SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 7.12.2016 SMDno-2015-1757 Sini Lahdenperä VALTIONEUVOSTON ASETUS PASSEISTA JA HENKILÖKORTEISTA 1 Johdanto Passimenettelyä koskevat säännökset Passilaki (671/2006) sisältää useita valtuutussäännöksiä passimenettelyä koskien. Passilain 5 :n 2 momentissa säädetään valtuutuksesta nimikirjoituksen merkitsemistä koskevien tarkempien säännösten antamiseksi valtioneuvoston asetuksella. Lain 6 :n 5 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin poliisin myöntämistä henkilöllisyyttä osoittavista asiakirjoista. Lain 19 :n 4 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan puolestaan antaa tarkempia säännöksiä passin toimittamisessa ja luovuttamisessa noudatettavasta menettelystä. Lain 35 :ssä säädetään passin laadun ja oikeasisältöisyyden tarkastamista sekä passin toimittamista koskevasta tehtävästä ja kyseisen pykälän 6 momentissa säädetään valtuutuksesta antaa valtioneuvoston asetuksella tarkempia säännöksiä palvelua tuotettaessa noudatettavasta menettelystä ja sen vaatimuksista. Lain 38 :n 1 momentti sisältää puolestaan laajemman valtuutussäännöksen koskien passin hakemiseen ja myöntämiseen liittyvää menettelyä sekä hakemukseen vaadittavia liitteitä. Mainitun momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä menettelystä passia haettaessa ja myönnettäessä sekä hakemukseen vaadittavista liitteistä. Saman pykälän 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä diplomaattipassin ja virkapassin myöntämisen edellytyksistä ja rajoituksista. Valtioneuvoston asetuksessa passeista (373/2013), jäljempänä passiasetus, säädetään edellä mainittujen valtuutussäännösten nojalla passimenettelyä koskien nimikirjoituksen merkitsemisestä erityistilanteissa, huoltajan suostumuksesta, merenkulkijain henkilöllisyyden hakemisessa tarvittavista liitteistä, passin lähettämisestä viranomaisen toimesta erityistilanteissa sekä yksityisestä palveluntuottajasta passin laadun ja oikeasisältöisyyden tarkastajana sekä passin toimittajana. Passiasetusta on muutettu viimeksi valtioneuvoston asetuksella passeista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 ja 2 :n muuttamisesta (362/2015), joka tuli voimaan 15 päivänä huhtikuuta 2015. Passiasetuksen muutoksella asetukseen lisättiin säännökset koskien nimikirjoituksen merkitsemistä erityistilanteissa ja alaikäisen passihakemuksen liitteeksi tarvittavaa huoltajan suostumusta. Passiasetuksen muutokset toteutettiin passilain uudistamisen yhteydessä, jonka myötä passihakemuksen laittaminen sähköisesti vireille tuli mahdolliseksi ja niin sanottu kevennetty sähköinen hakemusmenettely otettiin käyttöön. Muutosten johdosta henkilökohtaisesta käynnistä poliisin luona luovuttiin säädettyjen edellytysten vallitessa. Uudet säännökset sähköisestä hakemusmenettelystä vaikuttivat monelta osin myös passimenettelyä koskeviin tarkentaviin asetustasoisiin säännöksiin, jonka vuoksi passiasetuksen säännöksiä oli tarpeen päivittää. Valtioneuvoston asetuksessa poliisin myöntämistä henkilöllisyyttä osoittavista asiakirjoista (707/2006) säädetään poliisin myöntämistä henkilöllisyyttä osoittavista asiakirjoista, jotka hyväksytään tunnistamisasiakirjana henkilökorttia ja passia haettaessa. Asetuksen 1 :n mukaan tällaisia asiakirjoja ovat henkilökorttilain (829/1999) 1 :n 1 ja 3 momentin mukainen henkilökortti ja passilain 3 :n mukainen passi. Henkilökorttimenettelyä koskevat säännökset Menettely haettaessa henkilökorttia vastaa pitkälti passimenettelyä sekä lainsäädännön että käytännön tasolla. Vuonna 2016 toteutetulla henkilökorttilain uudistuksella yhdenmukaistettiin henkilökorttilaki mahdollisimman pitkälti passilain kanssa. Henkilökorttilain uudistuksessa vanha henkilökorttilaki kumottiin ja annettiin uusi henkilökorttilaki (663/2016), joka tulee pääosin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Uudistuksella lakiin lisättiin säännökset henkilökorttihakemuksen sähköisestä vireillepanosta, kevennetystä sähköisestä hakemusmenettelystä ja valmiiden korttien suoratoimituksesta. Muutokset vastasivat passilakiin jo aiemmin sisällytettyjä säännöksiä. Uudessa henkilökorttilaissa myös ulkomaalaisen henkilökorttia koskevia säännöksiä tarkennettiin. Henkilökorttilaki sisältää useita asetuksenantovaltuuksia, jotka vastaavat pitkälti passilain vastaavia valtuutussäännöksiä. Henkilökorttilain 4 :n 4 momentissa säädetään, että nimikirjoituksen merkitsemisestä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Lain 11 :n 5 momentissa säädetään puolestaan valtuutuksesta antaa asetuksella tarkempia säännöksiä henkilöllisyyttä osoittavista asiakirjoista sekä
2 menettelystä hakijaa tunnistettaessa ja henkilöllisyyttä todennettaessa. Henkilökorttilain 12 :n 5 momentissa säädetään asetuksenantovaltuutuksesta hakemukseen vaadittavien liitteiden osalta sekä huoltajan suostumuksen antamista koskien. Lain 21 :n 4 momentissa säädetään valtuutuksesta antaa valtioneuvoston asetuksella tarkempia säännöksiä henkilökortin toimittamisessa ja luovuttamisessa noudatettavasta menettelystä. Lain 22 :ssä säädetään puolestaan henkilökortin laadun ja oikeasisältöisyyden tarkastamista sekä henkilökortin toimittamista koskevasta tehtävästä. Kyseisen pykälän 5 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä palvelua tuotettaessa noudatettavasta menettelystä ja sen vaatimuksista. Edellä mainittujen asetuksenantovaltuutuksien sisältämistä kokonaisuuksista ei ole tällä hetkellä annettu asetustasoisia tarkentavia säännöksiä, lukuun ottamatta valtioneuvoston asetusta poliisin myöntämistä henkilöllisyyttä osoittavista asiakirjoista. Koska henkilökorttimenettely vastaa pitkälti passimenettelyä sekä lainsäädännön että käytännön tasolla, on passi- ja henkilökorttimenettelyyn liittyvistä tarkentavista säännöksistä tarkoituksenmukaista säätää yhdessä valtioneuvoston asetuksessa. Tästä johtuen esitetään säädettäväksi yksi valtioneuvoston asetus, jossa säädetään sekä passeista että henkilökorteista. Suuri osa voimassa olevassa passiasetuksessa olevista säännöksistä soveltuu sellaisenaan myös henkilökorttimenettelyyn. Kyseisten passiasetuksen säännösten muuttaminen koskemaan myös henkilökorttimenettelyä voidaan toteuttaa näin ollen teknisluonteisella henkilökorttisanan lisäyksellä säännöksiin. Jotta passeja ja henkilökortteja koskeva asetustasoinen sääntely saataisiin keskitettyä mahdollisimman pitkälti samaan asetukseen, esitetään tässä yhteydessä myös poliisin myöntämistä henkilöllisyyttä osoittavista asiakirjoista annetun valtioneuvoston asetuksen kumoamista ja kyseisen asetuksen sisällön siirtämistä uuteen asetukseen passeista ja henkilökorteista. 2 Yksityiskohtaiset perustelut 1. Henkilöllisyyttä osoittavat asiakirjat passi- ja henkilökorttimenettelyssä Asiakirjoista, jotka hyväksytään henkilöllisyyttä osoittavina asiakirjoina haettaessa passia tai henkilökorttia, säädetään valtioneuvoston asetuksessa poliisin myöntämistä henkilöllisyyttä osoittavista asiakirjoista. Kyseisen asetuksen 1 :n mukaan poliisin myöntämiä henkilöllisyyttä osoittavia asiakirjoja, jotka hyväksytään tunnistamisasiakirjana henkilökorttia ja passia haettaessa, ovat henkilökorttilain (829/1999) 1 :n 1 ja 3 momentissa tarkoitettu voimassa oleva henkilökortti ja passilain (671/2006) 3 :ssä tarkoitettu voimassa oleva passi. Kyseinen asetus sisältää ainoastaan edellä mainitun 1 :n mukaisen säännöksen ja 2 :n mukaisen voimaantulosäännöksen. Mainittu asetus ehdotetaan kumottavaksi ja asetuksen 1 :n sisältö ehdotetaan siirrettäväksi uuden passi- ja henkilökorttiasetuksen 1 :ään. Säännös koskee nimenomaan passi- ja henkilökorttimenettelyä, johon liittyvistä tarkentavista asetustasoisista säännöksistä on tarkoitus säätää kootusti uudessa sekä passeja että henkilökortteja koskevassa valtioneuvoston asetuksessa. Tällä muutoksella selkeytettäisiin passi- ja henkilökorttimenettelyssä hyväksyttäviä henkilöllisyyttä osoittavia asiakirjoja koskevan säännöksen merkitystä. Säännöksen lisääminen nimenomaan passeja ja henkilökortteja koskevaan asetukseen toisi selkeästi esille, että säännös on tarkoitettu koskemaan ainoastaan passi- ja henkilökorttimenettelyssä hyväksyttäviä asiakirjoja. Voimassa olevan asetuksen merkitys on toisinaan tulkittu virheellisesti siten, että säännöksen tarkoituksena olisi nimetä Suomessa yleisesti henkilöllisyyden osoittavat asiakirjat, vaikka asetuksen soveltamisala on rajattu sanamuodoltaan vain passi- ja henkilökorttimenettelyyn. Mainitulla muutoksella toteutettaisiin myös pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman tavoitetta sujuvoittaa sääntelyä yhdistämällä passi- ja henkilökorttimenettelyä koskevat asetustasoiset säännökset samaan asetukseen. Voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 1 :n sanamuoto ei kuitenkaan vastaa kaikilta osin voimassa olevaa passi- ja henkilökorttilain sääntelyä, joten pykälän sanamuotoon tulee tehdä eräitä täsmennyksiä. Voimassa olevan asetuksen 1 :n mukaan henkilöllisyyden osoittavina tunnistamisasiakirjoina toimivat henkilökorttilain (829/1999) 1 :n 1 ja 3 momentin mukainen henkilökortti ja passilain 3 :n mukainen passi. Asiakirjojen myöntäjä Poliisin myöntämistä henkilöllisyyttä osoittavista asiakirjoista annetun asetuksen 1 :n sanamuoto koskee ainoastaan poliisin myöntämiä asiakirjoja. Passilaissa ja henkilökorttilaissa säädetään kuitenkin myös Suomen edustustojen toimivallasta myöntää ulkomailla oleskelevalle Suomen kansalaiselle passi ja henkilökortti. Passilain 6 :n mukaan ulkomailla oleskeleva Suomen kansalainen voi hakea passia Suomen suurlähetystöltä tai lähetetyn virkamiehen johtamalta konsulaatilta taikka sellaiselta muulta Suomen edustustolta, jossa
3 palvelevan nimetyn Suomen kansalaisen ulkoasianministeriö on oikeuttanut myöntämään passeja. Henkilökorttilain 18 :n mukaan ulkomailla oleskelevalle Suomen kansalaiselle henkilökortin myöntää Suomen edustusto. Voimassa olevan poliisin myöntämistä henkilöllisyyttä osoittavista asiakirjoista annetun valtioneuvoston asetuksen sanamuoto ei vastaa näin ollen voimassa olevaa lainsäädäntöä. Tästä johtuen 1 :ssä ei mainittaisi erikseen asiakirjojen myöntäjää. Hyväksyttävät passityypit Passilain 3 :n mukaan matkustusoikeuden osoittamiseksi Suomen kansalaiselle myönnetään hakemuksesta passi, jollei laista muuta johdu. Voimassa olevan säännöksen sanamuoto rajaa pois säännöksen soveltamisalasta passilain 3 a :n mukaisen väliaikaisen passin, 3 b :n mukaisen hätäpassin, 3 c :n mukaisen tilapäisen passin, 4 :n mukaisen diplomaatti- ja virkapassin sekä 4 a :n mukaisen merimiespassin. Käytännössä edellä mainitut passilain 3 a 3 c :ssä mainitut passityypit on nykymenettelyssä hyväksytty henkilöllisyyden osoittaviksi asiakirjoiksi, sillä niiden on katsottu sisältyvän passilain 3 :n mukaiseen passin yleismääritelmään. Ainoastaan passilain 4 :n mukaisen virka- ja diplomaattipassin ja 4 a :n mukaisen merimiespassin ei voida katsoa sisältyvän 3 :n mukaiseen passia koskevaan yleissäännökseen. Passilain 3 a-3 c :ssä tarkoitetut passityypit oikeuttavat matkustamiseen ja viranomainen myöntää ne. Näin ollen kyseiset passityypit ovat ominaisuuksiltaan rinnastettavissa passilain 3 :n mukaiseen passiin. Passilain 4 :n mukaista diplomaatti- ja virkamiespassia haetaan ulkoasianministeriöltä ja passityypit oikeuttavat matkustamiseen. Näin ollen diplomaatti- ja virkapassin sulkeminen pois säännöksen soveltamisalasta ei ole perusteltua. Passilain 4 a :n mukainen merimiespassi poikkeaa kuitenkin tarkoitukseltaan muista passilain mukaisista passityypeistä, sillä se ei oikeuta matkustamiseen. Näin ollen sen jättäminen pois säännöksen soveltamisalasta on perusteltua. Lainsäädännön selkeyttämiseksi ja sääntelyn muuttamiseksi vastaamaan passilain ja henkilökorttilain muutoksia passilain 3 :n mukaisen passin lisäksi passilain 3 a-3 c :ssä ja 4 :ssä tarkoitetut passityypit mainittaisiin kaikki passi- ja henkilökorttiasetuksen 1 :ssä. Hyväksyttävät henkilökorttityypit Asetuksen 1 :n mukaan myös henkilökorttilain 1 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu henkilökortti hyväksyttäisiin tunnistamisasiakirjana passi- ja henkilökorttimenettelyssä. Henkilökorttilain 1 :n 1 momentin mukaan henkilökorttilaissa säädetään Suomen kansalaiselle ja Suomessa oleskelevalle ulkomaalaiselle henkilöllisyyden osoitukseksi myönnettävästä henkilökortista. Saman pykälän 2 momentin mukaan mitä henkilökorttilaissa säädetään henkilökortista, koskee myös Suomessa oleskelevalle ulkomaalaiselle henkilölle myönnettävää henkilökorttia (ulkomaalaisen henkilökortti), alaikäiselle henkilölle myönnettävää henkilökorttia (alaikäisen henkilökortti) ja väliaikaista henkilökorttia. Voimassaolevan poliisin myöntämistä henkilöllisyyttä osoittavista asiakirjoista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan henkilöllisyyttä osoittavia henkilökorttityyppejä ovat henkilökorttilain (829/1999) 1 :n 1 ja 3 momentissa tarkoitettu voimassaoleva henkilökortti. Mainitun lain 1 :n 1 momentissa säädetään yleisesti Suomen kansalaiselle ja Suomessa vakinaisesti asuvalle ulkomaalaiselle annettavasta henkilökortista. Pykälän 3 momentissa säädetään puolestaan alaikäiselle huoltajan suostumuksella ja ilman huoltajan suostumusta annettavasta henkilökortista. Mainituissa momenteissa ei säädetä väliaikaisesta henkilökortista, vaan siitä on säädetty erikseen saman pykälän 4 momentissa. Näin ollen väliaikainen henkilökortti ei ole sisältynyt voimassaolevan asetuksen soveltamisalaan. Väliaikainen henkilökortti ehdotetaan kuitenkin lisättäväksi uuteen asetukseen, sillä väliaikainen henkilökortti osoittaa haltijansa henkilöllisyyden samalla tavoin kuin tavallinenkin henkilökortti. Tunnistettaessa väliaikaisen henkilökortin hakijaa tehdään tunnistaminen täysin samalla tavoin kuin jos hän olisi hakemassa passia tai tavallista henkilökorttia. Näin ollen henkilökortit, jotka hyväksytään osoittamaan henkilöllisyys haettaessa passia tai henkilökorttia, olisivat Suomen kansalaiselle ja Suomessa oleskelevalle ulkomaalaiselle henkilöllisyyden osoitukseksi myönnettävä henkilökortti, huoltajan suostumuksella ja ilman huoltajan suostumusta myönnettävä alaikäisen henkilökortti sekä väliaikainen henkilökortti. Muukalaispassi ja pakolaisen matkustusasiakirja Ulkomaalaislain (301/2004) 8 luvussa säädetään ulkomaalaisille Suomessa myönnettävistä matkustusasiakirjoista. Mainitun luvun 134 :ssä säädetään muukalaispassista, jonka mukaan muukalaispassi voidaan myöntää Suomessa olevalle ulkomaalaiselle, jos hän ei voi saada passia kotimaansa viranomaiselta taikka jos hän
4 on kansalaisuudeton tai jos muukalaispassin myöntämiseen on muu erityinen syy. Pykälän 2 momentin mukaan ulkomaalaiselle, joka on saanut oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella, myönnetään muukalaispassi. Pykälän 3 momentin mukaan ulkomaalaiselle, joka on saanut oleskeluluvan tilapäisen suojelun perusteella, myönnetään muukalaispassi, jos hänellä ei ole voimassa olevaa matkustusasiakirjaa. Ulkomaalaislain 135 :ssä säädetään pakolaisen matkustusasiakirjasta. Pykälän mukaan pakolaisen matkustusasiakirja myönnetään ulkomaalaiselle, joka on saanut 106 :ssä tarkoitetun pakolaisaseman ja jonka pakolaisasemaa ei ole lakkautettu tai peruutettu. Saman lain 136 :n 5 momentin mukaan jos ulkomaalaisen henkilöllisyyttä ei ole pystytty varmistamaan, siitä tehdään merkintä muukalaispassiin tai pakolaisen matkustusasiakirjaan. Muukalaispassi ja pakolaisen matkustusasiakirja eivät sisälly poliisin myöntämistä henkilöllisyyttä osoittavista asiakirjoista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n soveltamisalaan. Mainittu pykälä rajaa passi- ja henkilökorttimenettelyssä hyväksyttävät henkilöllisyyttä osoittavat asiakirjat ainoastaan poliisin myöntämään passiin ja henkilökorttiin. Passin ja henkilökortin voi kuitenkin myöntää myös ulkomaan edustusto ja tällainen passi ja henkilökortti hyväksytään vastaavasti henkilöllisyyden osoittavaksi asiakirjaksi passia ja henkilökorttia haettaessa. Muukalaispassin ja pakolaisen matkustusasiakirjan on aina vuoteen 2016 myöntänyt ensimmäisen asiakirjan osalta Maahanmuuttovirasto ja sen jälkeen myöntävänä viranomaisena on toiminut poliisi, ellei Maahanmuuttovirasto ole pidättänyt ratkaisuvaltaa itsellään. Ulkomaalaislakia muutettiin kyseisen toimivallan osalta lailla ulkomaalaislain ja siihen eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (501/2016), joka tulee pääosin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Lailla muutettiin ulkomaalaislain 139 :ää, jossa säädetään toimivallasta muukalaispassin ja pakolaisen matkustusasiakirjan myöntämiseksi ja peruuttamiseksi. Pykälästä poistettiin sen 3 momentti, jonka mukaan poliisilaitos päättää uuden muukalaispassin ja pakolaisen matkustusasiakirjan myöntämisestä silloin, kun hakijalla on esittää voimassa oleva muukalaispassi tai pakolaisen matkustusasiakirja. Lainmuutoksen jälkeen toimivalta asiakirjojen myöntämiseen on näin ollen Maahanmuuttovirastolla ja joissakin tilanteissa Suomen edustustolla, kuten mainitun pykälän 1 ja 2 momentissa säädetään. Käytännössä Poliisihallitus on katsonut, että passi- ja henkilökorttimenettelyssä pakolaisen matkustusasiakirja sekä muukalaispassi eivät yksinään riitä osoittamaan henkilöllisyyttä vaan asiakirjat ovat niin sanottuja muita asiakirjoja. Sen lisäksi, että hakijalla on esittää pakolaisen matkustusasiakirja tai muukalaispassi passitai henkilökorttimenettelyssä, tehdään hakijalle rekisterikyselyjä ja haastattelu tarvittavassa laajuudessa henkilöllisyyden osoittamiseksi. Molemmat mainitut asiakirjat oikeuttavat matkustamiseen ja ne myönnetään viranomaisen toimesta kuten edellä läpikäydyt passityypit. Näin ollen asiakirjat ovat rinnastettavissa tarkoitukseltaan ja ominaisuuksiltaan passilain 3 :n, 3 a 3 c :n ja 4 :n mukaisiin Suomen kansalaisille myönnettäviin passeihin. Tätä rinnastusta tukee myös passilain 4 :n mukaisen diplomaatti- ja virkapassin ottaminen mukaan säännöksen soveltamisalaan, sillä mainittujen asiakirjojen myöntäjänä toimii ulkoasianministeriö ja näin ollen ei ole enää perusteltua rajata muukalaispassia ja pakolaisen matkustusasiakirjaa pois säännöksen soveltamisalasta sillä perusteella, että asiakirjat myöntää muu viranomainen kuin poliisi. Jos muukalaispassi tai pakolaisen matkustusasiakirja kuitenkin sisältää merkinnän varmistamattomasta henkilöllisyydestä, sitä ei luonnollisestikaan katsottaisi henkilöllisyyttä osoittavaksi asiakirjaksi, sillä tällaisessa tilanteessa asiakirjaa myöntävä viranomainen ei ole voinut varmistua hakijan henkilöllisyydestä. 2. Nimikirjoituksen merkitseminen erityistilanteissa Passilain 5 :n mukaan passissa on passinhaltijan nimikirjoitus. Voimassaolevan passiasetuksen 1 :n mukaan, jos hakija on kirjoitustaidoton tai vamman, sairauden tai muun vastaavan syyn takia kykenemätön antamaan nimikirjoitusnäytettä, passiin merkitään viiva korvaamaan nimikirjoitus. Aiemmin passiasetuksen 1 :ssä säädettiin yksityiskohtaisemmin nimikirjoitusnäytteen antamisesta passihakemusta jätettäessä. Johtuen siirtymisestä sähköiseen hakemusmenettelyyn kyseisille säännöksille ei kuitenkaan ollut enää tarvetta ja passiasetuksen 1 :ää muutettiin vuonna 2015 valtioneuvoston asetuksella passeista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 ja 2 :n muuttamisesta (362/2015). Muutoksella 1 :stä poistettiin säännökset koskien nimikirjoitusnäytteen antamista. Nimikirjoitusnäyte annetaan pääsääntöisesti sähköisellä nimikirjoitusalustalla hakijan asioidessa henkilökohtaisesti viranomaisen luona. Uutta passia koskevassa kokonaan sähköisessä hakemusmenettelyssä käytetään puolestaan hakijan suostumuksella henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain (761/2003) 3 :ssä tarkoitettuun hallintoasian tietojärjestelmään aiemmin talletettua nimikirjoitusnäytettä.
5 Henkilökorttilain syksyllä 2016 voimaan tulleella uudistuksella myös henkilökorttien hakemusmenettelyssä siirryttiin sähköiseen hakemusmenettelyyn. Näin ollen nimikirjoitusnäytteen antamisesta henkilökorttimenettelyssä ei myöskään ole tarvetta säätää erikseen. Asetuksen 2 :ssä ehdotetaan säädettäväksi nimikirjoituksen merkitsemisestä ainoastaan erityistilanteissa passi- ja henkilökorttimenettelyssä. Nimikirjoitus korvattaisiin merkitsemällä passiin viiva, jos hakija on kirjoitustaidoton taikka vamman, sairauden tai muun vastaavan syyn takia kykenemätön antamaan nimikirjoitusnäytettä. Esimerkiksi nuoret lapset eivät vielä osaa kirjoittaa nimeään. Nimikirjoitusnäytteen antamisen ikärajaa ei ole mahdollista säätää, koska kirjoitustaito voi vaihdella hyvinkin paljon. Käytännössä alle viisivuotiailta ei ole otettu näytettä. Tätä vanhemmilla lapsilla harkinta nimikirjoitusnäytteen pyytämisestä on tehty tapauskohtaisesti. Myös henkilön sairaus tai fyysinen vamma voi olla esteenä sille, että hän ei pysty antamaan nimikirjoitustaan passia varten. Tämän vuoksi asetuksella on tarpeen säätää siitä, miten nimikirjoitus tällaisissa tilanteissa passiin merkitään. Säännös vastaa sisällöltään voimassaolevan passiasetuksen 1 :ää passeja koskevalta osalta. Nyt pykälässä mainittu menettely laajentuisi koskemaan myös henkilökortteja. 3 Hakemuksen liitteet Pykälän 1 momentissa säädettäisiin passi- ja henkilökorttihakemuksen mukana toimitettavista liitteistä, joita ovat huoltajan suostumus, kasvokuva, perustelut väliaikaisen henkilökortin ja passin sekä passilain 18 :n mukaisen passin myöntämiselle sekä selvitys siitä, että hakija on suorittanut asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen tai näistä on vapautus. Sekä passi- että henkilökorttilaissa säädetään yleisellä tasolla hakemuksen liitteeksi tarvittavasta huoltajan suostumuksesta. Passilain 7 :n mukaan alaikäisen passihakemukseen tulee liittää hänen huoltajiensa suostumus. Huoltaja voi antaa suostumuksensa passin kelpoisuusalueen tai voimassaoloajan osalta rajoitettuna. Pykälän 2 momentin mukaan, jos alaikäinen on otettu huostaan, antaa 1 momentissa tarkoitetun suostumuksen sosiaalihuoltolain (710/1982) 6 :n 1 momentissa tarkoitettu toimielin. Henkilökorttilain 12 :ssä säädetään henkilökorttihakemuksen liitteistä. Pykälän 2 momentissa säädetään passilain 7 :n säännöstä vastaavasti alaikäisen henkilökorttihakemukseen liitettävästä huoltajien suostumuksesta. Pykälän mukaan alaikäisen hakijan henkilökorttihakemukseen on liitettävä hänen huoltajiensa suostumus. Jos alaikäinen on otettu Suomessa sosiaalilautakunnan huostaan, hakemukseen on liitettävä sosiaalihuoltolain (710/1982) 6 :n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen suostumus. Jos alaikäiselle ulkomaalaiselle hakijalle on määrätty kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 39 :ssä tarkoitettu edustaja, hakemukseen on liitettävä tämän suostumus. Haettaessa alaikäisen henkilökorttia hakemukseen ei tarvitse liittää tässä edellä mainittua suostumusta. Pykälän 1 momentin mukaan alaikäisen passi- ja henkilökorttihakemukseen olisi liitettävä kirjallinen ja yksilöity suostumus niiltä huoltajilta, jotka eivät ole henkilökohtaisesti läsnä passi- tai henkilökorttihakemusta jätettäessä tai jotka eivät ole panneet passihakemusta sähköisesti vireille alaikäisen puolesta. Momentti vastaisi passimenettelyn osalta voimassaolevan passiasetuksen 2 :ää. Henkilökorttimenettelyn osalta kyseessä olisi uusi asetustasoinen säännös koskien vanhempien suostumusta. Huoltajan suostumuksen tulee olla yksilöity ja kirjallinen, jotta suostumuksen oikeellisuudesta ja sisällöstä voidaan varmistua passia ja henkilökorttia haettaessa ja tarvittaessa jälkikäteen. Kirjallisen muodon vaatimuksen täyttää myös sähköisesti toimitettu tai sähköisessä asiointijärjestelmässä annettu suostumus sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain (13/2003) 9 :n mukaisesti. Puhelimitse annettu suostumus ei olisi riittävä. Henkilökohtaisesti alaikäisen hakijan kanssa viranomaisen luona asioidessaan huoltaja voisi antaa suostumuksensa allekirjoittamalla huoltajan suostumusta koskevan kohdan virkailijan tulostamasta hakemuslomakkeesta ja osoittamalla henkilöllisyytensä. Sähköisen asioinnin käyttöönoton myötä huoltajan suostumus voidaan käytännössä antaa usealla eri tavalla. Huoltaja voi jättää alaikäisen hakijan puolesta passi- ja henkilökorttihakemuksen siihen saakka, kunnes hakija on 18-vuotias. Jos huoltaja laittaa hakemuksen sähköisesti vireille alaikäisen huollettavansa puolesta, erillistä suostumusta ei asiointijärjestelmässä ole tarpeen antaa, vaan vahvalla sähköisellä tunnistamisvälineellä tapahtuva vireillepano katsotaan suostumuksen ilmaisemiseksi. Huoltaja voi tällöinkin rajoittaa suostumustaan kelpoisuusalueen tai voimassaoloajan osalta. Sähköisesti asioitaessa toiselle huoltajalle lähetetään sähköpostitse pyyntö suostumuksen toimittamiseksi. Toinen huoltaja voi antaa suostumuksensa esi-
6 merkiksi sähköisessä asiointijärjestelmässä vahvalla sähköisellä tunnistamisvälineellä tunnistautuen tai toimittaa suostumuksensa poliisilaitokselle kirjallisesti. Pykälän 2 momentin mukaan passi- ja henkilökorttihakemukseen liitettävä kasvokuva tulisi toimittaa hakemuksen liitteenä. Kasvokuva tulisi toimittaa sähköisen järjestelmän kautta, mikäli hakemus on laitettu vireille sähköisesti. Passimenettelyssä käyttöön otetun sähköisen hakemusmenettelyn käyttöön ottamisen jälkeen passihakemuksen liitteeksi toimitettava kasvokuva on ollut mahdollista toimittaa sähköisesti. Passiasetuksessa ei ole kuitenkaan ollut tästä erillistä säännöstä. Henkilökorttimenettelyssä sähköisen menettelyn käyttöön ottaminen mahdollistaa saman sähköistä järjestelmää hyödyntävän menettelyn. Kasvokuvan voisi edelleen toimittaa myös asioimalla poliisilaitoksessa, mutta sähköisessä menettelyssä vireille pantuun hakemukseen kasvokuvan voisi toimittaa ainoastaan sähköisesti. Pykälän 3 momentin mukaan hakemuksen liitteenä tulisi toimittaa kirjalliset perustelut väliaikaisen henkilökortin ja passin sekä passilain 18 :n mukaisen passin myöntämiselle. Passilain 3 a :n mukaan passi voidaan erityisestä syystä myöntää väliaikaisena jos keskitetysti valmistetun passin myöntäminen nopeutetussakaan aikataulussa ei ole mahdollista. Pykälän 2 momentissa säädetään, että hakijan on esitettävä luotettava selvitys syystä, joka edellyttää väliaikaisen passin myöntämistä, sekä selvitys siitä, kuinka pitkäksi ajaksi hän tarvitsee passin. Henkilökorttilain 15 :n mukaan henkilökortti voidaan erityisestä syystä myöntää väliaikaisena, jos henkilökorttilaissa säädetyt henkilökortin myöntämisen edellytykset täyttyvät, mutta keskitetysti valmistetun henkilökortin myöntäminen nopeutetussakaan aikataulussa ei ole mahdollista. Henkilökorttilain 12 :n 4 momentin mukaan väliaikaista henkilökorttia haettaessa hakijan on esitettävä luotettava selvitys syystä, joka edellyttää väliaikaisen henkilökortin myöntämistä, sekä selvitys siitä, kuinka pitkäksi ajaksi hän tarvitsee henkilökortin. Pykälän 4 momentissa ehdotetaan säädettäväksi liitteistä, joita asevelvollisen tulee toimittaa hakemuksen mukana. Mainitun momentin mukaan asevelvollisen olisi liitettävä passi- ja henkilökorttihakemukseen selvitys siitä, että hän on suorittanut asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen tai näistä on vapautus. Selvitys tulisi toimittaa poliisiasemalle tai lähettää se sähköisenä jäljennöksenä. 4. Merimiespassin hakemisessa tarvittavat liitteet Pykälässä säädettäisiin merenkulkijain henkilöllisyystodistuksen, eli merimiespassin hakemisessa tarvittavista liitteistä. Pykälän mukaan haettaessa merenkulkijain kansallisia henkilöllisyystodistuksia koskevassa yleissopimuksessa (SopS 64/1970) tarkoitettua merenkulkijain henkilöllisyystodistusta hakemukseen olisi liitettävä todistus siitä, että hakija työskentelee merenkulkijana aluksessa, jota vakituisesti käytetään merenkulkuun, tai siitä, että hakijalla on laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain (1687/2009) ja sen nojalla annettujen säännösten mukainen pätevyyskirja tai lisäpätevyystodistus ja että hän on työnhakijana merenkulkijaksi. Pykälä vastaa sisällöltään voimassa olevan passiasetuksen 3 :ää. 5. Passin ja henkilökortin luovuttaminen hakijalle tai hänen valtuuttamalleen henkilölle Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että passi ja henkilökortti luovutettaisiin hakijalle tai hänen valtuuttamalleen henkilölle. Pykälän 2 momentin mukaan henkilö, jolle passi tai henkilökortti luovutetaan, olisi tunnistettava luotettavalla tavalla. Pykälä vastaisi voimassa olevan passiasetuksen 5 :ää passeja koskevalta osalta. Nyt pykälän mukainen menettely laajentuisi koskemaan myös henkilökortteja. 6. Passin- ja henkilökortin lähettäminen viranomaisen toimesta erityistilanteissa Pykälässä säädettäisiin passin- ja henkilökortin toimittamisesta vastaanottajalle poikkeuksellisesti lähettämällä asiakirjat pykälän tarkoittamissa erityistilanteissa. Pykälän 1 momentin mukaan viranomainen tai kunniakonsuli voisi passilain 19 :n 2 momentissa ja henkilökorttilain 21 :n 2 momentin mukaisissa tilanteissa luovuttaa passin tai henkilökortin lähettämällä sen kirjattuna kirjeenä tai vastaavana seurattavana lähetyksenä.
7 Passilain 19 :ssä säädetään passin toimittamisesta ja luovuttamisesta. Pykälän 1 momentin mukaan passi toimitetaan hakijalle kirjattuna kirjeenä tai vastaavana seurattavana lähetyksenä. Lähtökohtaisesti passi toimitetaan siis suoraan valmistajalta hakijalle kirjattuna kirjeenä tai vastaavana seurattavana lähetyksenä. Saman pykälän 2 momentin mukaan tilanteessa, jossa asiakirjaturvallisuuteen liittyvän tai muun erityisen syyn vuoksi passia ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista toimittaa 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, passin myöntävä viranomainen luovuttaa passin. Tällainen tilanne on käsillä esimerkiksi kun asiakirjan toimittamisessa hyödynnetty palveluverkosto, eli Suomen sisällä käytännössä R-kioskiverkosto, jota hyödynnetään asiakirjojen toimittamisessa valmistajalta hakijalle, ei ulotu tietylle alueelle. Samoin ulkomailla kaikissa maissa ei asiakirjan toimittamisessa valmistajalta hakijalle ole käytettävissä luotettavaa palveluverkostoa tai valmistettavien asiakirjojen vähäisen määrän vuoksi kyseisen palveluverkoston luominen ei ole kannattavaa. Tällaisissa tilanteissa asiakirjan toimittaminen jää viranomaisen vastuulle. Passilain sanamuodon mukaan lähtökohtana tällaisessa tilanteessa on passin toimittaminen vastaanottajalle luovuttamalla asiakirja henkilökohtaisesti vastaanottajalle. Käytännössä on kuitenkin pidetty tarpeellisena, että tällaisessa 2 momentin tarkoittamassa tilanteessa viranomaisella tulisi olla mahdollisuus toimittaa passi ja henkilökortti myös lähettämällä se suoraan vastaanottajalle sen sijaan, että se luovutettaisiin aina henkilökohtaisesti vastaanottajalle. Välimatka hakemaan valmistunutta asiakirjaa voi niin Suomessa kuin ulkomaillakin muodostua pitkäksi ja näin ollen on katsottu, että hakijan velvoittaminen hakemaan asiakirjaa viranomaiselta voisi muodostua kohtuuttomaksi. Tästä syystä passi- ja henkilökorttiasetukseen ehdotetaan sisällytettäväksi edellä mainittu säännös, jonka perusteella viranomaisella on mahdollisuus toimittaa asiakirjat myös lähettämälle ne postitse. Toimitustapana olisi kirjattu kirje tai muu seurattava lähetys, kuten valmistajan toimittaessa asiakirjan suoraan hakijalle. Pykälä vastaisi sisällöltään voimassa olevan passiasetuksen 4 :ää passien osalta. Nyt kyseinen menettely laajentuisi koskemaan myös henkilökorttien toimittamista kyseisissä erityistilanteissa. 7. Yksityinen palveluntuottaja passin ja henkilökortin laadun ja oikeasisältöisyyden tarkastajana sekä toimittajana Pykälässä säädettäisiin tarkemmista säännöksistä koskien menettelyä, jossa yksityinen palveluntuottaja tarkastaa passin ja henkilökortin laadun ja oikeasisältöisyyden. Lisäksi pykälässä säädettäisiin tarkemmin menettelystä, kun yksityinen palveluntuottaja luovuttaa passin tai henkilökortin. Pykälän 1 momentin mukaan passilain 35 :n 1 momentissa ja henkilökorttilain 22 :n 1 momentissa tarkoitetun yksityisen palveluntuottajan olisi tarkastettava Poliisihallituksen kanssa tehtävässä sopimuksessa tarkemmin määritellyllä tavalla jokaisen yksittäisen passin ja henkilökortin ja niiden teknisten osien laatu sekä niiden sisältämien tietojen oikeellisuus ja vastaavuus passi- tai henkilökorttihakemuksen kanssa. Pykälän 2 momentin mukaan passi ja henkilökortti toimitettaisiin hakijalle lähettämällä se kirjattuna kirjeenä tai vastaavana seurattavana lähetyksenä ja luovutettaisiin hakijalle tai hänen valtuuttamalleen henkilölle suljettuna lähetyksenä. Passi- ja henkilökorttilähetystä luovutettaessa olisi varmistuttava, että lähetys luovutetaan oikealle vastaanottajalle. Pykälä vastaa sisällöltään voimassa olevaa passiasetuksen 6 :ää passeja koskevalta osalta. Nyt pykälässä mainitut menettelyt laajentuisivat koskemaan myös henkilökortteja. 8. Voimaantulo Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. 3 Asian valmistelu Asetus on valmisteltu sisäministeriön poliisiosastolla yhteistyössä Poliisihallituksen kanssa. Asetusehdotus on tarkastettu oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä. 4 Toimivaltasäännökset Passilaki (671/2006) 5 2 momentti, 6 5 momentti, 19 4 momentti, 35 6 momentti ja 38 1 ja 2 momentti
Henkilökorttilaki (663/2016) 4 4 momentti, 11 5 momentti, 12 5 momentti, 21 4 momentti ja 22 5 momentti. 8