SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1.KYLÄHISTORIA 2.KYLÄN NYKYTILANNE 2.1. Kylän sijainti 2.2. Väestö ja sen kehitys 2.3. Työllisyys / Työttömyys 2.4. Palvelut 2.5. Ammatit / elinkeinorakenne 2.6. Kylätoiminta 2.7. Kyläsuunnitelma 2.8. Seura / yhdistystoiminta osana kylätoimintaa 3.KEHITYSMAHDOLLISUUKSIEN HAHMOTTAMINEN 3.1. 4 - kenttäanalyysi 4.KEHITTÄMISHANKKEET 5.PALVELUT 6.YMPÄRISTÖ 4.1. Kylähankkeet 4.2. Yrityshankkeet 5.1. Kunnallinen palvelu 5.2. Yksityinen palvelu 7.MATKAILU YM.ELINKEINOTOIMINTA 8.KYLÄYHTEISÖHANKKEET 9.SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA
JOHDANTO Kylissä on kautta vuosikymmenien toimittu yhdessä yhteiseksi hyväksi. On järjestetty talkoita, toimittu eri yhdistyksissä ja kylien asukkaiden yhteistoiminta on ollut vireää. Maatalouden suhteellinen väheneminen menneinä vuosikymmeninä on vaikuttanut kylien asukkaiden hyvinvointiin. Maaseudun tyhjeneminen asukkaista ja palveluista on herättänyt ihmisiä toimimaan kylien hyväksi. Valtakunnallinen kylätoiminnan kampanja, joka perustui kylätutkimukseen, käynnisti 1970- luvulla nykymuotoisen kylätoiminnan organisoitumisen. Silloin myös Luusua- Ulkoperän seudulle perustettiin ensimmäinen Luusuan kylätoimikunta. Sen tehtävänä alkuun oli luoda alueen kylille viihtyisyyttä, edustaa kyliä kuntaan päin ja tehdä aloitteita kehittämishankkeista. Vuosien kuluessa kylätoiminta on muuttunut suunnitelmalliseksi ja pitkäjänteiseksi yhä enemmän kylän asukkaiden edunvalvontaa edistäväksi tehtäväksi. Kylässä sekä uusilla että vanhoilla asukkailla on mahdollisuus oman alueen kehittämiseen ja yhteistyöhön tasapuolisesti riippumatta maanomistuksesta, elinkeinosta tai muista vastaavista tekijöistä. Kylätoimikunnan muuttuminen 1990-luvulla rekisteröidyksi yhdistykseksi tuli mahdolliseksi, että siitä alkaen kyläseura on toiminut alueen kehittämistyössä hanketoiminnan avulla. Myös kylätoiminnan näkyvyys julkisuudessa ja tiedotusvälineissä on lisääntynyt. Luusua-Ulkuniemen seudulle tehtiin ensimmäinen kyläsuunnitelma vuonna 1981 Lapin seutukaavaliiton toimesta. Tässä suunnitelmassa oli tärkeimmiksi kehittämisalueiksi kirjattu väestön vähenemisen estäminen. Silloin toivottiin uusia työpaikkoja matkailuelinkeinoista, pienteollisuudesta ja uusista palvelutyöpaikoista. Nämä ensimmäisen kyläsuunnitelman keskeisimmät tavoitteet ovat ajankohtaisia asioita yhä tänä päivänä. Kahdenkymmenen vuoden aikana on kyläalueella tapahtunut kuitenkin paljon muutoksia. Hyvistä suunnitelmista huolimatta kehitys ei ole edennyt kaikilta osin suunnitellusti. Kaupungin palveluita on karsittu, mm. koulu on lopettanut toimintansa sekä kirjaston palvelut ovat siirtyneet kyläseuran ylläpidettäväksi. Uusia työpaikkoja ei ole syntynyt tavoitteiden mukaisesti. Asukasmäärä on entisestään pienentynyt ja väestön ikärakenne muuttunut epäedullisemmaksi. Voimakkaan maaseudulta poismuuton myötä on alettu kaupungeissakin jo ymmärtää muuttoliikkeen aiheuttamien ongelmien koskettavan kaikkia, sekä maaseutua että kaupunkia. Useat kaupunkiin muuttavat haluaisivat asua maaseudulla. On huomattu, että ongelmia syntyy sekä väestöä luovuttaville että vastaanottaville seuduille. Maaseutu mielletään turvalliseksi asuinympäristöksi. Valtakunnallisesti katsoen on näköpiirissä maaseutuasumisen kiinnostamisen lisääntyminen. Tulevaisuuden mahdollisuuksiin luottaen Luusua-Ulkoperän alueen kylissä huolehditaan alueen ympäristöstä. Hanketyön avulla kunnostetaan, entisöidään ja rakennetaan tarvittavia alueita ja kohteita. Tavoitteena on kiinnostava kylämatkailualue, missä kaunis luonto ja vireästi toimiva kyläelämä ovat vetovoimatekijöinä sekä lisäksi entiset asukkaat ovat tyytyväisiä ja uusia asukkaita hakeutuu alueelle tavoitellessaan entistä parempaa elämisen tasoa. Tämän päivitetyn kyläsuunnitelman yksi tavoite on tuoda kyläalueen asiat kaikkien asukkaiden tietoon. Lisäksi pyritään lisäämään asukkaiden kiinnostusta vaikuttaa kylän asioiden hoitamiseen. Aktiivisten kylien elämä on mielekästä ja edistää kaikkien viihtyvyyttä. Yhteinen vastuu kyläalueen asuttuna pysymisestä auttaa kylän kehittämistyössä.
1.KYLÄHISTORIA Seitsemäntuhatta vuotta kylähistoriaa Luusua-Juujärvi-Ulkoperä kyläalue on esihistoriallista asuinaluetta. Kyläalueelta tehdyt muinaislöydöt ovat koko Suomen asutushistoriassakin merkittäviä. Erityisen suureen arvoon nousee Neitiharjulta, sekä sen lähiympäristöstä tehdyt runsaat esihistorialliset löydöt. Neitiharjulla suoritettiin viimeiset kaivaukset ennen Kemijärven säännöstelyä vuosina 1962-1964. Tuolloin tehdyissä kaivauksissa löydettiin kymmeniä hyvin säilyneitä esineitä sekä tuhansia esineen osia tai sirpaletta. Suurin osa säilyneistä esineistä on tallennettuna kansallismuseoon Helsingissä. Myöhemmin analysoitu tutkimus kertoo, että asutusta Neitilässä oli vuodesta 5000 ennen ajanlaskun alkua, aina rautakauden lopulle saakka. Kun lappalaiset käyttivät samoja asuinsijoja ja ensimmäinen lantalainen Luusuaan tuli 1600-luvulla, voidaan hyvällä syyllä todeta, että alueen kylähistoria on ainakin 7000 vuotta vanhaa. Tämä aihe voisi olla kyläalueelle aarre jalostettavaksi kulttuuri ja matkailupalveluiksi. Kemijärven asuttaminen Luusuan kylään pysyvä lantalainen asukas tuli Luusuansaareen v. 1629-30. Koko tämän kyläalueen asutus on yhteydessä nykyisen Kemijärven asutushistoriaan, sillä sijaitseehan Luusua silloisen kulkuväylän, Kemijoen varrella. Moottoriteistä ei silloin vielä ollut tietoa. Vesiväylät olivat sen ajan maanteitä. Ensimmäiset asukkaat Luusuaan Perimätieto sekä edesmenneen Sallan kirkkoherra Erkki Koiviston sukututkimus Luusuasta kertoo, että Luusuaan ensimmäisenä tullut asukas oli Pekka Paavonpoika Halonen, myöhemmin sukunimi Luusua. Paavo Halosella itsellään ei ollut lapsia. Kemijärvelle häntä seurasi myöhemmin kaksi veljenpoikaa, jotka myös asettuivat uudistilalliseksi Halosenniemeen. Sana Luusua tarkoittaa järvestä lähtevää joen kohtaa, josta ensimmäinen asukas otti sen ajan mukaan luonnolliseksi sukunimekseen Luusuan. Pelkkä Luusua sana sukunimenä esiintyy aikakirjoihin merkittyjen henkilöiden sukunimenä aina 1800-luvun loppupuolelle saakka. Elämäntavat 1600-1800 luvulla Elämä tuon ajan kyläalueella oli rauhallista muutoin, mutta vainolaisen pelko oli jokapäiväinen ja lähtövalmiutta piilopirtille pidettiin yllä jatkuvasti. Sen ajan yhteisö oli kollektiivinen. Ihmiset elivät yhdessä lähekkäin, eikä yksityiselämää nykyisessä mielessä juuri ollut. Kemijoki ja Kemijärvi olivat tämän kyläalueen väen vilja-aitta. Se antoi karjanhoidon ja pienten peltotilkkujen lisäksi suurelta osin leivän ja jokapäiväisen toimeentulon. Luusuan seutu oli erityisen kuuluisa kalaapajistaan. Viljaa, pääasiassa ruista ja ohraa viljeltiin täälläkin poltetuissa kaskissa ja vähän myöhemmin jo 1700-luvulla raivatuissa pelloissa. Vilja jauhettiin ensin käsin, myöhemmin riihessä ja myllyissä. Vuoden 1848 Kemijärven myllyrekisterissä Alakylässä olivat jo mm. Neitiojan, Koppelo-ojan, Lautajoen myllyt sekä vuosisadan lopulla lisäksi Soinanjoen, Vähäjoen, Liekkojoen ja Kapustajoen myllyt.
Puukaupat ja Kemijoen uitto käynnistyvät Lisää väkeä kyläalueelle alkoi muuttaa 1800-luvun lopulla, kun Kemijärvellä alettiin tehdä vilkkaasti puukauppoja. Noihin aikoihin alkoi pitkään jatkunut Kemijoen uiton historia. Isojako saatiin Kemijärvellä pääosin suoritetuksi 1930-luvulla. Sen seurauksena Kemijoen edustalle alkoi syntyä lisää sahalaitoksia ja muuta puunjalostusteollisuutta ja puukauppa vilkastui entisestään. Avattiin suuria savotoita ja vaurautta alkoi virrata myös tämän kylän alueelle. Työvoiman tarve toi lisää uusia asukkaita. 1900-luvulle tultaessa Kansakoulutoiminta alkoi Luusuassa Kulmungin talossa. Ensimmäinen varsinainen kansakoulu rakennettiin 1926 Muuskonkankaalle, Itärannalle. Koulu Luusuan länsipuolelle ja Juujärvelle rakennettiin heti perään muutaman vuoden kuluessa. Luusuaan perustettu osuuskunta hankki Lokomotiivi höyrykoneen vuonna 1925. Sillä pyöritettiin myllyä ja sahalaitosta Itärannalla. Tuolla vehkeellä tehtiin ensimmäiset koneellisesti sahatut laudat Luusuassa. Osuuskunnan hankkimana tuli myös ensimmäinen puhelin kolmekymmentäluvun alussa. Sähkö saatiin vasta 1950-luvulla. Vesiväylät olivat pitkään ainoita kulkureittejä. 1900-luvun alussa alkoi laivaliikenne Luusuasta Kemijärvelle ja aina Pelkosenniemelle saakka. Laivasatama Luusuassa oli Kulmungin rannassa. Maantie Luusuasta Kemijärvelle valmistui lopullisesti vasta sodan jälkeen 1940-luvulla. Voimalarakentaminen Kun Kemijokea ryhdyttiin valjastamaan, se näkyi vilkkaana toimeliaisuutena varsinkin Luusua - Juujärvi - Pirttikoski seudulla. Parhaalla aikaa kyläalueella oli voimalaitostöissä toistatuhatta työntekijää ja 300-400 moottorikäyttöistä vekotinta. Parisataa kuorma-autoa, pillareita, kaivinkoneita jne. Linja-auton paikallisliikenne ajoi Pirttikosken ja Luusuan väliä. Omia autoja ei silloin vielä monta ollut, joten työväki kulki suurelta osin yleisissä kulkuvälineissä. Voimarakentaminen on myös jättänyt jälkensä Luusuan kyläkuvaan. Rakentamisen seurauksena entinen luonnonkaunis Kemijoki on kulkenut Kemijärven säännöstelyä varten kaivetussa 8 km pitkässä syvässä kanavassa. Tuo kanava on jakanut vanhan kylämaiseman kahtia. Penkkojen taakse, toiselle rannalle ei juuri näe, kuten alkuperäisessä kylämaisemassa. 2.KYLÄN NYKYTILANNE 2.1. Kylän sijainti Luusuan kylä sijaitsee Kemijärven kaupungin etelä-osassa. Matkaa kaupungin keskustaan on n.33 km ja läänin pääkaupunkiin Rovaniemelle n. 95 km länteen. Kyläalue rakentuu useista kylän osista: Itäranta, Autiosaari, Keskikylä, Ulkuniemi ja Raajärven tienvarsi. Luusuan kyläalue sijaitsee runsaiden vesistöjen läheisyydessä. Kemijärvi, Kemijoki ja Juujärvi ovat hallitseva osa kylämaisemaa. Itään ja länteen avautuvat luonnonrikkaat erämaat.
2.2. Väestö ja sen kehitys V. 2001-2006 kyläsuunitelmaan Kemijärven kaupungin suunnittelusihteeri Tarmo Törmäseltä tilasto 26.2.2001. JUUJÄRVEN, LUUSUAN, RAAJÄRVEN JA ULKUNIEMEN VÄKILUKU 1.1.2001 Kylä 0-14v. % 15-64v. % 65v. % Yhteensä Juujärvi 13 7,4 102 58,3 60 34,3 175 Luusua 33 15,0 141 64,1 46 20,9 220 Raajärvi 9 17,0 34 64,1 10 18,9 53 Ulkuniemi 18 14,8 75 61,5 29 23,7 122 Yhteensä 73 12,8 352 61,8 145 25,4 570 Kemijärven kaupungin talousarviosta vuosille 2007-2010 poimittu Taulukko 3. Kemijärven keskusta-alueen ( Keskusta, Pöyliövaara, Särkikangas, Kallaanvaara ja Sipovaara ) ja haja-asutusalueen väkiluku vuosina 1990 ja 2005 Vuosi Keskusta- Haja-asutus- Yhteensä alue % alue % % 1990 7 684 62,3 4 647 37,7 12 331 100,0 2005 5 835 61,2 3 694 38,8 9 529 100,0 Muutos - 1 849-24,1-953 -20,1-2 802-22,7
Kemijärven kaupungin talousarviosta vuosille 2007-2010 poimittu Taulukko 4. Kemijärven kaupungin väestö osa-alueittain vuosina 1990 ja 2005 Osa-alue Asukkaita Asukkaita Muutos % % kaupungin 31.12.1990 1.1.2005 1990-2005 asukkaista 2005 Särkikangas 3 519 2 409-1 110-31,5 25,3 Pöyliövaara 1 440 1 368-72 -5,0 14,4 Keskusta 1 429 1 199-230 -16,1 12,6 Kallaanvaara-Sipovaara 1 296 859-437 -33,7 9,0 Tohmo 682 662-20 -2,9 6,9 Isokylä 690 578-112 -16,2 6,1 Soppela 275 266-9 -3,3 2,8 Kostamo 275 218-57 -20,7 2,3 Halosenranta 228 246 +18 +7,3 2,6 Vuostimo 288 215-73 -25,3 2,3 Luusua 313 173-140 -44,7 1,8 Lehtola 208 185-23 -11,1 1,9 Tapionniemi 270 176-94 -34,8 1,8 Joutsijärvi 220 162-58 -26,4 1,7 Juujärvi 249 168-81 -32,5 1,8 Raajärvi-Ulkuniemi 193 140-53 -27,5 1,5 Räisälä 210 127-83 -39,5 1,3 Hyypiö- Kuusivaara 170 122-48 -28,2 1,3 Leväranta 163 105-58 -35,6 1,1 Oinas-Kalkiainen 144 105-39 -27,1 1,1 Javarus 69 46-23 -33,3 0,5 Yhteensä 12 331 9 529-2 802-22,7
Taulukko 5. Kemijärven kaupungin väestön ikärakenne 1.1.2005 ja trendiennuste vuodelle 2010 (Tilastokeskus ) Ikäluokka 2005 % 2010 % Muutos %-yks. 2005/2010 muutos 0-14 v. 1 286 13,5 939 11,0-347 - 2,5 15-64 v. 6 013 63,1 5 192 61,0-821 - 2,1 65 - v. 2 230 23,4 2 384 28,0 +154 +4,6 Yhteensä 9 529 100,0 8 515 100,0-1 014-10,6 Väestön ikärakenne muuttuu rajusti vuosikymmenen loppuun mennessä. Merkittävin muutos on yli 64-vuotiaiden suhteellisen osuuden huomattava kasvu siten, että 28 % väestöstä on vuonna 2010 yli 64-vuotiaita. 15-64 -vuotiaiden määrä vähenee n.820 henkilöllä ja alle 15-vuotiaiden määrä noin 350 henkilöllä. Kemijärven kaupungin alueella Luusuan kyläalueelta on kaikkein eniten väestön lukumäärä vähentynyt, verrattuna muihin kyliin (44,7%). Vanhusten määrä lisääntyy ja lasten syntyvyys laskee entisestään. 2.3. Työllisyys / Työttömyys Vuosien 1990-2006 kyläsuunnitelmien työllisyystilanne: Kyläalueella on n. 250 taloutta, joista n. 200 maa-tai porotilaa. Suurin osa tilojen asukkaista hankkii toimeentulonsa muualta, joten tilojen toimintana on ainoastaan metsätalous. Karjatiloja (maito-tai lihakarja) on 13, lammas-ja porotiloja n. 15. Päätoimeentulon väki saa palvelu- ja tuotantoammateista, joista kyläalueen väelle suurimpia työnantajia ovat Kemijärven kaupunki n.15, Salcomp Oy Kemijärven tehdas n.10, Stora Enso n. 10, Kemijoki Oy n. 5, Kemijärven seurakunta ja muut pienemmät yritykset n. 30 henkilöä. Nykyinen työllisyystilanne on aivan toisenlainen. Alueella asuu muutamia lapsiperheitä. Vanhemmat käyvät työssä kaupungin keskustassa ja lapset linjaautoilla keskustan kouluissa. Pienyrityksiä, jotka työllistävät yrittäjän kokonaan tai osittain on noin kaksikymmentä. Arvioidaan, että työllisyystilanne säilyy joko entisellään tai menee parempaan suuntaan.
2.4. Palvelut 2.4.1. Julkiset palvelut - Luusuan peruskoulun ala-aste, lopettanut v. 2005. - Kemijärven kansalaisopiston opintopiirit toimivat. - Luusuan sivukirjasto toimii kyläseuran ylläpitämänä. - Kirjastoauto kerran kuukaudessa (monipalveluauto) Kulkuri - Postin jakelupiste lopettanut v. 2005 - Ikäihmisten neuvola kerran kuukaudessa kylätalolla. - Kotipalvelu ja -sairaanhoito - Kylätoimisto - Linja-autoliikenne työpaikka-ja koulukyytien mukaisesti kaupunkiin 2.4.2. Yksityiset palvelut - Taksipalvelut: Arto Tapio, Ilkka Tauriainen, Arto Posio, Helmi Koukkula - Luusuan Saha Markku Tuulaniemi: sahatavaraa sekä erikoistuotteita - Parturi-Kampaamo Merja Häyrynen: parturi-ja kampaamopalvelut, käsityöt ja muut myyntituotteet, lopettanut toiminnan v. 2005. - Luusuan baari, lopettanut toiminnan v. 2005. - Helenan jalkakammari: Helena Severinkangas - Sisko Juujärvi: hieronta, fysioterapia, kuppaus ja muut terveyspalvelut (lopettanut) - Camping Matkatupa, Urho ja Eeva Kelloniemi: matkailu- ja ohjelmapalvelut - Viita Sepät, Heikki Silvola: puukkojen ja takotuotteiden sekä metalliosien valmistus ja alihankinta - FerraSever, Asko Severinkangas:paja-ja takotuotteet, putkimiehentyöt - Osuuskunta Luusuan Niksi: monialaisten palveluiden ja tuotteiden valmistus ja myynti - Alueen maa-ja porotiloilta löytyy erilaisia tuotteita, sekä matkailu- ja ohjelmapalveluita - Maansiirtoa ja -muokkausta: alueen maa-ja metsätalousyrittäjät - Huskysafari Siru ja Juha Severinkangas - Raajärven Kaivoskylä Ravintola Manari - B&B Emily`s, Phillip Koper - Karjatila P.&R. Alaluusua - Lammastila H.&J. Juujärvi - Eräkatiskon erämaatila 2.5. Ammatit / elinkeinorakenne Maa-, metsä-, poro- ja lammastilalliset, yksityisyrittäjät, kaupungin palveluksessa olevat, toimistotyöntekijät eri valtionvirastoissa, Stora Enson työntekijät, Kemijoki Oy:n palveluksessa olevat, kaupungilla pienyrityksissä työskentelevät ja eläkeläiset. Kyläalueen elinkeinorakenne on monipuolinen. Alueella on paljon monenlaista yksityisyrittäjyyttä. Perinteinen maatalous on vähentynyt ja sen rinnalle on tullut maataloutta tukevaa oheisyrittäjyyttä, jota viime vuosina kyläseuran ylläpitämä hanke on osaltaa edistänyt. Eläkeläisten osuus kyläalueen asukkaista on suuri ja se kasvaa tulevaisuudessa.
2.6.Kylätoiminta Kyläseura järjestää yleisiä- ja hallituksen kokouksia. Hallitus vastaa toiminnan ja talouden linjauksesta sekä yhdistyksen kehittämishankkeiden toteuttamisesta, seurannasta ja arvioinnista. Toiminnan tavoitteena on tuoda esiin alueen ajankohtaisia asioita ja vaikuttaa kaupungin päätöksentekoon. Kyläseura järjestää vuorovuosin keväällä Erähiihdot ja kesällä kesäjuhlat. Toiminnasta tiedotetaan paikallislehdissä ja kaksi-neljä kertaa vuodessa ilmestyvässä alueen Kyläviestissä. Kotien kotitaloustyön avustamiseen ja kylätoimiston ylläpitämiseen palkataan palkkatuella kylätyöntekijä. Kyläseura ylläpitää kylätoimistoa Luusuan koulun entisessä asuntolarakennuksessa, kylätalossa. Kyläseuran toiminta on viime vuosina ollut pääosin hanketyötä, jossa tavoitteena on kyläalueen yrittäjien yhteistoiminnan lisääminen ja alueen markkinointi kylämatkailualueena. Toimintaa jatketaan tulevina vuosina alueen yrittäjien yhteistyönä. Kylätoiminnan tärkeimpänä tavoitteena on rajat ylittävä yhteistoiminta ja verkostoituminen alueen yrittäjien kesken sekä kyläseurojen ym. yhdistysten välillä. 2.7. Kyläsuunnitelma Kyläsuunnitelma on laadittu vuosiksi 2007-2009. Suunnitelman valmisteluun osallistuivat kaikki kiinnostuneet siten, että valmistelusta tiedotettiin kyläkokouskutsuissa. Kokouksissa ja yrittäjäilloissa asiasta keskusteltiin. Sen jälkeen kyläseuran hallitus käsitteli asiaa. Lopuksi yleinen kyläkokous hyväksyi varsinaisen suunnitelman. Kyläsuunnitelma päivitetään tarvittaessa tai viimeistään vuoden 2009 aikana. 2.8. Seura / yhdistystoiminta osana kylätoiminta 1. Luusuan kyläseura ry -Kylätoimisto -Kyläalueen asukkaiden aktivointi -Erilaiset kehittämishankkeet -Erähiihto -kesäjuhlat -Muiden tapahtumien järjestäminen 2. Luusuan maa-ja kotitalousseura -Tupaillat -Seuran pilkkikilpailut -Pikkujoulu -Yhteistapahtumat -Tienvarsien siivoustalkoot 3. Autiosaaren maa-ja kotitalousseura -Tupaillat 4. Itärannan maa-ja kotitalousseura -Ei toimintaa 5. Ulkuniemen maa-ja kotitalousseura -Kesäteatteri -Rantajuhlat
-Pilkkikilpailut -Yhteiskokoontumiset 6. Luusuan Erämiehet -Vuokrattuja maa-alueita, joita se tarjoaa jäsenilleen metsästysalueeksi -Hirvenhiihdot -Hirvipeijaiset -Uistelukisat -Nappulahiihdot -Ulkomaalaisten hirvenmetsästäjien välittäminen hirvenmetsästykseen 7. Juujärven seudun uusi eläkeläisten kerho -Säännölliset yhteiskokoontumiset -Pilkkikilpailut pääsiäisenä -Erilaiset retket 8. Päiväjoki-Raajärvi kyläseura -Tupaillat 9. Raajärven Erä-ja Kalamiehet -Vuokrattuja maa-alueita, joita se tarjoaa jäsenilleen metsästysalueeksi 10. Luusuan vesialueen osakaskunta -Vesistöjen kunnossapito ja kalaston hoito 11. Juujärven metsästys-ja kalastusseura -Vuokrattuja maa-alueita, joita se tarjoaa jäsenilleen metsästysalueeksi 12. Pikkukylän metsästys- ja kalastusseura -Vuokrattuja maa-alueita, joita se tarjoaa jäsenilleen metsästysalueeksi 13. Suomen Keskustan Luusuan,Juujärven ja Ulkuniemen paikallisosastot 14. Vasemmistoliiton Luusuan paikallisosasto 15. Juujärven kyläseura ry -kyläalueen aktivointi -tapahtumien järjestäminen 16. Kemijärven kunnan VPK Luusuan osasto 3. KEHITYSMAHDOLLISUUKSIEN HAHMOTTAMINEN 4-kenttäanalyysi VAHVUUDET -kaunis luonto -hiekkarannat -yhteishenki -kalavedet -rauhallinen asuinympäristö -lasten turvallisuus -kiinteistöt -7000v.kylähistoriaa -osaavaa väkeä -kesäteatteri -metsästysmahdollisuudet UHAT -väki vähenee -ikääntyvä väki -peruspalvelut HEIKKOUDET -työllisyys -palvelut kaukana -syrjässä -kylän hajanaisuus -Kemijärven säännöstely -kaupan puute -lasten kavereiden puute MAHDOLLISUUDET -vapaita asuntoja -tilaa yrityksille -ympäröivä luonto -matkailupalvelut
-teiden kunto -harrastus mahdollisuudet -vanhusten hoitopalvelut 4.KEHITTÄMISHANKKEET 4.1.Kylähankkeet Kylänkehittämistyötä jatketaan entiseen tapaan hanketyön avulla. Tavoitteena on päästä mukaan kaupungin kaikkien kylien yhteiseen kehittämishankkeeseen. Tärkeimpiä kohteita tulevina vuosina ovat: 1. Rakennetaan Kemijoki Oy:n penkoille laavu tms. pyöräilijöiden levähdyspaikka ja kirjoitetaan penkkojen rakentamisen historia penkoille infotauluihin. Rakennetaan penkoille lintutorni. 2. Likavesien viemäröinnistä tuleviin uusiin määräyksiin hankitaan koulutusta ja tarvittaessa henkilökohtaista opastusta kylän asukkaille. 3. Vähäjärven rannalle rakennetaan veneenlaskupaikka. 4. Neitiharjulle rakennetaan levähdyspaikalle pöytä, penkit ja portaat rantaan. 5. Nuorisoseuran putkan kunnostamistyö tehdään loppuun. 6. Nuorisoseuran historiikki (ym. kylähistoria) kirjoitetaan. 7. Kylätalon kunnostamista jatketaan. 8. Retkeilykeskustoimintaa kylätalossa jatketaan ja markkinointia lisätään. 5.PALVELUT 5.1. Kunnallinen palvelu - Kunnalliset palvelut on kaupungin toimesta enimmiltä osin siirretty kaupungin keskustaan. 5.2. Yksityinen palvelu - Kyläalueella ei ole yhtään kauppaa. Kauppa-auto käy kaksi kertaa viikossa ja osa asukkaista käyttää ns. "mummobussia", joka kuljettaa asukkaita kauppaan Pirttikoskelle. - Muita yksityisiä yrityksiä alueella on useita (katso kyläsuunnitelma kohta 2.4.2.)
6. YMPÄRISTÖ - Kyläalueen uimarannat Itäranta, Ulkuniemi, Oilunganniemi ja Kivisalmi on tehty alunperin kyläseuran toimesta talkoilla. Kaupungin ja ympäristökeskuksen toimesta Ulkuniemen ja Kivisalmen uimarannoille on rakennettu hirsiset grillikatokset ja rantoja on kunnostettu myös muilla tavoin. - Kyläalueelle kaivattaisiin ongelmajätteiden ja sanomalehtien keräyspistettä. Nykyisin ongelmajätteet voi itse toimittaa kaupungin keräyspisteeseen, säilyttää kotona ja tuoda kerran vuodessa kyläalueella kiertävään ongelmajäteautoon. - Keväisin kyläalueen seurat järjestävät tienvarsitalkoita, jolloin talven aikana kerääntyneet roskat kerätään pois. Yleiseen ympäristön siisteyteen jokainen osallistuu pitäessään tonttinsa ympäristön siistinä. - Luusuantien tienvarsien risukoiden säännöllinen raivaus talkoilla vai ympäristökeskuksen rahoituksella? - Kemijärven rantoja on siivottu vuosittain. Siivous jatkuu edelleen. Luusuanjärvi tulisi siivota, sillä se on "romua" täynnä. Kyläseura osallistuu aktiivisesti Kemijärven säännöstelyn haittoja poistavan Ympäristökeskuksen työryhmän toimintaan. Lisäksi alueella toimii Luusuajärven kehittämisyhdistys ry. 7. MATKAILU YM. ELINKEINOTOIMINTA Kylämatkailu on saanut uutta virkeyttä kyläseuran kehittämishankkeen seurauksena, kun saatiin internettiin tiedot Luusuan alueen eri matkailupalveluista. Lisäksi erilaiset kartat mm. kalastus- ja pyöräilykartat ovat nyt matkailijoiden käytettävissä. 8.KYLÄYHTEISÖHANKKEET 8.1.Kylätoiminta Kaikkien kyläalueen ihmisten kannattaa olla mukana kehittämässä asuinaluettaan yhä paremmaksi paikaksi kaikenikäisten asua, elää ja toimia. Kylätoiminnassa tavoitteena on ottaa huomioon myös lapset ja nuoret. Sitä varten perustettiin kyläseuran nuorisojaosto. Nuorisojaoston toiminta oli alkuun vireää, mutta siinä toimivien nuorten poismuutto aiheutti toiminnan hiipumisen. Kyläalueen yrittäjien yhteistoiminta on vireää ja jatkuu entiseen tapaan. Yrittäjäillat ovat osa kaikkien kyläläisten yhteistyötä ja yrittäjäiltoihin osallistumista toivotaan.
8.2.Seura / yhdistystoiminta Kyläalueella on 16 erilaista seuraa ja yhdistystä. Kyläseura järjestää vuosittain yhden yhteisen tapahtuman tavoitteena saada jokaisen yhdistyksen jäsenet kokoontumaan yhteen. Yhä enemmän seurojen välille tulisi kehittää yhteistoimintaa. Voisiko seuroja yhdistää, jotta toiminta keskittyisi? Samat ihmiset toimivat aktiivisesti eri seuroissa. Tällä hetkellä toimivimpia seuroja ovat alueen metsästysseurat. 9. SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA Kyläsuunnitelman valmistelee ja hyväksyy Luusuan kyläseura ry:n hallitus. Yleinen kyläkokous seuraa kyläsuunnitelman toteutumista vuosittain. Suunnitelma päivitetään tarvittaessa, viimeistään kuitenkin vuoden 2009 aikana. Kaikilla kyläalueen asukkailla on mahdollisuus seurata suunnitelman toteutumista, koska se jaetaan koteihin Kyläviestin mukana kevään 2007 aikana.