ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi.

Samankaltaiset tiedostot
LUENTO 3 LÄMPÖ, LÄMMITYS, LÄMMÖN- ERISTÄMINEN, U-ARVON LASKENTA

ARK-A3000 Rakennetekniikka: Käytettävien yhtälöiden koonti

HIRSITALON LISÄERISTYKSEN TUTKIMUS

Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014

Ennakoiva Laadunohjaus 2016 Kosteudenhallinta. Vaasa Tapani Hahtokari

Rakennusfysiikka. Sander Toomla Tohtorikoulutettava

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta

Rakennusten lämmöneristys Määräykset 2010

RAKENTEIDEN LÄMMÖNERISTÄVYYDEN SUUNNITTELU

RAKENTEEN LÄMPÖTILAN MÄÄRITTÄMINEN

KOSTEUS. Visamäentie 35 B HML

Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo

Rak-C3004 Rakentamisen tekniikat. Rakennusfysiikka Sander Toomla

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.

Marko Ylitalo. Rakennetyyppien päivittäminen

Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn

Rakennuksen lämmöneristys

TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012

Uuden Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:

SISÄILMAN LAATU. Mika Korpi

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen lämmöneristyksestä

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow

Eemeli Seppä. OMAKOTITALON LISÄERISTÄMINEN rakenteiden kosteustekninen toiminta. Rakennustekniikan koulutusohjelma 2013

Käsinlaskentaesimerkkejä Betonirakenteiden korjaaminen ja rakennusfysiikka

Energiatehokkaiden puurakenteiden lämpö-, kosteusja tiiviystekninen toimivuus

KARTOITUSRAPORTTI. Rälssitie VANTAA 567/

KARTOITUSRAPORTTI. Asematie Vantaa 1710/

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

FRAME-PROJEKTIN ESITTELY

Viivamaisten lisäkonduktanssien laskentaopas

Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

4. LÄMPÖ JA LÄMMÖN SIIRTYMINEN

Selvitys Työ nro: (4) Tomi Nurmela rev.a Tuulensuojavillan ja julkisivumuurauksen välissä on 40 mm:n ilmarako.

UKOREX ULTRA ERISTÄMISEN UUSI AIKAKAUSI

PERUSTUSRATKAISUT. Leca sora. ryömintätilassa / korvaa esitteen 3-12 /

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

Rakenteiden Mekaniikka, Vol. 28. No 2, 1995, s

Tuulettuvien yläpohjien toiminta

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Perustiedot Lämpöhäviöiden tasaus Ominaislämpöhäviö, W/K [H joht. Suunnitteluarvo. Vertailu- arvo 0,24

Jouko Kokko ALAPOHJALIITYMÄN VIIVAMAINEN LISÄKONDUKTANSSI

VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet

Lämpö. Rakennusfysiikkaa rakennusinsinöörille. Rafnet-oppimateriaalin teoriaosan osio L (Lämpö) Copyright Rafnet-ryhmä LUONNOSVERSIO 27.9.

Teppo Siponkoski LISÄLÄMMÖNERISTYKSEN VAIKUTUS PIENTALON ULKOSEI- NIEN ENERGIANKULUTUKSEEN JA RAKENNUSFYSIKAALI- SEEN TOIMINTAAN

Pauli Poikkimäki. Liitosten viivamaiset lisäkonduktanssit

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa. Asuinrakennusten energiansäästön mahdollisuudet

Kerroksellisen rakenteen lämpö- ja kosteustarkastelu K-arvo Kosteuskäyrät Lämpökäyrä Lämpöhäviö

TUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT

Kingspan-ohjekortti nro. 109

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

, voidaan myös käyttää likimäärälauseketta

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

Kartoitusraportti. Kisatie 21 Ruusuvuoren koulu Vantaa 297/

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Nurmijärvi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Rakennusfysiikan käsikirja Rakennusten kylmäsillat

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö:

Lisälämmöneristämisen hyvät periaatteet

TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää

FYSIIKAN LABORAATIOTYÖ 4 LÄMMÖNJOHTAVUUDEN, LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOI- MEN JA LÄMMÖNSIIRTYMISKERTOIMEN MÄÄRITYS

Kosteusteknisesti turvallinen matalaenergia- ja passiivirakentaminen Pasi Käkelä 1), Janne Jormalainen 1)

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola

Kerroksellisen rakenteen lämpö- ja kosteustarkastelu K-arvo Kosteuskäyrät Lämpökäyrä Energian kulutus

Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Mirka Nylander TALOTEHTAAN TYYPPIRAKENTEIDEN KYLMÄSILTATARKAS- TELUT

Näytesivut. 4 Energiatehokkuuden parantaminen korjaushankkeissa. 4.1 Ulkoseinärakenteet

Helsinki Panu Veijalainen / Nokian Profiilit Oy

energian kulutuksen kasvua voidaan aidosti hidastaa? 1. Energiaan liittyvät käyttötottumukset tulee muuttaa

TARU PIPPURI VAIPPARAKENTEIDEN LÄPI JOHTUVA LÄMPÖENERGIA RA- KENTAMISVAIHEESSA. RAK-1020 Rakennustekniikan erikoistyö II

PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA

Yleistä VÄLIRAPORTTI 13 I

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Mäntsälä Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

ENSIRAPORTTI. Työ A Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus:

Betonielementtirakenteisen rakennuksen vaipan kylmäsiltatarkastelut

Matti Alasaarela HIRSISEINÄÄN VARASTOITUVAN HIILEN LASKENTA SKENAARIO SEINÄN LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN KOMPENSOIMISESTA HIILINIELUN AVULLA

LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA

2. Perustukset ja kellarit 1/3. Kuva 2: Maanvarainen perustus 2

Selvityksen yhteydessä suoritettiin lämpökuvaus, joka kohdistettiin kattolyhtyihin sekä työtila 20 seinämiin.

Työn nro. PL Forssa puh Päiväys. Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan

Kosteusturvalliset matalaenergia- ja. Jyri Nieminen VTT

SFS. Oulun Yliopisto. Ohessa käyttöönne sähköinen SFS-standardi. Electronic file of the SFS-standard

Rakenteellinen energiatehokkuus - kevennetty menettely asuinrakennuksille

Lisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista

LUENTO 5 KOSTEUS RAKENTEESSA, KOSTEUDEN SIIRTYMINEN JA RAKENTEET

Betonisandwich- elementit

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11.

SISÄILMAN LAATU. Mika Korpi Rakennusterveys- ja sisäilmastopalvelut

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt. Johdanto

KARTOITUSRAPORTTI. Seurantaraportti Valkoisenlähteentie Vantaa 86/

Transkriptio:

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat Hannu Hirsi.

SRakMK ja rakennusten energiatehokkuus :

Lämmöneristävyys laskelmat, lämmöneristyksen termit, kertausta : Lämmönjohtavuus (W/mK) Keskimääräinen lämmönjohtavuus 10 on laboratorioolosuhteissa saatu arvo Lämmönjohtavuuden suunnitteluarvo U ottaa huomioon rakenteessa olevat kylmäsillat ja todelliset kosteus- ym. olosuhteet Lämmönläpäisykerroin U (W/m 2 K) Käytetään myös merkintää k Puhutaan U-arvosta tai k-arvosta Lämmönvastus R T (m 2 K/W) vanha merkintä m Pintavastus R S (m 2 K/W) sisäpuolinen pintavastus R si ulkopuolinen pintavastus R se uhuomattava, että U = 1 / R T

Materiaalien lämmönjohtavuuksia u on lämmönjohtavuuden suunnitteluarvo. yksikkönä ( W/mK ). Lämmönjohtavuus lisääntyy voimakkaasti matriaalien huokoisuuden, niiden sisältämän ilman vähetessä. Myös rakennusaineen kostuminen vakuttaa nopeasti lämmönjohtavuuteen. Betonin lämmönjohtavuus on 50x suurempi kuin lämmöneristeillä. Puun lämmönjohtavuus on kymmenesosa betonin lämmönjohtavuudesta. Rakenteiden lämmöneristävyyttä ei voi suoraan arvioida lämmönjohtavuuden perusteella.

Ote RakMK C4 taulukosta : Normitetut lämmönjohtavuuden suunnitteluarvot saadaan SRakMK:sta. Lämmöneristevalmistajilta saa tuotekohtaisia arvoja : Esim Paroc FPS 8A Ilmoitettu lämmönjohtavuus, D =0,34 W/mK EN 13162

SRMK C4, pintavastukset ( m 2 K / W ) : Sisäpuolinen pintavastus R si : Vaakasuuntaan 0,13 Ylöspäin 0,10 Alaspäin 0,17 Ulkopuolinen pintavastus R se : Vaakasuuntaan 0,04 Ylöspäin 0,04 Alaspäin 0,04

Tuulettumattoman ilmakerroksen lämmönvastus : Ei heijastavalla pinnalla, > 0.8, Rg (m 2 K / W): Heijastavalla pinnalla, < 0.2, Rg (m 2 K / W) : Kuinka suuri on tuulettuvan ilmaraon lämmönvastus?

Lämmöneristyksen laskenta : 1. Lasketaan kerroksittain lämpövastukset : Jokaisen kerroksen vastus, R-arvo lasketaan erikseen. Rakennekerroksen R-arvo saadaan jakamalla rakenneosan paksuus materiaalin lämmönjohtavuudella l. 2. Saadut R-arvot lasketaan yhteen, jolloin saadaan arvo R T : Vain tuulettuvan tilan sisäpuoliset rakenteet otetaan huomioon 3. Rakenteen pinnassa oleva seisova ilmakerros toimii yhtenä rakenneosana : R T :hen tulee siis ottaa mukaan ulko- ja sisäpuolinen seisovan ilmakerroksen lämmönvastus eli R se + R si 4. U-arvo on yhteenlasketun R-arvon (R T ) käänteisluku. 5. U-arvoa verrataan viranomaisen antamaan maksimiarvoon.

Esimerkki lämmönjohtavuuksien, U-arvon laskemisesta : 0 1 2 3 4 Oliko vaikeaa? Kysy nyt, ettet ihmettele tentissä. - käytä aina metrejä, W ja K.

Lisälämmöneristäminen : Rakenteita lisälämmöneristettäessä on varmistuttava : rakenteen tiivistämisestä ilmavuotoja vastaan ja ettei rakenteeseen ala tiivistyä kosteutta. 1. Lisälämmöneriste rakenteen sisäpinnalla : 2. Lisälämmöneriste rakenteen ulkopinnalla :

Lisälämmöneristäminen jatkuu... 1. Lisälämmöneriste on asennettu tiiviisti rakenteen sisäpintaan, ulkopuolista verhousta ei ole vielä päätetty : Rakenneosat : 1 1 Lähtötilanne : Lopputilanne : 0 3 4 2 6 7 8 5 9 2 2 U 1 = 0,9 W/m 2 K U 2 = 0,4 W/m 2 K

Lisälämmöneristäminen jatkuu... 2. Lisälämmöneriste on asennettu tiiviisti rakenteen sisäpintaan : Rakenneosat : Lähtötilanne : Lopputilanne : U 1 = 0,9 W/m 2 K U 2 = 0,4 W/m 2 K

SRMK C3 ja D3, vaatimukset U-arvolle ( W / m 2 K) : Terveydellisistä syistä rakenteiden lämmönläpäisykertoimelle on annettu enimmäisarvot : seinän < 0,6 W/m 2 K, ikkunan < 1,8 W/m 2 K ja puolilämmin tila < 2,8 W/m 2 K Lämpimän tilan (> 17 C) rajoittuessa ulkoilmaan: seinä 0,17 hirsiseinä 0,40 ylä- tai alapohja 0,09 ryömintätila 0,17 rakenne maata vasten 0,16 ikkuna, kattoikkuna, ovi 1,0

SRMK C3 ja D3, vaatimukset U-arvolle jatkuu... Puolilämpimän tilan (5 17 C) rajoittuessa ulkoilmaan, lämmittämättömään tilaan tai maahan: seinä 0,26 ylä- tai alapohja 0,14 ryömintätila 0,26 rakenne maata vasten 0,24 ikkuna, ovi 1,4 Lämpimän tilan rajoittuessa puolilämpimään tilaan: seinä 0,6 välipohja 0,6 ikkuna, kattoikkuna, ovi 2,8 Jäähdytettävän kylmän tilan rajoittuessa lämpimään tilaan: seinä, välipohja 0,27 ovi 1,4

Kosteudeneristyksen termit : Maksimikosteus eli kyllästymispiste (g / m 3 ) Kyllästymispiste riippuu ilman lämpötilasta, kylmään ilmaan mahtuu vain vähän vesihöyryä. Lämpötila, jossa tietyn vesimäärän sisältämän ilman maksimikosteus saavutetaan on kastepiste. Absoluuttinen kosteus (g / m 3 ) Todellinen vesimäärä. Suhteellinen kosteus (RH %) Hetkellinen kosteus prosentteina maksimikosteudesta. Kyllästymispisteessä ilman suhteellinen kosteus on 100 %. Diffuusioluku (kg m / m 2 s Pa) Vesihöyryn läpäisevyys. Diffuusiovastus (m 2 s Pa / kg) Käytetään ohuille rakenneosille kuten muovi/ ym. kalvoille.

Vesihöyryn kyllästyspaine ja vesihöyrypitoisuus lämpötilan funktiona : Vettä on äärimmäisen vähän. Osapaine putoaa suhteessa hieman enemmän Vettä on tilavuudesta 2 cl / m 3 Vettä on jo 2.5 kertainen määrä Paine kasvaa suhteessa enemmän

Materiaalien vesihöyryn läpäisevyyksiä : Rakennusmateriaalit voitiin jakaa huokoisiin ja tiiviisiin aineisiin. Monesti suhteutetaan ilmaan : betoniläpäisevyys 1 / 26 huokoinen kuitul. 1 / 6

Ohuiden rakenteiden vesihöyryn vastuksia : Erilaisten höyrynsulkujen vastus ilmoitetaan aina kokonaisarvona : aine on käytännössä kosteutta läpäisemätön mutta siinä olevat reiät vuotavat.

Esimerkki rakenteen kosteusteknisestä tarkastelusta : 0 1 1 3 4 2 5 5 6 7 8 9 10 5 5 2 2 5 5 Tiivistyminen tapahtuu pääosin materiaalien rajapinnassa. Jos materiaali harvenee ulospäin mentäessä tiivistymistä ei voi tapahtua.

Kosteuseristyksen laskenta, kastepiste : 1. Lasketaan ensin kerrosten lämpötilat ja jatketaankin eteenpäin... 2. Lasketaan vesihöyryn osapaineet, potentiaali ja osapaineet kyllästystilassa. 3. Lasketaan kerroksittain vesihöyrynvastukset : Jokaisen kerroksen vastus, m d -arvo lasketaan erikseen. Rakennekerroksen m d -arvo saadaan jakamalla rakenneosan paksuus materiaalin kosteudenläpäisevyydellä. 4. Saadut m d -arvot lasketaan yhteen, jolloin saadaan kokonaisvastus. Vain tuulettuvan tilan sisäpuoliset rakenteet otetaan huomioon. Rakenteen pinnassa olevat ilmakerrokset voidaan unohtaa. Mitään pintavastuksia ei tunneta. 5. Paine jakautuu rakenteessa vastuksen mukaan, lämpötila-analogia. 6. Tutkitaan ylittääkö kosteuspitoisuus jossain kohtaa rakennetta vesihöyryllä kyllästetyn ilman kosteuspitoisuuden, kastepiste.

Esimerkki sahanpuruseinän kosteustila :

Puuseinä varustettuna kosteussululla :

Puuseinä ilman kosteussulkua :