Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 36 (1226) Kolmaspäivy Serota 17.09.2014 ÔÔ Hos pieni, ga pippurinjyväine s. 3 Opastumah karjalan da vepsän kieldy tänävuon Petroskoin valdivonyliopistoh itämerensuomelazien kielien laitoksele tuli seiččie hengie. Kaksi hengie heis rubieu opastumah vepsän kieldy, viizi karjalan kieldy. ÔÔ Kui piästä rajas poikki da ostua juustuo Suomen laukas s. 4 Lopul elokuudu Suomen Ulgoazieloin ministerstvu kučui meijän puolen toimittajua Suomeh. Petroskoin, Moskovan da Piiterin toimittajih niškoi oli valmistettu monipuoline programmu. Täl kerdua meidy taluttih rajanmuan Ulgoazieloin ministerstvahgi. ÔÔ Etnokeškukšien kiehuva elämä s. 8 Priäžän piirin karjalaisien käsityöt -projekti voitti Venäjän Pienien kylien ta kaupunkien kulttuurimosaiikki -kilpailušša. Tämän vuuvven šyyškuušša piirissä aletah omua työtä opaššuškurššit paikallisie eläjie varoin. Elokuun lopušša Priäžäššä jo piettih enšimmäiset kurššit. ÔÔ Kuusamo meijän nuapuri s. 9 Miun šattuu rikeneh käyvä Šuomen Kuusamoh. Miula tuli mieleh kertuo täštä ihmelliseštä kaupunkista, kumpasen kunta ta Louhen piiri ollah yštävyyškunnat jo 25 vuotta. Mie en rupie tarkkah kertomah kaupunkin koko elämäštä. Kerron vain šiitä, mi aina jättäy šuurta vaikutušta. Šyyškuun alušša Elävät kylät -projektin puittehissa Vieljärven kyläh työnetäliksi tuli erikoini joukko. Kuva: Alina Čuburova, Oma Mua Elävät kylät tultih Karjalah»»Viime vuuvven šykyšyllä Šuomen Helsinkin ta Viron Võru yliopistot, šekä Nuori Karjala -järještö alotettih toteuttamah kanšainvälistä Elävät kylät -projektie. Šivu 6.
2 «Oma Mua» 36(1226) 10. syvyskuudu 2014»» tazavaldu Virkamiehet šuoritettih GTO-normija Marija Kirillova Šyyškuun 13. päivänä Petroskoin Spartak-stadionilla starttasi Karjalan spartakiadi, kumpasešša tašavallan virkamiehet šuoritettih GTO-normija. Venäjän GTO-liikunta-urheilukompleksin normien šuorittamiseh ošallissuttih KT:n piämieš Aleksandr Hudilainen, hänen šijähiset Oleg Gro mov, Juri Šabanov, Valentina Ulič, Oleg Tel nov, Andrei Manin, tašavallan valtijovallan elimien etuštajat, Lakijenhyväkšymis kokoukšen deputatit yhteheš yli 300 henkie. Spartakiadin alušša kaikki urheilijat šuoritettih verryttelyharjotukšie. Kilpailujen ohjelmah kuuluttih yleisurheilun ta voimisteluharjottelujen normit. Urheilijat ijäštä ta šukupuolešta riippuen juoštih pitkie ta lyhyitä matkoja, hypittih pituušhyppyjä, heitettih urheilutelinehie, luajittih käsinkohuontua ta toisie urheiluharjotteluja. Urheilin harraštajien kilpailutulokšie arvoššettih 40 tuomarie. Karjalan tašavallan piämieš Aleksandr Hudilainen onnitteli kaikkie urheilupruasniekalla: Ilahuttau, jotta Venäjän presidentin Vladimir Putinin käškyn šuorittamiseh ošallistu niin äijän ihmisie, korošti Hudilainen. Käškyn tarkotukšena on pakottua ihmisie ajattelomah omašta tervehyöštä ta šen kannattamisešta. Jokahisen pitäy joka päi Kalevalan piiri tahtou šäilyttyä junan Marija Kirillova Kalevalan piirin eläjät kiännyttih Putinin puoleh, jotta hiän auttais ratkaissa junapropleeman. Šyyškuun alušša Venäjän rautatieyhtijö vähenti Karjalašša muutoman paikallisjunan miärän. Esimerkiksi, nyt Lietmajärvi-Jyškyjärvi-juna kulkou vain kerran netälissä. Tultuoh junalla Lietmajärveh Kalevalan piirin matkuštajat vaihetah Koštamuš-Petroskoi-junah. Pitäy šanuo, jotta Lietmajärveššä hyö jouvutah vuottamah šitä junua šeiččemen tuntie! Ka ihmiset ollah valmehet käršimäh, jotta vain piäššä loppujen lopulta Karjalan piäkaupunkih. Vet monilla pitäy piäššä pol niččah, tenttikauvella taikka lomalla. Nyt Kalevalan piirin eläjien pitäy vuottua Petroskoissa netälin, Lietmajärveššä ihmiset jouvutah vuottamah Koštamuš-Petroskoi-junua šeiččemen tuntie. KT:n piämieš Aleksandr Hudilainen punnuškentällä. vä luatie voimisteluo, urheilla ta olla hyvällä kuntotašolla ikäh kaččomatta. Urheilu pitkittäy elämyä, antau voimua ta hyvyä mieltä. Spartakiadin puittehissa šajekuušša järješšetäh uintikilpailuja, pimiekuušša ammuntakilpailuja, a talvikuušša hiihtokilpailuja. Koko spartakiadin tulokšien mukah šen parahie ošallistujie palkitah kulta-, hopie- ta pronšširintamerkkilöillä. jotta piäššä jälelläh kotih. Autobuššiyhteyttä piirissä melkein ei ole, šentäh kun tiet ollah pahašša kunnošša. Epätoivoset ihmiset kirjutettih anomuškirjasen Venäjän presidentillä Vladimir Putinilla Change.org -saitilla. Karjalan tašavallan hallituš tietäy, jotta meijän piirissä on vaikie avata uušie autobuššimatkoja. Tien monet kohat ollah korjauškelvottomašša tilašša ta autobuššit ei voija ajua niitä myöten, varšinki šyykyšyllä ta kevyällä, niin on kirjutettu anomukšešša. Onnakko Karjalan hallituš lupuau, jotta kuukauven piäštä järještäy autobuššiyhissykšen Kalevalan piirissä. Ka šamoin kakši kuukautta takaperin hallituš lupasi, jotta vuuvven loppuh šuaten junajärješšyš ei muutu (kolme kertua netälissä). Hos pieni, ga pippuri»»karjalan da vepsän kieldy Petroskoin valdivonylio vähembistökielet opastuttavakse.»»opastus Jelena Filippova Kezän aigua yhty tottu sai lugie joukkoviestimis dai kuulta suuris herrois, ku tänävuon Petroskoin valdivonyliopistoh ei tulluh ni yhty hengie opastumah karjalan da vepsän kieldy. Yliopiston saitalhäi on kai tiijot abiturientois, sanottu on, ken on andanuh da kudamale spetsialnostile dokumentat. Piäzendykilvan mendyy sil samazel saital on ilmoitettu sežo kedä on otettu opastujakse, kedä ei. Kai nygöi suau kaččuo internetas da tiijustua, ga vikse ei kehtattu. Opastumah karjalan da vepsän kieldy tänävuon Petroskoin valdivonyliopistoh itämerensuomelazien kielien laitoksele tuli seiččie hengie. Toinah sanotto ei äijiä ole, ga ei ni ylen vähä olis. Kaksi hengie heis rubieu opastumah vepsän kieldy, viizi karjalan kieldy. Yliopistos on karjalan kielen mollemban murdehen opastustu: vienan da livvin. Tänävuon liygiläzien joukko rodieu vähästy suurembi, sit rubieu opastumah nelli hengie. Vienalazii on vai yksi. Ga ei moizel pienel joukol ruveta opastumah nuoret. Mennyt opastusvuon yliopistoh on otettu anglien da karjalan kielen opastujua. Otettih enzi kerdua da eigo tänävuon, eigo tulieloinnu vuozinnu ruveta ottamah. Opastumah tuli kymmene hengie. Kaikil heil opastun dan jälles tulou lähtie ruadamah omih kylih, ruadokohtu heil jo on, juuri sitpäi heidy oli työttygi opastumah. Nämmil nuoril anglien kieli on enzimäine kieli, kudamua hyö opastutah. Karjalan kieli on toine, sidä ruvetah opastumah vaiku toizel vuozikursal, sendäh itämerensuomelazien kielien laitoksen johtajan Tatjana Paškovan sanoin mugah mielevy piätös oli yhtistiä enzimäine kursu da nämä opastujat. Semmite mollembien opastusprogrammois kielen opastukseh niškoi on annettu sama lugu urokkua. Ketbo ollah nygözet karjalan da vepsän kieldy opastujat? Kelgo heis on karjalazet juuret, kelgo ei, muite vai kieli miellyttäy. Erähät perehis ei kuultu sidä, erähät kuultih dai kuultah. Erähät opastuttihgi kielii, kengo školas, kengo kursiloil. Kengo moni vuottu yhteh palah, kengo vai setämä vuozi alguškolas libo kursiloil. Opastujienke paistes hyvä oli kaččuo, mittumat huo Karjalazien joukos tänävuon on viizi hengie. Kai opastu lenpidäjät hyö ollah karjalan da vepsän kieleh niškoi. Yhteh iäneh sanotah kielen čomuos da omas lujas tahtos opastuo sidä da oppie säilyttiägi. Hyvänny tuvennu nuorile pidäy roita stipendiigi. Täs opastusvuvves algajen karjalan da vepsän kielen opastujile se ližättih. Hyö ruvetah suamah paiči varzinastu stipendiedu vie kolme tuhattu rubl ua ližiä. Lienne ku opastumah vai ruvetah hyvin, viidozih da nelozih. Duumaijah yliopistos sežo opastujien opastundua Itä-Suomen yliopistos, kus jo monien vuozien aigah ruadau karjalan kielen professuuru. Puolekse vuottu, sanommo, meigäläzet opastujat voidas lähtie sinne opastuksih. PS. Lehten painandupiän tiijustimmo, ku Ilja Noskov rubieu opastumah liygii, ei vienua.
»»opastus «Oma Mua» 36(12261) 17. šyyškuuta 2014 3»»Uuzien opastujien mielii njyväine pistos rubieu opastumah seiččie hengie. Hyö piädykauti vallittih Himoittas ku karjalan kieldy olis enämbi Sofja Pirogova: Olen Pitkäsrannaspäi da minul suvus ei ole karjalastu. Karjalan kieldy suvaičen da tulin opastumah sen čomuon täh, minun korvale se on ylen čoma da hyvä. Konzu kuulin, kui paistah karjalan kielel da kui pajatetah, miellyin sih. Tänäpäi vie enämbäl on hyviä mieldy, konzu opastun sidä dai kuulen opastajas, konzu luvemmo da kirjutammo. Tietty dielo on, rahvastu, ket maltetah karjalakse, tänäpäi on vähä. Ga onhäi niidygi, kedä kieli kiinnostau, ket ruatah sen hyväkse. Ilja Noskov: Died oi oli tverinkarjalaine. Muamo on liygiläine, olen roinnuhes pohjazes, nygöi elän Čalnas da iče rubien opastumah vienankarjalua. Mulloi kävyin karjalan kielen kursiloile Kanzallizien kul tuuroin keskukseh, opastuin liygii dai vienankarjalua. Paha on, ku ei sua yliopistos sežo muga ruadua, ku yhtel aigua ollah luvendot. Muite konzu roitah eri aigua, ga rubien käymäh livvin urokoilegi. Ellendin da rubein tundemah iččie karjalazennu, konzu minul oli yheksätostu vuottu, nygöi on kaksikymmen viizi. Ongo perspektiivu kielialal opastundan jälles, sit en huaveilis liigua. Minä opastun karjalan kieldy enne kaikkie iččeh niškoi da omah pereheh niškoi. Ollet ku karjalaine, ga pidäy maltua oma kieli. Himoittas lapsile siirdiä se da hyvä olis, ku mučoi sežo maltas kieldy. Opastundu on jo algavunnuh, ga kummastutti jo enzimäzel nedälil, kui on äijy muudu opastusainehtu, kudamat ei olla kieles kiini. Himoittas ku karjalan kieldy olis enämbi. Kristina Černaja: Olen Petroskoispäi. Mikse en ruvennus opastumah karjalan kieldy, duumaičin konzu jo pidi tiediä, kunne školan jälles lähten opastumah. Rubeingi. Minule on mieldy myöte opastuo kielii. Suomen kielel minunke pagizi muamo, konzu olin pienenny. Opastuin sidä päivykois, ga aijan aloh unohtui kai. Nygöi minul rodieu äijy tuttavua Suomes, himoittas heijän kel paista heijän muamankielel. A iččeh niškoi se rodis hyvä praktiekku. Polina Maškojeva: Olen Alovozespäi, umbikarjalazes perehes rodivunnuh. Kieldy olen kuulluh da tässäh kuulen vahnembis. Olen opastunnuh sidä alguškolas, sendäh kudamidä karjalakse jo toimitan da ellendän. Konzu opastuin yhtendestostu kluasas, tuli mieleh, mindäh en oppinus piästä opastumah karjalan kieldy. Karjalan kielen maltajua vuozi vuottu vähenöy, sendäh minul himoittau tiediä da maltua se. jat väitetäh, ku kielen opastundu ylen äijäl miellyttäy heidy. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Jelena Sisojeva: Olen Petroskoispäi. Karjalazii juurii minul ei ole. Sit, ku muaman tuatindam, minun died oi, on karjalaine, tiijustin vaiku tänä keviän. Minä vie yheksändes kluasas tiezin, ku lähten opastumah karjalan kieldy. A sit, konzu rodih probliemua tiedokunnal, kai varaittamah rubei, a ku salvatanneh kai iäre, midä sit ruadamah rubien. Itämerensuomelazien kielien tiedokunnan laitoksethäi ezmäi liitettih filolougizeh tiedokundah, sit rodih yhtehine laitos sen tyves. En vie tarkah tiijä, kunne lähtizin ruadoh opastundan jälles, ga olen varmu, ku yhty kielen maltuo vähä on. Pidäy jatkua opastustu ielleh. Minuu miellyttäy sportužurnalistiekku. Suomi on lähäl, sie hiihtoammundu on kehitetty. Ga sikse pidäy opastuo ližiä. Darja Hil : Olen roinnuhes Krasnoduaras, ga kazvanuh Murmanskan alovehel. Školan jälles opastuin Suomes opistos, nygöi piädykauti tulin opastumah Petroskoih suomen da vepsän kieldy. Maltan suomekse, ga parembi maltan kirjukieldy, migu paginkieldy. Olen sidä mieldy, ku tahtonen vai olla kielen spetsialistannu, pidäy maltua kielen sugukielii. Piädykauti valličin vepsän kielen. Minun korvale se on kovembi suomen kieldy, sendäh on mieldykiinnittävembi. Se on omaluaduine, toizis itämerensuomelazis kielis eruoju, sendäh piätingi opastuo sidä. Suomen kielen nero ylen äijäl auttau minuu vepsän kieldy opastujes, ainos vihjuan sanoin samoi juurii. Sinä rounoku tiezit yhten vellen, a nygöi tuttavuit toizenke moine minuh niškoi on vepsän kielen opastundu. En nygöi duumaiče, kus rubien ruadamah opastundan jälles. En varua, ku jiän ruavottah, kielet ollah harvinazet, oman nerot sendäh rodieu kunne panna. Voibi kiändiä, voibi opastua. Vepsän kieldy opastujua tänävuon on kaksi. Opastajannu nuoril on Ol ga Žukova. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Darja Švetsova: Olen Kalagespäi, vepsäläzes kyläspäi. Minun died oi oli vepsäläine, muamo sit puolekse vai on tädä kanzua. Died oi kuoli, konzu olin pieni, sendäh vähä händy mustan. Vepsän kieldy opastuin školas. Minun sizär Julija sežo opastui vepsän kieldy yliopistos, nygöi häi kyläs harjaittau vepsän kieleh päivykoin lapsii. Häi nevvoigi minuu tänne opastumah.
4 «Oma Mua» 36(1226) 10. syvyskuudu 2014»» rajan tagua Kui piästä rajas poikki da ostua juustuo Suomen laukas»»lopul elokuudu Suomen Ulgoazieloin ministerstvu kučui meijän puolen toimittajua Suomeh. Piätarkoituksennu oli juuri täl aigua piettävy Tove Janssonin vuozipäivy. Petroskoin, Moskovan da Piiterin toimittajih niškoi oli valmistettu monipuoline programmu. Täl kerdua meidy taluttih rajantagazeh Ulgoazieloin ministerstvahgi. Natalja Sinitskaja Sie meidy vastai Pasportu-viizuozaston piälikkö Päivi Blinnikka da hänen ozaston ruadajat Tarvo Nieminen da Vesa Häkkinen. Paginua meil oli sih nähte, kui meijän mua da Suomi annetah viizoi. Mennyt vuon Suomi andoi Ven an eläjile puolitostu miljounua Šengenan viizua da piäzi ylintazole. Verrakkua vai, toizien mualoin eläjile annettih vaigu 70 tuhattu viizua. Tänä vuon viizua on kyzytty da annettu vähembän. Sinnepäi oldih dielot vie mennyön vuvven lopus. Min periä muga rodih, on tietois: rubl u huogeni jevroh verraten da räjähtih Ukrainan kriizissu. Täkse aigua viizua on kyzytty da annettu 15% vähembä mennyön vuvven täh aigah verraten. Rajas poikki matkustajien lugu pieneni 8%. Hos suomelazien sanoin mugah kaikkih poliittizih tapahtumih huolimata hyö endizelleh ollah rahmannoit ižändät da mielihyväl otettas vastah Ven alpäi tulluzii. Enimät viizois 90% - kuduat myö annammo Ven an eläjile, ollah multiviizat, lujoitti Päivi Blinnikka. Ulgoazieloin ministerstvan ruadajien mugah vaigu 0,7% ven alazile ei annettu kyzyttyy viizua, ga sih oldih omat vagavat pričinät: sanommo, maksamata jiännyöt štruafut, Suomen zakonoin rikondu, viärendetyt dokumentat. Suomelazien sanoin mugah hyö kaikelleh opitah parandua viizoin annanduruaduo. Ven al on avattu 17 viizukeskustu, moizet on nygöi kai Vladivostokas da Irkutskas, Novosibirskas da Omskas. Vuvves 2012 moine viizukeskus ruadau Petroskoilgi. Ga se omas ruavos ottau 21 jevruo, da ližäkse viizu maksau»»miljounu Suomen pasportua Tänä vuon viizua on kyzytty da annettu vähembän migu mulloi. Enimät viizois 90% - kuduat myö annammo Ven an eläjile ollah multiviizat, lujoitti Ulgoazieloin ministerstvan Pasportu-viizuozaston piälikkö Päivi Blinnikka. 35 jevruo. Nygöi, konzu viizua kyzytäh da annetah vähembä, viizukeskus rubei menettämäh klijentoi. Tiijustelimmo, eigo sit salvatanne viizukeskustu, da eigo Petroskoin kunsul stvu ruvenne ruadamah endizelleh, ga vastah kuulimmo: Sidä nikui ei voi roita, väitti Blinnikka. Myö nikui jo Samal matkal käimmö Suomen nygyaigazen taijon Kiasmamuzeih. Juuri sih aigah sie oli čililäzen taidoilijan Alfredo Jaarin ozuttelu. Eräs hänen kompozitsielois on miljounu Suomen pasportua. Net oldih vahnanaigazet sinizet Suomen pasportat, kuduat Suomen Jevroupan Liittoh yhtyttyy vaihtettih ruskieloih. Muite kummu on kaččuo suuren suurdu pasportutukkuu korgien st oklukatoksen ual. Endizet sinizet Suomen pasportat vaihtettih ruskieloih.. emmo ehti luadie viizat, sendäh ku Suomeh tulla tahtojua on äijy, ilmai keskustu myö emmo kergie. Suomen muadu puaksuh kritikuijah Jevroupan toizen muat, kuduat ollah Šengenan sobimukses. Suomi la helpoh jagau viizoi. Yhtelläh Päivi Blinnikka erikseh sanoi, ku nygöi Jevrouppugi oppiu ruadua Suomen mugah da myödäh. Jevroupasgi opitah teriämbäh kaččuo viizudokumentat da puaksumbah andua multiviizat. Vastah Suomen virguniekatgi toivottih, ku Ven al teriämbäs kačottas suomelazien dokumentoi da annettas multiviizoi.»»juusto on syödy Piävyimmö Suomeh olemah juuri sil aigua, konzu sie laukois myödih Ven ah niškoi luajittuu juustuo, kudai ei puuttunuh meijän puolele ekonoumizien sanktsieloin periä. Omin silmin sidä Passibo Puutinale -juustuo en nähnyh, vikse kai oldih ostettu jo, yhtelläh Ulgoazieloin ministerstvas kuulin lehteh painetus nagrokuvas. Sit akku istuu suomi-ven a paginsanakirju käis, ukko kyzyy händy: Šuorietgo Ven ale käymäh. En la, vastuau akkah, lähten laukkah juustuo ostamah. Suomelazien sanoin mugah kaikkih poliittizih tapahtumih huolimata hyö mielihyväl otettas vastah Ven alpäi tulluzii turistoi.
»»kulttuuri «Oma Mua» 36(12261) 17. šyyškuuta 2014 5 Projektilla naiset annettih helpon ta ošuvan Rahvahalliset tanššit -nimen. Tanšširyhmän järještäjät löyvetäh tarvittavua materiaalie kirjoista ta Internetistä. Kohta hyö tuaš keräyvytäh yhteh ta ruvetah pyörimäh vanhojen tanššijen vihurissa. Inšinööri Mobergin talon pelaštamini»»kalevalašša jatkuu Mobergin talon restaurointi. Marija Kirillova Vanhojen tanššijen jyškyjärveläiset ihailijat harjotukšen aikana. Kuva: Valentina Tarasova. Tanššissa vain neiččyset»»vuuvven alušta Jyškyjärveššä toimiu vanhojen tanššijen harraštajien ryhmä Nadežda Vasiljeva Tuškinpa tänäpiänä ken nuorista ihmisistä vaštuau teilä, mi še on tanšši šemmoni krakowiak taikka, esimerkiksi, pas d Espagne. Nykysillä tytöillä ta pojilla mieleššä ollah fleš-mobit, breikki, tektonikki ta toiset nykyaikaset šytyttävät tanššit. Ta äšen kaikista kaunihimman tanššin valššin kera hyö enšimmäistä kertua tuttavuššutah ta tanššitah šitä koulun Viimesen šoiton pruasniekašša. Täštä paistih kerran Jyškyjärven kylän eläjät Raisa Ribakova ta Valentina Tarasova, konša myöššyttih kotih Kalevalašta tavanmukasešta karjalaisen kyykkä-pelin kilpailuista. Matka oli pitkä ta aikua teeman käsittelyh riitti. Niin pakinoissa ta ajatukšissa šynty ideja: kyläššä voit peruštua tanšširyhmä, kumpani rupieu tutkimah ta esittämäh tänäpiänä unohettuja, ka ennein tunnettuja tanššijä. Mie jo moničči olen huomannun, jotta Jyšky järveššä eletäh kiinnoštunehet ta alotuš kykyset ihmiset. Eniten še koškou kylän naisija. Nytki juuri naiset tultih uuvven mukavan harraštelun alkuhpanijiksi. Paikalliskoulun opaštajat Raisa Ribakova ta Valentina Tarasova ruttoh löyvettih yhtämieltäolijie ta ilmotettih vanhojen tanššijen harraštajien ta ihaili jien tapuamispäiväštä. Enšimmäiseh harjotteluh tultih kuin nuoret tytöt, niin ni korkieikäset naiset. Hyö šovittih konša, missä ta mitein ruvetah harjottelomah. Tällä erikoisella omatoimisella projektilla naiset annettih helpon ta ošuvan Rahvahalliset tanššit -nimen. Vuuvven alušta kuukauven viimesen piätinčän iltana rahvahallisen tanššin innoštajat ta propagandistit keräyvytäh Jyškyjärven Kulttuuritalošša. Enšin hyö tuttavuššutah tanššin istorijah, šiitä opitah liikkehie. Tanšširyhmän järještäjät löyvetäh tarvittavua materiaalie kirjoista ta Internetistä. Opaštajien hyvänä apulaisena tanššijen ohjaukšešša on Svetlana Nikolajeva. Krakowiak, pas d Espagne (padespan ), valšši, karjalaini Šotiisi-, venäläiset Jabločko- ta Sve tit mes ac -tanššit kaikki nämä tanššit jyš kyjärveläiset naiset jo tutkittih ta voijah näyttyä niijen jokahini aškel. Suali, jotta tanšširyhmäššä ei ole yhtänä mieštä. Kerran koulun tuntijärješšykšeššä šattu väliaika ta tytöt ehotettih opaštajie vetyä rahvahallisien tanššijen muasteri-opin. Tytöt kučuttih piirileikkih poikie ta šiitä kerrottih, jotta poikie miellytti šemmoni tanššiharjottelu. Nyt tytöt toivotah, jotta moušot pojat tullah ni tanšširyhmän šeuruavih harjotteluih. Kešäkuukaušijen ajakši tanššiprojekti pietty. Vet kešä on loma-aika, kaikilla on monta hommua mečäššä ta kašvimualla, šekä on toisieki kotitöitä. Ka jyškyjärveläiset tanššijat ollah varmat, jotta kohta hyö tuaš keräyvytäh yhteh ta ruvetah pyörimäh vanhojen tanššijen vihurissa. Omii mielii kirjutakkua Inšinööri Mobergin talo on Karjalan kulttuuriperinnön objektina. Še oli rakennettu vuotena 1906 meččäinšinööri G. Vendelinin talokši. Šiitä vuotena 1925 Kanadan šuomelaiset Moberg ta Valleri rekonstruoitih talon ta šielä šijotettih toimistoja. Talo muissuttau XX vuosišuan alun puisie kaupunkirakennukšie, kumpasien šuunnitteluh vaikutti šuomelaini kanšallisromantismi. Mobergin talon omistajana on Kalevalan pos olka. Aika jätti Taloh pahojaki jälkijä. Še äšen tahottih purkua vuotena 2005. Ka vuosina 2005 2006 luajittujen kunnoššuššuunnitelmien mukah Mobergin taluo alettih korjuamah Kalevalatalo -etnokulttuurikeškukšen käyttöh. Vienan karjalaisien ainehellisen ta henkisen perinnön šäilyttämisekši ta vualimisekši uuših šuojih avatah paikallisen kotišeutumusejon ošašto, musejon varaštotilat, konferenššišali, käsityötaitehverštahat, näyttelyšali, kanšanteatteri, kanteleryhmä. Karjalan tašavallan bytžetin ta Kalevalan kanšallisen hallintopiirin varoilla rakennettih Talon uuvvet kivijalat, kunnoššettih šeinät, väli- ta vesikatto, korjattih ikkunat ta enšimmäisen kerrokšen lattiet ta rakennettih uuši lämpöjohtojärještelmä. Kanšainvälini PoCoBus Karelia ENPI -ohjelma, šekä Ontrei Malisen kantele -projekti, kumpaista toteutetah šuomelaisen Juminkekošiätijön alottehešta, rahotettih Mobergin Talon korjaušprojektie vuuvvešta 2012. Vuosina 2012 2013 kunnoššettih piäšisähkäytävä, kuistit ta šisäiset portahat, rakennettih luiska. Kalevalan KVK-PROF-yrityš jatko elokuušša kunnoššuštöitä, toisien lisäkši ulkošeinie vuoratah. Nämä työt on vietävä piätökšeh tämän vuuvven šajekuun loppuh šuaten. Mobergin Talon korjauštöijen viemisekši loppuh tarvitah vielä 30 miljoonua rupl ua. Karjalan tašavallan kulttuuriminierijö aiko alovehtašavallan hallitukšen šuositukšešta hakie näitä varoja valmisteilla olijan valtakunnallisen Karjalan tašavallan kokonaisvaltani sosiaalitalouvellini kehityš vuoteh 2020 -tavoitehohjelman bytžetistä. Još rahotuš järještyy, luovutetah Mobergin Talo uušittuna käyttöh vuotena 2017. Kalevalan KVK-PROF-yrityš jatko elokuušša kunnoššuštöitä, toisien lisäkši ulkošeinie vuoratah. Nämä työt on vietävä piätökšeh tämän vuuv ven šajekuun loppuh šuaten.
6 «Oma Mua» 36(1226) 10. syvyskuudu 2014»» Vieljärven kylä Ylioppilahat luajittih kaupoissa hintalappuja ta ilmotukšie karjalan kielellä. Kuva: Aleksei Tsikarev Nuoret taiteilijat opaššettih lapšie piiruštamah t-paitoloilla ta laukuilla. Kuva: Alina Čuburova, Oma Mua Taiteilijat piiruššettih kaupan šeinällä karjalaisie ornamenttija ta šanoja. Kuva: Aleksei Tsikarev Elävät kylät»»šyyškuun alušša Elävät kylät -projektin puittehissa Vieljärven kyläššä piettih erilaisie muasteri-oppija ta šuuri šyyšjarmanka. Projektin koordinaattorit luajittih karjalankielisie tiemerkkijä, kumpaset pissytetäh pylvähillä kylän eri ošissa. Kuva: Alina Čuburova, Oma Mua Paikalliset eläjät ošallissuttih karjalankieliseh pagin-klubih. Kuva: Alina Čuburova, Oma Mua Načči Jelagina Elävät kylät -projektin työryhmän jäšenet (kulttuuri-, taito- ta tietoalan ruatajat) enšimmäistä kertua tavattih viime vuuvven pimiekuušša Virošša. Oma mua -lehen toimittaja Jelena Filippova, kumpani kuuluu projektih, kirjutti täštä tapuamisešta lehen n:šša 49, 2013. Tämän tapuamisen aikana työryhmä šopi, jotta hoti projekti on kanšainvälini, ka fokuskohtakši tulou karjalaini Vieljärven kylä. Piäšyynä on še, jotta kyläššä eläy äijän karjalan kielellä pakasijua rahvašta. Toisena šyynä on Karjalan Kielen Koin rakentamini, eli projektin tarkotukšena oli auttua Koin toiminnan kehittämistä. Šamalla aikua Nuoren Karjalan Kieleštä kiini -projekti on voittan Karjalan tašavallan Kan šallisuušpolitiikan mi nisterijöššä pietyššä pro jektikilpailušša. Kak ši projektie oli yhissetty, šentäh kun molompien projektien piätarko tukšena on löytyä uušie muotoja uhanalaisen kielen šäilyttämiseššä kulttuurin ta taijon kautti. Fokuskohtakši Vieljärven kylä Šyyškuun 5. 10. päivinä Elävät kylät -projektin puittehissa Vieljärven kyläh työnetäliksi tuli kymmenen ruatajua, kumpasien joukošša oli tietomieš, professori ta projektin johtaja Janne Saarikivi, Nuoren Karjalan johtaja Alina Čuburova ta projekti-toimistonhoitaja, YK:n ekspertti Aleksei Tsikarev, kulttuuritoimistonhoitaja Svetlana Kol čurina, tunnettu karjalaini lehtimieš Natalja Sevets-Jermolina, taiteilijat Valtteri Halmetoja ta Heidi Hänninen, šekä Šuomen, Viron ta Unkarin yliopistojen opaštujie. Netälin aikana ylioppilahat pantih kaupoissa hintalappuja ta ilmotukšie karjalan kielellä, kerättih karjalankielistä šanaštuo ta paikannimistyö paikallisilta eläjiltä. Natalja Jermolina niise keräsi tietoja kyläläisiltä, ka venäjän kielellä ta valmisti kirjutukšie. Kaikki kerätty ainehisto rupieu šäilymäh Karjalan Kielen Koin arhiivašša. Varmašti še tuou hyötyö Koin toiminnašša. Taiteilijat Valtteri ta Heidi valittih mäjellä šeisojan kaupan, šovittih isännän kera ta piiruššettih šeinällä karjalaisie ornamenttija ta kirjaimie. Šeinä tuli ylen kaunehekši. Tärkietä on še, jotta Valtterin ta Heidin työh yhyttih paikalliset lapšet. Konša nuorilla taiteilijoilla oli joutavua aikua, hyö järješšettih Karjalan Kielen Koin tiloissa työpajoja, kumpasissa opaššettih kyläläisie lapšija piiruštamah t-paitoloilla ta laukuilla. Aleksei Tsikarev, Janne Saarikivi, Alina Čuburova ta Svetlana Kol čurina koordinoitih koko ruavon. Hyö luajittih karjalankielisie tiemerkkijä, kumpaset pissytetäh pylvähillä kylän viiješšä ošašša. Karjalan Kielen Kotih ta paikalliseh kouluh lahjotetah kielenpuut, kumpasie niise valmissetah Elävät kylät -projektin puittehissa. Šyyšjarmanka Šyyškuun 7. päivänä, še oli pyhäpäivä, Vieljärven Karjalan Kielen Koin tiloissa piettih šuuri šyyšjarmanka. Šiih tuli yli šata vierašta. Jarmankan aikana paikallisilla eläjillä ta kylän vierahilla oli mahollisuuš oštua vuatteita šamašša talošša järješšetyštä čöndžöibazarista. Lapšet piiruššettih ta kirjutettih karjalakši t-paitoloilla ta laukuilla, ta loppujen lopulta šuatih ne potarkakši. Aikuhiset ošallissuttih Vanhanaikani karjalaini puku -muasteri-oppih, kumpasen vetäjänä oli tunnettu käsityömuasteri Rita Kemppainen. Kaikin yheššä, kuin lapšet, niin ni aikuhiset tutuššuttih Miun runoilija -projektih, kumpasen johtajana on Natalja Sevets-Jermolina. Vierahat luvettih runoja ta laulettih lauluja enšimmäistä kertua pietyššä karjalan»»fakta ÎÎ Elävät kylät -projektin bytžetti on noin 35 000 euruo. Tukijana on šuomelaini Kone-šiätijö. ÎÎ Kieleštä kiini -projektin bytžetti on noin 200 000 rupl ua. Rahotušta tuli Karjalan tašavallan bytžetistä projektikilpailun kautti. Kaikki kerätty ainehisto rupieu šäilymäh Karjalan Kielen Koin arhiivašša. kieliseššä pagin-klubissa. Šen vetäjänä oli paikallini aktivisti Julija Ponomar ova. Muusikko Arto Rinne ta taiteilija Anne Siirtola valmissetah karjalankielisen videofilmin. Kenkänä ei tiijä, mimmoni še tulou valmistajat pietäh šitä šalaisuuvvešša. Hyö vain kerrottih, jotta piäšankariloiksi tullah Vieljärven eläjät, kumpaset paissah ta lauletah karjalan kielellä. Elävät kylät- ta Kieleštä kiini -projektit loputah tämän vuuvven šyyškuušša. Ka niijen johtajilla ta koordinaattoriloilla on meininki jatkua toimintua ta valita jo nellä fokuskohtua Karjalašta, Udmurtijašta, Šuomešta ta Virošta.
»»KKK Älä jiä bokkah «Oma Mua» 36(12261) 17. šyyškuuta 2014 7»»Vieljärvele Karjalan kielen kodi -yhtistykseh kuulujat kučuttih rahvastu šeikuimah yhtes tuliedu Karjalan kielen koin ruaduo. Seminuaru piettih kyläs mennyt pyhänpiän, 14. syvyskuudu. Jelena Filippova Ravei Karjalan kielen kodi on suadu levon uale. Ruaduo sen sydämes, sanozimmo, täydyy vie kuuloikse. Ku ruveta jo ruadamah kois, pidäy kaksikolme pertii azuo, niilöih päčit, seinät lämmembät, vezibutket luadie. Roih tämä ruado ruattugi, ei ebäiltä sidä rahvas. Karjalan kielen kodi -yhtistyksen piälikkö Ol ga Gokkojeva sanouhäi: ei srojindu jygei ruado ole, jygei on suaha karjalazii pagizemah omal kielel. Karjalan kielen kois pidäy kai, joga ruadoine, olla karjalan kielel da karjalan kieleh niškoi ruattu. Mittumua ruaduo rodieu pidi duumaija jo ennepäi da kaikile yhtes, sendäh oli kučuttu rahvastu seminuarale. Vieljärveh tuldih rahvas, kudamat äijän jo ollah ruattu kielialal. Tuli karjalastu Alavozen, Kotkatjärven, Nuožarven, Veškelyksen, Jessoilan kylispäi, Petroskoin linnaspäigi. Ottua iččeh hardieloile karjalan kielen kehittämizen strateegii Miksebo oli kučuttu rahvastu toizielpäi? Karjalan kielen koin luadijathäi tahtottas yhtistiä kai karjalazet, luadie da kehittiä koin pohjal yhteisruadajien verko. Yhtehizil väil voibi enämbän ruadua. Yhtes pidäy miettiegi tuliedu karjalan kielen kehittämizen strateegiedu, kerran ku valdivol sidä tässäh ei ole olemas, sanotah koin luadijat. Sit se pidäy luadie ičel da ruveta sen mugah valdivospäi prižmimäh sidä, midä pidäy. Kuibo ruattih seminuaral? Kaikkii tulluzii aktivistoi juattih eri joukkoloih. Enzimäzes duumaittih, midä kieleh opastandan da harjaitandan hyväkse voibi ruaduo, toizes šeikuittih tervehellizen eloksen taboi, kui sidä vois ruadua karjalakse, kolmandes da nelländes paginale otettih lapsienke ruaduo da joudoaigua. Tolkukastu hyviä kehoitustu puutui kuulta. Kielipajat da sormityttiteatru lapsih niškoi, opastuskirjoin, videoloin, diskoin luajindu, eri kursiloin piendy, vastoin kuvuajien, kalastajien, muarjuniekoin da gribaniekoin kilvat. Tädä luvetteluo voibi jatkua. Yhtes pidäy miettiegi tuliedu karjalan kielen kehittämizen strateegiedu, kerran ku valdivol sidä tässäh ei ole olemas, sanotah koin luadijat. Seminuaran pidämizeh Karjalan kul tuuran fondu sai varua Nevondan programmaspäi. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Vienankarjalazet Tamara Lutoškina da Tatjana Krasovskaja ammatin mugah ollah vračat. Hyö ruattih sit joukos, kudamas paginale otettih tervehellizii eloksen taboi. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Sana ven akse štruafu koin hyväkse Nämä ollah suurembat ruavot, pitkyaigazet. Seminuaras la sovittih algua pienes, sit midä jo voibi nygöi, hedi azuo. Joga kylä otti iččeh ruavokse mintah dielon. Konzu rodieu toine seminuaru, kylmykuun allus, jogahine sanou, puutuigo da kui se ruadua. Ga jogahine, Karjalan kielen koin aktivistoin mieles, voi algua jo omas ičes, ei pie vuottua nimittumua kummua, ei pie ni valmistu vuottua, pidäy ičel vai enämbän paista karjalakse. Toinah noudua se: sanonet sanan ven akse karjalakse maltajien keskes, maksat štruafun Karjalan kielen koin hyväkse. Ihan kui oli seminuaras, konzu kerras sovittih, ku itkettelemähes, kritikuimah da eččimäh viäryniekköi ei ruveta, ruvetah duumaimah vaiku tuliedu ruaduo. Rikkonet ku sovitun, ga maksat štruafun koin hyväkse. Täl kerdua ei rikkojua olluh. Omii mielii kirjutakkua Vieljärveläzet rahvas aktiivizesti yhtyttih seminuaran ruadoh. Ol ga Vasiljeva sanelou oman ruadojoukon kehityksii. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua»»Olla karjalazennu seiččie päiviä nedälis Martti Penttonen: Konzu livuan Omua Muadu, ozutahes ku karjalažuos piädielo oldas pruazniekat da pajofestivualit ferezilöis. Ongo ristikanzan elaigu yhty pruazniekkua? Kuibo se siändö, kuuzi päiviä rua, seiččemes olgah pruazniekkupäivy? Minun mieles rajoittumine died oloin aigazen kul tuuran nostalgiiruičendah da pajattamizeh sanoi ellendämättäh ei olla kielen da kul tuuran elävyttämisty, net ollah vaiku bohatan perindön poltamistu da surman kebjendämisty. Ezimuamat da tuatathäi oldih karjalazinnu seiččie päiviä nedälis da viedih karjalažuttu edehpäi. Kieli da kul tuuru voijah eliä da kehittyö vaiku täs päiväs, arres. Toivozin, ku Karjalan kielen kois rodis karjalan kielen kodi, kus karjalan kieli on kois. Koin seinät ičekseh nimidä ei ruata, eigo käskietä ruadamah, net vaiku annetah suoju ruandah niile, ket ellendetäh oman kielen da iččeh arvon. Karjalan kieli pädöy kaikkeh mih iče pädenemmö.
8 «Oma Mua» 36(1226) 10. syvyskuudu 2014»» käsityö Kuusa»»Kuusamo on hyvin puhaš, Anni Vlasova Miun šattuu rikeneh käyvä Šuomen Kuusamoh, šentäh kun šinne Piäjärveštä on vain 120 kilometrie matkua, ta kun Piäjärven lähellä vuuvvešta 2006 toimiu virallini Šuoperä Kuusamo -rajanylityšpaikka. Miula tuli mieleh kertuo täštä ihmelliseštä kaupunkista, kumpasen kunta ta Louhen piiri ollah yštävyyškunnat jo 25 vuotta. Mie en rupie tarkkah kertomah kaupunkin koko elämäštä. Kerron vain šiitä, mi aina jättäy šuurta vaikutušta. Elokuun lopušša Priäžäššä jo piettih enšimmäiset kurššit, kumpasissa korissettih kankahija värilöillä. Kuva: Jekaterina Golubkova Etnokeškukšien kiehuva elämä»»priäžän piirin karjalaisien käsityöt -projekti voitti Venäjän Pienien kylien ta kaupunkien kulttuurimosaiikki -kilpailušša. Ksenija Veretennikova Tämän vuuvven šyyš kuuš ša koko Priäžän piirissä aletah omua työtä opaš šuškurššit paikallisie eläjie varoin. Meijän piirissä hyvin aktiivisešti kehittyy etnokulttuurini teema. Kuuvvešša kyläššä on omie etnokeškukšie, a toisissa kylissä on aktiivisie ihmisie, kumpaset keräyvytäh yheššä kiin noššukšien mukah. Čalna, Jessoila, Vieljärvi, Priäžä, Kinnermä, Nuožjärvi ta Matrosi kaikki nämä kylät mielelläh ošallissutah eri projektiloih, kerto Elämä-etnokulttuurikeškukšen johtajan šijahini Jekaterina Jefremova.»»Projektin tehtävie ÎÎ Kanšallisien käsitöijen tukimini. ÎÎ Tuotannon uušien muotojen eččimini. ÎÎ Priäžän piirin etnokultuurikeškukšien yhteistyön vahvistamini. ÎÎ Muistoesinehien myönti. ÎÎ Käsityömuasterien kokemukšen vaihto. ÎÎ Suveniirikaupan peruštamini. ÎÎ Paikallisien eläjien joutoajan järještämini. Priäžän piirin karjalaisien käsityöt -projekti on šuunniteltu käsityömuasteriloilla, kumpaset tahotah kehittyä omie neroja, eččie tuotannon uušie muotoja ta šuaha lisäopaššušta. Šen lisäk ši projektih voijah liittyö kaikki halukkahat, toiset etno kulttuurikeškukšet, šekä turistit ta tutuštuo kanšallisih käsitöih. Projektin toiminta on juattu teemojen mukah eri etnokulttuurikeškukšien kešen. Priäžän kurššijen aihiena on kanšallini keittijö, liäkeheinät ta kankahien koristelu värilöillä. Enšimmäiset kurššit, kumpasissa kankahija korissettih värilöillä jo oli pietty Priäžäššä. Kurššilaiset mielelläh ošallissuttih täh mukavah hommah. Kanšallini keittijö -kuršši alkau šajekuušta. Šielä kaikkie vuotetah karjalaisen keittijön herkut. Liäkeheinät-aihetta esitetäh pakinamuovošša. Paikalliset eläjät kerrotah toini toisella rahvahan liäketiijošta, rahvahan tietäjistä, vaihetah kokemušta, šuahah tietyä missä on parempi kerätä liäkeheinie, mistä tauvista ne voijah auttua. Pyhäjärven kyläššä on oma ompelimo. Šielä valmissetah tarvittavie laittehie, ompelukonehie. Kurššijen ošallistujat ruvetah ompelomah perintehellistä naisien räččinyä, luatimah koristeluja, laukkuja ta vöitä. Ruavošša käytetäh kanšallisie ta nykyaikasie ompelomismuotoja. Matrosi-kyläššä toimiu Sv ažems a-kerho. Šiinä kerholaiset tikutetah mukavie vuatteita. Projektin avulla kurššilaiset opaššutah tikuttamah uušien tekniikkojen mukah. Jär ještäjien šuunnitelmissa on šuk kijen tikuttamini koirien villašta. Nuožjärvi harraštau šavenvaluo. Kyläššä järješšetäh šaven valun opaššukšen alkukuršši, šekä oššetah kiukaita polttuo varoin. Jessoilašša on oma kutomispaja, kumpasešša šeisotah šuuret kankašpuut. Projektin mukah pajah oššetah pienet stolakankašpuut, jotta muasterit voitais kutuo lakkija, kaklapaikkoja ta toisie vuateelementtijä. Čalnašša paikalliset muasterit esitetäh kuvontua ta vanutušta villašta, a Vieljärveššä merkkuamista ta tikuttamista yhellä tikutuštikulla. Projektin tulokšena on šuunniteltu muistoesinehien kauppa paikallisien suveniirijen kera. Kaupašša kävijät šuahah oštua suveniirija, tavaroja, materiaalija, kankahie, tarvittavie esinehie omua tuotantuo varoin.»»karjalaisien käsityöt ÎÎ Venäjän Pienien kylien ta kaupunkien kulttuurimosaiikki -kilpailuh oli annettu yli 600 anomušta, šiih ošallistu Venäjän 84 alovehta. ÎÎ Grandin mukah Priäžän projekti šai 685 tuhatta rupl ua. ÎÎ Kirššit jatutah kolme kuukautta. ÎÎ Šuunnitelmien mukah ohjelmah ošallistuu 350 400 ihmistä. ÎÎ Tuntija pietäh kerta netälissä, ošallistujilla annetah kotitehtävieki. ÎÎ Muasteri yheštä kyläštä voit lähtie toiseh kyläh ta pityä šielä omie tuntija. ÎÎ Šuurin rahaoša mänöy valmistamiseh ta materiaaliloih. ÎÎ Projektin lopušša pietäh šuuri jarmanka. Projektin lopušša 29. pimiekuuta tahomma järještyä šuurta jarmankua. Šielä näytämmä esinehie, kumpasie kerkiemmä valmistua projektin aikana. Tulou tosi pruasniekka. Tietyšti, tällä projekti ei lopu. Tahomma, jotta tulevaisuuvvešša nämä pajat elettäis iččenäisešti ta jatettais omua toimintua. Tämä projekti on vain pienenä lähtönä uuših ajatukših ta yhteistyöh, korošti Jekaterina Jefremova. Kuusamo-opisto Kuusamošša on mahollisuuš opaštuo nuorilla ta aikuhisillaki. Paičči kouluja, lukijoja, ammattiopetušlaitokšie kaupunkissa on erikoini Kuusamoopisto, kumpasella on pitkä istorija. Kuusamo-opisto oli peruššettu vuotena 1909 Karjalan Sivistysseuran (šillosen Vienan Karjalaisten Liiton) alottehešta. Jo enšimmäisinä vuosina yhešša kuusamolaisien kera oli opaštujie Uhtuolta ta Kiestinkin šeuvulta. Opistolla tuli šuuri merkityš, konša vallankumoukšen jälkeh Šuomeh tuli yli kymmenentuhatta pakolaista Vienan Karjalašta. Heistä šatakunta oppi uuvven muan kieltä ta kulttuurie Kuusamo-opistošša. Ajan mittah opaššušainehet muututtih. Muatalouven, meččähoijon, käsityölinjan, turismipalvelun tilašta tultih kuvataiteh, valokuvauš ta videolinja. Nyt opistošša toimiu Ympäristö- ta luontokuvaušakatemija. Tietyšti käsityölinjaki aina on šuosittu. Vuuvvešta 1987 alkuan Kuusamo-opiston toimintah kuulutah Kuusamon istorija-päivät. Šamoin vuuvvešta 1998 alkuan kerta kahešša vuuvvešša opaston tiloissa pietäh kanšainvälini Tie Vienah -simposiumi, a 1990-luvulta kahen vuuvven piästä järješšetäh vienankarjalan kielikurššija. Vuuvvešta 2011 Kuusamon kanšanopisto šai Kuusamoopisto -nimen. Nyt šiih kuulutah niise kanšalais-opisto ta kešayliopisto. Kanšalaisopistošša tutkitah eri alojen harraššukšie, tanššitaitehen perušopetušta ta kulttuuritapahtumie. Kešäyliopistošša voit Paičči kouluja, lukijoja, ammattiopetušlaitokšie kaupunkissa on erikoini Kuusamo-opisto, kumpasella on pitkä istorija.
»»matkuštamini «Oma Mua» 36(12261) 17. šyyškuuta 2014 9 mo meijän nuapuri vihrie ta kaunis kaupunki Šuomen pohjoisošašša. Kuusamošša joka talon piha on hoijettu, kukat kukitäh kevyäštä šykyšyh šuaten. Kuvašša Oma Mua -lehen lukijat Erkki ta Saara Homaset kotitalon luona. Kuva: Anni Vlasova, Oma Mua šuaha täyvennyškoulutušta. Šamoin opistošša toimiu lapšien ta nuorien kuvataitehkoulu. Opaššušlinjat keššetäh koko vuuvven, šamoin on lyhyjä kurš šijaki. Kuusamon kanšanopiston yhtenä peruštajista oli Uhtuolta kotosin Paavo Ahava, a pitkäaikaisena rehtorina (vuoteh 2012 šuaten) oli Jouni Alavuotunki. Tunnettujen mie hien mualauškuvat riputah opiston juhlašalissa. Nyt rehtorina on filosofijan meštari Kari Kantola. Taitehkeškuš Milma hyvin miellyttäy Kuusamon taitehkeškuški. Šielä on 19 erikokoista kankašpuuta, kumpasilla monet naiset kuvotah mattoja, šeinäryijyjä ta pienie šeinäkoristehie. Lisäkši taitehkeškukšešša pietäh erikoisie lyhyjä kurššija, kumpasissa opaššetah luatimah, esimerkiksi, erilaisie Roštuon tai Äijänpäivän koristehie. Keškukšešša ruatau kakši naista: Aija Jaakkola ta Liisa Hämäläinen. Hyö hoijetah keškukšen tiloja ta opaššetah kävijie. Šieltä voit oštua valmehie kuteita kutomista varoin. Ihmellistä on še, jotta Kuusamon kunta makšau taitehkeškukšen lämpö- ta šähkökuluja. Lisäkši mainičen, jotta monet Louhen piirin eläjät rikeneh käyväh Kuusamoh. Heitä kiinnoššetah Tropiikki-kylpylä, Angribördpark-urheilukenttä, missä voit viihtyä lapšien kera. Šamoin ihmisie kučutah hyväluatuset ruokatavarat ta vuatekauppojen alennukšet, konša pukuja voipi oštua halvemmalla, mitä Venäjällä. A kirpputorit ollah hyvin šuositut ei vain meikäläisillä, ka kuusamolaisillaki. Kirpputorilta voit oštua melko uušie käytettyjä vuatetavaroja, esimerkiksi lapsilla. Mintäh meilä ei voi jarještyä šemmosie kirpputorija, vet monet vietäis šinne ihan ilmasekši omie vuatteita, jotta toiset voitais käyttyä niitä.»»luontokuvakeškuš Luonnon helmašša Kuusamo on hyvin puhaš, vihrie ta kaunis kaupunki. Katujen koristehekši käytetäh äšen kivijä. Joka talon piha on hoijettu, heinät on niitetty, kukat kukitäh kevyäštä šykyšyh šuaten. Kevätjarmankoilla on kukkijen ta penšahien taimien šuuri valinta, še on šuurena apuna ihmisillä. Kuusamolaiset oikein tykätäh luonnošta. Pyhinäpäivina heilä on tapa käyvä kaupunkin ulkopuolella. Šentäh kaupunkin ympäri monešša paikašša on rakennettu majapaikkoja taikka kotoja tulipaikkojen ta polttopuijen kera. Šielä matkuštajat voijah levähtyä, paistua makkarua, juuvva čaijyö. Kaikki ne paikat ollah hyväššä kunnošša, hoti šielä ei ole vahtija. Šykyšyn Ruško, niin kuin venäläisilläki kultani šykyšy, on paraš aika, jotta matkuštua Ei šattumalla Kuusamon Karhuntassun tiloissa oli avattu Hannu Hautalan Luontokuvakeškuš. Šielä voipi tuttavuštuo luonnon ihmellisih valokuvih. Hannu Hautala on šuomelaini luontokuvuaja ta -kirjailija. Hiän eläy Kuusamošša vuuvvešta 1979. Hautala erityisešti tunnetah koko Šuomešša ta muajilmaššaki Koillismuan luonnon ikuistajana. Hänen nimie kantaja Šuomen enšimmäini Hannun Jäljet -luontokuvakeškuš avattih vuotena 2007 Meččähallitukšen Karhuntassun tiloissa. Hannu Hautala noin kiäntyy näyttelyn kaččojien puoleh: Olemme yhteistyössä rakentaneet tämän luontokuvakeskuksen, jotta Sinä voisit tutustua hauskasti ja elävästi Kuusamon luontoon. Näyttely on minulta Sinulle. Lähde jäljilleni! Kaupunkin ympäri monešša paikašša on rakennettu majapaikkoja taikka kotoja tulipaikkojen ta polttopuijen kera. luonnonhelmah. Talvella kaikin, kuin nuoret, niin ni vanhat, äijän hiihetäh. Kouluissa talvilomua šanotah hiihtolomakši. Kuusamon alovehella on hyvin kehitetty poronhoito. Porokarjat vapuašti kävelläh meččyä myöten, šentäh pitäy varovašti ajua autolla merkittyjen poropolkujen kautti.»»kuusamo ÎÎ Kuusamo on peruššettu vuotena 1868. ÎÎ Še šai kaupunkin statussin vuotena 2000. ÎÎ Kuusamon kunnašša eläy noin 17 tuhatta henkie. ÎÎ Varšinaini oša eläjie on työllissetty turismin alalla. ÎÎ Tunnetuimpie turistipaikkoja ollah Ruka-hiihtokurortti, Oulankan kanšallispuisto, Tropiikkikylpylä, Šuurpetokeškuš, Hannu Hautalan luontokuvakeškuš. ÎÎ Turistija otetah vaštah korkietašoset hotellit, ravintolat, pienyrittäjien mökit. ÎÎ Kuusamošša toimiu hyvin šuosittu kanšainvälini lentokenttä.
10 «Oma Mua» 36(1226) 10. syvyskuudu 2014»» kirjasto Sada vuottu kul tuuran kannattamizekse»»veškelyksen kirjasto ruadau muamankielen, kul tuuran da perindölöin säilyttämizen hyväkse.»»toimitukseh kirjutetah L ubov Prisoškova Tänävuon Veškelyksen kirjasto täytti 110 vuottu. Vuvvennu 1904 tänne avattih enzimäine rahvahan kirjasto, muga oli kirjutettu Veškelyksen kirjastoh näh Anuksen gubernijan vestniekku -žurnualas. Jo enzimäzel vuvvel kirjaston kniigufondu oli suuri 300 palua kniigua. A kolmen vuvven peräs kniigoin miäry kazvoi läs kahteh kerdah. Kanzallizen arhiivan tiedoloin mugah 1920-luvul Veškelykses oli kaksi kirjastuo, kudamat yhtistettih vuvvennu 1933. Sit aijas äijy midä muutui. Kirjasto mondu kerdua muutti omat tilat, oli moinegi aigu, konzu se vouse ei ruadanuh. Pitkän aigua kirjasto oli kirikön tiloisgi. Ideolougizen frontan ruadajat Vuozinnu 1940 1950 kirjastos ruattih Marija Popova, Marija F odorova, Marija Ignatjeva, Roza N argina, Elvira Tere. Vuvvennu 1957 syvyskuul kirjaston hoidajakse rodih Anastasija Bartijeva, kudai ruadoi täs 12 vuottu. Hänen jälgeh tuli Dija Peskiševa. Jo enämbi 40 vuottu, vuvves 1973, kirjaston emändänny olen minä. Kirjaston arhiivas on äijy mieldykiinnittäjiä dokumentua, kudamis nägyy, min verran pidi ruaduo sillozil kirjaston hoidajil: hyö oldih agituatoroinnu, ruattih briguadois, ajeltih kylii myö hevol, a puaksumbah astuttih sinne jallai, varustettih halgoloi talvekse, ruattih niityl dai pellol, yhtyttih deputuatoin valličuksien ruadoh da rahvahan luguloih. Roza N argina musteli, ku ruadoi myöhä ildassah. Silaigua kirjaston hoidajat oldih ideolougien frontan ruadajinnu. Kyläs silaigua ei olluh televiizoroi, älä sano internettua. Rahvas mielihyväl lugiettih kniigoi, puaksuh käydih kirjastoh. Vuvvennu 1955 kirjastoh kuului 260 lugijua, vuvvennu 1970 338, a 1980-luvun allus lugijoi oli jo 450 hengie. Vuvvennu 1973 kirjasto muutti uudeh Kul tuurutaloih. Kluuban ruadajien joukko oli ylen aktiivine, järjesti kaikenmoizii pidoloi. Kul tuurutaloih tuli ruadamah Svetlana Loginova, Ol ga Stepanova, Galina Retukina, Al bina Kornilova. Silloi Kul tuurutaloin tyveh oli luajittu fol klourujoukko, naizien Veškelyksen kirjastoh 1980-luvun allus kuului 450 lugijua. Kirjaston tyves ruadoi lugijoin kluubu Aelita. Vuvvennu 1986 L ubov Prisoškovanke yhtes ruattih Ol ga Stepanova, Svetlana Loginova, Aleksandr Kost unin. Kuva on otettu Veškelyksen kirjaston arhiivaspäi. Kirjaston arhiivas on äijy mieldykiinnittäjiä dokumentua, kudamis nägyy, min verran pidi ruaduo sillozil kirjaston hoidajil. kluubu Paivuine, Prometeinuorižokluubu, lugijoin kluubu Aelita. Kinoh kerdyi täyzi zualu rahvastu. Se oli mieldykiinnittäi aigu. Enzimäzet abuniekat Jo kymmene vuottu kirjasto ruadau keskikyliä olijas endizen paikallizen administratsien talois. Kirjastol ollah suuret tilat. Rahvas tullah tänne ei vaiku kniigua lugemah, ga pagizemah, tiijustamah kylän da piirin uudizii, šeikuimah kylän elostu. Kirjasto pidäy yhtehisty ruaduo školanke. A päivykoin lapset enzimäzinny tiijustetah uuzien lapsile tarkoitettuloin kniigoin ilmestymizeh näh. Kyläs on äijy kniigua lugijua lastu. Tahtozin mainita täs kirjutukses moizii lapsii, kui Nast a da Snežana Gal čenko, Liza da Kira Čaikinat, Vika Azamatova, Kat a Matsko. Ruavas rahvasgi mielihyväl tullah kirjastoh. Himoittas mainita aktiivizembii ristittyzii: Ol ga Juplova, Tatjana Jefimova, Aleksei Čaikin, Natalja Klementjeva, Tamara Vastavus karjalan kielel kirjuttajienke. Kuva on otettu Veškelyksen kirjaston arhiivaspäi. Koval ova, Valentina Sergejeva, Jelena Suhova, Julija Jefremova, Valentina Popova da toizet. Vahnimii kirjaston lugijoi ollah Tamara Zaitseva da Roza Rodio nova. Valmis Karjalan Kielen Kodi tarviččou kannatustu Tänäpäi kirjasto pidäy suurdu Minä ruan täs kirjastos jo 42 vuottu, da niyhty kerdua en žiälöinnyh, ku valličin ičele moizen ammatin. ruaduo. On kerätty äijy dokumentua kylän histouries, tallel on suuri foto-arhiivu, vuvves 2006 piemmö Veškelyksen tiedäjät -kilbua. Kirjasto oli Oma tulehmo -järjestön alguhpanijannu. Yhtymän avul piästimmö Veškelyksen ensiklopeediisanakniigan, azetimmo kumardusristan kirikön tyveh, luajimmo fil man kylän vahnimis eläjis. Kirjaston enzimäine auttai on Omamualazet-kluubu, kudamah kuulutah Oman tulehmon rahvas. Yhtes myö piemmö vastavuksii, valmistammo kilboi, suvaičemmo kerävyo meijän karjalazeh gorniččah, kus čuajuu juvves pagizemmo omis pluanois tuliekse. Minä ruan täs kirjastos jo 42 vuottu, da niyhty kerdua en žiälöinnyh, ku valličin ičele moizen ammatin. Vuozi 2014 on ilmoitettu Kul tuuran vuvvekse, sendäh himoittas suaja kannatustu kirjastolegi. Ga pahakse mielekse meil pidäy muuttuo nämis suuris huonuksis uuzih ahtahih tiloih. Uvves Etnokul tuurizes keskukses kirjastole annetah vai pieni perti. Midä roih meijän muzeinke, kudamal ei rodei sijua uvves talois? Uvvessahgo tagaveriäle? Oli mostugi kirjaston elaijas. Tahtozin juohattua, ku meijän kirjasto on ainavo piiris, kus on suuri etnogruafizien eksponuatoin fondu. Muzei kiinnostau kui paikallizii eläjii, mugai turistoi. Muzein eksponuatoin säilyttämine on meijän piälimäine ruado. Pidäy, ku net oldas ei lukun tagan, ga kaikien rahvahan nägövis. En kiistä, ku tänäpäi äijy informatsiedu voibi löydiä internetas. Ga roihgo mieldykiinnittävembi kaččuo kuvua monitoral, migu nähtä omin silmin da pidiä omis käzis vahnua buaban kuvottuu hurstii libo kirjoindettuu käzipäikkua, hämmästyö vahnan ut ugan jygevytty, istavuo kangaspuuloin tyveh, kaččuo vahnoi kuvii, kudamis meih kačotah XX vuozisuan allus eläjät kyläläzet. Minun mieles, ga kirjasto pidäy jättiä endizis suuris tilois. Samua mieldy ollah kai kirjaston lugijat dai monet kylän eläjätgi. Vieljärves nostetah Karjalan Kielen Kodi, ga meil Veškelykses se jo ammui on olemas da ruadau täytty vägie. Sil pidäy vaiku valdivon kannatustu da vähäine varua remontan pidämizeh. Tahtozin sydämellizesti kiittiä kirjaston lugijoi da niilöi, ket omal aijal ruattih täs, ku ijän kaiken hyö suvaijah kniigoi.
»»sanasuari «Oma Mua» 36(12261) 17. šyyškuuta 2014 11 Avain»»kerdomus Valentina Libertsova Huondes oli gu huondes: eigo ni parahii, eigo liijakse paha. Yön aigah lundu on pannuh vai hoikkazesti: jallat upottu ei, a hos oli pimei astuo nägyi. Oli veres viilei ilmu, matku iče vieri jalgoih, puolesčuasus kaksi virstua juostih gu hyvä huogavusaigu. Anastasija Mihailovna ehti sellittiä piäs kaiken algajan ruadopäivan pualiččazii myöte : midä kuduan väliaijan aigua azuo, ku vois vähäzel eistiä eräs ruado teriämbi da piästä kodih aijombi. Konzu škola läheni, ruvettih vastavumah opastujat da yhtesruadajat, sanelemah uudizii. Muga paginoinke mendih huonuksih, otettih vardoičusvuarnas avaimet, nostih toizele kerroksele opastajien pertih. Koridorua myö ikkunois siiriči astujes Anastasija Mihailovna huomai, gu ei nägynyh nikedä 6B kluasan opastujua, kuduat joga huondestu vastattih händy. Enzimäzenny urokannu heil ainos oli ven an kieli. Lapset pakittih avain da mielihyväl pandih kundoh perti: heitettih stuulat, kastettih vihko, kirjutettih päivy, varustettih omat vehkehet. Syy sellityi kluasan veriällyö: ikkunalluo joukkolleh seizottih kahten 6A da 6B kluasoin brihačut, a yhtes da toizes puolespäi pienembät tyttöjoukkozet. Tarkastuksen keskenny oli uuzi brihaččuine, kudai ei ammui muutui tuattalluo kudamaslienne pohjazes piirispäi. Kyläs paistih: vahnembat jo ammui oldih eros, tässäh brihačču eli muamahke, ga rubei pahoi opastumah, muamah ei voinnuh pidiä händy kuris, sendäh työndi tänne, toinah rubieu kuundelemah tuattuadah da uuttu nuordu muamua. Školas pahua hänes ei olluh dai brihačču oli čoma nägemäl. Kuvvendien kluasoin opastujat ainos kerryttih hänes ymbäri. Nygöigi midälienne šelottihes omien telefonienke. Olgah jo, duumaičči Anastasija Mihailovna, on vie aigua varustuo urokan algussah anna elostetah. Anastasija Mihailovna sydäi avaimen veriäh, se ei mennyh, pani toizin myöstin ei mene. Avain da lukku oldih uvvet, kuudu puolitostu tagaperin pandu. Endine, onnuako, vuottu kymmenen muokkai kaikkii, vaiku häi da erähät kabrastajat suadih avata da salvata se, ga toiči hyögi ei kerras. Tädä lukkuu avaimenke kaikin kiitettih tässäh. Mibo myös täh ehtii? Vikse Kitais luajittu huogeheh ostettih, ei kestänyh ni vuv ven loppussah. Nygöi ei terväh muuteta. Pidäy hos oman kluasan vahnembil abuu pakita, ajatteli pahevuksis opastai. Lapset tostettihes, punalduttih veriähpäi, tervehtittih, ruvettih kyzelemäh da tariččemah abuu. Avain lukkuh ei syndynyh. Siiriči astui biologien opastai Anatolii Ivanovič, kuduadu lapset muga suvaittih, ga kuultih puoles sanas. Toven sanuo, hyvä ristikanzugi oli häi, ainos tuli naizile abuh, konzu oli jygei azettua liijakse bauhujii lapsii, puaksuh otti jugiet kniiguda tetrattitukut, kandoi iče libo sydäi brihaččuloile: Ettogo näi, avvuttua pidäy. Anatolii Ivanovič otti avaimen, hänel sežo ei puuttunuh tungie. Nevvoi mennä zavhozalluo. Anastasija Mihailovna musti, ku salbai veriän egläi iče. Hyvin salbavui. Viärittiä ei ole kedä. Johtokunnas sanottih, zavhozu la voimatui. Školan johtai Aleftina Vladimirovna otti zavhozan stolas mittuonlienne kummallizen kočkazen, onnuako eri luaduh kiänetyn kiinittimen: Otammo keräle päivystysopastajan Georgii Saveljičan, kačommo, toinah lapset midä lukun sydämeh syvättih. Aleftina Vladimirovna oppi kobeloittua lukun sydämes kočkazel avaimen kel da avaimeta, kačahtih sydämeh, ga sie pimei oli, ei nagynyh nimidä. Vuotettih, kuni Georgii Saveljič oppi azuo net samazet tevot, sit lähtiettih eččimäh otv ortkua. Siiriči proidii omah ruadokohtah päi Georgii Saveljičan akku Anna Antonovna, fiiziekan opastai, kyzyi sulaval iänel, mibo rodih, kačahtih lukun sydämeh dai ohkahtih: Avoi-voi, mi karju raududengaine on syvätty, ga ni raguo ei nävy. Kučui 11. kluasas opastujua brihua Miikulua, kudai astui siiriči: Toinah sinul ollah sormet kirmiembät, opi, toinah tabuat nečen dengazen. Miikul ponnistih, oppi, sežo kačahtih lukun sydämeh, sanoi: Äijy raududengastu on syvätty, kočkazel et sua, lukku pidäy kaivua, levittiä, sit vai äski suaha voibi. Kuni Georgii Saveljič kävyi alah ottamah otv ortkua, Anastasija Mihailovna ei seizonuh ruavota: oppi syvätä lukkuh avaindu dai kočkastu, juoksendeli opastajien pertih, pakičči loittozel pimiel pihal eläjäl Tamara Vasiljevnal pikoi pikkarazen fonarizen, oppi sil andua valgiedu lukkuh. Nimittumua dengastu nägynyh ei, vai loittozes čupus kokotti maksankarvaine, gu karton bumuagu ribuine. Minä olin oigei, lapset ei ruattu pahua, hyvä gu emmo ruvennuh uuttu brihaččuu viärittämäh. Kartonas gu on azuttu detualit, kuduat pidäs olla puus? Sithäigi mureni! Vahnembien kerähmö vaste oli, tulii kahten kuun peräs vaste roih. Vikse tulou omah dengah uuzi putin lukku ostua da putin panii löydiä. Et onnuako puutu tänäpäi teriämbi kodih! Tuli Georgii Saveljič, otv ortkal eroitti yläpuolen. Otti avaimen se myös ei syndy nyh. Vaiku sit Anastasija Mihailovnal tuli piäh ihan prostoi, helpo, peittämätöi mieli, kudai tässäh mindählienne istui piän kuslienne syväs kohtas da vuotti tädä omua aigua. Georgii Saveljič, ga sego hos ollou avain? Mies avai käin. Puuhizel tablikol oli numero 6 da nelli kirjua OPAS se oli opastajien pertin avain. Juostozil, gu urokan algussah jäi jo pikoi vähäine aigua, Anastasija Mihailovna hyppäi sinne, eigo ole stolal hänen oigiedu avaindu. Ei olluh. Sit kentahto sevoittih da otti oman sijah. Mostu tapahtumistu jo oli, ga varrastajat lövvyttih terväh, gu ei voidu omua veriädy avata, tuldih vaihtamah avaimii kerras. Kuni vuotan, tarkastan oman pal ton kormanit. Hos vie pitkäs opastajan ijäs ni kerdua ei mostu kummua olluh, gu pannuzin omah kormanih vierahan avaimen, ga midätahto pidäy azuo, eiga uravut vuottajes. Anastasija Mihailovna sydäi käin oigieh kormanih oman koin avaimet vai, toizeh kai syväin azetui: kädeh puutui puutablikkoine, tabai numero 7 LIT. Mustoitella, kui tämä rodih, aigua ei olluh, juostol hakkai kluassah, lekutti piädy da kyzyi prosken n ua Georgii Saveljičal, opastujil. Niken ei sanonuh nimidä vastah, vai muheloitettih da avvutettih. Lapset kirkieh pandih kluassu kundoh, istuttih hil l azeh, kai käskyt ruattih puoles sanas. Gu voimattomanke ollah, viuhkahtih mieles. Toizet kluasat sidä ei tietty, ga yksisama kaiken päivän oli tirpamatoi huigei, enimäl Georgii Saveljičan ies, gu häi enzi päivän oli ruavos jälles jallanmučkandandua, käveli vie rammaten, a vie pidi tämän tolkuttomuksen täh sinnetänne käveltä pordahis. Anastasija Mihailovna juoksendeli väliaijal vie kerran kyzymäh prosken n ua Georgii Saveljičal da johtajal. Erähät, ket huondeksel nähtih, kyzeltih, niken ei huijustannuh, kaikin muheloitettih. Oma huigei yksisama ei loppevunnuh nikui. Vai jo jälles ruaduo avaindu andajes vardoiččijale, kuduannu oli sil ehtäl Nina Vladimirovna, kudai enne ruadoi školas kazvattajannu da työnytti Nastin opastajan ruadomatkas, kyzeli, mindäh on nengoine igävynnyh. Kačo, Nina Vladimirovna, mittuokse nygöi heityin tolkuttomakse, jogo vahnanen? loppi omat sellitändät naine. Nina Vladimirovna, enzimäine täs päiväs pačkahtih nagroh: Ga yksigo sinä moine olet? Kačo mi rahvastu kielastukseh puututtih! Kai olemattomat dengazet nähtih lukus! A sinä nenga ruadoh otattos, ga ethäi raudaine ole, toiči mihtahto kummahgi puutut. Älä vai huijustelei da igävöiče, hakkua kodih da muheloita! Huomei kaikin unohtetah. A konzu sanellet kodvan proidihuu, opastajat muhahtetahes da sanotah: Pidäyhäi nenga liijakse ruadua. Kodih astuo tottu oli hoivembi. Konzu tuli piäh se tapahtumu, muhahtus iče nouzi sydämes: Vot mindäh niken ei ni kironnuh, ni huijustannuh, ni soimannuh minuu nikel ei tulluh piäh oigei mieli. Pidäy häi opastai-rukil nenga liijakse ruadua!»»lugijat runoillah Aleksandr Kräkkijev Vačankydö Aiga hätken čällätty liugi rukku oman muan, tagapihal räijätty, surmulaudu sellän tuan. Vahnan mieli toivotoi vahingol eulo miäriä. Valehus on armotoi, gu ohjuau tiedy viäriä. Jokse kieli tuattoloin, syrjitty ylen äijäl herroin tuhmil ruadoloil, kaimavuu nygyaijal? Vaiku omua venehty täs jogahine tervuau, čomua livvii, vedrehty haireheh randah keluau. Sevoittajes taiginan murdehis oman rannan, sanaseppy, paginas sit vastuonpivon kannat. Uardehekse sydämen kallistu ečin helmii. Senhäi löydäy kudaken, mil reuzata suau hengi. Pidäs silmät avata, pimevys iäres poistua, kiistupagin agjata, aijalleh iäni nostua. Armon tuuli lembiesti vois vilustuttua mieldy, estiä ajo kebjiesti suon kubluh minun kieldy. Lembikielen uarrehtu sit ei n aglattas piälleh. Hirvei kiuzu huavattu homehtus hil l ah tälleh. Syttys syväin palamah uardeheh lembisanal sarvettomal, sulaval Anuksen Kodirannal. Syngy pilves pagenis huondeksen tiähten nostes, päivöin kuldusägehis valvatus valgo loistas. Oi! Syväindy liikuttas gu iäni minun abei, toven paisten, vaikuttas täh šeikkah kieli näbei. Omii mielii kirjutakkua