1(5) Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava -painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta osa kysymyksistä on merkitty pakollisiksi (*). Mahdolliset kysymyksiin annetut perustelut huomioidaan vastauksia analysoitaessa. Kyselyn lopussa on runsaasti vastaustilaa lausujien vapaamuotoisille kommenteille. Vastauksia on mahdollista muokata ennen kyselylomakkeen lähettämistä. Kyselyn voi tarvittaessa keskeyttää painamalla Keskeytäpainiketta ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Keskeytä-painikkeesta kysely vie automaattisesti sivulle, jossa on linkki jatkettavaan kyselyyn. Sivulla voi myös lähettää linkin sähköpostiisi. Viimeisen kysymyksen lopussa on Yhteenveto-painike, josta pääset tarkastelemaan laatimiasi vastauksia. Yhteenvetosivulta pääset muokkaamaan (Muokkaa vastauksia -painike) ja tulostamaan (Tulosta-painike) kyselyn. Vastauksien lähetys: Kun kyselyyn vastaaminen on valmis, paina kyselylomakkeen yhteenvetosivun lopussa olevaa Valmis-painiketta. Lähettämisen jälkeen kyselyvastausta ei ole enää mahdollista täydentää tai muokata. Tämä on kyselyn tekstitiedostoversio, jota voi käyttää lausuntopyynnön käsittelyn helpottamiseksi. Käsittelyssä voidaan esimerkiksi työstää lausuntoa tekstitiedostomuotoisena ja käsittelyn lopuksi tekstitiedostoon laaditut vastaukset syötetään sähköiseen kyselyyn. Sähköisen kyselyn Internet-osoite: https://www.webropolsurveys.com/s/f0200094c1f5828f.par. Lisätietoja lausuntopyynnöstä antavat: Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, puh. 02951 63382, liisa-maria.voipio-pulkki@stm.fi (rakenteiden uudistus) Hallitusneuvos Anne Koskela, puh 02951 63384, anne.koskela@stm.fi (terveydenhuolto, päivystysasetus) Hallitusneuvos Lotta Hämeen-Anttila, puh 02951 63406, lotta.hameen-anttila@stm.fi (sosiaalihuolto) Lääkintöneuvos Timo Keistinen, puh 0295 163 385, timo.keistinen@stm.fi (terveydenhuolto, päivystysasetus, keskittäminen) Erityisasiantuntija Lasse Ilkka, puh 0295 163995, lasse.ilkka@stm.fi (ensihoito) Kyselyn tekniseen toteutukseen liittyvät kysymykset: Osastosihteeri Hang Pham, puh 0295 163569, hang.pham@stm.fi
2(5) TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi Oulunkaaren kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot o Etunimi Leena o Sukunimi Pimperi-Koivisto o Sähköposti leena.pimperi-koivisto@oulunkaari.com 4. Onko vastaaja* o Kunta o Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue X o Muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin o Valtion viranomainen o Järjestö o Joku muu KYSYMYKSET 5. Esityksen tavoitteena on varmistaa palvelujen yhdenvertainen saatavuus, riittävä osaaminen palveluja tarjoavassa ja hoitavassa yksikössä ja asiakas- ja potilasturvallisuus. Lisäksi uudistuksen tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua. Esityksen mukaan sairaala- ja päivystysverkkoa tiivistettäisi vastaamaan väestön tarpeeseen valtakunnallisesti koordinoidusti ja yhtenäisin perustein. Onko uudistus tarpeellinen? kantaa 6. Voitte perustella edellistä vastaustanne. 7. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi terveydenhuoltolaissa ensihoitopalvelun järjestämisestä (39 ), ensihoitopalvelun sisällöstä (40 ) ja ensihoitokeskuksesta (46 ). Ovatko ehdotetut säännökset tarkoituksenmukaisia? kantaa 8. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Velvoite suunnitella ja toteuttaa ensihoitopalvelua yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden ja kotiin vietävien palveluiden kanssa on järkevä, jotta kyetään varmistamaan alueellinen toiminnallinen kokonaisuus ja hyödyntämään kaikki käytettävissä olevat resurssit. Etenkin ikääntyvän väestön palveluissa se on tärkeää. Osa tutkimuksista ja hoidosta voidaan toteuttaa ensihoidon avulla ilman, että asiakkaita tarpeettomasti kuljetetaan päivystysyksiköihin. Kannatamme sitä, että erityisvastuualueen ensihoito-keskus valmistelee palvelutasopäätökset koko erityisvastuualueella yhtenäisin perustein. Jatkossa ensihoitokeskus ohjaisi ensihoitopalvelun
3(5) saatavuutta siten, että tavoittamiskriteerejä käytetään yhtenäisellä tavalla. Tällä hetkellä pitkien etäisyyksien alueilla tavoittamisajat hoitoyksiköllä eivät ole kaikilta osin mahdollisia edes ideaalitilanteessa. Pelkona pidämme sitä, että ensihoidon kustannukset edelleen nousevat, eikä palvelutaso nouse kustannusten mukana. Ensihoidon yhteistyö perustason palvelujen kanssa on tärkeää, jotta paikallistuntemus saadaan hyödynnettyä hoidon kokonaisuudessa. Tällä hetkellä näin ei aina ole. Välillä ensihoitolääkäri on kutsuttu paikalle helikopterilla, vaikka paikalla olisi ollut osaava perusterveydenhuollon lääkäri. Pohjois-Suomen pitkät etäisyydet ja harva ja ikääntynyt asutus aiheuttavat omat erityispiirteensä. Näissä olosuhteissa tarvitaan paikallista tuntemusta ja yhteistyötä perusterveydenhuollon henkilökunnan kanssa, jotta turhat toimenpiteet voidaan välttää. Ensihoitokeskuksen roolin korostaminen sote-valmiussuunnittelussa on perusteltua. Tarvitaan kuitenkin tiivistä yhteistyötä peruskuntien, muiden viranomaistahojen ja toimijoiden kanssa alueellisten varautumis- ja valmiussuunnitelmien yhtenäisen kokonaisuuden rakentumiseksi myös tulevissa rakenteissa. 9. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi terveydenhuoltolaissa erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (45 ) kantaa 10. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Oulunkaaren kuntayhtymä kannattaa lakiehdotusta erikoissairaanhoidon työnjaosta sekä sellaisten erikoissairaanhoidon tutkimusten, toimenpiteiden ja hoitojen keskittämistä, jotka harvoin esiintyvinä tai vaativina edellyttävät toistettavuutta tai usean alan erityisosaamista riittävän taidon ja osaamisen saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Työnjakoa ja keskittämistä näissä tapauksissa tarvitaan myös terveydenhuollon laadun ja potilasturvallisuuden, vaikuttavuuden, tuottavuuden ja tehokkuuden takaamiseksi. Näkemyksemme mukaan pienten erikoisalojen potilaita ei riitä keskussairaaloiden alueella niin paljon, että potilasturvallinen ja tehokas toiminta toteutuisi kaikilta osin. Erikoissairaanhoidon kustannuksissa näkyy pienten keskussairaaloiden raskas kulurakenne, kun laaja-alaista toimintaa ja päivystysaikaista leikkaustoimintaa pyritään ylläpitämään. 11. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi terveydenhuoltolaissa kiireellisestä hoidosta (50 ) kantaa 12. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Oulunkaaren kuntayhtymä pitää terveydenhuollon (erityisesti erikoissairaanhoidon) päivystysten keskittämisen perusteita ymmärrettävinä ja oikeina. Perusteltua on myös sosiaalipäivystyksen integroituminen terveydenhuollon päivystykseen.
4(5) Kuntayhtymässämme on pitkät etäisyydet lähimpiin sairaaloihin ja siksi on tärkeää turvata päiväaikainen kiirellinen sairaahoito lähellä asukkaita. Kuntayhtymässä käytössä oleva Hyvä vastaanotto -malli on taannut kuntiemme asukkaille hyvä hoitoonpääsyn sekä kiirellisissä, että kiirettömissä asioissa. Järjestettäessä perusterveydenhuollon tai akuuttilääketieteen ympärivuorokautista päivystystä tulee päivystysyksikkö sijoittaa sairaalaan, jossa virka-aikana on käytettävissä muiden erikoisalojen palveluita. Silti tietyillä pitkien etäisyyksien alueella voidaan ympärivuorokautinen päivystys toteuttaa terveyskeskuksen päivystysyksikössä, joka ei kuitenkaan ole tarpeen kuntayhtymämme alueella. 13. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi terveydenhuoltolaissa sosiaalihuollon tarpeen arvioinnista (53 a ) kantaa 14. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Säännös on tarkoituksenmukainen, sillä nykyiset päivystysrakenteet eivät tavoita äkillisen sosiaalisen tuen tarvitsijoita riittävästi. 15. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi sosiaalihuoltolaissa sosiaalipäivystyksestä (29 ) kantaa 16. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Päivystyksen uudistamista on tarkasteltava osana isompaa reformia, jossa ei ole kyse ainoastaan moniammatillisuudesta, vaan uudessa integroidussa kokonaisuudessa ylitetään professionäkökulma ja keskiössä on erityisesti rajapintojen tarkastelu sekä asiakasymmärryksen syventäminen. Sosiaalipäivystyksessä kyse on nopeaa tilanneanalyysiä edellyttävästä kriisitilanteesta, joka asettaa erityisiä haasteita osaamiselle, jotta asiakkaan kokonaiskuva pystytään muodostamaan. Sosiaalityöntekijällä ei ole peruskoulutuksensa myötä automaattisesti päivystysosaamista, vaan tarvitaan osaamisen tukirakenteita; parityö (esim. sos.tt., sosionomi; sos.tt., psyk.sh jne.). Kiireellisessä sosiaalipäivystystilanteessa ja akuutin tilanteen hoitamisessa ei tarvitse tehdä kaikkea, vaan turvataan palvelujen jatkumo avun saamiseksi. Varmistetaan asiakkaan ohjautuminen olemassa olevaan sosiaalityön prosessiin, tai jos kyseessä on uusi asiakkuus, niin turvataan avun saamisen jatkumo. Tärkeää on myös osaamisen tukirakenteiden luominen: varmistetaan erityisosaaminen ja tuki alueilla oleville työntekijöille. Integroidun päivystystoiminnan kehittämiseksi tarvitaan tiedontuotantoa ja asiakkuuksien analysointia. Asioiden kriisiytymisen ennaltaehkäisemiseksi on kehitettävä yhteisöllistä ja jalkautuvaa työtä (etsivän työn mallit). Pitkien etäisyyksien alueilla tulee turvata paikallisen tason kiireellisten sosiaalisten tuen palvelujen saatavuus paikallisten resurssien avulla. Integroidun päivystyskokonaisuuden kehittämistyössä on perusteltua hyödyntää terveyssosiaalityön resursseja. 17. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi sosiaalihuoltolaissa sosiaalipalvelujen järjestämisestä muiden palvelujen yhteydessä (33 a )
5(5) o Ei kantaa 18. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Erityistä osaamista vaativien sosiaalipalvelujen uudenlaisten rakenteiden luominen on perusteltua. Erityistä osaamista vaativien rakenteiden luominen tulee tapahtua osaamista keskittämällä ja sen tarjoamista hajautetusti sinne, missä kansalaiset asuvat. 19. Vapaamuotoisia huomioita esityksestä. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri on antanut asiassa oman lausuntonsa. Simon kunta esittää huolestuneisuutensa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Meri-Lapin palveluiden tasosta ja määrästä jatkossa. 20. Vapaamuotoiset huomionne liitteenä olevasta luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä.