6/2016 MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 80. VUOSIKERTA IRTONUMERO 15

6/2016 MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 80. VUOSIKERTA IRTONUMERO 15

Matemaattisluonnontieteellinen aikakauslehti 80. vuosikerta JULKAISIJA Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Rautatieläisenkatu 6, 00520 Hki PÄÄTOIMITTAJA Marja Tamm, puh. 040 545 2927 marja.tamm@maol.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Leena Mannila, puh. 0400 187 827 leena.mannila@maol.fi TOIMITUSSIHTEERI, puh. dimensio@maol.fi PAINO Forssa Print ISSN 0782-6648, ISO 9002 TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET maol-toimisto@maol.fi puh. 010 322 3160 TILAUSHINTA Vuosikerta 70, irtonumero 15, ilmestyy 6 numeroa vuodessa TOIMITUSKUNTA Marja Tamm (pj.), Tomi Alakoski, Kai-Verneri Kaksonen, Pasi Ketolainen, Jari Koivisto, Pasi Konttinen, Hannu Korhonen, Lauri Kurvonen, Jarkko Lampiselkä, Leena Mannila, Maija Rukajärvi-Saarela,, Jenni Räsänen, Piia Simpanen, Marika Suutarinen, Lauri Vihma, Anastasia Vlasova, Sari Yrjänäinen ja Jarkko Narvanne (siht.) NEUVOTTELUKUNTA prof. Maija Ahtee prof. Maija Aksela lehtori Irma Iho joht. Riitta Juvonen prof. Kaarle Kurki-Suonio prof. Aatos Lahtinen prof. Jari Lavonen prof. Tapio Markkanen prof. Olli Martio rehtori Jukka O. Mattila prof. Jorma Merikoski op.neuvos Marja Montonen prof. Erkki Pehkonen prof. Heimo Saarikko prof. Esko Valtaoja Tykkää MAOLista Facebook sivut Twitter @maolsuomi Instagram @maolsuomi Keskusteluryhmä Facebookissa MAOL jäsenille MAOL ry HALLITUS 2016 * etunimi.sukunimi@maol.fi ** etunimi.sukunimi@mfka.fi Rautatieläisenkatu 6, 00520 Hki puh. 010 322 3160 maol-toimisto@maol.fi www.maol.fi Puheenjohtaja Leena Mannila * 040 018 7827 I varapuheenjohtaja, talous Jouni Björkman * 040 830 2352 II varapuheenjohtaja, koulutus Kati Parmanen * 040 534 1438 III varapuheenjohtaja, tiedotus, OPS Marja Tamm * 040 545 2927 Matematiikka/tietotekniikka Mika Antola * 045 847 0351 Oppilastoiminta Tero Anttila * 041 463 5115 Fysiikka, kemia Katri Halkka * 040 770 4482 Sähköiset palvelut Timo Järvenpää * 040 746 9110 Ammatillinen kouluyhteistyö Jorma Kärkkäinen * 040 079 3144 Ruotsinkieliset palvelut Tove Leuschel * 041 432 0433 Kerhotoiminta Anne Schroderus * 044 040 5690 Edunvalvonta Eeva Toppari * 050 557 9878 TOIMISTO maol-toimisto@maol.fi Toiminnanjohtaja Juha Sola * 050 584 8416 Koulutus- ja tiedotusassistentti Päivi Hyttinen * 010 322 3161 DIMENSION TOIMITUS Toimitussihteeri, dimensio@maol.fi MFKA-Kustannus Oy HALLITUS Puheenjohtaja Eeva Toppari * 050 557 9878 Varapuheenjohtaja Mika Antola * 045 678 3413 Korkeakouluyhteistyö Jouni Björkman * 040 830 2352 Välineet ja uudet tuotteet Mika Setälä, mika.setala@lempaala.fi 050 359 7297 Alakoulun materiaali Pirjo Turunen, pirjo.turunen@edu.hel.fi 050 584 1121 Koepalvelun kehittäminen Marja Tamm * 040 545 2927 TOIMISTO mfka@mfka.fi Toimitusjohtaja Juha Sola ** 050 584 8416 Tuotepäällikkö Lauri Stark ** 010 322 3163 050 587 8444 Myyntiassistentti Katja Kuivaniemi ** 010 322 3162 050 339 6487 Rautatieläisenkatu 6, 00520 Hki, mfka@mfka.fi puh. 010 322 3162 Tilaukset: http://verkkokauppa.mfka.fi/

Sisältö 5 Pääkirjoitus Leena Mannila 6 Hattulan silloilta Jukka O. Mattila 7 Matematiikan Valtakunnallinen Koe 6. luokalle keväällä 2016 Matti Lehtonen ja ja Matias Myllymäki 10 Matematiikan Valtakunnallinen Koe 9. luokalle keväällä 2016 Heidi Kivioja, Ari-Pekka Vallenius ja Maiju Väyrynen 17 Matematiikan koe ylioppilastutkinnossa keväällä 2016 Juha Oikkonen 21 Fysiikan koe ylioppilastutkinnossa keväällä 2016 Leena Partanen ja Ismo Koponen 29 Kemian koe ylioppilastutkinnossa keväällä 2016 Jouni Välisaari, Marja Montonen ja Tiina Tähkä 42 Matematiikan opetuksen maailmankylä Tapani Jussila 47 Opettajien vinkkikoulu matematiikan opetukseen osa 2: yläkoulu Marianna Jokila 51 MAL 55 vuotta Leena Mannila ja Katri Halkka 54 GeoGebra-täydennyskoulutuksia verkossa Anna Kairema ja Jenni Räsänen 58 Ennakointi ei ole sirkustemppu Piia Simpanen 61 Vuoden opettaja Raimo Huhtala 65 Matematiikan pulmasivu 66 Fysiikan pulmasivu 67 Kemian pulmasivu 38 Miljoonakaupungissa matematiikan opetuksen tutkimuksen konferenssissa Riikka Palkki Kansikuva: Celestial Fireworks NASA, ESA, the Hubble Heritage Team (STScI/AURA), A. Nota (ESA/STScI), and the Westerlund 2 Science Team 3

Pääkirjoitus Vetoomus ylioppilastutkintolautakunnalle ja päättäjille LEENA MANNILA, MAOL:n puheenjohtaja MAOL vetoaa ylioppilastutkintolautakuntaan ja päättäjiin, että Abitti-koejärjestelmään saadaan välittömästi sähköistä ylioppilaskoetta vastaava testialusta, jossa A-osassa on estetty symboliset laskinohjelmat ja käytössä on editori, millä opiskelija voi tuottaa vaivattomasti matemaattista tekstiä. Ylioppilaskoe muuttuu kokonaisuudessaan sähköiseksi kevääseen 2019 mennessä. Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) pääsihteerin Kaisa Vähähyypän mukaan tutkinnon muuttaminen sähköiseksi lähti liikkeelle vuonna 2011 hallituksen päätöksellä. Asiaa oli ehdotettu jo aiemmin 2010 lukiokoulutuksen kehittämistä käsitelleen työryhmän raportissa. Sähköisen kokeen lähtökohtana on ollut huomattavat edut vanhaan kokeeseen nähden, kuten esimerkiksi tekstin muokkaaminen, liikkuvan kuvan hyödyntäminen ja datan käsittely. Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto on kuitenkin huolissaan siitä, että matematiikan, fysiikan ja kemian opiskelijoita ei ole otettu tarpeeksi ja riittävän ajoissa huomioon tässä uudistuksessa. Matematiikan sähköinen ylioppilaskoe suoritetaan ensimmäisen kerran keväällä 2019 ja jo sitä ennen kemia ja fysiikka syksyllä 2018. Ne opiskelijat, joita tämä koskee, ovat jo aloittaneet lukio-opintonsa tänä syksynä. Matematiikan koe kirjoitetaan kaksiosaisena. A-osassa on estetty symbolisten laskinohjelmistojen käyttäminen ja koevastaukset kirjoitetaan vielä määrittelemättömän matematiikkaeditorin avulla. MAOL on ilmaissut YTL:lle huolensa siitä, että tällaista vastausalustaa ei toistaiseksi ole Abitti-järjestelmässä käytössä. Opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus tutustua ja harjoitella vastaamista järjestelmään, joka vaatii perehtyneisyyttä ja erityisosaamista matemaattisen tekstin sähköiseen tuottamiseen. MAOL on huolissaan myös siitä, miten sähköinen koe tulee muuttamaan ylioppilaskokeen tehtäviä. Huomion arvoista on se, että jo selaimessa on laskin mukana, jota näppärät osaajat voivat hyödyntää. Tästä syystä YTL onkin tehnyt päätöksen lisätä A-osaan funktiolaskimen, jossa ei kuitenkaan ole symbolisen laskennan ominaisuuksia. On huomioitava myös se, että ylioppilastutkinnon merkitys tulee lisääntymään lähiaikoina, sillä tutkintoa tullaan hyödyntämään korkea-asteen opiskelijavalinnassa pääsykokeen sijaan. OPETTAJA VAIKUTA Nyt on aika opettajien vaikuttaa tuleviin ylioppilaskokeisiin mielipitein ja ehdotuksin. Jokaisella meillä on erilaisia tuttuja vaikuttajina. Heihin kannattaa nyt olla yhteydessä keihään kärjen ollessa nimenomaan opiskelijan yhdenvertaisuutta ja oikeusturvaa korostavana. Voit myös vaikuttaa suoraan ylioppilastutkintolautakuntaan. YTL:n jäsen ja matematiikan kokeen kehittämisryhmän puheenjohtaja Peter Hästö julkaisee blogia, jonka tavoitteena on lisätä keskustelua opettajien ja sensoreiden välillä. Hänen sivustollaan on mahdollisuus kommentoida sekä pitkän että lyhyen matematiikan kokeita ja vaikuttaa niiden rakenteeseen sekä sisältöihin tulevaisuudessa. (https://phasto.wordpress.com/) Opettajilla on myös mahdollisuus vaikuttaa kaavaeditorin ja piirto-ohjelman valintaan. Matematiikan, fysiikan ja kemian kokeissa tarvitaan matemaattisia merkintöjä, reaktioyhtälöitä ja erityisesti kemiassa orgaanisen kemian rakennekaavojen piirtämistä. Ehdotuksia ja toiveita voi lähettää YTL:n projektipäällikkö Matti Latulle ja muille sähköisen kokeen kehittäjille. Tutustu aiheeseen Latun blogissa. (https://digabi.fi/author/matti/) OPETTAJA MUISTA Huolimatta ylioppilaskokeen sähköistymisestä, ei kaikkien oppituntien eikä kurssikokeiden tarvitse olla sähköisessä muodossa. Aineenopiskelu ja ymmärtäminen vaativat edelleen myös traditionaalisia oppimisen tapoja. Kynää ja paperia voidaan edelleen hyödyntää opetuksessa ja onhan ylioppilaskokeessakin paperille luonnostelu sallittua ja jopa toivottavaa. Tällä hetkellä matematiikan kurssikokeen A-osa kannattaa tehdä paperiversiona, mutta myös sähköiseen Abitti-kokeeseen vastaamista on hyvä harjoitella opiskelijoiden kanssa. Tietokone on hyvä renki, mutta huono isäntä. Mukavaa joulunodotusta. 5

Matematiikan koe ylioppilastutkinnossa keväällä 2016 Matematiikan koe ylioppilastutkinnossa keväällä 2016 JUHA OIKKONEN, professori, Matematiikan ja tilastotieteen laitos, Helsingin yliopisto Tehtävät ja vastaukset http://matta.hut.fi/matta/yoteht/ Tämän kirjoituksen pituuden rajoittamiseksi tehtäviä ei toisteta alla. Kevään 2016 matematiikan ylioppilaskoe oli ensimmäinen uuden muotoinen matematiikan koe. Koe oli jaettu laskimettomaan A-osaan, jossa sai ratkaista kaikki neljä tehtävää 1 4 sekä kahteen B-osaan. Niissä sai käyttää laskinta uuden laskinohjeen mukaisesti. Ohjeen tarkoitus on toisaalta kannustaa laskimen järkevään käyttöön ja toisaalta kitkeä laskimen epätoivottua käyttöä tehtävien pilaamiseen. Ainakin oman sensorikokemukseni mukaan tässä onnistuttiin varsin hyvin. Erottelu kahden B-osan välillä oli tehty mm. siksi, että parhaita arvosanoja tavoittelevat kokelaat joutuisivat ratkaisemaan kokeen vaativimpia tehtäviä. Kokeen B1-osassa sai ratkaista kolme viidestä tehtävästä 5 9 ja kokeen B2 osassa sai ratkaista kolme neljästä tehtävästä. Erottelu näiden kahden B-osan välillä oli tehty mm. siksi, että parhaita arvosanoja tavoittelevat kokelaat joutuisivat ratkaisemaan kokeen vaativimpia tehtäviä. Ylioppilaskokeita vuosia lukiessani on syntynyt näppituntumaa siitä, että käsitteet x, f(x) ja f (x) menevät usein sekaisin. Monessa aiemmassa kokeessa on ollut haastavia (ja matemaattisesti kiehtovia) tehtäviä esimerkiksi tehtäväpaikalla 10. Etevimmät kokelaat ovat taitavasti vältelleet näitä. Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että aiemmin korkeimpien arvosanojen pisterajat ovat olleet hyvin korkeita. Pitkä matematiikka Tehtävät 1 4 sai kaikki tehdä ja siksi niistä lähes kaikki ovat merkkautuneet abiturienteille yritetyiksi. Jatkossa on tarkoitus tehdä myös kokeen A-osassa tarkemmin ero yrittämättä jääneen tehtävän ja nollaan pisteeseen johtaneen yrityksen kesken. Tehtävä 1. Tehtävässä kysyttiin perustietoja matematiikasta ja sen käyttämisestä arjessa. Pitkän matematiikan opiskelijat osasivat selvästi nämä asiat varsin hyvin. Tehtävä 1 esiintyi myös lyhyessä matematiikassa tehtävänä numero 3. Tarkastelen pitkän ja lyhyen matematiikan tehtävien pohtimisen jälkeen tätä tehtävää näiden kahden kokeen osana. Tehtävä 2. Tässä tehtävässä oli kolme kahden pisteen arvoista erillistä tehtävää, mikä näkyy selvästi pistejakaumassa. Tehtävä 3. Silmään pistää alhaisten pistemäärien pieni osuus sekä viiden pisteen varsin suuri osuus. Tehtävän a)-kohta osattiin yleensä hyvin mutta b)-kohta jäi monelta kesken. Tehtävä 4. En osaa pitää tehtävän piste jakaumaa kovinkaan yllättävänä. Jotkut opettajat pitivät kokeen jälkeen tätä kuvantulkintatehtävää helppona. Mutta tehtävässä mentiin varsin pitkälle funktion ja sen derivaatan käsitteellisessä ymmärtämisessä. Lisäksi f ja f tuntuvat sekoittuneen osassa oppilaita. Ja vaikka tehtävän alussa ne olisivat oikein, niin ne sekoittuivat aika monella matkan varrella. Tehtävä 1 Pisteet Yrittäneet 0 2 1 21 2 90 3 376 4 1064 5 2255 6 6560 Yht. 10368 Tehtävä 2 Pisteet Yrittäneet 0 298 1 247 2 1297 3 824 4 3543 5 732 6 3422 Yht. 10363 Tehtävä 3 Pisteet Yrittäneet 0 244 1 273 2 530 3 882 4 1440 5 2615 6 4375 Yht. 10359 Tehtävä 4 Pisteet Yrittäneet 0 1572 1 370 2 3405 3 717 4 1414 5 1722 6 1162 Yht. 10362 17

Fysiikan koe ylioppilastutkinnossa keväällä 2016 Fysiikan koe ylioppilastutkinnossa keväällä 2016 LEENA PARTANEN ja ISMO KOPONEN, Ylioppilastutkintolautakunta Kevään 2016 fysiikan koe oli monelta osin perinteisen kokeen kaltainen. Uutena piirteenä tehtävässä 12 kokeiltiin tehtävätyyppiä, jossa opittua tietoa sovelletaan kontekstissa, joka ei välttämättä ole tuttu lukion kursseilta. Tämä tehtävätyyppi mittaa opitun soveltamista ja opitun tiedon aitoa käyttämistä vahvemmin kuin tehtävätyyppi, jossa myös konteksti on tunnistettavissa. Samoin tehtävät 11 ja 13 oli laadittu siten, että niissä voidaan tuoda esiin tiedon esittämisen ja jäsentämisen johdonmukaisuus. Sensoroinnissa olisi ollut mahdollista ottaa nämä tekijät vahvemmin huomioon, mutta se olisi johtanut toteutuneita pistekeskiarvoja huonompaan lopputulokseen. Kevään 2016 kokeen osalta kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota näihin pieniin muutoksiin ja siihen, miten ne suhteutuvat tulevan sähköisen ylioppilaskokeen kolmiosaiseen rakenteeseen, jossa erityisesti korkeimman pistemäärän tehtäviin tulee sisältymään jo nyt tehtävissä 11 13 esiintyviä piirteitä. Arviointikriteerejä ja hyvän vastauksen piirteitä tarkasteltaessa kannattaa pitää mielessä, että vastauksen johdonmukaisuuden ja jäsentyneisyyden kriteerit samoin kuin aineiston käyttöön liittyvät kriteerit tulevat tulevaisuudessa korostumaan. Näitä Taulukko 1. Fysiikan kokeen arvosanarajat ja arvosanojen prosenttiosuudet. Kevät 2016 L E M C B A I pisteraja 42 33 25 19 14 10 osuus % 9,2 23,9 25,6 19,1 12,7 6,4 3,1 Kevät 2015 pisteraja 41 34 29 23 17 12 osuus % 6,3 24,3 23,8 24,6 14,9 5,1 1,1 Kevät 2014 pisteraja 42 33 25 17 11 8 osuus % 7,0 19,0 22,4 22,6 17,5 6,7 4,8 keskeisiä osaamisen alueita kannattaa jo nyt ryhtyä harjoittelemaan fysiikan lukio-opetuksen osana. Kevään 2016 fysiikan kokeeseen osallistui 5749 kokelasta, joista 3847 (67 %) oli miehiä ja 1902 (33 %) oli naisia. Ruotsinkielisen kokeen suoritti 336 (6 %) kokelasta. Pakollisena fysiikan kokeen suoritti 2086 kirjoittajaa ja ylimääräisenä 3663 kirjoittajaa. Pistejakauma on esitetty kuvassa 1. Jakauma muistuttaa aikaisempien keväiden pistejakaumia. Taulukossa 2 on esitetty tehtäväkohtaiset pistejakaumat. Sama informaatio on esitetty myös kuvassa 2 kokelaiden lukumäärinä. Kaikkien tehtävien pistekeskiarvo oli 3,5. Seuraavassa tarkastellaan koetehtäviä sekä niiden arviointia ja niistä suoriutumista lähemmin jokaisen tehtävän osalta. Kirjoittajien lkm 200 150 100 50 0 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Kokonaispistemäärä Kuva 1. Fysiikan kokeen kokonaispistemääräjakauma. Vastausten lkm 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Tehtävä Kuva 2. Fysiikan kokeen tehtäväkohtainen pistejakauma. 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 21

Fysiikan koe ylioppilastutkinnossa keväällä 2016 Taulukko 2. Fysiikan kokeen tehtäväkohtaiset pistejakaumat. Tehtävä Pisteet 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 0 0 303 11 842 528 590 463 200 177 411 117 184 189 1 2 89 186 419 1473 995 408 182 500 360 305 112 322 2 13 249 471 173 1214 848 334 132 548 374 300 239 407 3 166 607 762 163 484 467 340 183 805 268 195 158 452 4 923 1381 741 248 488 408 332 397 1156 132 130 97 471 5 2467 2237 1189 953 184 322 242 517 884 69 56 58 399 6 2134 799 2297 848 284 367 53 311 256 22 5 64 317 7 48 215 8 46 126 9 0 49 Yhteensä 5705 5665 5657 3646 4655 3997 2172 1922 4326 1636 1108 1006 2947 Piste-k.a. 5,1 4,2 4,6 3,3 2,1 2,4 2,3 3,7 3,4 1,8 2,1 2,8 3,8 Vastaus-% 99% 99% 98% 63% 81% 70% 38% 33% 75% 28% 19% 17% 51% Fysiikan kokeen tehtäväkohtainen tarkastelu Tehtävä 1. Taulukossa on lueteltu kolme säteilyn lajia ja neljä säteilyn ominaisuutta. Mitkä säteilyn ominaisuudet liittyvät kuhunkin säteilyn lajiin? Kopioi taulukko vastauspaperiisi ja merkitse vastaus siihen rasteilla. Merkitse enintään kuusi rastia. Yhteen säteilyn lajiin voi liittyä monta ominaisuutta. Vastauksia ei tarvitse perustella. Tehtävä 2. Levosta lähtevä rautakuula pudotetaan eri korkeuksilta. Kuulan putoamisaika mitataan. Putoamiskorkeudet ja -ajat on annettu taulukossa. h (m) 1,00 5,00 10,0 15,0 20,0 t (s) 0,47 1,00 1,41 1,76 2,04 Alfasäteily Gammasäteily Hiukkassäteilyä Ionisoivaa säteilyä Hirsiseinä pysäyttää säteilyn Maan pinnalla havaittavan säteilyn merkittävä lähde on Aurinko a) Piirrä mittaustuloksista kuvaaja putoamiskorkeudesta putoamisajan neliön funktiona (t², h)-koordinaatistoon. (4 p.) b) Määritä kuvaajan avulla kuulan kiihtyvyys. (2 p.) Näkyvä valo Tehtävänannossa kerrotaan, että rasteja tulee taulukkoon yhteensä kuusi kappaletta. Jokainen oikeassa kohdassa oleva rasti oli yhden pisteen arvoinen. Kuitenkin, jos kokelas oli sijoittanut taulukkoon enemmän kuin kuusi rastia, jokaisesta enimmäismäärän ylittävästä rastista vähennettiin yksi piste. Eroja alustavan ja lopullisen arvostelun välillä syntyi siitä, jos alustavassa tarkastuksessa oli vähennetty liikaa pisteitä väärässä kohdassa olevista rasteista. Lähes jokainen kokelas vastasi tehtävään, ja pistekeskiarvo oli koko tehtäväsarjan paras 5,1. Tehtävän a-kohdassa kuvaajan piirtämistä varten lasketut arvot taulukoituna oli yhden pisteen arvoinen. Laskuvirheet taulukossa huomioitiin vasta kuvaajan kohdalla, eli kuvaajassa väärässä kohdassa oleva piste johti pistemenetyksiin. Taulukoitujen lukujen lukematarkkuutta ei myöskään arvioitu. Kuvaajasta maksimi oli 3 pistettä. b-kohdan yleisin virhe oli se, että kiihtyvän liikkeen mallia oli käytetty virheellisesti, ja kiihtyvyyden laskusta puuttui kerroin 2. Jos kerroin puuttui, tyyppivähennys tästä virheestä oli 1 p., jos kulmakerroin oli teknisesti laskettu oikein. Tehtävän pistekeskiarvo jäi 4,2 pisteeseen, ja 5 pisteen vastauksia oli huomattava määrä. 22

Kemian koe ylioppilastutkinnossa keväällä 2016 Kemian koe ylioppilastutkinnossa keväällä 2016 JOUNI VÄLISAARI, MARJA MONTONEN ja TIINA TÄHKÄ, Kemian jaos, Ylioppilastutkintolautakunta Lukion jälkeisten opintojen opiskelijavalintojen uudistaminen Ylioppilastutkintoa pyritään jatkossa hyödyntämään entistä enemmän yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijavalinnassa. Useat lukiosta valmistuneet pyrkivät nykyisin useita kertoja etenkin suosituimmille koulutusaloille, mikä on johtanut esimerkiksi tietojen täydentämiseen valmennuskurssien avulla. Lukiosta valmistuvat kokevat raskaana valmistautumisen ensin ylioppilaskirjoituksiin ja heti sen jälkeen yliopistojen pääsykokeisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) asettama työryhmä on selvittänyt hyödyntämistä opiskelijavalinnoissa*. Työryhmä arvioi ylioppilastutkinnon selkeästi parhaaksi lähtökohdaksi korkeakoulutuksen opiskelijavalinnoille erityisesti tasa-arvon ja korkeakoulutuksen saavutettavuuden näkökulmasta. Työryhmän mukaan ylioppilastutkinnon kokeet muodostavat jo nykyisellään hyvän perustan korkeakoulujen opiskelijavalinnoille. Ylioppilastutkinnon arvostelun uudistus (SYK-pistearvostelu) edelleen parantaa arvosanojen vertailukelpoisuutta. Työryhmä pitää samalla tärkeänä, että korkeakoulut pystyvät tarjoamaan opiskelijavalintatapoina myös muita osaamisen näyttömahdollisuuksia, esimerkiksi korkeakoulun järjestämiin avoimiin kursseihin perustuen. Myös ammatillisen tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden valintaa korkeakoulu- ja ammattikorkeakouluopintoihin pohditaan. Työryhmän esittämä luonnos toimenpideohjelmaksi lähtee vielä laajalle lausuntokierrokselle. Jo nyt OKM on sopinut yliopistojen kanssa, että yliopistot luopuvat pitkää valmentautumista vaativista opiskelijavalinnoista vuoteen 2018 mennessä**. Toteutuessaan uudistukset korostaisivat entisestään ylioppilaskokeiden merkitystä lukion jälkeisen koulutuksen opiskelijavalinnoissa. Lukiolaisen näkökulmasta uudistus tarkoittaa, että lukiossa tehtävät kurssivalinnat vaikuttavat lukion jälkeiseen koulutukseen hakemiseen. Uudistuksen toteutuessa lukion suorittaneen opiskelijan ei tarvitsisi valmistautua lukuisiin eri pääsykokeisiin jatko-opintoihin hakeuduttaessa, nykyisin korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut järjestävät yli tuhat erilaista valintatai soveltuvuuskoetta. Kuitenkin, opiskelijalla tulisi jatkossakin olla useita vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia opintopolullaan. Korkeakoulujenkaan näkökulmasta tilanne ei ole yksinkertainen. Toisaalta valintakokeista luopumalla säästetään työaikaa omaan opetustyöhön, toisaalta valintakoe on mahdollistanut opiskelijavalinnan säätämisen korkeakoulun omiin tarpeisiin sopivaksi. Ylioppilastutkinnon hyödyntäminen opiskelijavalinnoissa haastaa muokkaamaan tutkintoa yhä paremmin vertailukelpoiseksi esimerkiksi eri suorituskertojen välillä. Mahdollisimman monipuolinen koe erilaista osaamista mittaavine tehtävineen palvelee hyvin korkeakouluja ja ammattikorkeakouluja, ja samalla antaa mahdollisuuden eri tavoin lahjakkaille kokelaille näyttää osaamistaan. Reaaliaineiden kokeet Kevään 2016 reaaliaineiden kokeisiin ilmoittautui yhteensä noin 40300 kokelasta. Suosituimmat kokeet olivat terveystieto, fysiikka, yhteiskuntaoppi ja psykologia, kuva 1. Kemian kokeen osuus oli 11,8 % kaikista reaalikokeeseen ilmoittautuneista. Edellisen kevään kokeeseen verrattuna kemian kokeen suhteellinen osuus kasvoi hieman: keväällä 2015 kemian osuus oli 11,2 %. Biologia 9,0 % Elämänkatsomust. 0,3 % Uskonto (ev.-lut.) 3,4 % Kemia 11,8 % Fysiikka 14,7 % Maantiede 5,4 % Filosofia 1,5 % Psykologia 13,8 % Historia 8,7 % Kuva 1. Reaaliaineiden kokeisiin ilmoittautuneet kokelaat keväällä 2016. Yhteiskuntaoppi 13,9 % Terveystieto 16,9 % * http://www.minedu.fi/opm/julkaisut/2016/valmiina_valintoihin.html ** http://www.minedu.fi/opm/tiedotteet/2016/11/korkeakoulujen_opiskelijavalinnat.html 29

Ennakointi ei ole sirkustemppu PIIA SIMPANEN, asiantuntija, Teknologiateollisuus ry Tulevaisuuden kehityssuuntien ennakointi on vaikeaa, mutta erilaisiin muutosvoimiin tutustuminen auttaa meitä tekemään parempia ratkaisuja ja myös varautumaan tulevaisuudessa tarvittaviin taitoihin. Ennakointi ei ole sama asia kuin ennustaminen eikä ennustamisellakaan tarkoiteta tässä yhteydessä lasipalloon katsomista tai tulevaisuuden kehityssuuntien arvuuttelua sattumanvaraisesti. Ennakointi on kokonaisvaltaista ja systemaattista tulevaisuuden epävarmuuksien ja mahdollisuuksien tarkastelua. Se on sekä tulevaisuuden luotaamista että tulevaisuuden tekemistä. Jos iltapäiväksi on ennustettu sadetta, otat luultavasti sateenvarjon mukaan aamulla. Ennakoinnissa painotus onkin aktiivisella toiminnalla, eli sillä mitä pitäisi tehdä nyt, jos tulevaisuudessa odotetaan tapahtuvan jotakin. Yhteiskunnan ennakointitoimenpiteet ulottuvat lähivuosien ennusteisiin varautumisen lisäksi myös paljon pidemmälle. Mitä maailmalla on tapahtumassa? Globaalien muutosilmiöiden suuntia kutsutaan megatrendeiksi. Ne ovat maailmaalaajuisesti vaikuttavia pitkän aikavälin ilmiöitä, joita eri tutkimuslaitokset- ja tahot jaottelevat ja käsittelevät hieman eri tavoin. Isoiksi yleisiksi teemoiksi voidaan nostaa esimerkiksi teknologian nopea kehittyminen ja maapallon kestävyyskriisi. Muutossuunnilla on usein hyvin läheiset keskinäiset riippuvuussuhteet. Esimerkiksi uudet teknologiset ratkaisut edesauttavat ympäristöhaasteiden ratkaisemista. Kestävyyskriisiin liittyy monia erilaisia ilmiöitä, kuten väestönkasvu, luonnonvarojen väheneminen, ilmastonmuutos, kiristyvät ympäristövaatimukset ja kaupungistuminen. Tulevaisuudessa yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Vuoteen 2026 mennessä on muodostunut jo 26 älykästä suurkaupunkia, joista puolet on Aasiassa. Maailman kestävyyshaasteiden kannalta on olennaista, kuinka fiksuja ja kestäviä nopeasti kasvavat megakaupungit ovat. Kaupunkien toiminta vaikuttaa huomattavasti koko maailman päästöihin ja resurssien käyttöön. Yhteiskuntien ympäri maailmaa on pakko muuttua tehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi. On tukeuduttava kestävään kasvuun. Kestävä kasvu pelastaa pallon Kestävä kasvu tarkoittaa vihreää taloutta, joka pyrkii käyttämään resursseja tehokkaasti ja viisaasti ja on nykyistä kilpailukykyisempi. Tarvitaan entistä enemmän teknologioita, tuotteita, palveluita ja 58

tuotantotapoja, jotka vähentävät ihmisen ympäristölle aiheuttamaa kuormitusta. Suomalaiset teknologiateollisuuden yritykset ovat usein edelläkävijöitä kehitettäessä kestävän kasvun mukaisia ratkaisuja. Resurssitehokkuutta edistetään parhaiten investoimalla uuteen, älykkääseen teknologiaan, joka optimoi energian ja materiaalien käyttöä. Esimerkiksi älykäs, pitkälle integroitu ja laajalti sähkön sekä vähäpäästöisten polttoaineiden varassa toimiva liikenneverkko on elintärkeä, jotta hiilidioksidipäästöjen kasvu voidaan estää tulevaisuudessa. Resurssihukkaa voidaan rajoittaa myös siirtymällä kohti kiertotaloutta. Kyseessä on talouden uusi malli, jossa materiaalien hukkaaminen ja jätteen syntyminen on minimoitu. Kierrätettävät materiaalit ja raaka-aineet korvaavat luonnosta saatavat uudet raakaaineet. Kiertotalous on yksi keskeisistä keinoista luoda Eurooppaan uutta liiketoimintaa, parantaa työllisyyttä ja säästää luonnonvaroja. Teknologiataiturit ovat monilahjakkuuksia Globaali toimintaympäristö ja nopeasti muuttuva maailma muuttavat myös teknologia-alan ammattilaisten osaamistarpeita. Uudistuvassa teknologiateolli suudessa tarvitaan monenlaista osaamista. Huomispäivän teknologia-ammattilaisen osaamispohja rakennetaan vahvalle matemaattisluonnontieteelliselle osaamiselle, jonka päälle hankitaan tekninen erityisosaaminen. Myös tieto- ja viestintätekniikan käyttö ja soveltaminen sekä energia- ja ympäristöosaaminen ovat hyödyllisiä taitoja aivan kaikille. Substanssiosaamisen lisäksi tarvitaan paljon yleistaitoja, kuten projektinhallintakykyä, taloudellisuutta, asiakastarpeiden huomiointia ja viestintää. On osattava katsoa Suomea pidemmälle, joten kieli- ja kulttuuritaidot ovat iso rikkaus, unohtamatta tiimityötaitoja. Tulevaisuutta ei tehdä yksin. Kiinnostaako lukea lisää megatrendeistä? Tutustu esimerkiksi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran julkaisuun Megatrendit 2016. Tulevaisuus tapahtuu nyt. https://www.sitra.fi/ julkaisut/muut/megatrendit_2016.pdf (Julkaisua käytetty myös artikkelissa lähteenä.) Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry järjestää lukuvuonna 2016 2017 peruskouluopettajille kaksipäiväisen täydennyskoulutuksen Koodaus ja ohjelmointi matematiikassa ja lukio-opettajille kaksipäiväisen täydennyskoulutuksen Tieto- ja viestintäteknologian pedagoginen hyödyntäminen matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa. Koulutukset sisältävät kaksi lähiopetuspäivää sekä niitä tukevia etätehtäviä ja oheismateriaalia. Kurssit on suunniteltu siten, että jokainen pääsee kurssin aikana tekemään itselleen soveltuvia harjoitteita, olet sitten aiheesta jo enemmän perillä tai vasta tutustumassa kurssilla käytettäviin sovelluksiin. Molemmat koulutukset järjestetään 15 paikkakunnalla eri puolilla Suomea yhteistyössä MAOL-paikalliskerhojen kanssa. Koulutuskalenterimme on julkaistu ja ilmoittautuminen on käynnissä. Tutustu lisää sivuillamme ja tule mukaan! www.maol.fi/koulutukset Koulutukset ovat Opetushallituksen tukemia, kaikille opettajille avoimia ja maksuttomia. Matka-, majoitus-, ateria- ja sijaiskulut ovat osallistujan omalla vastuulla. 59