KUUROMYKKÄIN LEHTI. Uusi uuosi. Julia Stadius. SUONEN KUUROMYKKÄINLIITON ÄÄNENKANNATTAJA. N:o 1. Tammikuu. 19:sta vuosik

KUUROMYKKÄIN LEHTI SUONEN KUUROMYKKÄINLIITON ÄÄNENKANNATTAJA N:o 1. Tammikuu. TOIMITTAJAT: JOHN SUNDBERG HUUGO NYBERG Vastaava. Toim. sihteeri. 19:sta vuosik. 1914. Tilauksia vastaanotetaan kaikissa postitoimistoissa. Hinta i mk. 50 penniä koko vuodelta.' Uusi uuosi. Taas alkaa uusi vuosi. Vanha vuosi 1913 on loppunut. Monta asiaa tapahtui sen kuluessa. Monta ilon ja surun päivää vanha vuosi toi meille. Me kiitämme Jumalaa sentähden, että Hän auttoi meitä hyvin viime vuonna. Hän oli hyvä ja armollinen meille. Hän antoi meille jokapäiväisen leivän, terveyden ja paljon muuta hyvää. Hän tarjoisi meille jokapäivä armoansa ja kutsui meitä pois pahasta. Me pyydämme, että Jumala myös nyt uutena vuotena meitä auttaisi. Autakoon Hän meillle onnellisen uuden vuoden. Kuuromykkäin Lehti toivottaa myös onnellista uutta vuotta kaikille lukijoilleen. Se kiittää kaikkia niitä, jotka viime vuonna lehteä auttoivat lähettämällä siihen uutisia, kertomuksia ja hyviä kirjoituksia sekä hankkimalla sille tilaajia. Lehti toivoo, että samat ystävät vielä tänä uutena vuonna sitä auttavat. Lehden toimitus odottaa paljon apua kuuromykiltä ja heidän opettajiltansa. Se pyytää heiltä kirjoituksia. Ja se pyytää että kuuromykät itse lehteä tilaisivat ja hankkisivat sille muitakin tilaajia. Lukijamme näkevät että lehtemme nyt ilmestyy toisenlaisena kuin ennen. Se on muuttanut vähän ulkomuotoaan. 8 vuotta on Kuuromykkäin Lehti ilmestynyt vanhassa koossansa, nyt se tulee toisennäköisenä. Toivomme että lukijat ovat tyytyväisiä tähän muutokseen. Käykäämme siis rohkealla ja toivovaisella mielellä uutta vuotta vastaanottamaan. Kasvakaamme ja oppikaamme sen kuluessa yhä enemmän hyödyllisiksi ja hyviksi ikuisiksi! Julia Stadius. Tammikuun 11 päivänä täytti valtioneuvoksetar, rouva Julia Stadius Helsingissä 70 vuotta. Sentähden painatamme hänen kuvansa tähän lehteen. Hyvin monet Suomen kuuromykät tuntevat kuvassa näkyvät kasvojen piirteet. Ja vielä useammat ovat usein lukeneet Kuuromykkäin Lehdessä nimen Julia Stadius. Ne kuuromykät, jotka ovat joskus matkustaneet Helsinkiin ovat nähneet rouva Julia Stadiuksen Helsingin kuuromykkäin yhdistyksen kokouksissa tahi iltamissa. Kokouksissa hän tavallisesti istuu puheenjohtajan vieressä pienen pöydän takana. Pöydälle on paljon paperi-arkkeja, joihin Julia-rouva ahkerasti kirjoittaa, sillä hän on Helsingin km-ydistyksen sihteeri. Joskus pyytää hän puheenvuoroakin ja ottaa osaa keskusteluun ruotsinkielellä. Ja ne kuuromykät, jotka ovat käyneet kuuromykkäin suurissa yleisissä kokouksissa Helsingissä, Tampereelle ja Turussa ovat siellä nähneet hänet ahkerassa työssä sihteeripöydän takana. Niin, rouva Julia Stadius on lämminsydä-

2 3 niinen kuuromykkäin ystävä, joka on tehnyt paljon työtä heidän hyväksensä. Tahdomme kertoa vähän hänen elämästään. J u l i a Stadius syntyi tammik. 11 p. v. 1844 Pietarissa. Hänen isänsä, Carl J o h a n Tavaststjerna, oli siellä kadettikoulun opettajana. Äitinsä nimi oli Hilda Maria Tavaststjerna. Vuonna 1850 muutti Tavaststjernan perhe Pietarista Helsinkiin. J u l i a sai opetusta koto nansa ja kävi myöhemmin myös neiti Blomkvistin koulua Helsingissä. V. 1866 meni hän naimisiin hra Alfred Stadius'en kanssa. Hänen miehensä, valtioneuvos Stadius kuoli v. 1900. Sen jälkeen asui rouva J u l i a jonkun aikaa ulko mailla Parisissa ja Ruotsissa, mutta asettui taas asumaan Helsinkiin. Rouva Stadius on erittäin lahjakas ja oppinut nainen. Hän on lukenut paljon, ja hän osaa puhua monta kieltä. Lukemalla sekä laajoilla matkoillaan ulkomailla on hän koonnut itselleen paljon tietoja j a koke muksia. Hänellä on suuri taito kirjoittaa runoja ja kertomuksia. Hän on kirjoittanut paljon moniin sanomalehtiin ja aikakauskirjoihin. Onpa hän julkaissut painosta kirjojakin. Var sinkin kirjoittaa hän mielellään runoja, kerto muksia ja satuja lapsille. Mutta rouva Stadiuksella on hyvin innokas ja lämmin sydän kaikkia kärsiviä ja avuntar peessa olevia kohtaan. Hän on aina ollut m. m. harras eläinsuojeluksen ystävä. Monta vuotta toimitti hän ' S y l v i a - n i m i s t ä eläinsuojeluslehteä lapsille. Monen monia kauniita kertomuksia eläimistä ja eläinten suojelemisesta on hän kir joittanut. Paljon voisi kertoa rouva J u l i a Stadiuksesta ja hänen elämäntyöstänsä. Mutta tässä leh dessä tahdomme kertoa vain siitä, mitä hän kuuromykkäin keskuudessa on tehnyt. K u i n k a tämä lahjakas, sivistynyt nainen rupesi kuuro mykkiä ajattelemaan, kuinka hän tuli heitä tuntemaan? Sillä tavalla, että hänelle itselleen syntyi kuuromykkä poika, Walter Stadius. Hänen oma kuuro lapsensa vei äidin kuuromyk kien piiriin. Hän rupesi rakastamaan kaikkia kuuromykkiä, näki että he tarvitsevat kuule vien apua ja päätti tehdä mitä hän voi kuuro mykkien hyväksi. Asuen Helsingissä on hän ollut tilaisuudessa paljon toimia varsinkin hel sinkiläisten kuuromykkien hyväksi. Ikävä ja huono olikin kuuromykkäin tila ennen Helsin gissä. H e asuivat siellä suuren kaupungin kes kellä pahojen, kiusausten ja monen puutteen ympäröiminä. Ei ollut heillä yhdistystä, - ei kokoushuoneita, ei omaa lehteä, ei opettajia, ei neuvojia eikä auttajia. Moni heistä kärsi köyhyyttä ja moni oli eksynyt juoppouteen ja huonoon elämään. Ei kukaan heitä neuvonut. T ä t ä suri rouva Stadius'en sydän. Hänen kotiinsa ja hänen poikansa luo antoi hän kuuromykkäin usein kokoontua ennenkuin he perustivat oman yhdistyksen. K u n sitten v. 1895 Helsinkiin perustettiin oma km-yhdistys oli rouva Stadius heti valmis liittymään siihen ja auttamaan sitä. Hän rupesi yhdistyksen sihteeriksi ja on pysy nyt siinä toimessa koko ajan tähän päivään asti paitsi silloin kun hän on oleskellut ulko mailla. Varsinkin yhdistyksen alkuaikoina oli rouva Stadius innokas jäsen siinä. Hän kävi usein kuuromykkäin kokouksissa, auttoi yh distyksen toimintaa varoilla, neuvoilla ja työllä. Hän se v. 1897 oli ensimäisiä hommaamassa suurta juhlaa km-yhdistyksen hyväksi Helsin gin seurahuoneella. Siihen hän m. m. kirjoitti sievän pikku näytelmänkin»kultaperho>, joka silloin näyteltiin. K u n sitten myöhemmin Suomen Kuuromyk käin Liitto perustettiin, liittyi hän siihenkin ja Liiton Keskushallinnon sihteerinä on hän teh nyt paljon työtä Liiton hyväksi. Hän on m. m. toimittanut ruotsinkielistä kuuromykkäinlehteä koko ajan minkä se Liiton hallussa on ollut sekä vuosittain ruotsinkielistä kuuromykkäin joululehteä. Suuresssa kiitollisuuden velassa ovat kuuro mykät ja varsinkin Kuuromykkäin Liiton kes kushallinto rouva Stadius'en uhrautuvasta työstä ja rakkaudesta kuuromykkiin. N y t hänen merkkipäivänään saapuvat lukemattomat hil jaiset onnittelut hänelle rakastamainsa kuuro mykkien riveistä. Niihin pyytää Kuuromyk käin Lehtikin yhtyä toivoen rauhallista ja J u malan armon kirkastamaa elämän iltaa lämmin sydämiselle, innokkaalle ystävällemme, rouva J u l i a Stadius'elle. Karl Ossian Wichmann. VJ Porvoon kuuromykkäinkoulun johtaja, mais teri O. Wichmann täyttää 50 vuotta tammikuun 28 p:nä. Karl Ossian Wichmann syntyi Helsingissä tammik. 28 p:nä 1864. Vanhempansa olivat apteekari J. V. Wiclunann ja Therese Granstedt. Läpikäytyään Oulun ruotsalaisen lyseon tuli hra W. ylioppilaaksi 1885. Yliopistossa tutki hän luonnontieteitä ja suoritti filosofian kandi daattitutkinnon v. 1890. Vuosina 1890 92 oli hän luonnontieteiden v. t. opettajana Porvoon lyseossa. Näinä aikoina kääntyi hänen huo mionsa kuuromykkiin. Syksyllä 1892 alkoi hän kuunnella opetusta Porvoon k. m. koulussa ja keväällä 1893 k. m. koulussa Kuopiossa. Saman vuoden kesällä tutki maisteri W. k. m. opetusta Tanskassa, Saksassa ja Schvveitsissä. Syksyllä 1893 nimitettiin hän opettajaksi Kuopion k. m. kouluun ja v. 1895 Mikkeliin k. m. koulun joh tajaksi. Tässä virassa oli hän vain yhden vuo den. Seuraavana vuonna s. t. s. 1896 tuli hän johtajaksi Porvoon k. m. kouluun, missä virassa hän vielä nykyäänkin on. Kesällä 1895 oli hän toisen kerran ulkomailla tutkimassa k. m. kou luoloja. Ollessaan Mikkelin k. m. koulun joh tajana, alkoi maist. W. yhdessä opettaja K. Reposen kanssa v. 1896 julkaista»kuuromyk käin lehteä». Seuraavana vuonna alkoi hän Porvoossa toimituttaa lehteä»tidskrift för dövstumma». Maist. W. on sitä paitsi kirjoitta nut paljon muihinkin sanomalehtiin ja ollut sellaisten toimittajanakin. Ylioppilasaikoinaan teki maist. W. kolmena kesänä maantieteelli siä tutkimusretkiä Suomen eri osiin, kuten Ahvenanmaalle, Hämeeseen, Anjalan seuduille y. m. paikkoihin. Näemme siis, että johtaja XVichmann monien muitten toimiensa ohessa myöskin on ollut osallisena tätä Kuuromykkäin Lehteä perus tettaessa. Hän on siis lehtemme»isä».»isälleen» pyytää siis tämä lehti lausua lämpimät, hert taiset onnittelunsa hänen täyttäessään 50 vuotta. Olemme oppineet johtaja Wichmann'issa tun temaan miehen, joka uskollisesti seuraa kou lunsa ent. oppilasten ja yleensäkin vanhempain kuuromykkäin kohtaloita. Tästä erityisesti häntä kiitämme ja toivomme hänelle jatkuvaa intoa ja harrastusta tähänkin puoleen elämänsä tehtävässä. Älä unohda raamattua! N y k y ä ä n kovin poljetaan pyhän raamatun, Herran oman kirjan arvoa. Monet ihmiset teke vät hyvin y m m ä r t ä m ä t t ö m ä s i ja tyhmästi kun he eivät tahdo etsiä totuutta raamatusta, mikä voi antaa heille kalleimpia ja välttämättö mimpiä lahjoja, nim. iloa, autuutta ja rauhaa. N ä m ä kaikki arvokkaat lahjat tulevat taivaal liselta Isältä. T ä m ä tapahtuu J u m a l a n sanan kautta. Sillä J u m a l a n sanassa on elävä henki, joka vaikuttaa ihmiseen, niinkuin sanoi Jeesus: ne sanat, joita minä teille puhun, ovat henki ja elämä. J o h. 6: 63. Sentähden J u m a l a n sana ei ole kuin kuollut, vaan ilmielävä ja vaikuttava. Mutta monet ihmiset syrjäyttävät pyhän raamatun, eivätkä ajattele sitä, eivät välitä siitä. Heitä huvittavat enemmän romaanit (kertomuskirjat), mutta he pettävät itsensä, ja heidän suuri tappionsa ja onnettomuutensa on että he hukkuvat. J o k a ei viitsi etsiä totuutta raamatusta, hänelle tulee perikato. J o k a sitä vastoin etsii totuutta, hän pelastuu ja tulee autuaaksi. J o k a ei tunne totuutta, hän on synnin orja ja pimeyden lapsi, hänessä on vilppiä ja riettautta ja hän harjoittaa vääryyttä j a pahaa. Mutta sitävastoin joka on totuudessa, hän on vapaa ja onnellinen, sillä hän on J u m a l a n lapsi ja on perivä autuuden ja kirkkauden ijankaikkisesti. Raamatussa on J u m a l a n pyhä sana, jonka nojalla ja nimessä kaikki pitää tapahtuman,

K U U R O M Y K K Ä I N LEHTI 4 niinkuin täällä kansalaisten tulee noudattaa maansa lakia. Siis mitä me teemme, toimimme, tai puhumme, kaikki on tehtävä raamatussa ilmoitetun J u m a l a n sanan mukaan. J o k a rik koo J u m a l a n käskyt, hän saa J u m a l a l t a ran gaistuksen, niinkuin kansan oikeus rankaisee pahantekijää. Katsokaa, kuinka monet ihmi set menettelevät esim. lähimmäistään kohtaan aivan väärin. Lienevätkö J u m a l a n käskyt ankaria ja ras kaat täyttää? Ei suinkaan. J u m a l a n tahto on vain hyvä tarkoitus. H ä n kieltää meitä teke mästä mitään pahaa sekä itsellemme että lähim mäisellemme. Sehän on hyvä tahto. Raamatussa J u m a l a lupaa antaa paljon hyvää ja suuria armolahjoja, jos tahdomme olla Hänelle kuuliaisia. Sinä kuuromykkä et voi kuulla korvillasi niinkuin kuulevat J u m a l a n sanaa seurakunnan kirkossa ja muualla, missä sitä saarnataan. Olet melkein jäämässä takapajulle siitä ilo sanomasta, joka on tuleva kaikille luoduille. Kuitenkin on olemassa salaisuus, nimittäin sellainen temppeli, jossa jokainen kuuromykkä niin hyvin kuin kuulevatkin voi saada J u m a l a n sanasta oppia, mitä ja kuinka tulee tehdä ja saada iloa, autuutta ja rauhaa sydämellensä. Missä on se temppeli? T ä m ä temppeli on itse pyhä raamattu. Pidä sinä kuuromykkä raamat tua pyhänä temppelinä. K ä y ahkerasti j a sään nöllisesti sisälle ja kuuntele, mitä herrain Herra ja kuningasten Kuningas puhuu sinulle, niin kuin sanoo raamattu: lähestykää J u m a l a a, niin hän lähestyy teitä! ( J a a k. 4: 8). Sinä opit tuntemaan J u m a l a n, minkälainen hän on ja mitä hän tahtoo sinun tekemään. K u n sinä olet Hänen kanssansa, väkevän ja kaikkivoivan Herran puolella, niin sinulla on hyvä ja onnel linen olla, ja olet rauhassa kaikesta vaivasta, ja sielusi saa Hänen suloisesta sanastaan, joka kut sutaan elämänvedeksi, virkistystä ja voimaa. Sinun ei tarvitse nääntyä murheeseen, vaan sinut täyttää ilo ja autuus. Nyt minä kerron, mitä siunausta on ollut minulle J u m a l a n sanan lukemisesta, sillä tah don todistaa että sillä on suuri merkitys. Milloin olen ollut kauvan aikaa lukematta J u m a l a n sanaa, niin silloin en tunne itsessäni niin paljon hyvää kuin olin lukiessani saanut; olin heikko, tuli usein kiusaus, enkä ollut kylliksi vahva malt vien nuorten on pakko paljon liikkua raik kaassa ulkoilmassa. Siellä karaistuu ruumis niin, että se voi parem min vastustaa sairaut ta. Urheilu on terveel listä ruumiille ja sie lulle. Urheilu on siis hyödyllistä kuuromy killekin. tamaan mieltäni ja sanojani, tunsin usein kiu sauksen kärsimättömyyteen, itsepintaisuuteen, katkeruuteen eikä ollut minulla täydellistä rau haa ja iloa. Mutta kun palasin J u m a l a n sanaa lukemaan, milloin raamatun tai hartauskirjan ääreen, niin minusta pakeni pahuus, löysin onnen ja rauhan, vahvistuin ja virkistyin. Sentähden minä ikävöin raamattua ja se on tullut rakkaaksi kirjaksi, koska siinä on ihmeellinen pelastus. Tästä sanoo kuningas Salomo: Herran nimi on vahva linna, vanhurskas juoksee sinne ja tulee varjelluksi. (Sanani. 18: 10) Jeesus Kristus kehoittaa: tulkaa minun tyköni kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, minä annan teille levon. (Matt. 11:29). Mitä paikkaa raamatusta on parasta lukea, sitä ei voi sanoa. Ihmiset lukevat raamatusta J u m a l a n sanaa sen mukaan kuin mitä he tar vitsevat oppia. On hyvä lukea järjestänsä raa matun lukuja. Siten voi saada luetuksi kaikki luvut. Luullakseni on parasta lukea varsinkin Uutta testamenttia, sillä siinä on täydellinen Jeesuksen Kristuksen, maailman Vapahtajan, ilmestys. Jeeesus on ainoa tie autuuteen, koska»kristuksessa asuu jumaluuden koko täydelli syys ruumiillisesti*, sanoo apostoli Paavali K o i. 2: 9. Koettakaa lukea säännöllisesti joka päivä jonkun luvun raamatusta. Hankkikaa joku hetki päivästä raamatun lukemista varten, siten ei jäisi J u m a l a n sana lukematta teiltä. J o s ih minen lukee ahkerasti ja hartaasti J u m a l a n sanaa, niin hänessä herää henki elävään ja hie noon tuntoon, niin että osaa erottaa hyvän pahasta. Silloin syntyy hänestä uusi ihminen, jossa kasvaa henki vahvaksi, tulee usko lapsel liseksi luottamukseksi J u m a l a a n j a rakkaus kasvaa yhä suuremmaksi ja hehkuvaksi kaikkia kohtaan. Ota raamattu ja pidä se aina mukanasi, mihin menetkin! Sillä, ajattele toki, voi sattua, että joutuisit hätään taikka yksinäisyyteen, jossa on kolkkoa. Miten silloin kävisi sinulle? Sinut yllättää epätoivo, ellei olisi raamattua, johon voisit turvata, ja joka voi antaa sinulle voimaa, rohkeutta ja toivoa. Elämänmatkallesi ota ystäväksesi ja oppaaksesi Herran pyhä kirja, joka johdattaa sinua oikeata tietä elämän pää määrään, taivaalliseen kotiin. J o s et lue J u malan sanaa, niin eksyt ja sinulle tulee perikato. YlöVSuomen pojat nuoret, Ulos sukset survaiskaa! Lumi peittää laaksot, vuoret Hyv' on meidän luikuttaa! Jalka potkee, Suksi notkee Sujuilevi sukkelaani" Heräs tuuli tuntureilla Lehahtihe lentämään.,,sukkelat on sukset meillä, Läntään, veikot, kiistämään! Saishan koittaa Kumpi voittaa, Eikö tuulta saavuttaisi" Talvi-urheilukuva. Suokoon J u m a l a armonsa sinulle, että voit suurella halulla ilman vastahakoa kuunnella Hänen pyhää sanaansa. J. Suoninen. _ (Kuopion kuurojen koulun ent. oppilas) Talui. Talvi on tullut. Pakkanen paukkuu nurkissa. Paksut lumikinokset peittävät maan. Puut ovat huurteessa ja metsän eläimien on vaikea saada ruokaa itselleen. Mutta nuoret ihmiset iloitsevat kun järvi jää t y y ja lunta sataa. Kiireesti etsivät he luistimensa, kelkkansa ja suksensa esille ja rientävät iloisina niitä koet telemaan. H y v i n kulkee luistin ko valla, kirkkaalla jäällä. Punaposkisina ja ilosilmäisinä laskevat nuoret kelkoilla j a suksilla alas jyrkkiä mäkiä. Talvi on urheilun aika. Terveyttä, voimaa ja reippautta antaa nuorille urheilu raik kaassa talvi-ilmassa. Urheilkaa siis ahkerasti silloin kun on aikaa! Varsin kin ahtaissa ja epäterveellisissä työhuo neissa ja kaupunkilaisasunnoissa asu- Roskakasa. Roskakasaan (rikkaläjä) heitetään kaikki sellaiset tavarat, joita ei enää käytetä ja joilla ei ole mitään arvoa enää. Sinne heitetään sär kyneet astiat, rikkinäiset pullot ja lasit, likaiset ja rikkinäiset vaatteet, luut, ruuan jätteet y. m. Mutta eivät kaikki tavarat roskakasassa ole arvottomia. Muutamia tavaroita voi roskakasois takin koota, panna säästöön ja myydä tehtai- Talvi-urheilukuva.

ti K U U R O M Y K K Ä I N LEHTI siin. Tehtaissa voidaan niistä vielä tehdä hyö dyllisiä tavaroita. Esim. rikkinäiset vaatteen kappaleet revitään tehtaissa pieniksi palasiksi. Ne sotketaan uusiin villoihin, kehrätään j a kudotaan taas kankaiksi. Rikkinäiset lasipalaset sulatetaan lasitehtaissa ja tehdään uu siksi pulloiksi, laseiksi j. n. e. Luista tehdään näppejä, veitsen varsia y. m. Luut jauhetaan myös hienoksi jauhoksi, joka vedetään pellolle lannoitusaineeksi, tahi sulatetaan luut mustaksi kiillotusaineeksi, josta kenkä-mustetta valmis tetaan. Nahkapalasista keitetään liimaa. Tuollaisesta roskakasoihin heitetystä romutavarasta voidaan valmistaa koristusesineitäkin, kuten helmiä, rannerenkaita y. m. Monet niistä tavaroista, joita esim. joululahjoina annetaan ja saadaan, on valmistettu niistä romuista ja jätteistä, jotka roskakasoista on koottu. Monet ihmiset suuremmissa kaupun geissa elättävätkin itseään keräämällä likakasoista ja säiliöistä kaikenlaista romua, jota sitten m y y v ä t tehtaisiin. Arvottoman ja hyödyttömän näköisistä romutavaroista voi siis vielä tehtaissa valmistaa hyö dyllisiä ja kauniita tavaroita. Mitä tästä voim me oppia? Eikö moni ihminen synnin teillä ole muuttu nut hyödyttömäksi niinkuin roska ja romu likakasassa? Usein me toiset ihmiset olemme ylpeitä ja halveksimme tuollaisia onnettomia ihmisiä. Me emme tahdo katsoa heitä, emmekä olla heidän seurassaan. Me sanomme: hän on juomari, hän on huono ihminen, hän valehtelee, hän on epärehellinen." Me syytämme häntä. Me luulemme olevamme paremmat ja juoruamme hänestä. Mutta ehkä hänestäkin vielä voi tulla hyvä ihminen. Älkäämme syyttäkö häntä, älkäämme halveksiko häntä, vaan neuvokaamme häntä ja koettakaamme auttaa häntä tulemaan hyväksi. Älkäämme jättäkö häntä yksin huo noihin seuroihin, joissa ei kukaan häntä neuvo. Tarjotkaamme hänelle tilaisuutta tulla hyvien toverien piiriin. Moni ihminen on tullut huonok si sentähden että paremmat toverit ovat hyl jänneet hänet. Nosta tovereitasi ylöspäin pa rempaan elämään, älä paina häntä alaspäin huonoon elämään. (Ruotsinmaalaisen K m. lehden mukaan). Ehdotus Kuuromykkäin Lehden sisällöstä. Meidän omasta lehdestämme, K u u r o m y k käin lehdestä, puuttuu usein asioita, mitkä olisi vat tarpeen kuuromykille. Useat numerot ovat myös jotenkin köyhiä sekä tietoja että uskonnol lisia asioita koskevista kirjoituksista ja muista opettavaisista asioista j a kertomuksista. Sentähden k m. lehden kannattajien eli luki joiden ja ystävien pitäisi kohottaa lehteään arvoon, siten että lehti koetetaan saada sisällön puolelta monipuoliseksi, arvokkaaksi j a rik kaaksi j a muuten opettavaiseksi, huvittavaksi ja miellyttäväksi kuuromykille. Sillä tavalla se saa yleistä kannatusta ja suosiota. K u i n k a me voimme toteuttaa tämän toivomme? Leh teen koetetaan hankkia paljon kirjoituksia kaikenlaisista asioista. Myöskin on huomioon otettava usein ulkomaiden kuuromykkien har rastuksia ja tietoja. Siis lehdessä pitää olla ei ainoastaan tietoja kuuromykkäin harras tuksista, vaan myöskin opettavaisia j a uskon nollisia kirjoituksia ja muuten opetuksia, neu voja ja ohjeita, mitkä ovat tarpeen kuuromy kille heidän opinhalunsa tyydyttämiseksi. Sil loin voimme sanoa, että km. lehti on opiksi, neu voksi, ohjeeksi j a ojennukseksi kuuromykille. Niiden kuuromykkien, jotka tietävät antaa ope tusta muille, on velvollisuus kirjoittaa siitä k m. lehteen muiden opiksi j a tiedoksi j a taas mitä kuuromykät tahtovat oppia tai tietää, niin heidän on lähetettävä kysymyksiänsä lehdelle. Myös kuuromykkien pitäisi kirjoittaa omista elämänkokemuksistaan, että muut tulisivat y m märtäväisiksi ja viisaiksi, niin että osaavat vael taa täällä maan päällä. H y v ä lukijani, jos sinulla on jotakin kirjoittamista k m. lehteen, niin ei sinun tarvitse pelätä eikä ajatella, kir joitanko viisaasti vai tyhmästi. Vaan rohkene kirjoittamaan, äläkä jää veltoksi, vaan nouse reippaasti ja tartu kynään. J o s käsikirjoitus on huono tai virheellinen, niin voi pyytää toi mittajaa korjaamaan sitä paremmaksi. Minun allekirjoittaneen erityinen ehdotukseni on kuitenkin että lehtemme joka numerossa olisi aina joku raamatun kappale j a sen sisältö selitettynä selvästi. Sillä ehkä useimmat kuuro mykät eivät saa opetusta j a selitystä raama- 7 tusta taikka eivät ymmärrä J u m a l a n sanan tar koitusta. J u m a l a n sana sisältää monta asiaa, ja sen syvyyksiä j a salaisuuksia pitää käsittää ja ymmärtää. Muistakaamme lukemattoman suurta jouk koa kuuromykkäraukkoja, jotka ehkä jäävät ilman mitään opetusta suloisesta evankeliu mista. Vaikka me saisimme kaksi matkapappia lisää, niin ei minun mielestäni 4 km. pappia kuitenkaan riitä. H e ehtivät tulla meidän luok semme vain kerran vuodessa j a vielä lisäksi he eivät ehdi kerrallaan kauan luonamme viipyä. Vielä on sanottava, että monet kuuromykät eivät saa nähdä sielunhoitajiansa muutamaan vuoteen. Jeesus onkin oikein sanonut, että eloa on paljon, mutta työväkeä on vähän. Tästä syystä olen päättänyt kuuromykkätoverini puolesta esittää ehdotukseni, että k m. lehdessä olisi aina joka numerossa sen kuukauden jonkun pyhäpäivän evankeliumiteksti j a sen alla laaja ja selvä, opettavainen selitys tekstin tarkoituksesta, tahi joku raamatunlause ja sen selitys. Tällaisesta saarnasta ammentavat kuuromykät elävää vettä, joka virvoittaa j a ravitsee heidän janoovaista sieluaan j a antaa heille iloa, j a rauhaa. Täten saavat koko Suomen kuuromykät kuulla ilosanomaa samalla tavalla kuin kuu levat kuuntelevat sitä seurakunnissa. K u k a k a n toimittaa saarnan k m. lehteen? E h k ä valitaan siihen joku henkilö, joka on taitava raamatussa ja muuten harrasuskonnollinen ihminen, vaik kapa k m. papitkin. Minä olen vakuutettu, että saarna k m. leh dessä on tosi hyödyksi kuuromykille. Siitä tulevat kuuromykät ymmärtäväisiksi ja vii saiksi. Siitä on myöskin se hyöty, että kuuro mykät alkavat ymmärtää J u m a l a n sanan ar voa j a tärkeyttä. H e luopuvat kaikesta tur huudesta j a etsivät sitä aarretta, joka on tai vaassa. J. S. Muistakaa kotia vanhojen lahjoilla ja kuuromykkäin testamenteilla. Tietoja kotimaasta. Tunnettu kuuromykkäin opettaja kuollut. T u k h o l m a s s a kuoli viime perjantaina tunnettu k u u r o m y k k ä i n opettaja, Manillan laitoksen ent. johtaja, filos. toht. Ola Kyhlberg 7 3 vuoden ikäi senä. Manillan k u u r o m y k k ä i n opetuslaitoksen joh tajana oli hän lähes 3 0 vuotta, kunnes v. 1907 erosi. H ä n on julaissut monta huomattavaa teosta kuuromykkäin opetustoimen alalta. Monet S u o m e n kuuromykkäinopettajat tuntevat johtaja Kyhlberg-vainajan kun ovat olleet Manil lassa oppimassa k u u r o m y k k ä i n opetusta. Joht. Kyhlberg-vainaja on m. m. opettanut herra J. S u n d b e r g ' i a joka oli ennen oppilaana Manillan k u u r o m y k k ä i n koulussa. H r a S u n d b e r g asui K y h l berg'in perheessä 1 1 vuotta ja oli kuin perheen oma lapsi. H r a S u n d b e r g matkusti Ruotsiin y s tävänsä ja opettajansa K y h l b e r g ' i n hautajaisiin t a m m i k u u n 6 p:nä. Vihittyjä. T a m m i k u u n 4 p:nä vihittiin avio liittoon Raahessa O u l u n k u u r o m y k k ä i n k o u l u n opet tajat herra Elis V i i k k i ja neiti E. Reinilä. S y y s k u u s s a vihittiin Kuopiossa kuuromykät H a n nes Sorsa ja S e l m a L a a n i n e n. Joulujuhlia. Lahden ympäristön kuuromykät viettivät joulujuhlaansa sunnunt. jouluk. 2 8 p. Lahden suomalaisen seuran talon pikku salissa. Noin 2 0 k m. oli kokoontunut. Puheita pitivät past. H. N y b e r g ja neidet A. ja E. Silvander, jotka kertoivat viime kesäisestä opintomatkastaan Saksaan sekä näyttelivät paljon kuvia matkaltaan. L e i k k i e n ja virvoituksia nauttien kului ilta hupaisesti. Helsingin km.yhdistyksen joulujuhla oli tammik. 5 p:nä. V ä k e ä sekä kuuroja että kuu levia oli kokoontunut hyvin runsaasti. J u h l a s s a oli pitkä ja vaihteleva ohjelma. T e r v e h d y s p u h e e n piti kirjaltaja E. Karilas. Runoja esittivät hrat Norstedt ja Karilas. Silmänkääntäjätemppujaan näytteli hra O. W e t z e l l. Muutamat kuuromykät esittivät aika onnistuneesti A. K i v e n kauniin näy telmän L e a ", joka, samoin kuin muutkin esityk set otettiin vastaan kiitollisin mielin. Lopuksi lei kittiin. J o u l u j u h l a a jatkettiin vielä seuraavana kin iltana yhdistyksen omassa huoneustossa joka oli täpötäynnä H e l s i n g i n ja maalta juhlaan tulleita k u u r o m y k k i ä. Näyteltiin taikalyhdyllä pitkä sarja Suomen ja ulkomaitten k u u r o m y k k ä i n merkkihenkilöitten y. m. kuvia. Past. N y b e r g piti esitelmän kirjailija A l e k s i s Kivestä, sekä selitti hänen kirjoittamaansa näytelmää L e a ", jonka kuuromykät edellisenä iltana olivat näytelleet. Maisteri A a r n e Voipio näytteli taikalyhdyllä kuvia viime kesäiseltä matkaltaan A m e r i i k a a n ylioppi lasten kristillisiin kokouksiin ja kertoi noista k o kouksista, joihin otti osaa ylioppilaita 40:stä eri valtakunnasta. J o u l u j u h l a a viettivät Turun k u u -

8 romykät uudenvuoden aattona. Ohjelma juhlassa oli pitkä ja hyvä. Sitäpaitsi tarjottiin siellä kahvia, teetä, voileipiä, omenoita ja karamellejä. Juhlassa oli kuudettakymmentä ^kuuromykkää, jotka olivat varsia tyytyväisiä juhlaan. : Pastori Nyman pitää helmikuulla jumalanpalveluksia seuraavissa paikoissa: Vampulassa, Yläneellä, Karjalassa, Mynämäellä, Nousiaisissa, Turussa, Liedossa, Tarvasjoella ja Marttilassa. Kokouksista ilmoitetaan tarkemmin kirkossa. Helsingin Kuuromykkäin Voimistelu- ja Urheiluseura viettää kymmenvuotisjuhlaansa t. k. 24 p. Jäihin ei ole luottamista. Kun kuuromykkä nuorukainen Gunnar Kivikari uuden vuoden aattona oli potkukelkalla tulossa Naantalista Turkuun ja saapui Viheriäisten aukolle, huomasi hän kelkkansa rupeavan vajoamaan. Gunnar jätti kelkkansa, mutta joutui kuitenkin veteen, josta sentään omin voimin pääsi lujemmalle jäälle. Saatuaan eräästä torpasta kuivat vaatteet hän vielä onki kelkkansakin kuiville. Onnea oli pojalla onnettomuudessaankin siis koko joukon. Kuuromykkä äkkiä sairastunut matkalla. Joulukuun 21 p:nä läksi kuuromykkä Einar Kuikko Säkkijärven ylämaasta Säkkijärven Vilajoelle hra Simo Hovin luo käymään. Hän lähti klo 4 aamulla 20 km pituiselle matkalle hevosella mukanaan vieras mies samasta kylästä, mutta päästyään Vilajoelle hän äkkiä kaatui kauppias Juho Hovin pihalle, josta sama vieras mies toi Simo Hovin kotiin. Kun Simo Hovi meni lähemmin tarkastelemaan häntä, niin hän luuli hänet kuolleeksi koska hänen silmänsä olivat ummessa ja sitäpaitsi hän oli kuolonkalpea. Mutta kyytimies vakuutti että hän elää ja Hovi vei Einarin varovaisesti tupaan sänkyyn. Hovi koetti antaa hänelle lääkkeitä, mutta hän ei ottanut, vaan puisteli päätään. Hovilla ei ollut muuta neuvoa kuin pistää sormi suuhun ja kaataa lääkkeitä siihen. Kun Hovi oli pistänyt sormensa suuhun ja aikoi samalla kaataa lääkkeitä, niin Kuikko puri Hovin sormea niin pahoin että Hovi luuli sen menevän poikki. Einar täytyi viedä takaisin, koska Hovi ei voinut häntä parantaa ja sitäpaitsi Hovin täytyi mennä klo 10 aamulla läksiäisiin ja sitten klo 5 illalla häihin. Hovi toivoo jos Einar aikoo tulla hänen luokseen, niin hänen pitää panna huovikkaat jalkaansa ja turkki ylleen ja että Einar kirjoittaisi hänelle miten hän jaksaa, sillä Hovi ei tiedä hänen osoitettaan. Vanhain naiskuuromykkäin kodin hyväksi pitivät Turun kuuromykät jouluk. 7 p. vaihtelevaja pitkäohjelmaisen iltaman. Tuloja iltamasta tuli 21 mk. Tietoja kuuromykistä. Kaakelityöntekijä Juho Söder on muuttanut Turusta Paraisten sementtitehtaaseen työhön. Väinö Vähämäki on saapunut Jyväskylästä Turkuun ja saanut työpaikan Aströmin harjatehtaassa. Jouluillallinen tarjottiin köyhille kuuromykille Turussa jouluaattona kuuromykkäin yhdistyksen huoneustossa. Kaunis joulukuusi valaisi salia. Tässä tilaisuudessa pidettiin puhe ja jaettiin ilmaiseksi «Kuuromykkäin Joulua". KUUROMYKKÄIN LEHTI ilmestyy v. 1914 samalla tavalla kuin ennenkin kerran kuukaudessa. Tilaushinta pysyy enti* sellään 1 mk. 50 p. vuodelta. Lehteä on paras tilata likeisimmästä postikonttorista. Mutta sitä voi myös tilata suoraan toimitukselta, jos kir* jeessä lähetetään 1 mk. 50 p. edestä postia merkkejä (mieluimmin 10 p. merkkejä). Lehden julkaisee Suomen Kuuromykkäin liitto. Sen tarkoituksena on tarjota maamme suomeapuhuville kuuromykille sivistävää, hyö= dyllistä ja huvittavaa lukemista sisällöltään uskonnollista ja muunkinlaista. Lehteen han* kitaan niin tarkkoja tietoja, kuin on mahdoin lista Suomen kuuromykkäin elämästä ja rien* noista. Jotta lehti tulisi yhdistäväksi siteeksi maamme suomenkielisten kuuromykkäin kesken, on välttämätöntä, että he itse avustavat lehteään. Toivomme siis, että kuuromykät yhä enem* män lähettävät lehteensä kirjoituksia, uutisia ja yleensä tietoja itsestään, työstääu, harrastuko sistaan j. n. e. Kuuromykkäin opettajia, omai* sia ja ystäviä kehoitamme myös arvoisilla kir* joituksillaan lehteämme muistamaan. Huomau* tamme vielä, että ensi vuonnakin muutamat numerot ilmestyvät useampisivuisina sen mu* kaan, kuin kirjoituksia saapuu. Lehteä kos* kevista asioista sopii kirjoittaa jommallekum* malle allekirjoittaneista. Kirjoitukset olisivat lähetettävät allekirj. Nybergille. J. Sundberg, Huugo Nyberg, vastaava. toim. sihteeri. Yrjökatu 5. Uusi Kirkkotie 4. Sisällys: Uusi vuosi. Julia Stadius (kuvalla). Karl Ossian Wichmann (kuvalla). Älä unohda raamuttuasi. Talvi (2 kuvalla). Roskakasa. Ehdotus Kuuromykkäin Lehden sisällöstä. Tietoja kotimaasta. Helsinki 1!(14. K. F. Puromiehen Kirjapaino O.-Y.