1 LC Tampere Kanjonin matka Costa Blancan Torreviejaan Espanjaan 21. 28.9.2011 Keskiviikko 21.9. Noin kello 12 Mervin päivänä me Kanjonittaret suuntasimme kohti Pirkkalan lentokentän kakkosterminaalia matkalaukut pullollaan tuliaissalmiakkia ja ruisleipää. Lentokentällä nautiskelimme alkuvirvokkeet ja koko porukalle jaettiin Finland LC Tre Kanjoni sekä puusydän toiset saa selittää / olen lomalla tai saa halata rintaneulat leijonapinssien seuraksi. Presidentti oli myös varautunut mahdollisiin pinssiunohduksiin, joten matka sai alkaa. Lento FR 7774 kohti Alicantea pääsi matkaan jopa aavistuksen etuajassa. Koneessa nautiskeltiin pientä suolapalaa, kahvia, suklaata, makeisia ja viiniä kukin omien mieltymystensä mukaan ja jutusteltaessa matka sujuikin rattoisasti ja joutuisasti. Joku matkalaisista reilun parin tunnin kuluttua arveli, että pian laskeudutaan ja johan matkaa olikin enemmän takana kuin edessäpäin. Alicanten kansainväliselle kentälle saavuttiin noin klo 17.30 paikallista aikaa. Uusi terminaali on keväällä avattu, tyylikäs ja kooltaan suuri. Kanjonittaret Pirkkalan lentoasemalla Alicanten lentoasemalla Tervetuliaistilaisuus Osittain tuttu herraseurue matkasi samalla koneella Torreviejaan tennisturnaukseen, joten parin Kanjonittaren matka Alicanten lentokentältä kohti Torreviejaa olikin miesten kanssa yhteinen. Tietämättä oli varattu kuljetus samasta paikasta. Tila auto ja pikkubussi täyttyivät matkalaisista nopeasti ja koska herrojen matkavarustukseen kuuluivat myös golfbagit, pikkubussiin tarvittiin lisävarusteeksi peräkärry. Kun koko lasti saatiin pakattua ja autojen ovet sullottua kiinni, matka kohti Torreviejaa pääsi jatkumaan. Kun ensimmäinen autolasti Kanjonittaria saapui Altos de la Bahiaan kello 19 jälkeen paikallista aikaa, oli pari päivää etukäteen paikalle saapunut ja osin Torreviejassa talvehtiva jäsen autolastia vastassa ja ne espanjalaiset poskisuudelmat vaihdettiin tietenkin ensin. Toinen puoli porukasta asettui Gertin perheen ruotsalaisvivahteiseen asuntoon ja toinen puoli Daven perheen englantilaistyyppiseen asuntoon. Kaksi herraseurueessa matkannutta majoittui lähemmäksi kaupunkia. Ensimmäisenä oli jokaisella mielessä muona ja juomaostokset. Altos de la Bahiassa Kanjonittaret marssivat läheiseen Mercadonaan ostoksille ja City Kanjonittaret pääsivät lentokenttäkyydityksellä lähimpään markettiin. Ostokset tehtiin, mutta suuntavaistottomilla Kaupunki Kanjonittarilla oli illan hämärtyessä suuria vaikeuksia löytää takaisin majapaikkaan. Ilmansuunnat olivat hukassa kuten katujen nimetkin eikä kartastakaan pimeydessä ollut suurta apua. Espanjalaisen Senjoritan puhetulvasta huolimatta ei ollut selvää kumpaan suuntaan tulisi sännätä. Ennen pitkää kuitenkin maisema alkoi näyttää tutulta, yhteen porttiin avain tuntui sopivalta, asuinkerros muistettiin heti oikein ja seinään kiinnitetyn lämpömittarin avulla jopa oikea ovi löytyi. Lukkojen kanssa oli kuitenkin myös suuria vaikeuksia, niitä kun piti pyöritellä monta kierrosta ja milloin mihinkin suuntaan. Vasta viimeisinä päivinä lukkojen kanssa alkoi yhteiselo sujua. Harjoitus siis tekee mestarin! City mimmien pikainen omeletti, suihku, vaatteiden vaihto, taksin tilaus ja startti jo myöhässä kohti tervetuliaistilaisuutta. Ensin ei tahtonut taksi löytyä se kun oli mennyt eri puolelle taloa ja sitten taksi ei tiennyt missä kysei
nen paikka on ja minne suuntaan tulisi mennä. Onneksi tuli seudulla keväällä vietettyä viikko, joten jonkinlainen käsitys suunnasta oli ainakin. Autossa kun kiinniteltiin asianmukaisesti pinssit rinnuksille, sojotti yksi neula jo syvällä sormessa, joten perillä päästiin heti paikkauspuuhiin. Altos de la Bahialla muu poppoo saikin odotella jonkin aikaa, mutta mikäs odotellessa Cavaa maistellen. Cavat kilisteltiin ja kiidettiin paikalliseen kiinalaiseen Restaurante Chino Mandarin ravintolaan maukkaalle yhteiselle illalliselle. 2 Restaurante Chino Mandarin ravintolassa yhteisellä illallisella herkutellen Torstai 22.9. Aamulla kahvit laitettiin porisemaan jo varhain. Meillä oli Orihuela Costalla sijaitsevaan Skandinaaviseen kouluun sovittuna tutustumiskäynti klo 10. Tuliaisiksi olimme varanneet Suomen sota ajasta, itsenäisyydestä ja sen puolustajista kertovia Aapeli ja sotaveteraani Reino kirjoja, klubin viiri, punainen sulka kuutio Suomen lasten ja nuorten paremman elämän puolesta sekä salmiakkia. Lapset tiesivät meitä odottaa ja olivat raportoineet opettajalleen vieraiden saapuneen: Nyt siellä on liuta naisia hienoissa korkokengissään. Ala asteen oppilailla oli yhdessä ruotsinkielisen koulun kanssa musiikillinen jumppatuokio, jota pääsimme aluksi seuraamaan. Sen jälkeen opettaja/vararehtori esitteli meille koulun tilat sekä kertoi koulun historiasta ja alkumetreistä tähän päivään saakka. Luokkahuoneissa olivat oppitunnit meneillään ja pääsimme kyselemään myös oppilailta koulun arkipäivästä ja opiskeltavista aineista. Omasta ruokalasta kantautui herkullinen ruuan tuoksu ja kokilla olikin jo salaatti valmiina pöydässä odottamassa nälkäisiä popsijoita. Oppilaat saavat lisäksi ottaa haluamiaan välipaloja kouluun ja syödä niitä halutessaan vaikkapa tunnilla. Tutustumispäivänäkin kun aurinko porotti kuumasti pilvettömältä taivaalta, ei juomisen merkitystä voinut liiaksi korostaa. Tytöille oli tehty sievät vaaleanpunaiset suihku /wc tilat. Käsityö /musiikki /kuvaamataitoluokassa näytti niin viihtyisältä ja houkuttelevalta, että olisi ollut mukava tarttua siveltimeen tai lankakerään itsekin musiikin tahdissa. Kirjastohuoneeseen kaivattiin kipeästi lisää suomenkielistä kirjallisuutta ja pelejä ja niinpä teimme suullisen yhteistyösopimuksen ja toimitamme sinne lisää materiaalia ja Air Finland vastaa niiden kuljetuksesta. Lupasimme myös kirjoittaa vierailustamme jutun paikalliseen Costa Blanca lehteen. Kouluvierailusta jäi erityisesti mieleen lämmin tunnelma ja porottavan kuuma auringonpaiste. Opettaja/vararehtori, Marita Koskinen ja Skandinaavinen koulu Taiteilijoiden kädenjälkeä Birgitta Ruotsalainen Koululta suunnistimme virkistäytymään paikalliseen kuppilaan, jotta jaksoimme uusin voimin palailla takaisin Torreviejaan, jonne olimme seuraavaksi sopineet yritysvierailun asiointitoimisto Finesaan. Johtajatar esitteli meille yritystä, sen toimintatapoja sekä Espanjan byrokratian kiemuroita.
Rantakadulla nautiskelimme pahimpaan nälkään pikku purtavaa ja kylmää juotavaa ja sitten suuntasimme majapaikkoihimme valmistautumaan iltaan ja vierailulle Club de Leones Torrevieja Suomi Españja klubin kokoukseen ravintola Lauraan. City Kanjonittaret suuntasivat kohti kokouspaikkaa kävellen, matka kun näytti olevan lyhyt, mutta heti määränpää ei kuitenkaan löytynyt. Apua kysyttiin paikalliselta Senjoritalta, joka puolestaan pysäytti viehättävän ja tyylikkään Senorin pinkissä Lacosten pikeepaidassaan. Herra opasti paikalle henkilökohtaisesti ja poskisuudelmien saattelemana. Klubin presidentti toivotti Kanjonittaret lämpimästi tervetulleeksi poskisuudelmin ja ruusuin. Tuliaisiksi veimme Kanjonin standaarin sekä salmiakkia. Aluksi kokoustimme ja esitimme ystävyysklubi ehdotuksen, mihin suhtauduttiin myönteisesti ja asia päätettiin viedä heidän hallitukseensa ja seuraavaan klubikokoukseen hyväksyttäväksi. Päätimme myös hankkia Perhe Peltosen musisoinnin eli klubin hyväksi myytävän cd levyn. Muistoksi saimme Club de Leones Torrevieja Suomi Españja klubin pöytästandaarin. Kokouksen jälkeen nautimme illallista yhdessä hyvän seuran, ruuan ja juoman merkeissä. 3 Presidentit Yhteinen illallinen Rantakadulla Tilaisuuden jälkeen suuntasimme vielä iloisin mielin Torreviejan iltaelämään Beach kadulle maistelemaan Sangriaa, jutustelemaan päivän monipuolisesta annista ja kivoista kokemuksista. Yön tunteina hiljalleen täti toisensa jälkeen suuntasi unten maille kohti seuraavan päivän uusia seikkailuja. Päivän antia Perjantai 23.9. Aamiaisen jälkeen oli vuorossa Euroopan suurimmat katumarkkinat Torreviejan keskustassa. Hedelmiä, vihanneksia, vaatteita, laukkuja, koruja, vöitä, huiveja kapsäkit täyttyivät ostoksista hurjaa vauhtia, kuka teki mitäkin löytöjä. Välillä oli kipaistava majapaikassa tyhjentämässä lastia. Churrokset olivat tietenkin nautiskeltava välipalaksi ja grillistä kantautui niin herkullisia tuoksuja, ettei kojua voinut herkkuja ostamatta ohittaa. Markkinoiden jälkeen kukin rentoutui tavallaan, kuka aurinkoa ottaen uima altaalla, kuka kattoterassilla ja joku taisi ottaa päiväunetkin. Illalla oli ohjelmassa meidän oma klubikokous, puiden istutuskampanjan startti sekä yhteinen illanvietto sikarikurssin jatko osioineen Altos de la Bahialla. Klubikokous pidettiin ulkona ison terassin pöydän ääreen kokoontuen. Sen jälkeen avattiin klubin puiden istutuskampanja istuttamalla klubille oma palmu Espanjan auringon alle Nalle
Puhin mietekirjan viisaiden sanojen saattelemana: Mitä sinä teet? Istutan tammenperhoa ja siitä kasvaa tammi, ja sitten saan vaikka millä mitalla tammenperhoja aivan ulko oven edustalta, eikä minun tarvitse enää kävellä kilometrikaupalla. Entä jos ei kasva? Kyllä kasvaa, sillä Risto Reipas sanoi niin. Sen takia minä istutan sen. (Nalle Puh rakentaa talon). Illanviettoa varten kiipesimme kattoterassille, mutta vaikka Torreviejassa sade on harvinaista herkkua, saimme siitä mekin osamme. Kun sade ei näyttänyt laantumisen merkkejä, luovutimme ja siirryimme sisätiloihin nauttimaan kokin loihtimaa herkullista Välimeren antimien paellaa viinin kera. Illallistettuamme oli sikarikurssin jatkoosion vuoro. Cavaa maistellessamme kuulimme asiaa sikarien historiasta ja saimme tuoksutella erilaisia sikareja eri puolilta maailmaa. Lopuksi saimme maistella makujen erilaisuutta ja etsiä itselle sitä mieluisinta ja maistuvinta merkkiä ja mallia. Sateelle emme antaneet periksi vaan siirryimme ulkoterassille ja siinä parit laulutkin taisimme luikauttaa. Lopulta pikkutunneilla töppöset, pöksyt ja hamoset sateen kastelemina oli aika siirtyä majapaikkoihin. Kokki saatteli herrasmiehen tavoin kaupunkieläjät asuntoonsa ja kun tarinaa tuntui riittävän, nautiskeltiin parvekkeella vielä viinilasilliset. Tarinaa ja turisemista olisi riittänyt, mutta oli pakko suunnata ajatukset jo seuraavan päivän retkeen ja levätä hetkinen. 4 Herkullista paellaa Pidetään sadetta kattoterassilla Ei annettu sateen haitata vaan siirryttiin ulos Lauantai 24.9. Vaikka ilta vierähti pitkään, aamulla oltiin aikataulussa valmiina uuden päivän seikkailuihin. Noustiin tilatun auton kyytiin ja suunnistettiin kohti Elchen kenkäparatiisia. Vaikka edellinen päivä vielä uuvuttikin, shoppailtiin urhoollisesti kenkiä, laukkuja ja vöitä auton perä täyteen ja se ei ollut kovin pieni tila. Elchen kenkäparatiisissa Illansuussa muut Kanjonittaret olivat kutsuttu vilkaisemaan Kaupunki Kanjonittarien majapaikkaa. Juustoja ym. pikku purtavaa ja virvoketta nautittuamme suuntasimme yhteiselle illalliselle Restorante El Aleson de la Costaan, arvokkaaseen valkopöytäliina ravintolaan. Ruoka oli herkullista ja jo pelkästään alkupalojen anti niin runsas, että osa toivoi, ettei pääruokaa tulisi lainkaan.
5 Päivän herkkuja Restorante El Aleson de la Costa Sunnuntai, maanantai, tiistai 25. 27.9. Päivät olivat varattu omille menoille oman aikataulun mukaan. Rannalla ja altailla aikaa vietettiin päivittäin. Suuressa Habaneras ostoskeskuksessa ihania butiikkeja ja shopattavaa olisi riittänyt toisellekin päivälle. Herkuteltiin unohtamatta ihania jäätelöbaareja ja Torreviejan upeaa kasinoa. Kuljettajamme Suomi kaupassa piipahdimme kahvilla ja sopimassa ostosten postittamisesta Suomeen, ostoksia kun kertyi siihen malliin, että olisi tarvittu monta ylimääräistä matkalaukkua. Suolajärvessä lioteltiin varpaita, paikallisissa kuppiloissa nautittiin tapaksia. Sunsetbeach ravintolaan osa porukasta kokoontui herkulliselle illalliselle ja koettiin sähkökatkos. Oli mielenkiintoista istua terassilla kun ympärille laskeutui täysi pimeys. Reissuun mahtui niin tanssahtelua kuin nimi ja syntymäpäivän viettoakin. Paikallisesta pizzeriasta lähdettyämme ihastuttavat pizzalähettipojat huristivat skootterilla ohi pizzat kainalossa, heiluttelivat ja huudahtivat Volvo tyttö! Hetken mietimme mistä kummasta ne tiesivät automerkinkin, mutta ei se tainnutkaan tarkoittaa autoa vaikka siltä ensin kuulostikin. Se taisi jäädä ikuiseksi arvoitukseksi Ei näytä hassummalta Keskiviikko 28.9. Kukonlaulun aikaan Kanjonittaret olivat valmiina kohti Alicanten lentokenttää ja kotimatkaa. Torreviejasta Alicanteen on matkaa noin 50 kilometriä. Lennon FR 7773 oli määrä lähteä jo klo 07.45 Alicantesta kohti Tamperetta.
Hukkareissu? Ihminen uhraa terveytensä jotta saisi rahaa. Sitten hän uhraa rahaa saadakseen takaisin terveytensä. Ja sitten hän on niin huolissaan tulevaisuudesta, että hän ei nauti tästä hetkestä. Seurauksena on se, että hän ei elä tässä hetkessä eikä tulevaisuudessa. Hän elää ikään kuin hän ei koskaan kuolisi ja sitten hän kuolee, eikä ole oikeastaan koskaan edes elänyt. (Dalai Lama). Paljon tuli koettua ja paljon taas nähtyä ja paljon jäi vielä näkemättä. Me kuitenkin näimme ja koimme ja elimme elämänmakuisia päiviä. Aurinko porotti kuumasti ja merivedessä, minkä lämpötila lähenteli kolmeakymmentä astetta, olisi voinut kellua ja uiskennella koko päivän. Tehtiin löytöjä ja maisteltiin makuja. Ehkä hetkeksi saatiin sinne koulupäiväänkin uutta ohjelmaa ja toivomme, että kirjoissa riittää tutkittavaa, kunnes toimitamme sinne uuden lähetyksen. Kuulimme ajankohtaista asiaa Lorcan maanjäristyksestä ja sen jälleenrakentamisesta ja toivomme voivamme jossain kohtaa ojentaa pienen auttavan käden sinnekin suuntaan. Sentti on aina miljoonan alku, kuten yksi istutettu puu miljoonasta se ensimmäinen Tästä on helppo sännätä taas kohti uusia seikkailuja ja uusia matkoja. Espanjassa riittää nähtävää ja koettavaa! 6 Matkaraportin laativat Mervi Hailla, Marita Koskinen ja Birgitta Ruotsalainen