1 PÄÄTÖS Nro 109/11/1 Dnro PSAVI/39/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.11.2011 ASIA HAKIJA Puutionnevan turvetuotantoalueen lohkojen 1 5 lopettamiseen liittyvien jälkihoitotoimien vahvistaminen, Haapavesi Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat... 3 Yleiskuvaus toiminnasta... 3 Toiminnan ympäristövaikutukset... 4 Toiminnan lopettaminen ja alueen jälkihoito... 5 Arvio suunnitellun jälkikäyttömuodon vaikutuksista vesistöön ja eliöstöön... 6 Happamuuskuormituksen vähentäminen ja happamuushaittojen torjuminen... 6 Tuotannon päättymisen jälkeinen tarkkailu... 6 Korvaukset ja kompensaatiot... 6 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Hakemuksen täydennykset... 6 Hakemuksesta tiedottaminen... 6 Lausunnot... 7 Hakijan vastine... 7 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 8 Ratkaisu... 8 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA... 9 RATKAISUN JA MÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT... 9 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 10 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 10 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 10 KÄSITTELYMAKSU... 10 Ratkaisu... 10 Perustelut... 10 Oikeusohje... 10 MUUTOKSENHAKU... 11
3 HAKEMUS Vapo Oy on ympäristölupavirastoon 28.2.2011 toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt ympäristölupaa Haapaveden kaupungissa sijaitsevan Puutionnevan turvetuotannon lopettamiseen liittyvien ympäristönsuojelutoimien ja jälkihoidon toteuttamiseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Puutionnevan turvetuotannolla on ympäristölupaviraston 7.12.2007 myöntämä ympäristölupa nro 98/07/2, jonka mukaan toiminnanharjoittajan on viimeistään 31.12.2010 toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi suunnitelma lohkoilla 1 5 tuotannosta vuoden 2011 loppuun mennessä poistettujen tai poistettavien alueiden (noin 160 ha) jälkihoidosta siten, että jälkihoitotoimenpiteet toteutetaan vuoden 2013 loppuun mennessä. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään nro 2/11/1 (28.1.2011) muuttanut hakijan pyynnöstä em. suunnitelman jättämisen määräajaksi 28.2.2011. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat Yleiskuvaus toiminnasta Ympäristölupavirasto on päätöksellään nro 98/07/2 myöntänyt Vapo Oy:lle Puutionnevan 235,1 ha:n suuruisen alueen turvetuotannolle ja 19,8 ha:n tuotannosta poistetulle pinta-alalle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan. Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on tehtävä vuoden 2015 loppuun mennessä. Hakijalla on vuoden 2016 loppuun saakka voimassa oleva vuokrasopimus 5 ha:n alasta lohkon 5 alueella. Muu tuotantoalue on hakijan omistuksessa. Puutionnevan 9-lohkoinen turvetuotantoalue sijaitsee Haapaveden kaupungissa Mäyränojan valuma-alueella noin 14 km keskustasta länteen Haapavesi Ylivieska -maantien pohjoispuolella. Puutionneva on ojitettu turvetuotantoa varten 1978 1989 ja tuotanto on aloitettu vuonna 1989. Puutionnevan lohkojen 1 5 tuotantopinta-ala on ollut yhteensä noin 189 ha. Vuoden 2010 lopussa oli lohkoilla 1 5 jäljellä varsinaista tuotantoalaa 40 ha. Ala poistuu kokonaan tuotannosta vuonna 2015. Lohkojen 1 5 auma-alueilla (14,2 ha) tuotanto jatkuu vuoteen 2017 saakka ja lohkojen 6 8 läheisyydessä olevilla auma-alueilla tuotantoajan loppuun saakka. Lohkojen 1 5 vedet on johdettu laskeutusaltaiden ja ympärivuotisen pintavalutuksen kautta vesistöön.
Lohkoilla 6 9 on tuotantoalaa noin 59 ha ja tuotannosta on poistunut 5 ha. Tuotantoalueen vuokrasopimuksia on voimassa vuoteen 2020 ja vuoteen 2035 saakka. 4 Toiminnan ympäristövaikutukset Vesistö Puutionneva sijaitsee Pyhäjoen vesistöalueen Mäyränojan yläosan (54.028) ja alaosan (54.027) valuma-alueilla. Valuma-alueen pinta-ala laskussa Pyhäjokeen on 119 km 2. Mäyränoja laskee Pyhäjokeen Mäyränperän kohdalla Haapaveden ja Oulaisten välissä. Puutionnevan turvetuotantoalueen vedet laskevat Mäyränojan yläosalle. Mäyränojaan johdetaan myös Äijönnevan turvetuotantoalueen vedet. Mäyränoja on melko vähävetinen. Veden laatu on ollut suunnilleen samanlaista eri vuosina. Veden happitilanne on yleensä hyvä. ph on ollut talvella lievästi hapan ja kesällä yleensä neutraalin tuntumassa. Vesi on tummaa johtuen korkeista humus- ja rautapitoisuuksista. Ravinteita on ollut useimmiten runsaasti. Kesän 2010 kahdeksassa vesinäytteessä kokonaistyppipitoisuus oli 820 1 400 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuus 42 180 µg/l. Heikoimmillaan veden laatu oli heinäkuusta elokuun alkuun, jolloin ravinnepitoisuudet olivat korkeimmat. Kiintoainepitoisuus oli suhteellisen pieni, joskin elokuussa hieman koholla. Mäyränojan vesi oli laadultaan parasta kesäkuussa. Mäyränoja ei sovellu kalastukseen vähävetisyytensä takia. Vuoden 2010 sähkökoekalastuksessa todettiin mutuja, harjus ja runsaasti särkiä. Puutionnevan turvetuotannon päästöt Puutionnevalta lähtevän veden laatu oli vuonna 2010 keskimäärin toukosyyskuussa seuraavanlainen: ph 6,3, kiintoaine 12 mg/l, kokonaistyppi 1 300 µg/l, kokonaisfosfori 90 µg/l ja kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) 40 µg/l. Pitoisuudet vaihtelivat paljon ph:ta lukuun ottamatta. Varsinkin keskikesän vähävetisenä aikana kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet kohosivat. Pitoisuudet olivat kiintoainepitoisuutta lukuun ottamatta samaa luokkaa kuin muilla Pohjois-Pohjanmaan päästötarkkailusoilla. Kiintoainepitoisuus oli muutamissa mittauksissa korkea, mutta useimmiten alle 10 mg/l. Puutionnevalta johdettavan veden laatua kuvaavat pitoisuudet olivat hieman korkeammat vuonna 2010 kuin vuoden 1999 tarkkailussa keskimäärin. Pintavalutuskenttä alensi hyvin kiintoaine- ja typpipitoisuutta. Fosforipitoisuus nousi hieman pintavalutuskentällä. Puutionnevan seuraavat päästötarkkailuvuodet ovat 2011 ja 2014. Kuormitus lasketaan muina vuosina muiden tarkkailusoiden tulosten perusteella. Puutionnevan keskimääräinen arvioitu nettokuormitus vuonna 2008 ja 2009, mitattu kuormitus vuonna 2010 sekä edellisessä lupahakemuksessa esitetty arvio kuormituksesta. Vuosi tuotannossa poistunut pinta-ala Kok.P Kok.N Kiintoaine tuotannosta yht. ha ha ha kg/v kg/v kg/v 2008 136 102 304 46 1 215 6 045 2009 133 102 235 12 355 2 120 2010 107 105 201 10 354 1 820 Arvio 222 32 815 4 700
Tuotantoalueen vuosikuormitus vaihtelee vuosittain muun muassa alueen hydrologisista olosuhteista johtuen. Puutionnevan oman kuormitustarkkailun perusteella näyttäisi siltä, että vuosikuormitus on alhaisempi kuin arvioitu kuormitus. Puutionnevan turvetuotannon päästöjen vaikutukset vesistöön Vesistön vedenlaatua on tarkkailtu viime vuosina vuosittain Pyhäjoen ja sen sivujokien yhteistarkkailussa. Yhteenveto vuosien 2008 2010 tarkkailutuloksista Mäyränojalla on esitetty alla olevassa taulukossa. 5 Mäyränoja Näytemäärä O 2 ph COD Mn Kok.P Kok.N kiintoaine kpl kyll.% mg/l µg/l µg/l mg/l kevättalvi 2008 1 67 6,4 29 56 970 3,2 2009 1 76 6,9 23 150 640 8,9 2010 1 93 6,9 19 140 1100 6,4 heinä-elokuu 2008 2 76 6,5 41 93 1100 11 2009 2 92 7,3 32 125 1045 4,7 2010 6 84,6 7,3 32 126 1128 6 Pyhäjoen sivujokien, muun muassa Mäyränojan, selvästi heikompilaatuinen vesi voi heikentää pääuoman vedenlaatua laskukohdalla. Toiminnan lopettaminen ja alueen jälkihoito Suunniteltu maankäyttö Jälkihoitovaiheessa turvetuotannosta poistetut alueet siistitään, tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat puretaan. Jälkihoitovaiheessa alueelle ei tehdä uusia vesienkäsittelyrakenteita. Alueella tehdään toimenpiteitä alueen uusia maankäyttömuotoja varten. Tarvittaessa alueet rajataan ojilla pois tuotantoalueesta. Turvetuotannossa jälkihoitovaihe kestää yleensä vähintään kaksi vuotta. Turvetuotannon päättymisen jälkeen tuotantokentän pinnassa voi olla vielä irtonaista tai eroosioherkkää ainesta, jonka sitomiseksi sarkaojarakenteet ja laskeutusaltaat pidetään toiminnassa. Noin kahden vuoden kuluttua tuotannon päättymisestä tuotantokentät ovat normaalisti kasvittuneet riittävästi sitoakseen irtonaisen pinta-aineksen. Sarkaojien lietteenpidättimet ja tarvittaessa myös päisteputket voidaan tällöin poistaa, mikäli se alueen tuleva käyttömuoto tai esimerkiksi tuotantoalueen poisluovutus huomioon ottaen on tarpeen. Turvetuottaja ei tämän jälkeen enää aktiivisesti seuraa tai ylläpidä lietesyvennyksiä ja altaita. Tuotannosta poistuneiden alueiden seuraavasta maankäytöstä päättää maanomistaja. Lohkolla 5 on viisi hehtaaria vuokra-aluetta. Muu alue on hakijan omistuksessa. Puutionnevan pohja on niin kivinen, että turvetuotannon jälkeen hakijan oma alue otetaan metsätalouskäyttöön. Tuotannosta poistuneiden alueiden ojastojen toimivuus tarkastetaan vuosien 2011 2013 aikana. Samaan aikaan alueille, jotka ovat ehjiä kokonaisuuksia, levitetään tuhkaa edistämään metsittymistä. Lohkoilla oleviin painanteisiin ja massansiirtosarkoihin voi muodostua pienialaisia kosteikkoja.
6 Arvio suunnitellun jälkikäyttömuodon vaikutuksista vesistöön ja eliöstöön Puutionnevan lohkojen 1 5 vedet johdetaan edelleen pintavalutuskentälle voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti, koska jokaisella lohkolla on vielä tuotannossa olevia alueita. Vesien johtaminen selvitetään ja vaikutukset arvioidaan tarkemmin, kun lohkoja poistuu kokonaan tuotannosta seuraavaan maankäyttöön. Happamuuskuormituksen vähentäminen ja happamuushaittojen torjuminen Mäyränojassa ei ole havaittu happamuusongelmia vuosien 2008 2010 aikana. Tuotannon päättymisen jälkeinen tarkkailu Korvaukset ja kompensaatiot Puutionnevan lohkojen 1 5 jälkihoitovaiheen tarkkailua on vaikea erottaa tuotannossa olevan alueen tarkkailusta. Kaikki vedet johdetaan edelleen pintavalutuskentän kautta vesistöön. Puutionnevan tämänhetkisessä ympäristöluvassa päästötarkkailuvuodet ovat 2010, 2011 ja 2014. Hakija ehdottaa tarkkailua jatkettavaksi Pyhäjoen alueen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Ehdotus jälkihoitovaiheen tarkkailuksi esitetään tuotantoalueen tuotannon loputtua. Voimassa olevassa turvetuotannon ympäristöluvassa on määrätty, että luvan saajan on maksettava Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle vuosittain 200 euron suuruinen kalatalousmaksu Puutionnevalta johdetuista vesistä kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi. Vuodesta 2014 alkaen maksu on 100 euroa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Vapo Oy on 16.5.2011 täydentänyt hakemustaan muun muassa arviolla lohkojen 1 5 tuotannon päättymisajankohdasta, yhteenvedolla Puutionnevan tarkkailun tuloksista ja ehdotuksella jälkihoitovaiheen tarkkailuksi. Täydennyksen tiedot on esitetty edellä kertoelmaosassa. Hakemuksesta tiedottaminen Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Haapaveden ja Oulaisten kaupungeissa 15.6. 15.7.2011 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskukselta, Kainuun ELY -keskukselta, Haapaveden ja Oulaisten kaupungeilta, Haapaveden kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaiselta sekä Oulaisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta.
7 Lausunnot Hakijan vastine 1. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, (jäljempänä ELYkeskus) ELY -keskus on todennut, että lohkojen 1 5 alueita ei voida vielä erottaa ympäristöluvan velvoitteista. Vedet on johdettava ympärivuotisesti pintavalutuskentän kautta, kunnes lohkoilla 1 5 on kauttaaltaan aloitettu uusi maankäyttö, eikä alueella ole enää paljaan turpeen eroosioriskiä. Sen jälkeen, kun eroosioriskin poistuminen on todettu ja järkeviä kokonaisuuksia voidaan erottaa tuotantoalueesta, voidaan vesien johtamiseen tehdä muutoksia. Tuotantokäyttöön jäävien auma-alueiden vedet on johdettava pintavalutuskentän kautta loppuun asti. 2. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kainuun ELY -keskuksella ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. 3. Haapaveden kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomainen Nykyiset vesienkäsittelyrakenteet ovat ympäristöluvan mukaiset. Pintavalutuskenttä on pidättänyt suhteellisen hyvin kiintoainetta ja typpeä, mutta ei fosforia. Mäyränojan vesi on ollut tummaa ja ravinteikasta ja sen laatu on ollut muidenkin Pyhäjokeen laskevien sivu-uomien tapaan Pyhäjoen veden laatua heikompaa. Jälkihoitovaihe on lohkoilla 1 5 merkittävästi tavanomaista kahta vuotta pitempi, koska lohkot poistetaan käytöstä vaiheittain ja vähitellen. Tätä voidaan pitää hyvänä Mäyränojan ja viime kädessä Pyhäjoen veden laadun kannalta, koska tällöin vedet johdetaan koko pidennetyn jälkihoitovaiheen ajan pintavalutuskentän kautta eikä vesistökuormituksen pitäisi lisääntyä. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa vuosille 2010 2015 osa 2:n mukaan Pyhäjoen vesistön vesimuodostumien tila vaihtelee välttävästä hyvään ja voimakkaasti muutetun Pyhäjoen yläosan tila on huono suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Turvetuotannosta poistuvien alueiden jälkihoidosta tulee huolehtia niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän kuormitusta vesistöön ennen alueiden siirtymistä muuhun maankäyttöön. Suurin este Pyhäjoen hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle on liian suuri ravinne- ja kiintoainekuormitus sekä Pyhäjoen pääuomassa, Piipsanjoessa, Kärsämäenjoessa ja Pyhäjärven Junttiselällä happamuuden aiheuttamat haitat. Jälkihoitosuunnitelman vahvistamisessa tulee ottaa huomioon mainitussa toimenpideohjelmassa esitetyt asiat ja toimenpide-esitykset. Muutoin esitetyt jälkihoitotoimet ovat riittävät. 4. Oulaisten kaupunki, tekninen palvelukeskus, ympäristönsuojelu Lausunto on yhteneväinen Haapaveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnon kanssa. Hakija on 5.9.2011 ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa lausunnoista.
8 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ratkaisu Aluehallintovirasto vahvistaa Puutionnevan turvetuotannon lohkojen 1 5, lukuun ottamatta auma-alueita (14,2 ha), lopettamiseen liittyvät, jäljempää ilmenevät jälkihoitotoimet. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus. Luvan haltijan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. Määräykset 1. Tuotantotoiminta on saatettava päätökseen 31.12.2015 mennessä ja jälkihoitotyöt 31.12.2017 mennessä. Tuotannosta poistuva alue on siistittävä. Tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat sekä jätteet on poistettava alueelta. Alueelle saadaan jättää maanomistajan luvalla jälkikäyttöä ja vesienkäsittelyä tukevia rakenteita, kuten esimerkiksi päisteputkia. Käytöstä poistuvilla polttoaineiden ja jäteöljyjen varastointi- ja käsittelypaikoilla tulee varmistaa, että maa on öljystä ja muista kemikaaleista puhdas. Jätteet on lajiteltava Haapaveden kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimitettava luvallisiin vastaanottopaikkoihin. Jätteet on kerättävä, varastoitava ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu roskaantumista, päästöjä ympäristöön eikä terveys- ja viihtyvyyshaittoja. Jätteistä on pidettävä kirjaa. 2. Tuotantoalueen lohkojen 1 5 ja niihin liittyvien auma-alueiden vedet on johdettava laskeutusaltaiden ja ympärivuotisen pintavalutuksen kautta vähintään kahden vuoden ajan turvetuotannon päättymisestä ja sen jälkeenkin, kunnes alue on otettu uuteen maankäyttöön tai Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus on todennut alueen kasvittuneen. 3. Vesienkäsittelyrakenteet ja laskuojat on pidettävä kunnossa. Rakenteiden toimivuus on tarkastettava ja laskeutusaltaat on tyhjennettävä lietteestä tarvittaessa kahtena vuotena turvetuotantotoiminnan päättymisen jälkeen tai kunnes koko turvetuotantoalue on siirretty uuden maankäyttömuodon piiriin. Kuitenkin happamien pohjamaiden muokkaamista on vältettävä. 4. Luvan haltijan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta kuormituksesta ja sen vaikutuksista ympäristöön. Tuotantoalueen jälkihoitovaiheen ajan pidettävään käyttöpäiväkirjaan tulee merkitä ainakin seuraavat tiedot: jälkihoitotoimien toteutus vuosittainen arvio kasvittumisen edistymisestä alueilla, joita ei ole otettu tuotannon loppumisen jälkeen muuhun käyttöön tuotantoalueiden ottaminen aktiiviseen jälkikäyttöön lasketusaltaiden tyhjentäminen havaitut virtaamat vesinäytteiden ottoajat havainnot vesistöön kohdistuvasta muusta kuormituksesta, esimerkiksi metsäojitukset kaikki muut mahdolliset tapahtumat, joilla arvellaan olevan vaikutusta suolta lähtevän veden laatuun tai vesistökuormitukseen.
5. Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus voi tarvittaessa antaa jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Jälkihoitotoimenpiteiden valmistumisesta ja tuotantoalueen ottamisesta jälkikäyttöön on ilmoitettava viipymättä ELY - keskukselle. Luvan haltijan vastuu tuotannosta poistuvasta alueesta ja sen päästöistä päättyy, kun ELY -keskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi ja alueen kasvittuneen tai otetun uuteen maankäyttöön. 9 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vahingonkärsijä voi vaatia luvan haltijalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta, joka johtuu tässä päätöksessä tarkoitetuista toimista. Hakemus tulee tehdä aluehallintovirastolle. RATKAISUN JA MÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Puutionnevan turvetuotannon ympäristöluvan haltija on hakenut lohkojen 1 5 toiminnan lopettamisen jälkeisten ympäristönsuojelu- ja jälkihoitotoimien vahvistamista. Luvan haltija on esittänyt ottavansa tuotannosta poistuvat omistamansa alueet metsätalouskäyttöön. Viiden hehtaarin ala palautuu maanomistajan hallintaan vuokrasopimuksen päättyessä. Luvanvaraisen toiminnan päätyttyä toimintaa harjoittanut vastaa edelleen lupamääräysten mukaisesti tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. Määräyksiä tulee noudattaa niin kauan kuin pilaantumista tai sen vaaraa voi aiheutua. Maanomistaja vastaa aiheuttamisperiaatteen mukaisesti mahdollisesta alueen jälkikäytöstä aiheutuvasta ympäristön pilaantumisesta. Luvan haltija on vastuussa toiminnan loppumisen jälkeen myös vuokratun alueen mahdollisista ympäristövaikutuksista, kunnes ELY -keskus on todennut, että jälkihoitotoimet on tehty ja turvetuotannosta aiheutuva kuormitus on loppunut joko alueen kasvittumisen tai jälkikäyttöön ottamisen seurauksena. Luvan haltija maksaa Puutionnevan turvetuotannon ympäristölupapäätöksen nro 98/07/2 mukaisesti Kainuun ELY -keskukselle vuotuisen kalatalousmaksun kalastukselle ja kalastolle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Tuotannosta poistuvien alueiden ja ympäristövaikutusten tarkkailu jatkuu osana turvetuotannon tarkkailua. Kun Puutionnevan lähivuosina tuotannosta poistuvien lohkojen toiminta lopetetaan ja jälkihoitotoimet tehdään tässä päätöksessä määrätyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 90 :n mukaiset toiminnan lopettamisen jälkeiset velvoitteet. Toiminnan loputtua alueelle ei saa jättää tarpeettomia rakennelmia eikä jätteitä, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumista (määräys 1). Määräyksellä 2 ehkäistään vesistöhaittoja. Toimivuuden kannalta vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapito on oleellista (määräys 3). Turvetuotantotoiminnasta saatavilla olevan kokemustiedon perusteella toiminnasta poistetulta tuotantoalueelta vesistöön joutuvat päästöt vähenevät yleensä niin, että vedet on tarpeen velvoittaa johdettavaksi vähintään kahden vuoden ajan kunnossa pidettävien vesienkäsittelyrakenteiden kautta tai kunnes alueen on todettu kasvittuneen. Vastaavasti laskeutusaltaat on tarpeen velvoittaa tyhjennettäväksi tarvittaessa tai kunnes alue on siirtynyt uuden maankäyttömuodon piiriin.
Puutionnevan turvetuotanto lohkojen 1 5 auma-alueilla ja lohkoilla 6 9 sekä vesien käsittely jatkuu voimassa olevan ympäristölupapäätöksen mukaisesti. Samoin käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua jatketaan, kunnes koko tuotantoalue on otettu jälkikäyttöön. Mainitusta tarkkailusta saadaan riittävät tiedot lohkojen 1 5 ympäristövaikutuksista (määräys 4). Turvetuotannon valvojana toimivalle ELY -keskukselle on annettu oikeus antaa tarkentavia määräyksiä jälkihoidon osalta. Vapo Oy:n Puutionnevan turvetuotantoon liittyvän vastuun päättymisestä on tarpeen määrätä päätöksessä (määräys 5). 10 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon määräyksistä ilmenevästi. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 90 1 ja 3 momentti Jätelaki 4 ja 6 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje Käsittelymaksuna peritään 2 400 euroa. Alla mainitussa valtioneuvoston asetuksessa ei ole erikseen säädetty maksua toiminnan lopettamisen jälkeisten velvoitteiden vahvistamista koskevassa asiassa. Asian käsittelystä peritään asetuksen liitteen mukaisesti maksu, jonka suuruus on 48 euroa/tunti. Asian käsittelyn vaatiman 50 tunnin työajan mukainen käsittelymaksu on 2 400 euroa. Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)
11 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Mikko Keränen Raili Pärjälä Päätöksen on tehnyt ympäristöneuvos Mikko Keränen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Raili Pärjälä. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 356 8705 tai 020 636 1020 RP/am Liite Valitusosoitus Päätös Tiedoksi Hakija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Kainuun ELY-keskus / Kalatalous Haapaveden kaupunki Haapaveden kaupunki / Ympäristönsuojeluviranomainen Haapaveden kaupunki / Terveydensuojeluviranomainen Oulaisten kaupunki Oulaisten kaupunki / Ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus
Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY -keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 8.12.2011, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 6361 020 telekopio: 08-3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.