koulutuksen järjestämisessä ja koulutusmateriaalien tekemisessä. Koulutusmateriaalia on myös käännetty ruotsiksi helpottamaan ruotsinkielisen koulutuksen järjestelyä. Edunvalvonta, kansainvälinen toiminta ja tiedotus Toimikunta seurasi ja osallistui lausuntojen antoon koskien Euroopan (EASA:n) yhteistä harrastelupakirja- ja lentokoneluokitushanketta. Uudistuksista odotetaan helpotusta harrasteilmailuun ja sen odotetaan luovan uusia mahdollisuuksia ilmailuun harrastajaystävällisellä tavalla. Toisaalta tyyppihyväksyttyjen ilma-alusten kiristyvät huoltomääräykset aiheuttavat lisätyötä ja voivat pitkällä tähtäyksellä vaikuttaa myös experimental- ja ultrakevytpuolen ilmailuharrastamiseen. Kaiken kaikkiaan Euroopan-laajuisten 15
EASA-vetoisten määräysuudistusten seuranta ja kommentonti vei runsaasti aikaa. Toimikunnan jäsenet osallistuivat aktiivisesti EMF:n (European Microlight Federation) ja FAI:n CIACA-toimikuntien kokouksiin sekä seurasi FAI:n CIMA-toimikunnan toimintaa. Edunvalvontatyössä kiinnitettiin erityistä huomiota tulevan LSA-lentokoneluokan edistämiseen. Lisäksi toimikunnan edustaja kävi kesällä Swedish Ultraflyers in Frölundan lentokentällä tutustumassa koulutustoimintaan ja kerhosysteemiin, jolloin kaavailtiin tieto- ja ideavaihtoa EUT:n ja Ruotsin EAA:n ultrakevytjaoston sekä em. kerhon välillä. Toimikunnan tiedottaminen hoidetaan ILMAILU-lehden, Suomen Ilmailuliiton nettisivujen ja Ilmailu.org -nettifoorumin välityksellä. Tilastoja Vuoden 2009 lopussa rekisterissä: UL-koneita 292 Koe- ja harrasteluokan ilma-alukset 83 kpl UPL-pilotit: vuosi 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 UPL 429 532 697 867 976 1065 1134 1208 1248 Lajin kehittyminen Experimental ja ultrakevytharrastajämäärät kehittyivät edelleen suotuisasti vuonna 2009. TraFi:n (ent. Ilmailuhallinto) tilastojen mukaan virasto myönsi viime vuonna 50 kpl harrasterakenteisten ilma-alusten rakennus- tai muutoslupaa (53 kpl v. 2008). Ultrakevyt-B lupakirjojen määrä jatkoi kasvuaan ja oli vuodenvaihteessa 1248 (1208). Rekisterissä olevien UL-B lentokoneiden määrä kasvoi myös lukemaan 292 (274). Koulutuslupien lukumäärä sen sijaan laski hieman ja oli vuodenvaihteessa 32 (35). 2.2 Ympäristöasiat Liiton ympäristöpolitiikka Ilmailuliiton ympäristöpolitiikassa on neljä kohtaa, jotka toimivat ohjenuorana ympäristötoimenpiteiden tekemiselle: 1) ekologisesti kestävän harrasteilmailukulttuurin edistäminen, 2) harrasteilmailun toimintaedellytysten turvaaminen, 3) ilmailun haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen ja 4) ympäristötietoisuuden lisääminen. Liiton alkuunpanema ja rahoittama pienlentokenttien melumallinnusprojekti käynnistyi odotusten mukaisesti. Windcraft Oy laati sen pohjalta melumallinnuksen Räyskälään ja Nummelaan sekä Inarin sataman vesilentotoiminnalle. Lentopaikat voivat tilata mallinnuksen suoraan Windcraftilta kohtuuhintaan. Lentopaikan tulee täyttää sen nettisivuilla olevat lomakkeet, joiden tiedoilla mallinnuksen voi tehdä. Liiton ympäristövastaava Jari Lehti valittiin SLU:n ympäristövaliokuntaan ja hän osallistui neljään valiokunnan kokoukseen. SIL:oa koskettavia pääaiheita valiokunnassa oli ympäristöasioiden saattaminen opetusministeriön liitoille jakamien laadullisten kriteerien pisteytykseen sekä ympäristöasioiden integroiminen kaikkeen SLU:n alaisen urheilutoiminnan osa-alueisiin. Liitto teki vastineen Finavialle Länsi-Suomen ympäristölupaviraston pyynnöstä liittyen SIL:on päälentonäytökseen. Valittaja vaati lupavirastoa käsittelemään Malmin lentoaseman koko ympäristölupa uudelleen. Liitto avitti Räyskälän ilmailukeskuksen ympäristöluvan valituksen tekemisessä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Vaasan hallinto-oikeuden tuomarit kumosivat melun osalta Hämeen ympäristökeskuksen ympäristöasiantuntijoiden päätökset. Korkeimman hallinto-oikeuden asettamia ympäristölupamääräyksiä voi EFRY:n toimintalukujen sekä tiheän lähiasutusalueen johdosta pitää toisaalla tarvittaessa esimerkkitapauksena. Neljä Vaasan hallinto-oikeuden tuomaria oli tutustumiskäynnillä Räyskälässä. Liitto oli mukana antamassa kommenttejaan yleisemmästä näkökulmasta. Liiton mielestä iltalentämisellä on merkitystä, varsinkin koululentojen ja oppilashyppyjen osalta. 16
Vaasan hallinto-oikeus antoi Teiskoon päätöksen, jossa se kumosi kaikki valittajien vaatimukset toiminta-aikarajoituksista. Liitto neuvoi Tuorlan lentopaikkaa valittamaan Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen melumittausvaatimuksen johdosta. Kentällä on lennokkitoimintaa sekä yksi ultra, jonka nousutiheys kentältä oli kerran joka 16. päivä. Melumittauksen teettäminen on liian raskasta ja taloudellisesti kohtuutonta. Lähin valittaja asuu 350 m päässä kentästä. SIL kävi neuvotteluja polttoaineen jakelupaikkaan liittyvistä asioista Nummelan Lentokeskuksen kanssa. Nummelan Lentokeskus ry:n ympäristöluvasta ei valitettu, mutta ympäristölupahakemuksen määräyksiin he saivat erillishakemuksen jälkeen muutoksia. Liitto käytti ja kannusti käyttämään pienlentokenttien ympäristölupiin erikoistunutta Ingreen Oy:tä lentokentän ympäristölupaasioissa. SLU:n Ympäristöpalkinnon haku esiteltiin ILMAILU-lehdessä. Ilmailukerhot ja pienlentokentät eivät hakeneet palkintoa. Palkinnon kriteerien täyttämisen tarkoitus on kannustaa ja järkeistää toimijan ympäristötyötä. Liitto välitti tapahtumissaan viestiä, että siihen kannattaa ottaa yhteyttä ympäristötilanteen tullessa eteen. Liitto teki Hämeen Laskuvarjourheilijoiden pyynnöstä meluohjeet kerholehteen julkaistaviksi. Moottoroidun riippu- ja varjoliidon koulutusohjelmiin alkoi meluohjeen tekeminen. Lennokkikerhojen meluohjeita päivitettiin. Lennokkien melun todentaminen alkoi melumallinnuksen tekemisellä. Lennokeilla ei ole, kuten lentokoneissa, valmiiksi mitattuja db-arvoja. Liitto etsi ympäristöviranomaisilta ohjeet hyväksytyn mittauksen suorittamiseen ja hankki mittauskalustoa. Mittaukset suoritti Kuopion Lennokkikerho Kuopion ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan osaston kanssa. Analysoinnin tekee Kuopion yliopiston melulaboratorio. 3. Nuorisotoiminta Opettajankoulutuslaitoksiin suunnattu nuorisoprojekti etsi kurssinvetäjiä. Projektin tarkoitus on pitää alkeislennokkikursseja opettajankoulutuslaitoksissa. Projektin todettiin pysähtyneen kurssinvetäjien puutteeseen. Palkkausmahdollisuutta kartoitettiin, mutta rahaa palkkaamiseen ei vuoden aikana löytynyt. Liitto oli nuorille suunnatuilla yhdistetyillä Lapsi- ja Model Expo 2009 -messuilla maaliskuussa. Esillä oli myös useita SIL:n jäsenkerhoja sekä lennokkiesityksiä yleisölle. Kävijöitä oli 66 200. Osastoilla olivat mukana Suomen Urheiluilmailuopisto, Hämeen Laskuvarjourheilijat ry sekä Varjoliitokeskus ry. Liiton nuorisotoiminnan painopiste on lennokkiharrastuksessa. Nuorten valmennusprojekti alkoi tulevan valmentajan omien valmiuksien nostamisella. SIL kustansi vuoden aikana käydyt valmentajakurssit. SIL tuki pääkaupunkiseudulla alkanutta nuorille suunnattua peruslennokkikurssia. Lennokkiopas-cd:tä jaettiin kouluille lennokkiharrastuksen aloittamisen tueksi. Cd postitettiin SIL-Shopista kouluille menevien alkeislennokkisarjojen mukana veloituksetta. Lisäksi kerhot saivat sen ilmaiseksi ja muut saivat lunastaa sen omakustannehintaan. Muutamat kerhot pyysivät lennokkiesitteitä omiin markkinointitarkoituksiinsa. Liitto kopioi ja postitti niitä veloituksetta. Lennokkikerho-ohjaajanoppaita postitettiin ilmaiseksi nuorisotyötä tekeville, pääosin perustettaville uusille lennokkikerhoille. Nuoremmille soveltuvassa Suomen Cup -kilpailujärjestelmässä oli 33 eri kilpailua ympäri Suomea. Liitto järjesti palkinnot kolmelle parhaalle sekä palkintojenjakotilaisuuden lokakuussa. Palkintojenjakotilaisuuden yhteyteen Eerikkilän urheiluopistolle järjestettiin kaikille avoin sisälennokkitapahtuma, johon otti osaa noin sata lennättäjää. Liiton koulutusyksikkö, Suomen Urheiluilmailuopisto, järjesti Räyskälässä leirin 6-9 -vuotiaille. Nuorille suunnatut alkeislennokkipainotteiset Lennokkipäivät olivat Suomen Ilmailumuseolla lokakuussa. Nuorille suunnatut TOKA-lennokkikilpailut kesäkuussa olivat Suomen suurimmat lennokkikilpailut. Liitto tuki rahallisesti kilpailuja sekä ennen ja jälkeen kilpailuviikonlopun pidettyjä TOKA-nuorisoleirejä. Liitto otti osaa myös markkinointiin. SIL järjesti kaksiviikkoisen kansainvälisen nuorisotyöleirin Jämille heinäkuussa. Leirille otti osaa kahdeksan nuorta viidestä maasta, (Etelä-Korea, Tsekin tasavalta, Ranska, Espanja ja Venäjä). Työleiri valmisteli ja hoiti purkamisen Jämi Fly In -tapahtuman sekä lentonäytöksen osalta. Liiton nuorisopäällikkö veti leirin. Nuoren Suomen ja nuorisoyhteistyö Allianssin projekteista ja tapahtumista tiedotettiin ILMAILU-lehdessä. 17
4. Ilmailun huippu-urheilu ja valmennus 4.1. Arvokisatulokset LENNOKKIURHEILU SM-kilpailut Vapaastilentävät liidokit, F1A (33 osallistujaa) 1. Teemu Taponen 2. Heikki Tähkäpää 3. Jukka Juslin Vapaastilentävät kumimoottorilennokit, F1B (12 osallistujaa) 1. Riku Posa 2. Yrjö Waltonen 3. Markku Kiiskinen Vapaastilentävät polttomoottorilennokit, F1C 1. Kaarle Kuukka 2. Timo Niiranen Vapaastilentävät liidokit, jun. F1AJ (4 osallistujaa) 1. Valtteri Niiranen 2. Topi Penttilä 3. Henrik Tammi Siimaohjatut taitolennokit, F2B (9 osallistujaa) 1. Mikko Husso 2. Elias Mayer 3. Tuomas Juutinen Siimaohjatut nopeuslennokit, F2A 1. Jari Valo 2. Antti Saikkonen Siimaohjatut taistelulennokit, F2D (8 osallistujaa) 1. Kimmo Valkonen 2. Antti Saikkonen 3. Heikki Salminen Radio-ohjatut taitolennokit, F3A (10 osallistujaa) 1. Lassi Nurila 2. Kimmo Kaukoranta 3. Jani Loikkanen Radio-ohjatut helikopterit, F3C (5 osallistujaa) 1. Anssi Aunola 2. Timo Keränen 3. Juho Heikkilä Radio-ohjatut liidokit, F3B (12 osallistujaa) 1. Janne Laurén 2. Lasse Nyberg 3. Lahtinen Jukka Radio-ohjatut termiikkiliidokit, F3J (15 osallistujaa) 1. Tuomo Kokkonen 2. Janne Lauren 3. Janne Savolainen Radio-ohjatut mallilennokit, F4C (8 osallistujaa) 1. Mikko Sillanterä 2. Petri Mustapää 3. Matti Väyrynen Lennokkien Suomen Cup Vapaastilentävät liidokit, F1A-15 (3 osallistujaa) 1. Aleksi Kourujärvi 2. Joel Runnari 3. Tommi Tähkä Vapaastilentävät pikkulennokit, F1H ( 5 osallistujaa) 1. Tapio Linkosalo 2. Ossi Kilpeläinen 3. Matti Lihtamo Vapaastilentävät pikkulennokit, P-30 (3 osallistujaa) 1. Tapio Linkosalo 2. Petri Kuikka 3. Markku Kiiskinen Vapaastilentävät sisälennokit, F1M (4 osallistujaa) 1. Tapio Linkosalo 2. Juha Heikkinen 3. Timo Tynkkynen 18
Radio-ohjatut 2 metriset liidokit, 2mRC-liidokit (6 osallistujaa) 1. Aado Salumäe 2. Kari Oksanen 3. Heikki Astikainen Radio-ohjatut 2 metriset liidokit, 2mRC-liidokit, jun 1. Sten Penter 2. Jan-Erik Aruvald Radio-ohjatut sisätaitolennokit, F3P-AM aeromusicals (11 osallistujaa) 1. Kimmo Kaukoranta 2. Pasi Kärppä 3. Jooel Kalmari Radio-ohjatut sisätaitolennokit, F3P-A FAI (4 osallistujaa) 1. Kimmo Kaukoranta 2. Juhani Lauri 3. Joel Kalmari Radio-ohjatut sisätaitolennokit, F3P-B Advanced (8 osallistujaa) 1. Jani Loikkanen 2. Juhana Suhonen 3. Olli Karhunen Radio-ohjatut sisätaitolennokit, F3P Sport (21 osallistujaa) 1. Lauri Pitkäjärvi 2. Jani Sipponen 3. Kimmo Jokela Kansanscale Indoor (6 osallistujaa) 1. Jarkko Hyttinen 2. Ilkka Klemetti 3. Mauri Tuure Radio-ohjattu heittoliidokki, F3K (6 osallistujaa) 1. Tauno Knuuttila 2. Jukka Lahtinen 3. Teo Mähar Radio-ohjatut taitolennokit, F3A Sport (9 osallistujaa) 1. Jukka Peltonen 2. Mika Ala-Korpi 3. Jussi Hautakoski Radio-ohjatut taitolennokit, F3A Nordic (18 osallistujaa) 1. Teemu Niemi 2. Seppo Pekkala 3. Raimo Ruokonen Radio-ohjatut taitolennokit, RC-Freestyle (3 osallistujaa) 1. Juhani Lauri 2. Pasi Kärppä 3. Olli-Matti Karhunen Radio-ohjatut polttomoottorinopeuslennokit, Q500- sport (3 osallistujaa) 1. Antti Saikkonen 2. Jouni Erola 3. Lauri Juhola Radio-ohjatut polttomoottorinopeuslennokit, Kansanpylon (3 osallistujaa) 1. Lauri Pitkäjärvi 2. Mikko Vulli 3. Teo Mähar Sisätaitolennokit, Kansanscale Indoor (6 osallistujaa) 1. Antti Aho-Mantila, 2. Ilkka Klemetti, 3. Mauri Tuure Radio-ohjatut mallilennokit, Aresti (7 osallistujaa) 1. Antti Aho-Mantila 2. Seppo Paltamo 3. Jarkko Hyttinen Radio-ohjatut mallilennokit, Kansanscale alle 6kg (7 osallistujaa) 1. Tomi Kohtanen 2. Mikko Sillanterä 3. Terho Jalkanen Radio-ohjatut mallilennokit, Kansanscale yli 6 kg (12 osallistujaa) 1. Tommi Vesalo 2. Hannu Ripatti 3. Jussi Korolainen Sähkönopeuslennokit, F5D (3 osallistujaa) 1. Antti Saikkonen 2. Samuel Riippa 3. Janne Lauren Sähköliidokit, F5J-Nordik (7 osallistujaa) 1. Esa Anttila 2. Aado Salumäe 3. Jukka Pulkkinen Kansainväliset kilpailut Vapaastilentävät MM-kilpailut 19.-26.7. Bjelopolje, Croatia Vapaastilentävät liidokit, F1A 1. Sergei Makarov, Venäjä 2. Kraus Yaron, Israel 19
3. Titov Yury, Venäjä 5. Jari Valo 7. Kimmo Valkonen 76. Kim Henriksson, 107 kilpailijaa. Joukkueena Suomi 13. 39 maasta. Vapaastilentävät kumimoottorilennokit, F1B 1. Nishizawa Minoru, Japani 2. Hribar Tomaz, Slovenia 3. Jones Charlie, USA 19. Yrjö Valtonen 93. Juhani Isotalo 108. Riku Posa 110 kilpailijaa., joukkueena Suomi 30. 40 maasta. Vapaastilentävät polttomoottorilennokit, F1C 1. Peter Watson, Iso-Britannia 2. Leonid Fuzeev, Venäjä 3. Andruschenko Igor, Ukraina 10. Kaarle Kuukka 78 kilpailijaa, joukkueena Suomi 13. 39 maasta. Vapaastilentävät EM-kilpailut jun. 2.-8.8. Salonta, Romania Vapaastilentävät liidokit, F1A Juniorit 1. Dmytro Grushkovskiy, Ukraina 2. Ambroz Vrtovec, Slovenia 3. Oskar Findahl, Ruotsi 9. Topi Penttilä 22-23. Mikael Henriksson 41 kilpailijaa, joukkueena Suomi 13. 16 maasta. Siimaohjatut EM-kilpailut 26.7.-3.8. Belgrad, Serbia Siimaohjatut taistelulennokit, F2D 1. Andrey Belyaev, Venäjä 2. Andrius Rastenis, Liettua 3. Artem Markov, Venäjä 9. Timo Forss 17. Jussi Forss 34. Kimmo Valkonen 48 kilpailijaa, joukkueena Suomi 6. 10 maasta. Radio-ohjatut lennokit F3J EM-kilpailut 8-16.8. Wloclawek, Puola 1. Rizner Primoz, Slovenia 2. Kristof Pavel, Tsekin tasavalta 3. Adamek Juro, Slovakia 16. Janne Savolainen 46. Markku Hokkanen Radio-ohjatut taitolennokit F3A MM-kilpailut 21.-29.8. Pompal, Portugali 1. Paysant-Le Roux Christophe, Ranska 2. Paysant-Le Roux Benoit, Ranska 3. Onda Tetsuo, Japani 35. Lassi Nurila 71. Jani Loikkanen 95. Antti Aho-Mantila 101 osallistujaa, joukkueena Suomi 21. 37 maasta. Radio-ohjatut mallilennokit F4C EM-kilpailut 26.7.-2.8. Starmoen-Elverum, Norja 1. Peter McDermott, Iso-Britannia 2. Mark Levy, Ranska 3. Pavel Fencl, Tsekin tasavalta 29. Hannu Kunttu 20