LAITILAN PUHELIN OSK VUOSIKERTOMUS 2009

LAITILAN PUHELIN OSK VUOSIKERTOMUS 2009

Sisällysluettelo Telefoonista laajakaistaan Laitilassa... 2 Laitilan Puhelin Osk huomionosoitukset 100-vuotisjuhlassa... 5 Toimitusjohtajan katsaus... 6 Vuosikertomus 2009... 7 Hallituksen toimintakertomus... 8 Tuloslaskelma, konserni... 15 Tase, konserni... 16 Tuloslaskelma, emoyhtiö... 19 Tase, emoyhtiö... 20 Liitetiedot... 23 Tilintarkastuskertomus... 29

Tiivistelmä 100-vuotis historiikistä TELEFOONISTA LAAJAKAISTAAN LAITILASSA (FM Jukka Vehmas) TIETOA VAI LUULOA Laitilalaisilla on aina ollut jotain tietoa maailmanmenosta, luuloja ja kuvitelmia sitäkin enemmän. Oikean ja väärän tiedon erottaminen on menneinäkin aikoina ollut vaikeaa, eikä se tänä päivänä taida sen helpompaa olla. Ennen tiedettiin oman kylän asiat, nyt kaikki maan ääret. Suomen sanomalehdistö on 1700-luvun lopun tulokas, maaseudulla sillä alkoi olla merkitystä sata vuotta myöhemmin. Kirkonkuulutukset pitivät pintansa 1900-luvun alkupuolelle asti Laitilassakin. Kirjeet kulkivat. Radio alkoi kuulua 1920-luvun lopulla ja televisio näkyä 1950-luvun viimeisinä vuosina. Puhelimen merkitystä tiedonkulussa ei voi yliarvioida. Aivan oma historiansa sillä on Laitilassakin. Nuorimmat aikuiset eivät ole nähneet muunlaisia kuin näppäiltäviä puhelimia, vanhempi ikäpolvi muistaa vielä veivattavatkin mallit. Millaisia vaiheita Laitilan tietoliikenne on kokenut? KAUPPIAAT TARVITSIVAT TELEFOONIA Alexander Graham Bellin vuonna 1876 keksimä puhelin tuli Suomeen seuraavana vuonna. Kaupunkeihin perustettiin keskuksia 1880-luvulla. Turun ja Rauman välille vedettiin puhelinjohto Laitilan kautta vuonna 1888. Kauppiaat olivat kaikkialla innokkaita puhelimenhankkijoita, ja niinpä täälläkin August Bohm ja Ludvig Långfors tarttuivat heti tilaisuuteen. Seuraavina vuosina telefoonin hankkivat mm. kirkkoherra, kruununvouti, nimismies ja apteekkari. Lehtitiedon mukaan Laitilassa oli 1900-luvun alkuvuosina werrattain wähän telefooneja, koska kaupunkien välisen yksityisen puhelinyhtiön maksut olivat korkeat. MÄKISEN SENTRAALI Osuustoimintalain säätämisen (1901) jälkeen Suomeen alkoi syntyä osuuskuntia, joista Laitilassa olivat tärkeimpiä meijeriosuuskunta (1904) ja osuuskauppa (1907). Osuuskunnasta tuli ratkaisu myös puhelinolojen kehittämiseen. 28.3.1909 meijerillä oli koolla 18 laitilalaismiestä, jotka päättivät perustaa telefooniosuuskunnan. Sen tarkoituksena oli tehdä puhelimen hankkiminen laitilalaisille mahdolliseksi kohtuullisilla kustannuksilla. Kustaa Mäkisen kauppaan (Laitilan Kirpputorin rakennus) osuuskunta sijoitti 50-läpisen keskuksen ja siitä vedettiin johdot eri kylien taloissa oleviin pienempiin keskuksiin. Kir- konkylän keskusta oli pian laajennettava 200-numeroiseksi. Puhelinosuuskunnalla ei ollut alkuaikoina vakituista palkattua henkilökuntaa. Alkuvuosien juoksevat asiat hoiti sihteerin ja taloudenhoitajan tehtävien ohella sentraalin naapurissa asuva maanviljelijä Juho Erland Pilppula. SILLO SOISI GRAMOFOONI, VARASTETU TELEFOONI Laitilassakin elettiin dramaattisia aikoja talvella 1918, kun kansalaissodan alussa punakaartilaiset ottivat haltuunsa Etelä- Suomen. Helmikuun kymmenennen päivän iltamyöhällä pitkä rekikolonna turkulaisia punaisia lähestyi Laitilaa. Nästin majatalon palvelustyttö soitti hädissään kirkonkylän keskukseen, jolloin varuillaan olleet talojen isännät tiesivät lähteä pakosalle. Alkoi kaksi kuukautta kestänyt punakaartin hallituksen aika Laitilassa, josta tappolistalla ollut kauppias Viktor Ahlqvist julkaisi pitkän murteellisen riimityksen. Siinä hän mainitsee, kuinka punaiset valtasivat puhelinkeskuksen ja kunnan kassa kans he peris, telefooni seinist revis. Värikkäästi Ahlqvist kertoo myös, miten valtaapitävät järjestivät tansseja apteekista varastetun spriin voimalla ja gramofonin soidessa. LAITILASSA 17 KESKUSTA Puhelinlankojen verkosto ulottui muutamassa vuodessa koko Laitilaan. Vuonna 1912 pääkeskukseen yhdistetyt kyläkeskukset olivat seuraavissa paikoissa: Kaivolan J. Arvelassa, Kodjalan kauppias Koskiniemellä, Koveron kauppias P. Heinosella, Malvon isännöitsijä F. Peltosella, Padon J. Pihalassa, Soukaisten kauppias J. Vuorisella, Seppälän Suomisella, Untamalan J. Seikolassa ja Vekkan sorvari V. Virtasella. Lisäksi pienet keskukset olivat Katinhännässä (Kaivolan keskuksen kautta), Kolisevalla (Koveron kautta) ja Vaimarossa (Soukaisten kautta). Suurin kyläkeskus muodostui Seppälään varsinkin sen jälkeen, kun Untamalan keskus yhdistettiin siihen 1920-luvulla, koska untamalalaiset olivat kovin harkitsevia uuden laitteen hankinnassa. Oman keskuksensa saivat myös Vidilä, Salo, Kusni, Leinmäki ja Silo. SIVUTOIMISESTI JOHDETTUA Osuuskunnan juoksevat asiat hoiti vuoteen 1971 asti sivutoiminen isännöitsijä. Pilppulan jälkeen heitä olivat Juho Matikka, J. A. Nummela ja Atte Alkio. Pitkäaikaisin ja vielä monen muistama isännöitsijä vuodesta 1948 vuoteen 1971 oli ylikonstaapeli Väinö Tanner. Kun poliiseilla ei silloin ollut varsinaista työaikaa,

ei sitä liioin ollut isännöitsijällä. Hän hoiti asioita kotoaan käsin ja rouva Kaisa Tanner huolehti kirjanpidosta. Puhelinmaksut ja muu rahaliikenne kulkivat seteleinä ja kolikkoina isännöitsijän käsien kautta aina 1960-luvulle asti. Puhelinten asennuksia ja linjojen vetämistä varten osuuskunnalla oli muutamia monttöörejä eli asentajia. Pitkäaikaisimmat heistä olivat työnjohtaja Reino Vuorinen ja keskusasentaja Eero Lindén. Ensimmäisen autonsa, pakettivolkkarin, osuuskunta hankki vuonna 1960. Sitä ennen työnantaja tarjosi työntekijöiden käyttöön polkupyörän 1940-luvulta alkaen ja moottoripyörän peräkärryineen 1950-luvulla. Päätoimisen toimitusjohtaja Jorma Wennbergin johdolla (1972 2005) Laitilan Puhelinosuuskunta kehittyi nykyiseen muotoonsa, kilpailukykyiseksi tietoliikenneyritykseksi. AUTOMATISOINTI JA OMA TALO Kirkonkylän keskus muutettiin vuonna 1936 alkuperäisestä paikastaan osuuskaupan talon kolmanteen kerrokseen, jossa se oli vuoteen 1962 asti. Keskukseen oli palkattu muutamia keskusneitejä, heistä pitkäaikaisin oli Elsi Rothström. Laitilan Puhelinosuuskunnan ensimmäiset viisikymmentä vuotta olivat pääosin käsivälitteisen puhelinliikenteen aikaa. Keskustenhoitajia muistutettiin joskus siitä, että he eivät saa kuunnella salaa kenenkään puheluja. Puhelinten automatisointi alkoi vuonna 1956 Malvon keskuksesta, ja koko Laitilan osalta urakka oli valmis kymmenen vuoden kuluttua. Kirkonkylän keskus automatisoitiin vuonna 1962. Osuuskunnan oman Puhelintalo valmistui vuonna 1959 Mikaelinkadun alkupäähän, jonne automaattikeskus rakennettiin. Omasta rakennuksesta oli haaveiltu jo 1920-luvulla. Veivillä varustetun puhelimen sijalle tuli puhelin, jossa oli sormella kierrettävä numerolevy. KAMPPAILU ITSENÄISYYDESTÄ Eri puolille Suomea oli 1800-luvun lopulta lähtien syntynyt yli 800 osakeyhtiö- tai osuuskuntamuotoista puhelinlaitosta, joista suurin osa oli hyvin pieniä. Valtio kehitti omaa puhelintointaan itsenäisyyden alkuvuosista lähtien. Järjestelmä oli teknisesti erittäin hajanainen, ja kuuluvuus monen keskuksen kautta soitettaessa oli surkea. Pienet puhelinlaitokset alkoivat sulautua suurempiin varsinkin sotien jälkeen, kun oli tiedossa suuri tekninen uudistus, automatisointi. Toisaalta valtio hankki monia laitoksia omistukseensa. Laitilassa käytiin 1960-luvun alussa voimakassanaista keskustelua osuuskunnan myymisestä valtiolle. Kiistely ja selvitysten teko kesti kolme vuotta, tuloksena päätös myydä koko laitos valtiolle. Ostajakandidaatilla ei kuitenkaan vuonna 1965 ollut budjetissaan varoja tarkoitukseen, ja asian käsittely päättyi siihen. Heti tämän jälkeen alkoi toinen kiista: Uudessakaupungissa toimiva ja verkkoryhmäkeskusta ylläpitävä Vakka-Suomen Puhelin Oy pyrki sulauttamaan itseensä naapuripuhelinlaitokset, myös Laitilan Puhelinosuuskunnan. Laitilan kaukopuhelut kulkivat Uudenkaupungin keskuksen kautta, ja paikkakuntien välisten puhelinyhteyksien määrä oli aivan riittämätön; Laitila yritti saada lisää yhteyksiä, mutta naapuri jarrutteli asiaa. Riidan toinen puoli koski korvausta, joka Laitilan oli maksettava Uudellekaupungille. Vuosien kuluessa yhteyksiä saatiin lisää, mutta hinnoittelusta väännettiin kättä koko 1970-luku. Lopullisesti asia ratkesi Laitilan saadessa suorat kaukoyhteydet Turkuun vuonna 1987. PUHELINKIOSKIEN AIKAA Varsinaista yleisöpuhelinten aikaa Laitilassa elettiin 1970- ja 1980-luku. Ensimmäinen puhelinkioski katukuvaan ilmestyi vuonna 1966 ja viimeinen rahapuhelin irrotettiin terveyskeskuksen seinästä vuonna 2005. Suurimmillaan yleisöpuhelinten määrä oli vuonna 1997, jolloin niitä oli 25, osa kioskeja ja osa sisätiloissa; noin puolet toimi silloin muovisella puhelinkortilla. Matkapuhelinten yleistyessä yleisöpuhelimet tulivat muutamassa vuodessa tarpeettomiksi. Parhaiten tuotti Kantakievarin luona ollut kioski, toiseksi tuottoisin oli Vihtorinkadun ja Eurantien risteyksessä ollut, uimahallin puhelimen kolikkolipas täyttyi hitaimmin. Puhelinkioskeihin kohdistunut ilkivalta aiheutti asentajille paljon työtä. Rahalippaat tyhjennettiin perjantaisin. Yksi kioski olisi osannut kertoa monta tarinaa tosi elämästä! LAITILAN OMA TELEVISIO Kaapelitelevisiolähetykset alkoivat Laitilassa vuonna 1982 Suomessa ensimmäisenä maalaiskuntana, samalla alkoi myös Laitila-TV:n uraauurtava toiminta, joka perustuu vapaaehtoiseen yhdistystoimintaan. Osuuskunnan hallituksen puheenjohtajan Eino Eerolan aloitteesta oli 1970-luvun alussa kes-

Laitilan Sanomat tiistai 7. huhtikuu 2009 kustan maanrakennustöiden yhteydessä maan alle kätketty suhteellisen edullista kaapelikanavaputkea. Vuonna 1981 lähelle meijeriä osuuskunta pystytti korkean maston, jolla alettiin välittää puhelinliikenteen lisäksi radio- ja televisio-ohjelmia keskustan taloihin maakaapeleita pitkin. Radiolinkkipeilin avulla Ahvenanmaalta saatiin myös Ruotsin ohjelmia. Vuonna 1985 Laitila siirtyi ensimmäisenä maalaiskuntana satelliittiaikaan SkyChannel ohjelmien myötä. LANGATTOMAAN Nykyään kaikkien ulottuvilla olevat GSM-matkapuhelimet tulivat Laitilassa käyttöön vuonna 1992. Sitä ennen, vuodesta 1988, oli ollut käytössä NMT-puhelimia. Laajakaistapalvelu alkoi Laitilassa vuonna 2000. Toimitusjohtaja Jouni Parkkosen (vuodesta 2005) johdolla osuuskunta on jatkanut uusimman tekniikan hyödyntämistä: WiMAX-laajakaistaverkkoa rakennetaan koko Vakka-Suomen tarpeisiin. TELEKULMA Laitilan Puhelinosuuskunta hankki vuonna 1971 Mikaelinkadun alkupäästä itselleen lisätiloiksi entisen Elon Sähkö ja Vesi liikkeen rakennuksen. Osuuskunnan nykyinen toimitalo Telekulma valmistui vuonna 1989, samaan aikaan kuin Laitilan keskustan ilme muutenkin uudistui. Toimitalo on rakennettu korottamalla ja laajentamalla entistä Puhelintaloa. Uusi digitaalinen keskustekniikka vaati lisää tilaa, samalla alkoi myös kylien päätekeskusten digitalisointi. Siihen liittyvä valokaapeliyhteyksien rakentaminen alkoi 1990-luvun alussa. Uudessa telemyymälässä erilaiset puhelimet ja tietoliikennelaitteet saatiin hyvin esille. Uudenkaupungin Sanomat torstai 10. joulukuu 2009 Länsi-Suomi tiistai 8. joulukuu 2009

LAITILAN PUHELIN OSK HUOMIONOSOITUKSET 100-VUOTISJUHLASSA 27.3.2009 Finnet-liitto ry:n myöntämät ansiomerkit : pronssi 10 v hallituksen jäsen Vesa Ala-Äijälä pronssi 10 v data-asiantuntija Sami Ala-Olla pronssi 10 v asiakasneuvottelija Kristiina Ala-Äijälä pronssi 10 v myyntineuvottelija Janne Paavola hopea 20 v puhelinasentaja Harri Adolfsson hopea 20 v palvelupäällikkö Pertti Lehtiö hopea 20 v hallituksen vpj Kari Huunonen hopea 20 v toimitusjohtaja Jouni Parkkonen kulta 30 v kirjanpitäjä Raimo Lainio Keskuskauppakamarin myöntämät ansiomerkit : pronssi 10 v hallituksen jäsen Jukka Alkio pronssi 10 v hallituksen jäsen Jussi Perkkola hopea 25 v järjestelmäasiantuntija Henry Kulmala hopea 25 v palvelupäällikkö Kari Saisaari kulta 30 v puhelinasentaja Osmo Virtanen kulta 30 v asiakaspalveluvastaava Tuija Virtanen kulta 35 v kirjanpitäjä Raimo Lainio Pellervo seuran myöntämät ansiomerkit : Osuustoiminnan toimitusjohtaja ansiomitali Osuustoiminnan hallituksen pj ansiomitali Jorma Wennberg Olli Paavola 18 kpl / 17 hlöä Laitilan Sanomat tiistai 31. maaliskuu 2009 Vakka-Suomen Sanomat tiistai 21. huhtikuu 2009

Laitilan Sanomat perjantai 24.huhtikuu 2009 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Tässä vuosikertomuksessa saamme vetää yhteen sekä osuuskunnan 100:nen toimintavuoden tapahtumia että sen toiminnallisen tuloksen. Omasta puolestani olen iloinen, että olen saanut tässä tehtävässä kokea näin harvinaisen juhlavuoden viettämisen. Juhlinnan kohokohta oli huhtikuussa, kun jäähallissa järjestettiin yleisölle avoin ja maksuton juhla. Tässä tilaisuudessa oli paikalla noin 900 henkeä. Toinen juhlinnan kohokohta oli maaliskuussa juhlatilaisuus kaupungintalolla, joka oli järjestetty osuuskunnan sidosryhmien edustajille. Tässä tilaisuudessa oli paikalla n. 200 henkilöä, Laitilasta ja sen ulkopuoleltakin. Juhlavuoden teemassa mukana oli myös kevään varsinainen osuuskuntakokous, joka päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti korottaa maksutta jokaisen jäsenen osuusmaksua 100 eurolla. Juhlavuoden lopussa taasen osuuskunnan hallitus päätti palauttaa 100.000 euroa ostohyvityksinä kaikille niille jäsenille, jotka ovat olleet osuuskunnan palveluiden käyttäjiä. Nämä kaksi juhlinnan muotoa tavoittivatkin useita tuhansia henkilöitä ja yhteisöjä. Jäsenyyden merkitystä ollaan vahvasti korostamassa toiminnassamme. Osuuskunnalla on useita tapoja hyvittää jäseniään. Laadukkaat ja monipuoliset, sekä hinnoiltaan kilpailukykyiset palvelut ovat yhä edelleen toiminnan johtoajatuksena. Mutta jäsenyyden, ja erityisesti jäsenasiakkuuden merkitystä korottavia etuja ja tapahtumia on tarkoitus kehittää toiminnassa edelleen. Toimiala, jolla osuuskunta toimii, on poikkeuksellisen tiukasti, miltei kohtuuttomaksi kasvaneesti säädelty. Kilpailun edistämisen nimissä teletoimialaa ylisäädellään vuonna 1995 (!) vallinneen markkinatilanteen perusteella. Tätä tehdään myös sellaisilla osa-alueilla, joilla ei nykyisin enää ole käytännön merkitystä. Toisaalta taas joihinkin asioihin, joilla olisi kiistattomasti kilpailua lisäävää merkitystä, ei viranomainen jostain syystä halua sääntelyään ulottaa. Nyt erityisesti osuuskuntamme toimintaan vaikuttavina asioina ovat esillä mm. velvollisuus luovuttaa investoimiensa valokuitujen käyttöoikeutta kilpailevalle operaattorille, sekä tekijänoikeusjärjestöjen painostus kaapelitelevisioverkoissa välitettyjen ohjelmien maksupohjan laajentamiseen. Erityisen huomionarvoiseksi tämän asian tekee se, että tällainen sääntely sekä puuttuu osuuskunnan omaisuuden suojaan, että jopa rajoittaa osuuskunnan mahdollisuutta toimia täysin osuuskuntalain 1 :n mukaisesti, eli harjoittaa taloudellista toimintaa sen jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi. Osuuskunta on kertomusvuonna päivittänyt omaa strategiansa ja suuntaa tästä sääntelystä huolimatta toimintaansa lähivuosina voimakkaaseen valokuitujen rakentamiseen. Tavoitteena on toteuttaa koko Laitilan alueen kattava kuituverkko, jossa sen liittymispiste on enintään kahden kilometrin päässä jokaisesta vakituisesta asumuksesta taikka yrityskiinteistöstä. Tämä on valtioneuvoston asettaman tavoiteohjelman Kuitu joka kotiin 2015 mukaista ja se toteutetaan osuuskunnan omin varoin, ilman julkista rahoitusta. Osuuskunta onkin tällä toiminnalla tekemässä itseään asiakkaidensa tykö. Se järjestää ja helpottaa heidän mahdollisuuksiaan olla osana kehittyvää tietoyhteiskuntaa, nyt ja varsinkin pitkälle tulevaisuudessa. Korkealaatuisten televisio-ohjelmien ja muun videokuvan välitys valokuidulla tulee olemaan kasvava osa osuuskunnan liiketoimintaa. Valokuituliittymä onkin merkitykseltään rinnastettavissa kiinteistön vesi- viemäri- taikka sähköliittymään ; se tarvitaan jatkossa elämän perusasioiden toteuttamisessa. Osuuskunnan näin poikkeuksellisena toimintavuotena 2009 tekemää liiketoiminnan tulosta on rasitettu useilla kertaluonteisilla kuluerillä, kaikkiaan lähes 200.000 euron edestä. Mm. annettu ostohyvitys alentaa suoraan osuuskunnan liikevaihtoa ja tulosta. Lisäksi 100 toimintavuoden juhliminen taikka liikemerkin vaihtaminen eivät ole joka vuosi eteemme tulevia tapahtumia. Nämä panostukset jäsenten huomioimiseksi ovat kuitenkin kaikki olleet tietoisia valintoja. Kiitos kuluneesta juhlavuodesta kuuluu niin jäsenasiakkaillemme, henkilöstölle kuin hallinnollemmekin. Jouni Parkkonen toimitusjohtaja

Laitilan Sanomat tiistai 19. toukokuu 2009 VUOSIKERTOMUS 2009 Hallinto puheenjohtaja Paavola Olli lehtori 1982 - varapuheenjohtaja Huunonen Kari urheilualueiden vastaava hoitaja 1989 - jäsenet Ala-Äijälä Vesa tietotekniikan insinööri 2000 - Alkio Jukka kaupunginjohtaja 1996 - Perkkola Jussi erityisluokanopettaja 1996 - Saarinen Raimo kauppias 2003 - sihteeri, toim.joht. Parkkonen Jouni tietoliikenneinsinööri 2005 - Tilintarkastus KHT-tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy vastuullisena tarkastajana KHT Tapani Kulmala 2007 - Toimintovastuulliset henkilöt Toimintovastaavat Lehtiö Pertti palvelupäällikkö, myynti ja asiakkuudet Saarinen Jari palvelupäällikkö, laitteet ja järjestelmät Saisaari Kari palvelupäällikkö, verkot ja toimitilat Asiakaspalvelu Virtanen Tuija asiakaspalveluvastaava, myymälä ja kotiasiakkaat Paavola Janne myyntineuvottelija, yritysasiakkaat Talous Lainio Raimo kirjanpito ja palkanlaskenta Vakinainen henkilöstö vuoden lopussa Adolfsson Harri puhelinasentaja 1986 - Ala-Olla Sami data-asiantuntija 1997 - Ala-Äijälä Kristiina asiakasneuvottelija 1998 - Jokinen Juuso teleasentaja 2005 - Karhu Tuula siistijä 2007 - Kulmala Henry järjestelmäasiantuntija 1982 - Lainio Raimo kirjanpitäjä 1973 - Lehtiö Pertti palvelupäällikkö 1989 - Ojalehto Henna myyntineuvottelija 2008 - Paavola Janne myyntineuvottelija 1999 - Parkkonen Jouni toimitusjohtaja 2005 - Raitio Toni teleasentaja 2004 - Saarinen Jari palvelupäällikkö 2000 - Saisaari Kari palvelupäällikkö 1982 - Virtanen Osmo puhelinasentaja 1975 - Virtanen Tuija asiakaspalveluvastaava 1975 -

Uudenkaupungin Sanomat lauantai 16.tammikuu 2010 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Osuuskunnan toimintavuosi 2009 Vuosi oli juhlavuosi Laitilan Puhelin Osk:n toiminnassa kertomusvuosi oli sen 100. toiminnan vuosi. Juhlavuoden teemana oli : Kiitos, yhdistän... tulevaisuuteen!. Merkkivuotta juhlistettiin yleisölle avoimella ja maksuttomalla juhlalla jäähallissa 22.4.2009. Tilaisuudessa esiintyivät taikuri Pete Poskiparta sekä Yölintu tanssiorkesteri. Pienemmille lapsille oli järjestetty ohjattua leikkitoimintaa. Yleisöjuhlassa oli läsnä noin 900 henkilöä. Osana merkkivuoden juhlallisuuksia oli myös osuuskunnan sidosryhmien edustajille kaupungintalolla 27.3.2009 järjestetty kutsuvierasjuhla. Tilaisuudessa jaettiin huomionosoituksina Pellervo seuran myöntämät osuustoiminnan ansiomitalit, sekä Finnet liiton ja Kauppakamarijärjestön myöntämät palvelusansiomerkit, kaikkiaan 17 eri henkilölle osuuskunnan henkilöstössä ja hallinnossa. Samassa yhteydessä julkistettiin FM Jukka Vehmaksen kirjoittama osuuskunnan historiikki, sekä 10.000 euron suuruinen lahjoitus, joka ohjattiin Laitilan kaupungin sivistystoimen käyttöön kohdennettavaksi alakoulujen oppilaiden välituntiviihtyvyyden ja harrastuneisuuden lisäämiseksi. Juhlatilaisuudessa oli paikalla n. 200 henkilöä, joista osa myös paikkakunnan ulkopuolelta kutsuttuina. Merkkivuoteen kuuluivat myös Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan kanssa yhteistyössä valmistetut juhlajuomat, sekä mainostoimisto Tekokuun kanssa toteutettu juhlavuoden teema ja logo sekä juhlatarjousten markkinointijulkaisu. Lisäksi Laitilan kirjastoon oli huhtikuun ajaksi koostettuna puhelinaiheinen näyttely. Juhlavuoden tapahtumien asioita koordinoi juhlatoimikunta, johon kuuluivat Jussi Perkkola, Pertti Lehtiö, Tuija Virtanen ja Jouni Parkkonen. Toimikunta kokoontui puolentoista vuoden aikana kaikkiaan 16 kertaa. Muita tapahtumia vuoden ajalta Maailman talouden taantuma vaikutti kertomusvuonna vain vähän osuuskunnan toimintaan. Sen myyntituotot pysyivät aiempien vuosien tasolla. Kotimaisilla kuluttajamarkkinoilla toimivat yritykset, jollainen osuuskuntakin pääasialliselta palvelutarjonnaltaan on, olivat muita paremmin taantumalta suojassa, kun kotitalouksien kulutuskysynnässä ei vuonna 2009 ollut havaittavissa muutoksia. Osuuskunnan liikevaihto aleni, mutta alenema on osuuskunnan jäsenasiakkaille alennuksina annettujen ostohyvitysten suuruinen. Ilman ostohyvitystä myös liikevaihdon muutos aiempiin vuosiin nähden olisi jäänyt vain marginaaliseksi. Kertomusvuonna vietiin loppuun järjestely, jossa osuuskunnan EWSD -puhelinkeskus on siirtynyt Länsilinkki Oy omistukseen. Samalla osuuskunta on siirtynyt Länsilinkki Oy:n tarjoamien puhepalveluiden tuotannon asiakkaaksi. Muutoksella ei ole välittömiä vaikutuksia osuuskunnan omien asiakkaiden palveluiden hintoihin taikka käyttöön. Tehty järjestely tukee ennen kaikkea osuuskunnan mahdollisuuksia toteuttaa uusia lisäpalveluita lankapuhelinliittymän käytettävyyden parantamiseksi. Järjestelmän käyttöön siirtyminen kestää kolme vuotta ja se alkaa vuoden 2010 alkupuolella. Osuuskunta on lähtenyt mukaan Finnet -liiton alaisuuteen organisoituun Supermatrix -hankeprojektiin. Projekti on kolmevuotinen ja siihen osallistuvat alueelliset puhelinyhtiöt, sekä keskeiset alan laitetoimittajat ja tutkimusrahoittaja Tekes. Projektin tarkoituksena on tutkia tekniikoita ja liiketoimintamalleja liittyen palveluihin, joissa hyödynnettäisiin keskitettyjä supertietokoneita niin, että käyttäjän ei enää tarvitsisi huolehtia tietokoneen tekniikkaan liittyvistä asioista käyttäessään tietoyhteiskunnan palveluita. Palvelu loisi toteutuessaan lisää kysyntää osuuskunnan rakentamille nopeille valokuituyhteyksille. Vuoden lopussa käynnistettiin paikallis-tv -kanavan ohjelmatuotantoa varten Laitilan Televisio toiminta. Sen myötä ohjelmatuotanto otettiin osuuskunnan omiin käsiin, LaitilaTV ry -yhdistyksen perinteisesti televisioimia ohjelmia lukuun ottamatta. Ruutukehä uudistettiin ja kanavalla alkoivat näkyä myös toimitetut uutiset sekä muuta uutta ja vanhaa ohjelmaa. Kaapeli-TV ohjelmien markkinointia jatkettiin Finnet-yhtiöiden yhteisen LumoTV konseptin alla. Vuoden aikana koettiin toimialalla negatiivinen markkinailmiö, joka kertoo kyseenalaisten menetelmien käytön lisääntymisestä markkinoinnissa. Osuuskunnan lankaliittymäasiakkaita houkuteltiin muuttamaan asiakkuutensa toiselle operaattorille mm. kertomalla harhaanjohtavia tietoja osuuskunnan palvelun loppumisesta, sekä puutteellisia tietoja siitä, että heille tarjottu uusi liittymä on itse asiassa gsm-matkapuhelinliittymä. Useilla osuuskunnan asiakkailla on ollut käytössään palvelu-

Puhelin 5/2009 sopimuspaketti, jonka myötä on palvelut edelleen osuuskunnalla pitäessään voinut saada enemmän euromääräisiä etuuksia, kuin mitä toisen operaattorin asiakkaaksi siirtyminen olisi lopulta tuonut. Osuuskunnalla on kertomusvuonna ollut käytössään useita vaikuttavuuskanavia. Liiketoimintavastuulliset henkilöt ovat osallistuneet useiden Finnet-ryhmän työryhmien toimintaan. Toimitusjohtaja on toiminut edustajana valtakunnallisissa organisaatioissa, kuten mm. Finnet-liitto ry:n hallituksen jäsenenä sekä Kauppakamarijärjestössä. Aiemmin ryhmän toiminnassa keskeisen Finnet Verkoston toiminta lakkautettiin kertomusvuoden keväällä ja kaikki sen toiminnot siirrettiin Finnet-liiton hallituksen alaisuuteen. Osuuskunnan toiminnasta Palveluista ja liitynnöistä Osuuskunnan toiminnassa ylitettiin kertomusvuoden alkupuolella 10 000 palveluliitynnän raja. Vuoden lopussa näiden liityntöjen kokonaismäärä oli kasvanut 10 323 kappaleeseen. Nettokasvua vuodessa saavutettiin +349 liitynnän verran, eli +3,5 %. Palveluliityntöjen kokonaismäärään ovat laskettuina mukaan lankapuhelinliitynnät, kiinteät ja langattomat laajakaistaliitynnät, matkapuhelinliitynnät sekä kaapeli-tv -liitynnät. Kiinteiden lankapuhelinliityntöjen kokonaismäärä väheni. Liityntöjä oli kertomusvuoden lopussa käytössä 3 629 kappaletta jossa muutosta vuoden aikana oli -5,8 %. Langallisten ja langattomien xdsl -laajakaistaliityntöjen määrä oli vuoden lopussa 2 345 kappaletta, jossa oli kasvua +5,5 %. LPO Mobiili matkapuhelinliityntöjen määrä jatkoi kasvuaan, lisäystä niiden määrään tuli +442 kappaletta, kasvuprosentin ollessa +55,7 %. Liityntöjä oli vuoden lopussa käytössä 1 235 kappaletta. Kertomusvuonna käynnistettiin uutena mobiililiittymiin perustuvan langattoman vaihdepalvelun tarjonta. Osuuskunnan kanta-asiakkailleen tarjoamien Puhe, Surffi ja Maxi tuotepakettien määrä kasvoi +58,5 %. Lankapuhelin-, laajakaista- ja matkapuhelinliitynnän yhteen kytkeviä, ja palvelut näin keskittävälle hinta-, lisäpalvelu-, ym. etuuksia antavia kanta-asiakaspaketteja oli vuoden lopussa tehtynä yhteensä 642 kappaletta. Ohjelmatarjonta kaapeliverkossa laajeni kertomusvuonna. Vuoden lopussa tarjolla oli kaikkiaan 118 eri TV -kanavaa, joista 13 oli teräväpiirto (HDTV) -kanavia. Radiokanavia verkossa oli analogisena 12 kappaletta ja digitaalisena 4 kappaletta. Ohjelmia jaettiin myös laajakaista-tv eli IPTV -palvelun kautta, kaikkiaan 120 eri TV-kanavaa. Tähän tarjontaan kuuluu uutena myös ns. RE-TV -palvelu, jossa asiakas voi itse valitsemiltaan kanavilta katsoa kaikkia ohjelmia kahden viikon ajalta taaksepäin. Lisämaksullisten ohjelmien katselussa käytettävien Kaapelikorttien määrä oli vuoden lopussa 1 221 kpl, missä oli alenemaa -7,2 %. Kaapeli-TV liityntöjen määrä puolestaan jatkoi edelleen maltillista kasvuaan. Verkkoon oli vuoden lopussa liitettynä 3 135 taloutta ja kasvua oli kertomusvuonna +1,0 %. Verkosto ja tekniset järjestelmät Kertomusvuoden aikana siirryttiin käyttämään osuuskunnan osaksi omistaman, valtakunnallisen valokuituverkon operaattorin, FNE Finland Oy:n palveluita. Kaikki osuuskunnan ja sen asiakkaiden internet -liikenne Laitilasta ulkomaailmaan kulkee nyt em. yhtiön palveluiden kautta. Yhtiöstä on muodostettu Finnet ryhmän kilpailustrategian toteuttamisen kannalta keskeinen toimija. Vuoden aikana jatkettiin Laitilan uusimman asutusalueen, Kotoharjun verkon rakentamista. Alue on ensimmäinen, kokonaan valokuidulla rakennettu asuinalue, ja sen toinen rakennusvaihe otettiin nyt käyttöön. Valokuituja rakennettiin myös Myllymäentien alueella, kun keskustan alueen viimeinen ilmajohtoverkko muutettiin maanalaiseksi, sekä Silon keskusalueella, kun koko verkosto saneerattiin alueen sähköverkon muutostöiden yhteydessä. Padon alueella ilmassa ollut kuparikaapeliverkko korvattiin myös maahan auratuilla valokuiduilla. Teollisuusalueista aloitettiin sekä Samppanummen että Koveronnummen alueen kuiturunkoverkkojen rakentaminen. Keskustan alueella tehtiin perusverkoston muutostöitä Vihtorinkadun ja Kauppakadun alueella risteyksen tiejärjestelyiden yhteydessä, Garpintien alueella kevyen liikenteen väylän ra-

Uudenkaupungin Sanomat tiistai 31. maaliskuu 2009 kentamisen yhteydessä, sekä Kauppakadulla uuden päivittäistavarakaupan verkkoon liittämiseksi. Kertomusvuoden lopussa käynnistettiin osuuskunnan toimitalon kattavan VoWLAN verkon rakentaminen. Verkon kautta tullaan hyödyntämään uutta VoIP puhelupalvelua siten, että käyttöön saadaan osuuskunnan sisäinen langaton vaihde, jonka päätelaitteina toimivat normaalit matkapuhelimet. Verkko tulee käyttöön vuoden 2010 alussa. Myynti ja markkinointi Kertomusvuoden aikana otettiin käyttöön osuuskunnan uusittu liikemerkki. Sen valmistelu on tehty Finnet-liiton alaisuudessa, yhdessä toisten Finnet -yhtiöiden kanssa. Uudistuksessa otettiin käyttöön moderni, eteenpäin suuntaava ryhmän liikemerkki. Merkin ja ilmeen on suunnitellut Design Ilmo Kurvinen. Laitilan Puhelin -nimi on edelleen keskeisin osuuskunnan markkinoinnissa esillä oleva tuotemerkki, mutta uuden liikemerkin kautta osuuskunta tunnustaa sen ryhmän, johon se alueellisena toimijana kuuluu. Muutos vietiin läpi kattavasti mm. wwwsivut, valomainokset, autojen ulkoasut, työasut sekä esitteet ja markkinointimateriaalit uusimalla. Uusittu liikemerkki tukee sitä markkinointiviestiä, joka vuonna 2007 uusitun ja käyttöönotetun myymälän kautta on osuuskunnan toiminnassa jo välittynyt. Muusta toiminnasta Kertomusvuonna päivitettiin tietojärjestelmät niin, että osuuskunta pystyy nyt myös vastaanottamaan laskuja sähköisessä muodossa. Samassa yhteydessä siirryttiin saapuvien ostolaskujen käsittelyn osalta sähköiseen kierrätys- ja hyväksyntäjärjestelmään. Omille asiakkailleen osuuskunta on tarjonnut sähköisen laskun mahdollisuutta vuodesta 2007 lukien. Osuuskunta osallistui kertomusvuonna Finnet -ryhmän tietojärjestelmien kehitykseen keskittyvän liiketoimintayhtiön Softera Oy:n, langattoman 4G -laajakaistaverkon taajuuslisenssin omistavan Datame Oy:n, sekä Länsilinkki Oy:n uuden ajan puhepalvelun rakentamisen pääomittamiseen. Osuuskunta tarjosi asiakkailleen jouluetuna ilmaiset lähi-, paikallis-, ja kotimaan kaukopuhelut kaikille lankapuhelinasiakkailleen, sekä puhelut ja tekstiviestit LPO Mobiili -asiakkaiden kesken jouluaaton, joulupäivän ja tapaninpäivän ajan. Jäsenistö ja osuudet Osuuskunnalla on olemassa sen sääntöjen mukaisesti vain yksi osuuslaji. Voimassa olevien osuuksien määrä kertomusvuoden lopussa oli 4 657 kappaletta. Osuusmaksun suuruus on 300 euroa. Osuuskunnan toimintaa on kertomusvuonna suunnattu kohden jäsenyyttä, ja erityisesti jäsenasiakkuutta tukevaan suuntaan. Tähän liittyen korotettiin kaikkien jäsenten osuusmaksun arvoa 100:lla eurolla. Lisäksi päätettiin palauttaa 100.000 euroa ostohyvityksinä niille jäsenille, jotka käyttivät osuuskunnan palveluita. Henkilöstö Osuuskunnan vakinaisen henkilöstön määrä oli kertomusvuonna keskimäärin 16 henkilöä ja keski-ikä vuoden lopussa 41,9 vuotta. Vuoden aikana osuuskunnassa työskenteli myös yksi henkilö määräaikaisena teleasentajana ja lopputyöntekijänä kesän ajan, sekä kaksi henkilöä vuoden loppupuolella palkattuina Laitilan Television toimitustyöntekijöinä. Osuuskunnan organisaatio uudistettiin 1.12.2009. Uudistusta edelsivät koko vakinaista henkilöstä koskeneet yhteistoimintaneuvottelut, jotka käytiin lokakuussa. Osuuskunnan toiminnot ovat nyt jaettuna kolmeen toimintolohkoon : myyntiin ja asiakkuuksiin, laitteisiin ja järjestelmiin sekä verkkoihin ja toimitiloihin. Kunkin lohkon toimintoja vetää oma palvelupäällikkö, joka vastaa kokonaisuudestaan toimitusjohtajalle. Muutoksen tarkoituksena on ollut osuuskunnan sisäisten prosessien muuttaminen vastaamaan markkinoiden odotuksia, asiakaskokeman parantaminen ja asiakaslähtöisempään toimintamalliin pääseminen, sekä pohjan luominen asiakkuuden johtamiseen perustuvalle toimintamallille osuuskunnassa. Muutoksen tueksi käynnistettiin koko organisaatiota koskettava henkilöstövalmennusohjelma, joka jatkuu vuodelle 2010.

Henkilökunnan kouluttamiseen käytettiin kertomusvuonna kaikkiaan 48.723,26 euroa. Vapaaehtoiset henkilöstökulut, johon myös em. koulutusmenot sisältyvät, olivat kaikkiaan 57.572,91 euroa. Koko vakinaista henkilöstöä koskevana oli kertomusvuoden osalta voimassa tulospalkkiojärjestelmä, joka perustui hallituksen asettamien toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseen. Henkilöstökulut olivat kaikkiaan 809.451,78 euroa, mihin sisältyvät myös varaukset vuodelta 2009 maksettavaksi tulevien tulospalkkioiden osalta. Hallinto Osuuskunnan varsinainen kokous pidettiin 24.3.2009 osuuskunnan toimitalolla, Laitilassa. Kokouksessa hyväksyttiin tilinpäätös vuodelta 2008, sekä päätettiin korottaa osuuspääomaa rahastokorotuksella 100 eurolla, 300 euroon. Kokouksessa myös valittiin erovuorossa olleet hallituksen jäsenet Kari Huunonen ja Jussi Perkkola uudelleen, kalenterivuodet 2010-2012 kestävälle toimikaudelle. Ylimääräisiä osuuskunnan kokouksia ei kertomusvuonna pidetty. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Olli Paavola. Muina hallituksen jäseninä ovat toimineet varapuheenjohtaja Kari Huunonen sekä jäsenet Vesa Ala-Äijälä, Jukka Alkio, Jussi Perkkola ja Raimo Saarinen. Hallitus piti kertomusvuoden aikana 12 kokousta. Toimitusjohtajana on toiminut Jouni Parkkonen, toimien samalla myös hallituksen kokousten esittelijänä ja sihteerinä. Toimitusjohtajaa koskevana on ollut voimassa tulospalkkiojärjestelmä, joka on perustunut hallituksen vuosittain asettamien taloudellisten ja toiminnallisten kriteerien saavuttamiseen. Tilintarkastajana on toiminut KHT-tilintarkastusyhteisö Ernst&Young Oy, vastuullisena tarkastajanaan KHT Tapani Kulmala Raumalta. Osuuskunnan hallintoa on johdettu hyvän hallintotavan (Corporate Governance) periaatteiden mukaisesti, vuonna 2008 käyttöön otettua ohjeistusta noudattaen. Konsernirakenne Osuuskunta muodostaa tässä tilinpäätöksessä konsernin yhdessä 100 %:sti omistamansa tytäryhtiön, Laitilan Seudun Puhelin Oy:n kanssa. Tytäryhtiö ei kertomusvuonna harjoittanut varsinaista teleliiketoimintaa vaan se toimi emoyhtiön rinnalla konsernin omistaman varallisuuden hallinnassa. Tytäryhtiön tulos ja tase on yhdistetty emoyhtiön tilinpäätökseen konsernitilinpäätöksen laatimisesta annettujen säännösten mukaan. Taloudelliset asiat Konsernin kokonaismyyntitulot kasvoivat +1,5 %, ja olivat 2.697.913,50 euroa. Liikevaihto aleni kertomusvuonna -4,2 %, ollen 2.316.786,02 euroa. Sitä alensivat vuoden vaihteessa jäsenasiakkaille palautetut ostohyvitykset. Liikevaihdon muutos ilman ostohyvityksiä oli -0,1 %. Konsernin liikevoitto oli +20.846,99 euroa, joka tekee +0,9 % liikevaihdosta. Myös liikevoittoa alensi kertomusvuonna jäsenille annetut ostohyvitykset, sekä kertaluonteiset 100 vuoden juhlinnasta ja liikemerkin uusimisesta aiheutuneet kustannukset, joita on kirjattu vuosikuluiksi yhteensä -193.838,40 euron arvosta. Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 542.825,76 euroa. Investointeja tehtiin televerkon laitteisiin 307.758,93 euron, sekä osakkeisiin ja osuuksiin toisissa yhtiöissä 235.066,83 euron arvosta. Suunnitelman mukaisen poistojen määrä oli 343.932,87 euroa. Käyttöomaisuutta vähennettiin 93.508,22 euron arvosta myymällä EWSD puhelinkeskus ohjelmistoineen. Tähän liittyen on tuloslaskelman liiketoiminnan muissa tuotoissa esitetty myyntivoittoa +6.526,11 euroa. Muut kyseisessä ryhmässä esitetyt tuotot ovat vuokratuottoja osuuskunnan omistamien tilojen vuokraamisesta ulkopuolisille sekä palautuneita perintäkuluja. Satunnaisissa kuluissa on esitettynä -11.151,27 euron suuruinen kustannus, joka on syntynyt, kun Vakka-Suomen Puhelin Oy:n kanssa on sovittu kaapelitv tuotannon yhteistoiminnan laskutuksessa avoimena olleet sopimusasiat. Osuuskunnan omistamat julkisesti noteeratut osakkeet ja muut rahoitusarvopaperit on tilinpäätöksessä kirjattu tilinpäätös-

Laitilan Sanomat perjantai 27. maaliskuun 2009 hetken markkina-arvoon. Kertomusvuodelta tulokseen kirjattu laskennallinen arvonmuutos on suuruudeltaan +235.941,08 euroa. Rahoitustoiminnan osalta on tilinpäätöksessä kirjattu vuoden aikana myynneistä ja voitonjaoista realisoituneita tuottoja +141.845,80 euroa, sekä tappioita -118.798,89 euroa. Ylijäämän käyttö Konsernin tilinpäätös osoittaa +272.755,72 euron ylijäämää. Osuuskunnan vararahasto kattaa täysin sekä osuuskuntalain että osuuskunnan omien sääntöjen 10 :n siltä edellyttämän vähimmäismäärän. Hallitus ehdottaa varsinaiselle osuuskuntakokoukselle, että tilikaudelta 2009 syntynyt ylijäämä jätettäisiin osuuskunnan taseeseen kertyneiden voittovarojen tilille, ja että ylijäämää ei palautettaisi. Riskeistä Osuuskunnan toiminnan strategiset riskit perustuvat telealan toimintaympäristöön ja markkinoiden muutoksiin, jotka ilmentyvät mm. kilpailun, toimialan sääntelyn, sekä teknologisen kehityksen myötä. Näihin on varauduttu mm. kouluttamalla henkilökuntaa, osallistumalla toimialan edunvalvontaan sekä tekemällä strateginen päätös kuituverkkoyhteyksien voimakkaasta rakentamisesta, joiden kaikkien avulla pyritään vähentämään liiketoiminnassa menestymiseen taikka sen kannattavuuteen liittyviä uhkia. Operatiiviset riskit osuuskunnan kannalta liittyvät sen käyttämiin tietoteknisiin järjestelmiin, henkilöstön osaamiseen, erilaisiin ulkoisiin tekijöihin ja prosesseihin, sekä mahdollisiin oikeudellisiin riskeihin. Varautumista näihin on hoidettu mm. pyrkimällä tunnistamaan prosesseissa olevat riskitekijät ja valvomaan niiden tilannetta, pyrkien siten ehkäisemään uhkat ennalta mahdollisimman hyvin. Osuuskunnan rahoitukselliset riskit jakautuvat sen tekemiin talletuksiin ja sijoituksiin liittyviin riskeihin, sekä ottolainauksen korkoriskeihin. Ensin mainittuihin on varauduttu mahdollisimman laajan hajautuksen kautta, koskien käytettyjen sijoitusinstrumenttien rakennetta, juoksuaikaa, riskillisyyttä ja tuottotavoitetta, sekä myös niiden hallinnassa käytettyjen toimijoiden lukumäärää. Ottolainauksen korkoriskin merkitys osuuskunnan toiminnalle on vähäinen. Sijoitusten ja rahoituksen tilannetta seurataan hallituksessa säännöllisesti. Osuuskunnan likviditeetti kestää voimakkaatkin sijoitusten arvojen vaihtelut. Vahinkoriskit muodostuvat tapaturmista ja vahingoista, sekä työterveys- ja työsuojeluriskeistä. Osuuskunnan toiminta on kattavasti vakuutettu ulkopuolisissa eläke- ja vahinkovakuutusyhtiöissä, niin lakisääteisen henkilövakuuttamisen kuin irtaimiston ja toiminnan vastuiden osalta. Osuuskunnalla on myös voimassa oleva työterveyshuollon kanssa tehty suunnitelma henkilöstön ennaltaehkäisevistä sekä työkykyä ylläpitävistä toimista. Lisäksi voimassa ovat työsuojeluohjeistus sekä poikkeusolojen tilanteisiin liittyvät varautumissuunnitelmat, joiden avulla näiden riskien vaikutukset on pyritty minimoimaan. Ympäristöriskit muodostuvat riskeistä, jotka liittyvät haitallisten aineiden käsittelyyn ja mahdollisiin laitteistojen teknisiin häiriöihin sekä suojeluohjeiden noudattamatta jättämiseen. Osuuskunnan toiminnassa joudutaan käsittelemään mm. suuria sähkövirtoja, akkuja, kemikaaleja, sekä suojeluaineilla käsiteltyjä pylväitä. Näihin liittyviin riskeihin on varauduttu ohjeistamalla henkilöstöä näiden aineiden käsittelystä viranomaisilta saatujen toimintaohjeiden mukaisesti, sekä järjestämällä asianmukainen suoja- ja työvaatetus. Tilikauden päättymisen jälkeisiä tapahtumia Asiakkaille annetut ostohyvitykset maksettiin kausilaskutuksen yhteydessä tammikuussa 2010 ja sen vaikutus osuuskunnan kassatilanteeseen oli -121.387,38 euroa. Hyvitystä sai kaikkiaan 2 650 eri jäsentä ja se vastasi suuruudeltaan n. 8 % alennusta jäsenasiakkaan vuosiostoista. Osuuskunnan toimitalossa Mikaelinkatu 2:ssa on tammikuussa 2010 aloitettu kattava ilmastointi- ja jäähdytysjärjestelmien uudistaminen. Muutoksella korvataan kiinteistön alitehoiseksi jäänyt jäähdytysjärjestelmä uudella, sekä parannetaan ilmanvaihdon yleistä energiatehokkuutta modernisoimalla koko järjestelmä. Investoinnin arvonlisäveroton kustannusarvio on 194.000 euroa. Osuuskunnan taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut muita olennaisia muutoksia.

Laitilan Sanomat tiistai 31. maaliskuu 2009 Arvioita tulevasta Osuuskunta on vahvasti sitoutunut strategiassaan valokuituverkon ulottamiseen kattamaan koko Laitilan kaupungin maantieteellisen alueen, sekä omat yhteydet kaikkiin lähimpiin kaupunkeihin alle 100 km:n etäisyydellä Laitilasta. Tavoitteena on, että jokaisella vakituisella asumuksella ja yrityskiinteistöllä olisi liittymispiste valokuituverkkoon enintään kahden kilometrin etäisyydellä, valtioneuvoston asettaman tavoiteohjelman mukaisesti. Tämän verkon rakentaminen ohjaa osuuskunnan varallisuuden käyttöä vuoteen 2015 saakka. Investointiohjelma on toteutettavissa kokonaan osuuskunnan omin varoin. Osuuskunnan tuotot tulevat jatkossa riippumaan myös valokaapeliyhteyteen perustuvien Kuitu Kotiin -liityntöjen myymisessä onnistumisesta. Osuuskunta on mukana uuden sukupolven langattoman 4G -laajakaistaverkon toimilupaa hallinnoivassa yhtiössä. Kyseinen yhtiö voitti kertomusvuoden syksyllä järjestetyssä taajuushuutokaupassa käyttöönsä taajuuden, joka mahdollistaa mobiiliin WiMAX -tekniikkaan perustuvan langattoman verkon rakentamisen. Osuuskunta odottaa saavansa tämän avulla luontevan jatkon sekä nopeiden laajakaistayhteyksien, että nyt käytössä jo olevan kiinteän langattoman WiMAX -tekniikan palveluilleen. Langattomien palveluiden avulla voidaan osuuskunnan liiketoimissa varautua laajenemaan myös perinteisen toimialueen ulkopuolelle. Ne tuovat toimintaan valtakunnallisen sekä myös globaalin ulottuvuuden osuuskunnan palveluille. Tällöin osuuskunnan palveluiden käyttäminen ja jäsenyys osuuskunnassa ei edellytä asumista Laitilassa. Maailmantalouden taantuma ei ole tähän mennessä vaikuttanut merkittävästi osuuskunnan toimintaan. Laman jälkivaikutusten arvioidaan vuoden 2010 aikana alkavan näkyä myös kotitalouksien ostovoimassa, jolla voi olla vaikutusta osuuskunnan tarjoamien palveluiden kysyntään. Peruskysynnän osalta ei kuitenkaan odoteta tapahtuvan suuria muutoksia ja osuuskunnalla olevien taloudellisten puskurien katsotaan edelleenkin olevan riittävät. Laitilassa 16.3.2010 Olli Paavola Kari Huunonen Jukka Alkio puheenjohtaja varapuheenjohtaja Raimo Saarinen Vesa Ala-Äijälä Jussi Perkkola Jouni Parkkonen toimitusjohtaja

Tuloslaskelma, konserni 01.01.-31.12.2009 01.01.-31.12.2008 Liikevaihto 2 316 786,02 2 417 492,82 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos -10 312,13 12 247,13 Vamistus omaan käyttöön -51 947,22 0,00 Liiketoiminnan muut tuotot 16 321,72 23 083,47 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -216 409,02-210 737,07 Varaston muutos 51 947,22 0,00 Ulkopuoliset palvelut -226 790,13-391 251,93-112 743,23-323 480,30 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -659 787,35-604 612,55 Henkilösivukulut -149 664,43-809 451,78-146 560,60-751 173,15 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -343 932,87-372 856,95 Liiketoiminnan muut kulut -705 364,82-666 500,99 Liikevoitto 20 846,99 338 812,03 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 24 247,00 45 247,00 Muut korko- ja rahoitustuotot 117 598,80 180 817,61 Arvonalennus vaihtuvista vastaavista 235 941,08-346 073,49 Korkokulut ja muut rahoituskulut -138 257,36 239 529,52-117 273,07-237 281,95 Voitto ennen satunnaisia eriä 260 376,51 101 530,08 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 0,00 3 542,54 Satunnaiset kulut -11 151,27 0,00 Voitto ennen tilinpäätös- 249 225,24 105 072,62 siirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos 19 421,11 183 229,26 Tuloverot 4 109,37-177 367,02 Tilikauden voitto Eur 272 755,72 Eur 110 934,86 Liikevaihto Investoinnit ja poistot milj.euroa tuhatta euroa Liikevaihto Ostohyvitykset Palveluiden ja verkkojen kehittäminen Osakkeet ja muut sijoitukset Poistot (EVL)

Tase, konserni 31.12.2009 31.12.2008 V a s t a a v a a PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 54 079,46 49 296,46 Muut pitkävaikutteiset menot 57 697,14 111 776,60 83 593,54 132 890,00 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 5 855,38 5 855,38 Rakennukset ja rakennelmat 393 941,31 434 165,48 Koneet ja kalusto 1 217 254,47 1 309 268,97 Muut aineelliset hyödykkeet 3 590,94 3 590,94 Keskeneräiset hankinnat 24 524,30 1 645 166,40 0,00 1 752 880,77 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 0,00 0,00 Muut osakkeet ja osuudet 2 687 263,89 2 687 263,89 2 453 051,45 2 453 051,45 4 444 206,89 4 338 822,22 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 0,00 51 947,22 Valmiit tuotteet 48 655,90 48 655,90 58 968,03 110 915,25 Saamiset Pitkäaikaiset Lainasaamiset 30 805,26 0,00 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 261 785,75 410 832,59 Lainasaamiset 37 295,28 151 319,68 Siirtosaamiset 130 868,53 429 949,56 18 293,50 580 445,77 Rahoitusarvopaperit 1 762 414,42 1 167 147,25 Rahat ja pankkisaamiset 817 696,79 1 204 201,82 3 089 521,93 3 062 710,09 VASTAAVAA YHTEENSÄ Eur 7 533 728,82 Eur 7 401 532,31 Rahoitustuotot/sijoitusvarallisuus

Tase, konserni 31.12.2009 31.12.2008 V a s t a t t a v a a OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 1 394 400,00 931 400,00 Muut rahastot Vararahasto 2 954 852,03 2 954 852,03 Liittymismaksurahastot 1 698 083,45 1 698 083,45 Muut rahastot 47 894,60 4 700 830,08 47 894,60 4 700 830,08 Ylijäämät 330 386,29 682 493,43 Tilikauden voitto 272 755,72 603 142,01 110 934,86 793 428,29 6 698 372,09 6 425 658,37 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 280 041,83 299 462,94 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 100 000,00 200 000,00 Muut lainat 6 300,00 106 300,00 3 900,00 203 900,00 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 100 000,00 100 000,00 Ostovelat 186 561,92 150 132,10 Muut velat 43 837,92 74 744,64 Siirtovelat 118 615,06 449 014,90 147 634,26 472 511,00 555 314,90 676 411,00 VASTATTAVAA YHTEENSÄ Eur 7 533 728,82 Eur 7 401 532,31