42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston muonitusjaoston työpäiväkirjan. Sen laati muonituslotta, myöhemmin varamuonituspäällikkö Martta Vähävihu. Hänen miehensä toimi Joroisten osuusmeijerin isännöitsijänä vuoteen 1955 asti. Vähävihut muuttivat Joroisiin 1931. Muistiinpanot alkavat päiväyksellä 14.12.1939 ja päättyvät päiväykseen 28.11.1944. Vihkon nimilehdellä on otsikkoteksti: Sen jälkeen on esitelty jaoston ryhmäjako. Ryhmiä on 14, ja niihin sisältyy kaikkiaan 104 nimeä. Ryhmä on sittemmin muistiinpanoissa nimetty ensimmäisen nimen, oletettavasti ryhmän johtajan mukaan. Seuraavilla aukeamilla ovat päivämäärän mukaisesti merkinnät työssä olleista lotista ja heidän työtunneistaan. Vastaavasti ilmoitetaan muonitettavat
suojeluskuntalaiset, varikkomiehet, väestönsuojelumiehet, sotilaat ja siirtoväki. Seuraavassa on vihkon aukeama helmikuun 1940 alun osalta. 43 Erikseen on mainittu muonitukset sankarihautajaisissa ja sotasairaalassa. Esimerkkiaukeamalla sankarihautajaiset olivat helmikuun 11. päivänä. Seuraava vihkon osasto käsittää yhteenvedon lottien työtunneista 1.1.1940-21.5.1940 välisenä aikana. Tässä tilastoluettelossa on kaikkiaan 85 lotan työtunnit kuukausittain. Muistiinpanoista ilmenee, että lotat työskentelivät vuoden 1940 aikana myös elokuussa, marraskuussa ja joulukuussa. Kirjanpito oli tarkkaa, kuten ilmenee seuraavasta yhteenvedosta.
44 Muonituksista laaditun yhteenvetotaulukon luvuista saa hyvän yleiskäsityksen sen työn laajuudesta, jonka Joroisten muonituslotat tekivät vuoden 1940 aikana. Muonitustilaisuuksia oli 152, ja niissä muonitettiin kaikkiaan 16 500 henkilöä. Työntäyteisimpiä kuukausia olivat maaliskuu ja huhtikuu, joihin sisältyi yli 70 prosenttia vuoden aikana muonitustilaisuuksissa käyneitä, muun muassa siirtoväkeä 8 720 henkeä. Työtunteja lotille kertyi lähes 6 000 ja työpäiviksi muunnettuna yli 700 päivää. Taulukon luvut etenkin alkuvuoden osalta ovat hämmästyttävän suuria ja kertovat ihailtavasta uutteruudesta, joka on kunniaksi kaikille joroislaisille muonituslotille. Lotat pitivät vuonna 1940 myös kioskia toukokuusta syyskuuhun, ja siitä Martta Vähävihu kirjoitti seuraavan toimintakertomuksen:
45 Kioskin pidossa oli yksityiskohtaisen tuntilistan mukaan 79 lottaa. Työtunteja he tekivät yhteensä 2 147 eli kahdeksantuntisiksi työpäiviksi muunnettuna 268 päivää. Lokakuun 4. päivänä 1940 on muistiinpanoihin kirjoitettu uusi ryhmäjako. Ryhmiä on edelleen 14 ja muonituslottia luettelon mukaan 103. Vuoden 1941 alkupuolella lotat järjestivät ruoka- tai kahvitarjoilun mm. upseerien kursseilla, alokkaiden harjoituksissa, suojeluskunnan ja lottien vuosikokouksissa, ampumaharjoituksissa, Krh:n kertausharjoituksissa sekä Savonlinnan suojeluskuntapiirin hiihtokilpailuissa. Muonituspaikkoina vuoden 1941 aikana olivat Seurakuntatalo 38 kertaa, Honkapirtti 40 kertaa ja Säästöpankin talo 6 kertaa. Myös Työväentalo, Kosken koulu, Juhanala, Kirkon koulu, Karjakkokoulu ja 1.7. alkaen vuoden loppuun Pyykön perillisten talo olivat käytössä. Muonituspäiviä oli kaikkiaan 269. Lottien työtunneista kertyi täysiä muonituspäiviä suojeluskunnalle 352, puolustusvoimille kotialueella 1173 ja sotatoimialueella 165 työpäivää. Muistiinpanot jatkuvat tiiviinä vuosilta 1942, 1943 ja 1944. Työtunteja kertyi vuonna 1944 kaikkiaan 4 324, vaikka lottatoiminta päättyikin jo 23.11. Muonitusta järjestettiin vuoden aikana 927 sotilaspojalle, inkeriläisjuhliin 256 hengelle, sankarihautajaisiin 545 hengelle, lottien omiin tilaisuuksiin 871 hengelle, erilaisiin muihin tilaisuuksiin 158 hengelle sekä siirtoväen muonitukseen noin 20 000 hengelle. Näistä luvuista ovat vielä poissa työvelvolliset ja siihen koulutetut, koska kirjoittaja ei kertomansa mukaan niistä tiedä. Kuitenkin jo
46 luetellut lukumäärät ovat kunnioitettavia ja saavat ajattelemaan, miten ratkaisevan suuren inhimillisen avun Joroisten muonituslotat tarjosivat apua tarvitseville. Martta Vähävihu ottaa erikseen esille siirtolaisten muonituksen evakuoinnin alettua 11.6.1940. Muistiinpanojensa lopuksi tarttuu Martta Vähävihu vielä kynäänsä ja päättää toista sataa vihkon sivua käsittävät muistiinpanonsa sanoihin: Marsalkka Mannerheim kirjoitti päiväkäskyssään 14.3.1940: Ilolla ja ylpeydellä ajattelen Suomen lottia ja heidän osuuttaan sodassa heidän uhrimieltään ja uupumatonta työtään eri aloilla, mikä on vapauttanut tuhansia miehiä tulilinjoille. Heidän jalo henkensä on kannustanut ja tukenut armeijaa, jonka kiitollisuuden ja arvonannon he täysin ovat saavuttaneet. Kun sotiemme jälkeiset nuoremmat ja joskus aikaisempia aikoja kohtaan kenties kriittiset sukupolvet lähemmin tutustuvat lottajärjestön historiaan ja työhön, myös heidän on silloin helppo yhtyä marsalkkamme sanoihin.