Imatra Kuntaraportti
Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön kehittymisestä. Elinkeinopoliittisen mittaristokysely toteutettiin nyt seitsemättä kertaa. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköposti-informoituna internet-kyselynä 15.2.- 20.3.2016 välisenä aikana. Ensimmäinen kutsu lähettiin 15.2. Tutkimusta karhuttiin kolme kertaa (24.2., 7.3. ja 14.3.). Tässä raportissa esitetään kunnan oma tulos, kunnan tulos vuonna 2014 (mikäli vastaajia ollut 5 tai enemmän), aluejärjestön tulos sekä koko maan tulos vuodelta 2014 ja 2016. Aluejärjestön tuloksena esitetään sen alueen tulos, mihin kunta kuuluu. Vastaajamäärät tässä raportissa esitettyjen tulosten osalta ovat: Koko maa, N=6347 Alue, Etelä-Karjalan Yrittäjät ry, N=158 Kunta, Imatra, N=34 2
Tutkimuksen taustat ja toteutus 2/2 Kysymyslomakkeella vastaajilta pyydettiin kokonaisarvosanat elinkeinopolitiikan osa-alueista sekä kokonaisarvosana kunnan elinkeinopolitiikasta kouluarvosana-asteikolla 4-10. Elinkeinopolitiikan osa-alueet ovat: 1. elinkeinopolitiikka ja resurssit 2. kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 3. kunnan viestintä ja tiedottaminen 4. koulutus ja osaaminen 5. kunnan hankintapolitiikka 6. kuntapalvelut ja infrastruktuuri 7. seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Jokaisen elinkeinopolitiikan osa-alueen kehityssuuntia vastaajat arvioivat yhteensä 30 väittämällä 5-portaisella asteikolla (asteikko -2 +2). Arviointiasteikko määriteltiin sanallisesti: -2 = Kehittynyt merkittävästi huonompaan suuntaan -1 = Kehittynyt jonkin verran huonompaan suuntaan 0 = Pysynyt ennallaan 1 = Kehittynyt jonkin verran parempaan suuntaan 2 = Kehittynyt merkittävästi parempaan suuntaan 3
Raportin lukuohje Kunnan tulos on esitetty %-arvoina Kunnan keskiarvotulos 2016 Aluejärjestön keskiarvotulos 2016 Koko maan hajontatulos: Min = heikoin kuntatulos Max = paras kuntatulos Ka = koko maan keskiarvo Koko maan keskiarvotulos 2016 4
Kokonaisarvosana
Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Imatra, N=34) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo KUNTA 2016 6,7 2014 6,9 Kunta 3 18 26 26 15 12 ALUE 2016 6,7 2014 6,5 KOKO MAA 2016 6,7 4 5 6 7 8 9 10 2014 6,6 6
Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Etelä-Karjala, N=158) Keskiarvot 4-10 Koko maa Alue 6,7 6,7 Ruokolahti 7,6 Savitaipale Luumäki Parikkala Imatra Lappeenranta 7,3 7,0 6,8 6,7 6,6 Taipalsaari 6,0 7
Mittariston koonti osa-alueittain (Imatra, N=34) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan viestintä ja tiedottaminen Koulutus ja osaaminen Kunnan hankintapolitiikka Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Seudullisen kehittämisyhtiön tms. toiminta 8 7 7 7 7 17 17 20 13 10 28 23 30 24 37 30 33 37 14 41 20 20 33 37 28 14 20 27 30 17 14 7 3 33 10 4 5 6 7 8 9 10 3 3 3 3 7,0 6,7 6,7 6,7 6,5 6,5 6,6 6,8 6,7 6,6 6,9 6,8 6,3 6,3 6,3 7,0 6,9 6,7 7,0 6,7 6,6 Kunta Alue Koko maa Min Ka Max 4 6 8 10
Mittariston koonti osa-alueittain (Imatra, N=34) Kunnan vuosivertailu, keskiarvot 4-10 Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan viestintä ja tiedottaminen Koulutus ja osaaminen Kunnan hankintapolitiikka Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Seudullisen kehittämisyhtiön tms. toiminta 7,0 6,7 6,7 6,5 6,6 6,5 6,6 6,7 6,3 6,0 7,0 6,7 7,0 7,0 2016 2014 9
1 Elinkeinopolitiikka ja resurssit
Elinkeinopolitiikka ja resurssit (Imatra, N=34) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunta ja yritykset tekevät yhteistyötä 3 18 38 35 6 0,2 0,1 0,1 Kunta ja yrittäjät asettavat elinkeinopolitiikan tavoitteet yhdessä 9 26 41 18 6-0,2-0,1-0,1 Kunta toteuttaa asetettuja elinkeinopolitiikan tavoitteita 6 31 28 25 9 0,0-0,1 0,0 Kunnan elinkeinotoimen resurssit ovat riittävät 12 26 38 18 6-0,2-0,2-0,3 11-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
2 Kunnan päätöksenteon yrittäjälähtöisyys
Kunnan päätöksenteon yrittäjälähtöisyys (Imatra, N=34) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunnan päätöksenteko on yritysten kannalta avointa 6 34 34 22 3-0,2-0,3-0,3 Kunnan päätöksenteko on nopeaa yritysten kannalta 9 39 39 12-0,5-0,5-0,4 Kunta kuuntelee yrittäjiä tehdessään yrityksiin vaikuttavia päätöksiä 15 27 33 18 6-0,3-0,3-0,3 Kunnassa otetaan yritysvaikutukset huomioon jo päätösten valmistelussa 9 36 36 12 6-0,3-0,3-0,4 13-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
3 Viestintä ja tiedottaminen
Viestintä ja tiedottaminen (Imatra, N=34) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max -0,2 Kunta tiedottaa tavoitteista, suunnitelmista, toimista ja päätöksistä, jotka koskevat yrityksiä 15 27 27 24 6-0,1-0,2-0,2 Kuntaa markkinoidaan vetovoimaisena yritys- ja asuinpaikkana 12 24 39 21 3 0,1 0,1 15-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
4 Koulutus ja osaaminen
Koulutus ja osaaminen (Imatra, N=34) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö 26 38 26 9 0,2 0,2 0,2 Oppilaitokset kunnassa kannustavat yrittäjyyteen 3 15 50 24 9 0,2 0,3 0,3 Oppilaitokset tarjoavat mahdollisuuksia yrittäjien oman osaamisen kehittämiseen 9 29 38 18 6-0,2 0,0 0,1 Kunta edistää ammattitaitoisen työvoiman saamista yrityksiin 12 35 41 9 3-0,4-0,2-0,3 17-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
5 Hankintapolitiikka
Hankintapolitiikka (Imatra, N=34) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Yrityksillä on tasavertainen mahdollisuus tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita Kunta ei harjoita häiritsevissä määrin omaa, yritysten kanssa markkinoilla kilpailevaa elinkeinotoiminta Kunnan hankintaosaaminen on riittävällä tasolla Kunta toteuttaa julkiset hankinnat huomioiden paikallisten pk-yritysten osallistumismahdollisuudet esim. jakamalla hankinnat pkyrityksille sopiviin kokonaisuuksiin Kunta tekee pienhankinnat huomioiden erityisesti paikalliset yritykset (pienhankinnat = hankinnat joita ei tarvitse hankintalain mukaan kilpailuttaa) Kunta tiedottaa ennakoivasti tulevista hankinnoista tai hankintoihin liittyvistä linjauksista 3 6 18 21 21 18 26 41 41 30 29 29 65 41 32 38 35 45 12 9 12 6 6 3 3 6 3-0,7-0,4-0,4-0,3-0,1-0,1-0,4-0,5-0,5-0,7-0,6-0,6-0,5-0,5-0,4-0,5-0,4-0,4 Min Ka Max 19-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
6 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri
Kuntapalvelut ja infrastruktuuri (Imatra, N=34) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunta järjestää julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti 3 42 36 15 3-0,3-0,2-0,2 Kunnan kaavoitus huomioi yritysten tarpeet 21 52 27-0,1 0,1 0,0 Kunta huolehtii yritysten tilatarpeista 9 24 41 26-0,2 0,0-0,2 Kunta huolehtii yritysten tonttitarpeista 9 9 59 24 0,0 0,0 0,2 Kunta huolehtii liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä 9 15 47 29 0,0 0,0-0,2 21-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
7 Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta
Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta (Imatra, N=34) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Seudullinen kehittämisyhtiö tai - yhteistoiminta tukee yritysten toiminnan kehittämistä 12 12 33 36 6-0,1 0,1 0,0 Seudullisen kehittämisyhtiön toiminta ja palvelut tunnetaan yrityksissä 12 15 38 26 9-0,2 0,1 0,0 Seudullinen kehittämisyhtiö toteuttaa tehokkaasti kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita 12 18 35 29 6-0,1-0,2 0,0 Seudullinen kehittämisyhtiö on tiedottanut tavoitteistaan ja painopisteistään 12 21 29 29 9-0,1-0,3 0,0 23-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet
Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet, % (Imatra, N=34) Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan hankintapolitiikka Koulutus ja osaaminen Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Kunnan viestintä ja tiedottaminen 50 49 46 32 25 23 29 38 41 29 38 34 29 27 25 18 27 30 79 75 73 Kunta Alue Koko maa 25
Tausta-aineistoa
Suomen Yrittäjät Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 63 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien valtuustoissa yli 1 300 27
Suomen kunnat Suomessa on 313 kuntaa, joista Manner-Suomessa sijaitsee 297kuntaa. 47 35 20 20 001-50 000 10 001-20 000 yli 50 000 kpl asukasta 134 alle 5 000 77 5 000 10 000 Lähde: kunnat.net, kuntien lukumäärä kuntakoon mukaan 1.1.2016 28
Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa
Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 581 0,9% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 535 5,5% Pienyritykset (10 49 hlöä) 15 608 93,4% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 264 234 Yhteensä 282 958 yritystä, pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014 30
Yritysten henkilöstö 35% 25% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 346 382 Pienyritykset (10 49 hlöä) 301 857 18% 22% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 247 058 Suuryritykset (250 hlöä) 481 703 Yhteensä 1 377 000 henkilöä. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014. 31
Yritysten liikevaihto 16,4% 43,4% 17,9% 22,3% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 63 mrd Pienyritykset (10 49 hlöä) 69 mrd Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 86 mrd Suuryritykset (250 hlöä) 167 mrd Yhteensä 385 mrd. euroa. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014. 32