Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2008

Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2008 Ympäristöraportoinnin asiantuntijatyöryhmä Kesäkuu 2009 1

Sisällysluettelo 1. Apulaiskaupunginjohtajan katsaus...3 2. Kaupunginorganisaatio ja kaupunki ympäristötoimijana...4 2.1 Kaupungin organisaatio...4 2.2 Kaupungin toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset...5 2.3 Väestö, elinkeinotoiminta ja kaupunki maantieteellisenä alueena...6 3. Kaupungin ympäristöjohtaminen...7 3.1 Arvot, visio ja yhteisstrategiat...7 3.2 Ympäristöjohtaminen kaupungin tasolla...8 3.3 Kestävän kehityksen toimintaohjelma...9 3.4 Helsingin ympäristöpolitiikka 2005 2008...10 3.5 Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma 2005 2008 (HEKO)...10 3.6 Talouden ja toiminnan suunnittelu sekä ympäristötavoitteet...12 3.7 Hallintokuntien ympäristöjärjestelmät ja ohjelmat...14 3.8 Ekotukitoiminta...14 3.9 Tytäryhteisöjen ympäristöjohtaminen...15 3.10 Sidosryhmätoiminta...15 3.11 Ympäristöpalkinnot ja -kilpailut...16 4. Kaupungin keskeiset ympäristötoimet ja -vaikutukset...17 4.1 Yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit...17 4.2. Kasvihuonekaasupäästöt ja ilmastonmuutos...18 4.3 Maankäytön ja rakentamisen kestävyys...22 4.3.1 Kaupunkisuunnittelu...22 4.3.2 Rakentaminen...23 4.3.3 Pilaantuneiden alueiden puhdistus...25 4.3.4 Luonnonsuojelu...26 4.4 Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus...27 4.4.1 Yhdyskunnan energian ja veden kulutus...27 4.4.2 Kaupungin kiinteistöjen energiankulutus ja -säästö...28 4.4.3 Jäteveden puhdistus ja vesien suojelu...30 4.4.4 Yhdyskunnan jätteet...32 4.5 Liikenne...34 4.5.1 Liikenteen kehitys...34 4.5.2 Liikenteen ympäristövaikutusten hallinta...36 4.5.3 Ilmanlaatu...38 4.5.4 Meluntorjunta...41 4.6 Ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristökasvatus...43 4.6.1 Hankinnat...43 4.6.2 Ympäristökasvatus ja -neuvonta...44 4.7 Ympäristöriskien hallinta...46 5. Ympäristöasioiden taloudellinen merkitys...47 5.1 Laskentaperiaatteet...47 5.2 Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit...48 5.3 Ympäristötalouden jakautuminen sektoreittain 2008...48 2

1. Apulaiskaupunginjohtajan katsaus Vuosi 2008 oli Kaisaniemen mittaushistorian lämpimin. Vuosi jäi mieleen ennätyksellisestä vähälumisuudesta, sillä lumipeitepäiviä tilastoitiin vain puolet aiemmasta vähälumisuuden ennätyksestä vuodelta 2007. Ei siis ihme, että ilmastoasioiden painoarvo jatkoi nousuaan. Tammikuussa 2008 valtuusto hyväksyi energiapoliittisen selonteon, jossa Helsinki sitoutui vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20 % vuoteen 2020 mennessä. Kaupunki ei jähmettynyt tähän päätökseen, vaan on jatkanut ilmastopolitiikan toteuttamista käytännössä. Merkittäviä toimia ovat olleet Helsingin energian tuulivoimapuiston valmistelu yhdessä Etelä- Pohjanmaan Voiman kanssa, useiden matalaenergia-rakennushankkeiden käynnistäminen sekä Honkasuon ilmastoystävällisen kaupunginosan asemakaavan valmistelu. Näiden hyvien käytäntöjen levittämisen lisäksi kaupunki selvittää sekä energiantuotannon rakenteen laajempiakin muutoksia kohti vähäpäästöisempää suuntaa että kaupungin koko rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisen keinoja. Ilmastopolitiikkaa toteutetaan Helsingissä myös liikennesuunnittelun kautta. Esimerkiksi poikittaisen joukkoliikenteen kehittäminen on jo tuonut hyvää tulosta. Kaupungin talousarvion sitovana tavoitteena ollut poikittaisen joukkoliikenteen osuuden kasvu yli 13 prosentin toteutui selkeästi ja osuus nousi jopa 15 prosenttiin lähinnä JOKERI-linjan menestyksen myötä. Kaikkiaan joukkoliikenteen käyttäjien määrä kasvoi vuonna 2008 yli kaksi prosenttia, kun samanaikaisesti autoliikenteen määrä katuverkossa väheni noin kaksi prosenttia. Liikenteen kehitys on kääntynyt kestävämpään suuntaan. Loppuvuonna alkanut talouden taantuma vaikutti liikenteen vähenemiseen sekä muun muassa sekajätemäärien vähenemiseen. Myös kotitalouksien veden kulutus laski kolmella litralla asukasta kohti. Sen sijaan sähkönkulutus kaupunkilaista kohti laskettuna kasvoi edellisvuodesta vajalla kahdella prosentilla. Jätevedenpuhdistuksen vuosi oli haasteellinen Päijänne-tunnelin remontin ja korkean jätevesivirtaaman vuoksi. Viikinmäen puhdistamon puhdistustulos oli kuitenkin kohtuullisen hyvä, vaikka talousarvion tavoitetta ei typen osalta aivan saavutettukaan. Merkittävä uudistus oli jätevesilietteen uuden höyrykäsittelyn käyttöönotto viime vuonna, jonka jälkeen lietteen kompostoinnissa syntyvä multatuote täyttää Elintarvikevirasto Eviran hygieniavaatimukset. Tämän vuoden keväällä hyväksytty kaupungin strategiaohjelma vahvistaa entisestään ympäristöasioiden painoarvoa kaupungin johtamisessa ja pyrkii nostamaan kaupungin edelläkävijäksi ympäristönsuojelussa ja ilmastopolitiikassa. Ilmastoasioiden ohella Itämeren suojelu ja kestävät hankinnat ovat nyt kaupungin strategisia painopisteitä. Niiden toteuttamiseen tarvitaan sekä uusia innovaatioita että tiedossa olevien keinojen entistä tehokkaampaa toimeenpanoa. Kestävässä hankintapolitiikassa tarvitaan kaikkien hallintokuntien sitoutumista ja yhteistyötä. Tämän edistämiseksi olen äskettäin ottanut vastaan ICLEI:n Procura+ -kampanjan puheenjohtajuuden, jonka puitteissa luodaan toimintatapoja myös Helsingin kaupungin hankintojen kestävöittämiseksi. Hallintokuntien ympäristötyö on viime aikoina piristynyt. Esimerkkejä tästä ovat monet virastojen ympäristöohjelmat, yli 450 koulutettua ekotukihenkilöä sekä viime vuonna selvään laskuun kääntynyt henkilöstön paperinkulutus. Kaupunki ei kuitenkaan selviä ympäristöhaasteista pelkästään hallinnon sisäisenä työnä. Yrityssektorin ja muiden sidosryhmien kanssa tarvitaan uudenlaista yhteistyötä, kuten eurooppalainen ympäristöjohtamisen vertaisarviointi Helsingille viime talvena suositteli. Esimerkiksi kahtena vuonna järjestetty Helsingin kaupungin ympäristöpalkintokilpailu on osoittanut, että 3

Helsingistä löytyy jo paljon yrityksiä ja yhteisöjä, joilla on valmiutta tehdä tuloksellista ympäristöyhteistyötä kaupungin kanssa. Kaupunki on jo tehnyt monia aloitteita sidosryhmäyhteistyön kehittämiseksi ympäristöasioissa. Merkittävimpiä näistä ovat Helsingin ja Turun kaupunginjohtajien Itämeri-haaste sekä pääkaupunkiseudun pk-yrityksille suunnattu EU-rahoitteinen Ekokompassi-hanke. Itämeri-haastekampanja on alkuvaiheessa painottunut kuntiin, järjestöihin, tutkimuslaitoksiin ja muihin julkisiin toimijoihin, mutta haaste on laajenemassa myös yrityssektorille suurten risteilyvarustamojen ja suuryritysten kautta. Ekokompassin pilottialoina ovat puolestaan olleet paino- ja matkailualat sekä Tukkutorin alue, mutta tavoitteena on yritysten ympäristöhallinnan kehittäminen muillakin sektoreilla. Itämeri-haasteen ja Ekokompassin levittäminen ja vakinaistaminen ovat Helsingin uudenlaisen ympäristöyhteistyön kulmakiviä. Helsingillä on hyvät mahdollisuudet nousta ympäristöpolitiikan kärkeen. Se vaatii kaukokatseisuutta ja rohkeita päätöksiä. Pekka Sauri 2. Kaupunginorganisaatio ja kaupunki ympäristötoimijana 2.1 Kaupungin organisaatio Helsingin kaupunkikonserni koostuu seuraavista yhteisöistä: 1. Kaupunki emoyhteisönä (30 virastoa ja 8 liikelaitosta) 2. Tytäryhteisöt eli yhteisöt, joissa kaupungilla on määräysvalta. ( 118 tytäryhtiötä ja 10 säätiötä) 3. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöjä ovat yhteisöt, säätiöt ja kuntayhtymät, joissa kaupungilla on 20-50 %:n omistusosuus tai muu vaikutusvalta. (51 osakkuusyhtiötä, 3 yhteisyhtiötä ja 5 kuntayhtymää) Kaupunginvaltuusto asettaa Helsinki-konsernin toiminnan tavoitteet. Kaupungin hallintoa johtaa kaupunginhallitus. Sen tehtävänä on johtaa kaupunkia ja valvoa, että kaupungin eri yksiköt toimivat kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Vastuu konsernin operatiivisesta johtamisesta on kaupunginjohtajalla ja neljällä apulaiskaupunginjohtajalla, joiden toimialat ovat: rakennus- ja ympäristötoimi, sosiaali- ja terveystoimi, sivistys- ja henkilöstötoimi, kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi. Kunnallista päätösvaltaa on siirretty mm. lautakunnille ja johtokunnille. Ne ohjaavat alaistensa virastojen ja laitosten toimintaa. Lauta- ja johtokuntien jäsenet valitsee kaupunginvaltuusto. MetropoliLab aloitti toimintansa 1.1.2008 ja se on muodostettu yhdistämällä Helsingin ja Vantaan ympäristölaboratorioiden henkilöstöt ja tutkimustoiminnot. Metropolilab tarjoaa laboratoriopalveluja pääsääntöisesti sopimuskuntien virastoille ja laitoksille, mutta myös yksityisille kuntalaisille, muille kunnille, valtion viranomaisille ja yritysasiakkaille. Vuoden 2009 alusta alkaen aloitti toimintansa uusi virasto, Helsingin kaupungin rakentamispalvelut. Siihen siirtyivät rakennusviraston osastoista HKR-Ympäristötuotanto ja HKR-Tekniikka, kiinteistöviraston pohjatutkimuksia tekevä yksikkö sekä osa Helsingin 4

Sataman teknisen osaston työntekijöistä. Lisäksi kaupungin henkilöstökeskuksen kehittämispalveluista muodostettiin Helsingin kaupungin henkilöstön kehittämispalvelut liikelaitos, eli Oiva Akatemia. Talous- ja suunnittelukeskuksesta erotettiin Taloushallintopalvelut liikelaitokseksi samoin vuoden 2009 alussa. Yhdyskunnan kehityksen ohjaamisesta sekä kaupungin järjestämien palvelujen määrittelystä vastaa aina kaupungin varsinainen emoyhteisö, joka hoitaa myös pääosan palvelujen tuottamisesta. Konsernin muut yhteisöt ja säätiöt täydentävät palvelutuotantoa ja hoitavat konsernin tarvitsemia tukitoimintoja. Tässä ympäristöraportissa raportoitavat toiminnot koskevat kaupunkia emoyhteisönä, mutta eivät tytär- tai osakkuusyhtiötä, jollei toisin mainita. Kaupungilla on n. 4 000 työpistettä eri puolella kaupunkia ja noin 20 kaupungin rajojen ulkopuolella. Kaupungin talouden tunnuslukuja löytyy kaupungin tilinpäätöksen tiivistelmästä. http://www.hel2.fi/taske/julkaisut/2009/tilinp_2008_tiivistelma.pdf 2.2 Kaupungin toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset Helsingin kaupunki on ympäristön kannalta alueensa merkittävimpien toimijoiden joukossa. Suomen hiilidioksidipäästöistä kaupunki tuottaa noin 5 %. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo vastaa noin 750 000 ihmisen jätevesien puhdistuksesta. Lisäksi kaupunki on Suomen suurin työnantaja, minkä takia kaupungin toiminnalla on merkittäviä ympäristövaikutuksia esimerkiksi toimistotyön volyymin takia. Kuntalain mukaan kunnan tulee pyrkiä edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kestävä kehitys ja sen mukainen ympäristönsuojelu on siis yksi kunnallishallinnon ja kuntien itsehallinnon keskeinen perustavoite. Kuntaorganisaation ympäristövastuu on laaja ja kattaa yleisesti kaikki kunnan alueen ympäristön tilaan vaikuttavat tekijät. Laaja-alainen ympäristövastuu käsittää lainsäädännölliset velvoitteet sekä valtuuston ja muun hallinnon asettamat ympäristön kehittämisvelvoitteet. Kaupunkiorganisaation toiminnot ja ympäristövaikutukset ovat hyvin monimuotoisia. Kaupunki on itse toiminnanharjoittajana luonnonvarojen käyttäjä ja ympäristöhaittojen aiheuttaja. Kaupungin suurten liikelaitosten toimintaan liittyy huomattavia välittömiä ympäristövaikutuksia kuten päästöjä tai luonnonvarojen kulutusta. Lisäksi henkilöstöltään suurten virastojen toiminta kuluttaa paljon luonnonvaroja, energiaa ja materiaaleja. Kaupunki luo myös toimintaedellytyksiä kasvuun perustuvalle tuotantorakenteelle, josta seuraa ympäristökuormitusta. Monien pienien virastojen ympäristövaikutukset ovat välillisiä ja usein pitkän aikavälin vaikutuksia. Esimerkiksi kaavoituksen ja asuntorakentamisen suunnittelun merkitys ympäristölle konkretisoituu vasta yhdyskuntien tulevien materiavirtojen ja niiden rakenteen kautta. Kaupungin ympäristötavoitteet Helsingin kaupunki on asettanut tavoitteita edellä mainittujen ympäristövaikutusten hallinnalle useilla päätöksillä niin kaupungin tasolla kuin virastokohtaisesti. Keskeisimmät tavoitteet on asetettu kaupunginvaltuuston hyväksymissä ympäristöpolitiikassa ja kestävän 5

kehityksen toimintaohjelmassa. Lisäksi ympäristötavoitteita on määritelty ns. sektoriohjelmissa mm. energiakysymyksissä, vesiasioissa ja ilmansuojelussa. Energiatehokkuuden tavoitteet on määritelty sopimuksessa TEM:n kanssa. Jätevesien puhdistuksen tavoitteet puolestaan on vuosittain asetettu talousarviossa. Nämä tavoitteenasettelun eri keinot ovat osa kaupungin ympäristöjohtamista, jota kuvataan tarkemmin tämän raportin kappaleessa 3. 2.3 Väestö, elinkeinotoiminta ja kaupunki maantieteellisenä alueena Helsinki on nopeasti kasvavan suurkaupunkiseudun keskus. Helsinki muodostaa yhdessä pääkaupunkiseudun muiden kuntien (Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sekä kymmenen kehyskunnan kanssa yli 1,26 miljoonan asukkaan alueen, Helsingin seudun. Helsingissä asui vuoden 2008 lopussa 573 011 asukasta. Väkiluku on lisääntynyt jo neljän vuoden ajan 2000-luvun alun vähenemisen jälkeen. Vuoden 2008 aikana väestö kasvoi yli 6000 hengellä. Vuoden 2009 alussa väestö kasvoi noin 2000:lla Sipoon läntisten osien ja Vantaan ns. kiilan liitoksen seurauksena. Väestön vuosikasvuksi ennakoidaan lähivuosina kolmesta neljään tuhanteen vuodessa. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Helsingissä oli kaikkiaan 403 600 työpaikkaa vuonna 2007. Helsingin osuus koko maan työpaikoista oli 16 prosenttia. Vuoden 2008 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana työpaikkamäärä kasvoi edelleen. Helsingin elinkeinorakenne on eurooppalaisten pääkaupunkien tapaan vahvasti palveluvaltainen: palvelualojen osuus työpaikoista on 86 %. Merkittävin yksittäinen toimialakokonaisuus on liike-elämän palvelut (81 000 työpaikkaa). Voimakkaimmin on viime vuosina kasvanut majoitus- ja ravitsemustoiminta. Vaikka teollisuuden osuus koko pääkaupungin yrityssektorista on muuhun maahan verrattuna vähäinen, on se täälläkin merkittävä työllistäjä. Helsingissä sijaitsevissa teollisuusyrityksissä työskenteli vuonna 2006 yhteensä 30 026 henkilöä, joista varsinaisissa teollisissa työpaikoissa kuitenkin vain noin 10 000 henkeä. Merkittävimmät teollisuudenalat Helsingissä ovat kustantaminen ja painaminen, radio-, tv- ja tietoliikennevälineiden valmistus, sähkökoneiden ja -laitteiden valmistus, lääkintäkojeiden, hienomekaanisten kojeiden ja optisten instrumenttien valmistus sekä elintarviketeollisuus. Ympäristönsuojelun kannalta näiden aiheuttamat keskeiset haitat ovat pääosin paikallisia, ja tyypillisimmät ongelmat liittyvät melu- ja hajuhaittoihin sekä jätehuoltoon. Vuonna 2008 rakentaminen Helsingissä kääntyi laskuun. Myönnettyjen rakennuslupien määrä väheni edellisestä vuodesta 35 % ja aloitettujen rakennustöiden määrä 34 %. Vuoden lopussa Helsingissä rakenteilla olevan tuotannon määrä oli kuitenkin edelleen suuri (840 000 k-m 2 ) - tästä asuinrakennusten osuus oli 34 % ja toimitilojen osuus 66 %. Uutta kerrosalaa Helsinkiin valmistui viime vuonna 613 000 k-m2, josta toimitilojen osuus oli 61 % ja asuinrakennusten 39 %. Nykyinen pääkaupunkiseutu on väljästi rakennettu. Seudun tiivein rakenne keskittyy Helsingin kantakaupunkiin. Väestöntiheys oli vuoden 2008 lopussa 3 068 asukasta maakm 2 kohti, mikä oli 0,8 % suurempi kuin edellisvuonna. Sipoo-liitoksen seurauksena väestöntiheys taas laski selvästi. 6

Seudun eurooppalaisittain väljä rakenne näkyy suurena liikenteeseen käytettynä polttoaineen kulutuksena. Pääkaupunkiseutu ja Helsinki erottuvat tässä suhteessa muista Euroopan kaupungeista. Myös erot pääkaupunkiseudun kaupunkien välillä ovat huomattavat: Espoon väestöntiheys on 753 asukasta maa-km2 kohti, ja Vantaan 664 asukasta maa-km2 kohti. Helsingin kaupungin pinta-ala kasvoi ns. Sipoo-liitoksen seurauksena n. 29 km 2, josta maa-alaa 26 km2. Helsingin kaupungin hallinnollisesta pinta-alasta on maa-alaa 30 %, mikä kertoo Helsingin merellisyydestä. 3. Kaupungin ympäristöjohtaminen 3.1 Arvot, visio ja yhteisstrategiat Kaupungin arvot ovat asiakaslähtöisyys, kestävä kehitys, oikeudenmukaisuus, taloudellisuus, turvallisuus ja yrittäjämielisyys. Kaupungin visio on määritelty yhdessä pääkaupunkiseudun neljän kaupungin kesken: Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää. Yhteisstrategiat osoittavat painopisteet valtuustokaudeksi. Ne sovittavat yhteen kaupungin omat strategiset tavoitteet ja kaupunkia laajemmat päämäärät. Visiota toteuttavat strategiset alueet olivat vuoteen 2008 asti: Hyvinvointi ja palvelut, strategisina painopisteinään palvelujen järjestäminen, kustannustehokkuuden lisääminen toiminnassa, syrjäytymisen ehkäisy sekä henkilöstön osaaminen. Kilpailukyky, strategisina painopisteinään seudun innovatiivisuuden ja osaamisen nostaminen sekä yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Kaupunkirakenne ja asuminen, strategisina painopisteinään seudun kaupunkirakenteen kehittäminen ja keskusten elinvoiman lisääminen, liikenteen kehittäminen joukkoliikenteeseen tukeutuen sekä asumisen monipuolisuus ja asuntojen riittävyys. Kaupunginvaltuuston hyväksymät talousarviot ja -suunnitelmat luovat puitteet strategioiden toteuttamiselle. Hallintokuntien omat sektorikohtaiset ja useita hallintokuntia koskevat poikkihallinnolliset suunnitelmat ja ohjelmat ohjaavat toteutusta. Tällainen yhteinen ohjelma on muun muassa kestävän kehityksen toimintaohjelma. Vuonna 2008 aloitettiin kaupungin uuden strategiaohjelman valmistelu, josta kaupunginvaltuusto teki päätöksen huhtikuussa 2009. 7

3.2 Ympäristöjohtaminen kaupungin tasolla Vuonna 1999 kaupunginvaltuusto päätti, että kaupungin tavoitteena on ympäristöasioiden hallinnan sisällyttäminen osaksi koko kaupunginhallinnon johtamista. Kaupunki on toteuttanut tätä tavoitetta monin keinoin, joista keskeiset on kuvattu kuviossa 1 ja tämän luvun seuraavissa kappaleissa. Kaupungin ympäristöpolitiikka (kvsto 2005) edellytti, että virastot, laitokset ja tytäryhteisöt tehostavat ympäristöjohtamistaan. Helsingin kaupungin ympäristöjohtamisen asiantuntijatyöryhmä kehittää kaupungin ja sen virastojen ja laitosten ympäristöjohtamista. Vuonna 2008 työryhmä jatkoi pienempien virastojen ympäristöjohtamisen valmennusta työryhmän jäsenten voimin. Vuoden aikana valmennuskäyntejä alettiin suunnata myös suuremmille virastoille, kuten sosiaalivirastolle ja terveyskeskukselle. Lisäksi työryhmä järjesti marraskuussa kaikille virastoille ja laitoksille suunnatun Johto kiinni ympäristöön seminaarin, johon osallistui noin 60 kaupungin johdon edustajaa sekä ympäristöasiantuntijoita. Vuonna 2008 valmistui kaupungin ympäristöjohtamisen rakenteen ulkoinen arviointi. Arviossa tarkasteltiin ympäristöjohtamisen rakenteiden toimivuutta ja tehokkuutta sekä ympäristöjohtamisen tilaa virastoissa ja laitoksissa. Arvion tuloksia on käsitelty mm. ympäristöjohtamisen asiantuntijatyöryhmässä sekä johtoryhmävalmennuksissa. Kuvio 1. Helsingin kaupungin ympäristöjohtaminen vuonna 2008 Arvioinnin toinen osa, jossa pääpaino oli ympäristöjohtamisen vaikuttavuuden näkökulmassa ympäristönsuojelun tietyillä sektoreilla, tehtiin vertaisarviona Rotterdamin kaupungin kanssa. Helsingin kaupungin arvio tehtiin marraskuussa 2008 ja sen aihealueina olivat kestävä liikenne, ilmanlaatu, melu, ilmasto- ja energiapolitiikka, vesihuolto, maaperä sekä johtajuus ympäristöasioissa. Vertaisarviossa Helsingin ympäristöasioiden tasoa verrattiin Ethics etc:n kehittämään ideaalimalliin, sisältää sekä 8

lainsäädännöstä peräisin olevia että best practice -kriteerejä, jotka ovat kaupunkien ekologisen kestävyyden kannalta tavoitettavissa. Arvioinnissa Helsingin vahvuuksiksi todettiin mm. joukkoliikenteen toimivuus, juomaveden hyvä laatu ja korkeatasoinen jätevedenpuhdistus, kunnianhimoinen Itämerihaastekampanja, tasokas ilmansuojeluohjelma sekä koulujen ympäristökasvatustyö. Keskeisiä kehittämissuosituksia puolestaan olivat seuraavat: Kaupungin tavaraliikenteen ja logistiikan ekotehokkuuden kehittäminen ei ole riittävällä tasolla. Kevyen liikenteen edistämiseen tarvitaan lisää kannustimia ja mainontaa. Ilmansuojeluohjelman toteuttamiseksi tarvitaan uusia kumppanuuksia mm. investointien ja poliittisen sitoutumisen varmistamiseksi. Melun aiheuttamia terveysvaikutuksia sekä niiden taloudellista vaikutusta ei tunneta riittävästi, eikä meluvaikutuksilla ole riittävää painoarvoa esim. uusien asuinalueiden suunnittelussa. Uusille rakennuksille asetetut energiatehokkuustavoitteet ovat vaatimattomia johtaviin eurooppalaisiin kaupunkeihin verrattuna. Kaupungin tulisi kiinnittää huomiota myös muiden kuin kaupungin omistamien rakennusten energiatehokkuuteen. Ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi Helsinki tarvitsee uusia kumppanuuksia kaupunkiorganisaation ulkopuolella. Vesihuollon keskeisiksi haasteiksi arvioitiin veden suuri kulutus sekä vesien hallinnan hajautuneisuus eri organisaatioihin ja ohjelmiin. Pilaantuneen maaperän kunnostusmenetelmät ja riskienarvioinnissa käytetyt menetelmät eivät ole kaikilta osin ajanmukaisimpia Uusien ja kovenevien ympäristöhaasteiden kohtaamiseksi tarvitaan uudenlainen toimintamalli. Tämä tarkoittaa yhteistyön lisäämistä sekä vastuiden ja resurssien jakamista ulkoisten sidosryhmien ja kumppanien kanssa. Liian usein hyvät ympäristöhankkeet eivät ole vakiintuneet toiminnaksi, vaan ovat jääneet projekteiksi. 3.3 Kestävän kehityksen toimintaohjelma Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2002 Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelman yksimielisesti, ja se on voimassa vuoteen 2010 asti. Se sisältää seitsemän päätavoitetta sekä 21 muuta päätöskohtaa, joissa kuvataan kaupungin hallinnon toiminta-alueet, joilla edistetään päätavoitteiden saavuttamista. Ohjelmassa esitetään kestävän kehityksen tavoitteet ja toimenpiteet keskeisillä toiminta-alueilla sekä tavoitteiden toteutumisen seurantatapa. Ympäristöasioiden ja ekologisen kestävyyden lisäksi ohjelma sisältää tavoitteita kestävän kehityksen sosiaalisella ja taloudellisella osa-alueella. Useimpien tavoitteiden aikatähtäin on vuosi 2010. Ohjelman toteutumista on seurattu kestävän kehityksen yleisindikaattoriraportilla ja erillisellä ohjelman seurannan väliraportilla vuonna 2006. Ympäristöasioissa ohjelman toteuttamisen pääkanava on ollut HEKO-ohjelma (Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma). 9

3.4 Helsingin ympäristöpolitiikka 2005 2008 Helsingin päämäärä on toimia ekologisesti kestävällä tavalla terveellisen, viihtyisän ja monimuotoisen elinympäristön turvaamiseksi. Kaupunki tiedostaa globaalin vastuunsa ja pyrkii määrätietoisesti vähentämään osuuttaan ympäristön kuormituksesta. Helsinki tehostaa ympäristöhaittojen ehkäisyä ja korjaa jo syntyneet haitat. Kaupungin virastot, laitokset ja tytäryhteisöt tehostavat ympäristöjohtamistaan. Lautakuntien hyväksyttäviksi laaditaan hallintokuntakohtaiset suunnitelmat toteuttamaan Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelmaa ja ekologisen kestävyyden ohjelmaa. Suunnitelmissa sitoudutaan ympäristön tilan jatkuvaan parantamiseen. Kaupunki sitoutuu toiminnassaan ja päätöksenteossaan: torjumaan ilmastomuutosta erityisesti vähentämällä energian kulutusta sekä energiatuotannon, jätehuollon ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä käyttämään ympäristöään siten, että elävä ja monimuotoinen kaupunkiluonto säilyy erityispiirteineen edistämään vähäpäästöisiä ja vähämeluisia liikkumismuotoja sekä ekotehokasta ja sosiaalisesti kestävää kaupunkirakennetta rakentamaan energiaa ja materiaaleja säästäen, ekotehokkaasti ja terveellisesti parantamaan hankkijoiden ympäristöosaamista sekä tekemään entistä enemmän ympäristövaikutukset huomioivia tuotteiden ja palvelujen hankintapäätöksiä parantamaan kaupungin henkilöstön ja kaupunkilaisten ympäristötietoisuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon 3.5 Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma 2005 2008 (HEKO) Kaupunginhallituksen vuonna 2005 hyväksymä Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma (HEKO) konkretisoi kaupungin kestävän kehityksen ohjelman ekologista ulottuvuutta, ja se on samalla kaupungin neljäs ympäristöohjelma. Ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet on jaettu ympäristöpolitiikassa mainittujen kuuden teeman mukaan; yhteensä toimenpiteitä määriteltiin 54 kappaletta. Vuoden 2008 loppuun mennessä ohjelman toimenpiteistä vain kolme jäi käynnistymättä ja 46 toimenpidettä toteutui osittain tai kokonaan. Näistä seitsemän toimenpidettä todettiin olevan sellaisia, että niiden toteutus on jatkuvaa. Teemojen toteutumista kuvataan tarkemmin ympäristöraportin luvussa 4 kunkin teeman kohdalla. Alla yhteenveto toimenpiteiden toteutumisesta. 10

Ympäristönsuojelupäällikkö Camilla v. Bonsdorff, mikä oli HEKOn menestyksen salaisuus? Virastojen asiantuntijoiden löytyminen ja heidän tehtävänsä yhdyshenkilöinä. Kuusi teemaryhmää, kaikki erilaisia, mutta kokouksia pidettiin ja tekstejä lähetettiin ja vastuutettiin eri virastot. Sitten tärkeitä olivat ympäristökeskuksen koordinointiryhmän kokoukset, joissa käytiin läpi miten ryhmissä oli edetty. HEKO-vuosikello oli myös yksi tärkeä toimenpide, sen mukaan tehtiin HEKO -uutiskirjeet ja pähkinänkuoret joka vuosi. Lisäksi HEKO -johtoryhmä kokoontui kaksi kertaa vuodessa, siinä käsiteltiin mitä oli saatu aikaan ja miten tulisi edetä. Kokoukset käytiin Saurin johdolla ja lähes kaikki johtoryhmän jäsenet olivat aktiivisia. Entä mikä oli HEKOn mieleenpainuvin saavutus/ opetus? Se, että ohjelmasta raportoitiin kaupungin ympäristöraportissa joka vuosi ja saatiin aikaan yli 400 ekotukihenkilöä sekä EKORAK-ohjelma ja LUMO-ohjelma käyntiin. Ja että 54 toimenpiteestä vain kolme jäi toteutumatta. Opetuksena voi ottaa sen että Portaat luomuun -koulutusohjelmaan ei saatu osanottajia motivointia olisi ehkä pitänyt tehdä enemmän. Kaiken kaikkiaan toimenpiteiden tarkka määrittely on ensiarvoisen tärkeää. Mitkä ovat mielestäsi HEKOn jälkeisen ajan suurimmat ympäristöhaasteet kaupungille? HEKOn aikana tehdyt ohjelmat täytyy toteuttaa ja ilmastomuutoksen haasteet tulee tuoda erikseen esiin, vaikka ne on sisällytetty jo moniin ohjelmiin, mutta nyt toteutus on tärkeää ja että myös luonnon monimuotoisuus muistetaan. Lisäksi ympäristöpolitiikan päivitys on suurin haaste Helsingin kaupungille. Valtuustokausittain tulee olla omat tavoitteet vaikka ne eivät paljon eroaisikaan toisistaan. Konkreettiset tavoitteet ilmastomuutokselle! Kaikki tuki ekotukihenkilöille ja niiden kautta vauhtia johtamiseen läpi virastojen. Taulukko 1. HEKO-toimenpiteiden toteutuminen 2008 loppuun mennessä joulukuu 2008 Vastuuvirasto Auki Käynnistynyt 1. Kasvihuonekaasujen vähentäminen Osittain toteutunut Toteutunut 1.1.1. Kh-kaasujen seuranta Ymk x 1.2.1. Energiansäästösuunnitelmat HKR, ESNK, Ymk x 1.2.2. Sähkön säästö HKR, ESNK x 1.2.3. ET-indeksi ESNK x 1.3.1. Uusiutuvat Helen, HKL, HKR x 1.4.1. Lajittelupaikat Ymk x 1.4.2. Kompostointi Ymk x 2. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja vaaliminen 2.1.1. Monimuotoisuusohjelma Ymk x 2.1.2. Luonnonsuojeluohj. Ymk x 2.1.3. Pienvesiohjelma HKR x 2.2.1. Viheraluerakenne Tieke x 2.3.1. Lähiluontotarpeet HKR (Tieke, Ymk) jatkuvaa 2.3.2. Internet-LTJ Ymk x 3. Kaupunkirakenne, liikenne ja liikkuminen 3.1.1. Täydennysrakentamisen vaikutukset Ksv x 3.1.2. Viher- ja virkistysalueet Ksv x 3.2.1. Seudull. aluerakenteen keh.strategia Ksv x 3.3.1. Ilmanlaatu vilkkailla väylillä Ymk x 3.3.2. Melun häiritsevyys Ymk x 3.3.3. Katupölyn vähentäminen HKR, Ymk jatkuvaa 3.3.4. Tieto kaupunkiajon päästöistä Ymk x 3.3.5. Kaasujen käyttö liikennepolttoaineena HKL x 3.4.1. Liikkumisen ohjaus uusilla alueilla Ksv x jatkuu seur. sivulla 11

3.4.2. Liikkumisen ohjaus kampusalueilla Ksv x 3.4.3. Työpaikkojen liikkumissuunnitelmat Ymk x 3.4.4. Ruuhkamaksujen ratkaisumallit Ksv x 4. Ekologisen kestävyyden parantaminen rakennustoiminnassa (EkoRak) 4.1.1. EkoRak-ohjelma HKR x 4.1.2. Elinkaarianalyysin soveltaminen HKR, Kv jatkuvaa 4.2.1. EkoRak-koulutus Opev, Stadia jatkuvaa 4.2.2. EkoRak-neuvontapalv. Rakvv x 4.2.3. PromisE Rakvv x 4.2.4. Tutkim. & kehittäm. hankkeet Stadia, Ksv jatkuvaa 4.3.1. Lämmöneristys Rakvv x 4.3.2. Energiakatselmus HKR, Kv x 4.3.3. Kaukojäähdytys Helen x 4.3.4. Aurinkoenergiahankkeet Opev, Sosv x 4.4.1. Rakennusmateriaaliselvitys Stadia x 4.4.2. Rak.mat. uudelleenkäyttö HKR x 5. Elinkaariajattelun sisällyttäminen hankintoihin 5.1.1. Ympäristökriteerit Hank, Opev, Sosv x 5.2.1. Ekohankintaopas Ymk x 5.2.2. Koulutus hankkijoille Ymk, Kouke x 5.2.3. Portaat luomuun Palmia, Sosv x 5.3.1. YTV:n parhaat käytännöt HKR x 5.3.2. Jätemäärien seuranta Ymk x 5.4.1. Paperinsäästöviikot ym. Ymk x 5.4.2. Virastojen paperinsäästö Ymk x 5.5.1. Suositus: pesuaineet Ymk x 6. Ympäristöjohtamisen kehittäminen ja ympäristömyötäisten asenteiden ja toiminnan... Ympäristöjohtaminen 6.1.1. Johdon ympäristökoulutus Heke, Taske x 6.1.2. Heko-suunnitelmat Heko-jory x Ympärisökasvatus- ja valistus 6.2.1. Ekotukihenkilökoulutus Taske x 6.2.2. Ekokampanjat henkilöstölle Ymk jatkuvaa 6.3.1. Opetus- ja kasvatushenkilöstö Ymk jatkuvaa 6.4.1. Ympäristöportaali Ymk x 6.4.2. Ekokuluttajaneuvontasuunnitelma Ymk x 6.5.1. Luontokeskukset Ymk, Nk, Zoo x 3.6 Talouden ja toiminnan suunnittelu sekä ympäristötavoitteet jatkuu seur. sivulla 3 5 21 25 Kuntalaki edellyttää toiminnallisten tavoitteiden asettamista kuntien talousarvioissa. Helsingin kaupunginhallitus on jo useita vuosia velvoittanut hallintokuntia asettamaan myös ympäristöä koskevia toiminnallisia tavoitteita. Ne ovat ohjelmien ja raportoinnin ohella Helsingin ympäristöjohtamisen keskeisimpiä välineitä, jotka konkretisoivat koko kaupungin toimintaperiaatteet käytännöiksi. 12

Taulukko 2. Talousarvion 2008 sitovat ympäristöä koskevat tavoitteet ja niiden toteutuminen. Joukkoliikenteen kuljetusosuus aamuliikenteessä keskustaan on > 71,5 % (kaupunkisuunnitteluvirasto ja HKL) 71,9 % (toteutui) Joukkoliikenteen kuljetusosuus poikittaisliikenteessä vuorokausitasolla >12,5 %. (kaupunkisuunnitteluvirasto ja HKL) 15 % (toteutui) Jätevedenpuhdistuksen tavoitteet mereen johdettavan kokonaiskuorman osalta: kokonaisfosfori <35 t/a kokonaistyppi <600 t/a (Helsingin Vesi) 25 t (toteutui) 610 t (ei toteutunut) Katupölyn (PM10) määrä ei ylitä ilmanlaatuasetuksen mukaisia raja-arvoja (rakennusvirasto, Ymk). Toteutui. Rakennusvirasto laatii elinkaarikustannuslaskelman kaikista niistä talonrakennushankkeista, joiden perustamispäätöksen tekee valtuusto. Toteutui. Laaditaan yhteistyössä keskeisimpien virastojen ja laitosten kanssa ilmansuojelun toimintaohjelma kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi 15.5.2008 mennessä (ympäristökeskus). Toteutui. Ympäristökeskuksella on ajantasainen tieto Helsingin merialueen tilasta ja tieto välitetään viipymättä median välityksellä asukkaille. Helsingin merialueen tarkkailu hoidetaan tutkimalla kasviplankton- ja sinilevänäytteitä merialueelta viikoittain ja toimittamalla tiedote medialle ja asukkaille internetin välityksellä kerran viikossa 1.6. ja 31.8. välisenä aikana. Toteutui. Useilla virastoilla ja laitoksilla kuten Helsingin Energialla, Helsingin Satamalla, HKL:llä, Palmialla, pelastuslaitoksella, hankintakeskuksella, sosiaalivirastolla, terveyskeskuksella, opetusvirastolla, Metropolialla, kiinteistövirastolla, ympäristökeskuksella on talousarviossa esitettyjä ympäristötavoitteita, jotka eivät kuitenkaan ole päätyneet sitoviksi ympäristötavoitteiksi. 13