OIKEUSMINISTERIÖ Hallitussihteeri Ulla Westermarck Muistio VALTIONEUVOSTON ASETUS OIKEUSMINISTERIÖSTÄ ANNETUN VALTIONEU- VOSTON ASETUKSEN 6 :N MUUTTAMISESTA 1 Tausta Valtion virkamieslain muuttamista koskeva laki (283/2015) tuli voimaan 1.5.2015. Valtion ylimmän johdon yhteisistä kelpoisuusvaatimuksista säädetään jatkossa pääsääntöisesti valtion virkamieslaissa (750/1994). Valtion virkamiesjohdon erityiset kelpoisuusvaatimukset ovat lain 8 :n 2 momentin mukaan ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus. Edellä mainitun pykälän 3 momentin mukaan yksittäiseen 2 momentissa tarkoitettuun virkaan vaadittavasta tutkinnosta tai muista erityisistä kelpoisuusvaatimuksista voidaan tarvittaessa säätää erikseen asianomaista virastoa koskevassa valtioneuvoston asetuksessa. Valtion virkamieslain 26 :n 1 momentin 3 ja 4 kohdan mukaan ylintä johtoa ovat valtiosihteeri, valtiosihteeri kansliapäällikkönä, kansliapäällikkö, alivaltiosihteeri ja osastopäällikkö sekä näitä virka-asemaltaan vastaavat ministeriön virkamiehet siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään sekä valtioneuvoston asetuksella säädettävien virastojen päälliköt. Valtion virkamiesasetuksen (971/1994) 28 :n 1 momentin mukaan valtion virkamieslain 26 :n 3 kohdassa tarkoitettuja osastopäällikköä virka-asemaltaan vastaavia ministeriön virkamiehiä ovat ulkoasiainministeriön osastopäällikön tehtävään määrätty ulkoasiainneuvos, ministeriön osaston päällikkönä toimiva ylijohtaja, sisäministeriön pelastusosaston pelastusylijohtaja, valtakunnansovittelija, ohjelmajohtaja ja valtiovarainministeriön hallinto- ja kehitysjohtaja. Valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 43 :n 1 momentin 3 ja 4 kohdissa säädetään virkamiesten kelpoisuusvaatimuksista. Tämän pykälän 3 kohdan mukaan apulaisosastopäälliköllä, toimistopäälliköllä ja muulla yksikön päällikkönä toimivalla virkamiehellä on kelpoisuusvaatimuksena ylempi korkeakoulututkinto, sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito. Hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä on 4 kohdan mukaan kelpoisuusvaatimuksena muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan. Valtioneuvoston ohjesäännön 43 :n 2 momentin mukaan lisävaatimuksista säädetään ministeriöstä annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Oikeusministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (543/2003) 6 :ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että se vastaisi voimassa olevaa lainsäädäntöä, viranhoidossa
2 edellytettäviä ministeriökohtaisia kelpoisuusvaatimuksia ja ministeriön nykyistä virkarakennetta. 2 Ehdotuksen perustelut Kumottavat säännökset 6. Pykälän 1 momentista ehdotetaan kumottavaksi kriminaalipoliittisen osastopäällikön kelpoisuusvaatimuksia koskeva 4 kohta, koska ylimmän johdon yhteisistä kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtion virkamieslain 8 : ssä. Pykälän 1 momentista ehdotetaan kumottavaksi hallintojohtajan ja talousjohtajan kelpoisuusvaatimuksia koskevat kohdat 5 ja 6, koska kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston ohjesäännön 43 :n 1 momentin 3 kohdassa. Muutoksena aikaisempaan verrattuna olisi se, että hallintojohtajan kelpoisuusvaatimuksena olisi jatkossa ylempi korkeakoulututkinto. Aikaisemmin on edellytetty, että hallintojohtajalla on oltava muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto. Käytännössä juridinen koulutus on hyödyksi viran hoidossa ja se voi olla jatkossa virkatehtävien menestyksellistä hoitamista edesauttava lisävalmius, joka voidaan ottaa nimitysharkinnassa huomioon. Pykälän 1 momentin 7 kohdasta ehdotetaan kumottavaksi tietohallintojohtajan, tarkastusjohtajan, viestintäjohtajan, vaalijohtajan ja muun johtajan kelpoisuusvaatimuksia koskeva sääntely, koska näiden kaikkien paitsi vaalijohtajan kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston ohjesäännön 43 :n 1 momentin 3 kohdassa. Vaalijohtajan nimike ei ole enää ministeriössä käytössä. Tehtävää hoitaa nykyisin virkamies nimikkeellä neuvotteleva virkamies, vaalijohtaja ja tämän tutkintoa koskevasta kelpoisuusvaatimuksesta säädettäisiin ehdotetussa 3 momentin 6 kohdassa. Käytännössä perehtyneisyys yksikön toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ovat hyödyksi viran hoidossa ja ne voivat olla jatkossa virkatehtävien menestyksellistä hoitamista edesauttavia lisävalmiuksia, jotka voidaan ottaa nimitysharkinnassa huomioon Pykälän 1 momentin 8 kohta ehdotetaan kumottavaksi, koska apulaisosastopäällikön sekä hallitusneuvoksen ja hallitussihteerin kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston ohjesäännön 43 :n 1 momentin 3 ja 4 kohdissa. Kielilain (423/2003) täytäntöönpanon ja soveltamisen seurannasta vastaa nykyisin kieliasiainneuvos, jonka kelpoisuusvaatimuksista säädettäisiin ehdotetussa 3 momentin kohdassa 7. Pykälän 1 momentista ehdotetaan kumottavaksi kriminaalipoliittisen osaston rikoksentorjuntaneuvoksen kelpoisuusvaatimuksia koskeva kohta 12. Rikoksentorjuntaneuvokselta edellytetyt kelpoisuusvaatimukset voivat jatkossa olla virkatehtävien menestyksellistä hoitamista edesauttavia lisävalmiuksia, jotka voidaan ottaa nimitysharkinnassa huomioon. Pykälän 1 momentin 13 kohdasta ehdotetaan kumottavaksi kehittämispäällikön kelpoisuusvaatimuksia koskeva sääntely. Talousyksikössä on ollut kehittämispäällikön virka, jota ei viranhaltijan eläköitymisen jälkeen täytetä ja tämän vuoksi sen osalta ei tarvitse enää säätää ministeriökohtaisista kelpoisuusvaatimuksista.
3 Pykälän 1 momentista ehdotetaan kumottavaksi kielilain täytäntöönpanoa ja soveltamista seuraavan ylitarkastajan kelpoisuusvaatimuksia koskeva kohta 14. Ylitarkastajalta aikaisemmin edellytetyt kelpoisuusvaatimukset voivat jatkossa olla virkatehtävien menestyksellistä hoitamista edesauttavia lisävalmiuksia, jotka voidaan ottaa nimitysharkinnassa huomioon. Pykälän 1 momentista ehdotetaan kumottavaksi kohta 15, jonka mukaisesti muilla kuin pykälän 1 14 kohdassa tarkoitetuilla virkamiehillä on kelpoisuusvaatimuksena tehtävien edellyttämä koulutus. Viran täytössä voidaan ottaa huomioon virkatehtävien menestyksellistä hoitamista edesauttavia lisävalmiuksia, joten ei ole tarkoituksenmukaista säätää tästä erikseen. Ehdotettavat muutokset Pykälän ehdotetussa 1 momentin 1-3 kohdissa säädettäisiin kansliapäällikön, oikeushallinto-osaston osastopäällikön ja lainvalmisteluosaston osastopäällikön kelpoisuusvaatimuksista. Näiden virkojen yhteiset kelpoisuusvaatimukset määräytyvät valtion virkamieslain 8 :n mukaan. Ministeriökohtaisena kelpoisuusvaatimuksena olisi näiden virkojen osalta muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto sekä lainvalmisteluosaston osastopäälliköllä myös hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun. Oikeusministeriön lakisääteisiä tehtäviä ovat muun muassa lainvalmistelu valtiosääntöoikeuden, yleisen hallintooikeuden, yksityisoikeuden sekä rikos- ja prosessioikeuden alalla, sekä muut lainsäädäntöasiat, jotka eivät kuulu toisen ministeriön toimialaan. Tämän vuoksi momentin 1-3 kohdissa mainituilta virkamiehiltä voidaan perustellusti edellyttää näitä ministeriökohtaisia kelpoisuusvaatimuksia. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin lainvalmisteluosaston apulaisosastopäällikkönä toimivan lainsäädäntöjohtajan kelpoisuusvaatimuksista. Viran kelpoisuusvaatimuksena olisi sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännön 43 :n 1 momentin 3 kohdassa säädetään, muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun. Kohta olisi kelpoisuusvaatimusten osalta saman sisältöinen kuin voimassa oleva kohta 9. Perusteluiden osalta viitataan edellä 1 momentin yhteydessä esitettyyn. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin muiden kuin valtion virkamieslain 26 :n 1 momentissa ja valtioneuvoston ohjesäännön 43 :n 1 momentissa mainittujen virkamiesten kelpoisuusvaatimuksista. Momentin 1 kohdassa säädettäisiin oikeushallintoosaston yksikön päällikön tehtävään määrätyn virkamiehen kelpoisuusvaatimuksista. Kohdan mukaisesti oikeushallinto-osaston muun kuin koulutusyksikön yksikön päällikön tehtävään määrätyllä virkamiehellä olisi kelpoisuusvaatimuksena muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja perehtyneisyys yksikön toimialaan. Tämä olisi perusteltua ottaen huomioon näiden yksiköiden tehtävät, joita ovat muun muassa tuomioistuinlaitoksen, ulosottolaitoksen, julkisen oikeusaputoimen ja yleisen edunvalvonnan toimintaedellytyksistä ja strategisesta suunnittelusta huolehtiminen. Momentin 2-5 kohdissa säädettäisiin lainsäädäntöneuvosten kelpoisuusvaatimuksista. Nämä kohdat olisivat kelpoisuusvaatimusten osalta saman sisältöiset kuin voimassa
4 olevat kohdat 9, 10 ja 11. Yksikön johtajalla ja yksikön päälliköllä tarkoitettaisiin 3 momentin 1 ja 2 kohdissa osaston sisäisen yksikön johtajaa ja päällikköä, joka ei ole valtioneuvoston ohjesäännön 43 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu muu yksikön johtaja, kuten esimerkiksi oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikön johtaja. Momentin 6 kohdassa säädettäisiin neuvottelevan virkamiehen ja suunnittelupäällikön kelpoisuusvaatimuksista. Tutkintovaatimusta koskeva kelpoisuusvaatimus olisi sama kuin aikaisemmin. Momentin 7 kohdassa säädettäisiin kielilain täytäntöönpanon ja soveltamisen seurannasta vastaavan kieliasiainneuvoksen kelpoisuusvaatimuksista. Kieliasiainneuvoksen viran kelpoisuusvaatimuksista ei ole aikaisemmin säädetty. Kieliasiainneuvoksella olisi tutkinnon osalta kelpoisuusvaatimuksena ylempi korkeakoulututkinto. Aikaisemmin kyseistä tehtävää on hoidettu hallitusneuvoksen virassa, jonka tutkintoa koskeva kelpoisuusvaatimus on valtioneuvoston ohjesäännön 43 :n 1 momentin 4 kohdan mukaisesti muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto. Kieliasiainneuvoksen tutkintoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena olisi ylempi korkeakoulututkinto, koska tällä halutaan laajentaa virkaan pätevien henkilöiden joukkoa. Käytännössä juridinen koulutus on kuitenkin hyödyksi viran hoidossa ja se voi jatkossa olla säädettyjen kelpoisuusvaatimusten lisäksi virkatehtävien menestyksellistä hoitamista edesauttava lisävalmius, joka voidaan ottaa nimitysharkinnassa huomioon. Kieliasiainneuvoksella olisi kelpoisuusvaatimuksena kielitaidon osalta suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito. Muutoksena aikaisempaan verrattuna olisi se, että ruotsin kielestä edellytettäisiin hyvää suullista ja kirjallista taitoa aikaisemmin edellytettyyn ruotsin kielen erinomaiseen suulliseen ja kirjalliseen kielitaitoon verrattuna. Kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia muuttamalla laajennettaisiin mahdollisten viran hakijoiden määrää, kun erikseen suoritettavaa tutkintoa erinomaisesta ruotsin kielen taidosta ei enää edellytettäisi. Käytännössä viran hoitaminen edellyttää sujuvaa ruotsin kielen taitoa. Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 5 :n 1 momentin mukaan valtion viranomaisten henkilöstölle voidaan asettaa kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia vain lailla taikka lain nojalla valtioneuvoston tai asianomaisen ministeriön asetuksella. Suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista on aina säädettävä, jos henkilöstön tehtäviin kuuluu yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta merkittävää julkisen vallan käyttöä. Edellä mainitun lain 6 :n 1 momentin mukaan valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Kyseisen pykälän 3 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää poikkeuksista 1 momentissa säädetyistä suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista, jos työtehtävät sitä edellyttävät tai jos eri kielten käyttämistä
5 edellyttävien työtehtävien jako viranomaisessa sen sallii taikka vaatimuksista poikkeamiselle on muita erityisen painavia syitä. 3 Vaikutukset Muutosehdotuksella saatetaan oikeusministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 6 vastaamaan ajantasaista lainsäädäntöä, viranhoidossa edellytettäviä ministeriökohtaisia kelpoisuusvaatimuksia ja ministeriön nykyistä virkarakennetta. 4 Valmistelu 5 Voimaantulo Ehdotus on valmisteltu ministeriön hallintoyksikössä sekä tarkastettu laintarkastusyksikössä. Asetus tulisi voimaan 15 päivänä joulukuuta 2015.