SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2009 N:o Laki. N:o 344. työttömyysturvalain muuttamisesta

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2009 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 344 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 4 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus valtion viranomaisten sineteistä ja leimoista Valtioneuvoston asetus oikeusministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus valtiokonttorista annetun asetuksen 5 :n kumoamisesta Valtioneuvoston asetus magneettilelujen varoitusmerkinnöistä annetun valtioneuvoston asetuksen kumoamisesta Valtioneuvoston asetus Kuluttajaviraston tehtävistä eräiden REACH-asetuksen 67 artiklan mukaisten kulutustavaroiden koostumusta koskevien rajoitusten valvonnassa Oikeusministeriön asetus Tietosuojavaltuutetun toimiston maksullisista suoritteista N:o 344 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Annettu Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 2002 annetun työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 5 :n 1 momentin 12 ja 13 kohta, 2 luvun 1 :n 2 momentti, 3 luvun 1 :n 2 momentti ja 4 luvun 1 :n 1 momentin 2 kohta, sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 5 :n 1 momentin 12 ja 13 kohta laissa 1354/2007, 3 luvun 1 :n 2 momentti laissa 1330/2004 sekä 4 luvun 1 :n 1 momentin 2 kohta laissa 459/2005, ja lisätään 1 luvun 5 :n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 970/2003 ja 1217/2005 sekä mainituissa laeissa 459/2005 ja 1354/2007, uusi 14 kohta sekä 2 luvun 9 :ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, ja 13 :ään uusi 4 momentti seuraavasti: 1 luku Yleiset säännökset 5 Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 12) sääesteellä työsuhteessa rakennus- ja metsäalalla tapahtuvan työn suorittamisen estymistä, joka johtuu yksinomaan ja välittömästi pakkasesta ja jonka johdosta työnantajalla ei ole työsopimuslain 2 luvun 12 :n 2 momentin mukaista palkanmaksuvelvollisuutta; 13) työaikapankilla yritys- tai työpaikkakohtaisesti kirjallisesti sovittua työntekijöiden työaikajärjestelyä, jolla voidaan säästää työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä korvauksia toisiinsa yhdistäen ja nostaa palkallista vapaa-aikaa tai rahakorvausta; HE 39/2009 StVM 11/2009 EV 59/

2 3342 N:o ) lomautukseen rinnastettavalla syyllä työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä kokonaan työsopimuslain 2 luvun 12 :n 2 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetusta syystä tai työsopimuksen ehdon takia sekä työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä kokonaan eduskunnan virkamiehistä annetun lain (1197/2003) 43 :ssä, kirkkolain (1054/1993) 6 luvun 9 :ssä, kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 47 :ssä, puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 48 :ssä, Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain (1166/1998) 31 :ssä, tasavallan presidentin kansliasta annetun lain (1382/1995) 38 :ssä tai valtion virkamieslain (750/1994) 40 :ssä tarkoitetusta syystä; ei kuitenkaan, jos keskeytymisen syynä on virkasuhteessa olevan kieltäytyminen hänen terveydentilaansa koskevista tarkastuksista tai tutkimuksista taikka terveydentilaansa koskevien tietojen antamisesta. 2 luku Etuuden saamisen työvoimapoliittiset edellytykset Työtön työnhakija Työttömänä pidetään henkilöä, joka ei ole työsuhteessa tai päätoimisesti työllisty yrittäjänä tai omassa työssä. Työttömänä pidetään lisäksi kokoaikaisesti lomautettua, 1 luvun 5 :n 1 momentin 14 kohdassa ja 4 luvun 1 :ssä tarkoitettua henkilöä. Työnhakijana pidetään työhallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmään työnhakijaksi rekisteröityä henkilöä, joka on pitänyt työhakemuksensa työja elinkeinotoimistossa voimassa siten kuin julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa säädetään ja joka on ilmoittanut työ- ja elinkeinotoimistolle työtarjouksia ja muita yhteydenottoja varten postiosoitteensa ja mahdolliset muut yhteystietonsa, joiden avulla hänet voidaan viivytyksettä tavoittaa. 9 Työstä eroaminen ja erottaminen Edellä 1 momentissa säädettyä sovelletaan myös, kun työnhakijan työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet kokonaan eduskunnan virkamiehistä annetun lain 43 :ssä, kirkkolain 6 luvun 9 :ssä, kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 47 :ssä, puolustusvoimista annetun lain 48 :ssä, Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain 31 :ssä, tasavallan presidentin kansliasta annetun lain 38 :ssä tai valtion virkamieslain 40 :ssä tarkoitetusta syystä. 13 Ammattitaitosuoja Ammattitaitosuojaa ei sovelleta työnhakijaan, jonka työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet työsopimuksen ehtoon perustuvasta lomautukseen rinnastettavasta syystä. 3 luku Etuuden saamisen yleiset rajoitukset Ikä Sen estämättä, mitä 1 momentissa ja julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 1 luvun 8 :n 1 momentissa säädetään, muuta työttömyysetuutta kuin koulutuspäivärahaa myönnetään henkilölle sen kalenterikuukauden jälkeen, jona hän täyttää 65 vuotta, jos hänen työntekonsa on estynyt tämän lain 1 luvun 5 :n 1 momentin 14 kohdassa, 4 luvun 1 :n 1 momentin 2 kohdassa tai 2 momentissa mainituista syistä taikka jos hänet on kokoaikaisesti lomautettu. Työttömyysetuus myönnetään enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jona henkilö täyttää 68 vuotta.

3 N:o luku Soviteltu ja vähennetty työttömyysetuus Oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen Soviteltuun työttömyysetuuteen on oikeus tämän lain 1 3 luvussa säädetyin edellytyksin työnhakijalla: 2) jonka päivittäistä tai viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen tai lomautukseen rinnastettavan syyn johdosta tai jonka työnteko on estynyt sellaisen työtaistelutoimenpiteen takia, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa; Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon vaatimiin toimenpiteisiin. Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Työministeri Tarja Cronberg

4 3344 N:o 345 Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 4 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysetuuksien rahoituksesta 24 päivänä heinäkuuta 1998 annetun lain (555/1998) 4 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 971/2003, seuraavasti: 4 Ansiopäivärahojen rahoitus Lomautusajalta maksettuihin ansiopäivärahoihin, työttömyysturvalain 1 luvun 5 :n 1 momentin 12 kohdassa tarkoitetun sääesteen ja 14 kohdassa tarkoitetun lomautukseen rinnastettavan syyn ajalta maksettuihin ansiopäivärahoihin ja mainitun lain 6 luvun 9 :ssä tarkoitettuihin lisäpäiviin ei suoriteta valtionosuutta. Työttömyysvakuutusrahaston osuutena maksetaan työttömyyskassalle näihin päivärahoihin 94,5 prosenttia menoista. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon vaatimiin toimenpiteisiin. Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Työministeri Tarja Cronberg HE 39/2009 StVM 11/2009 EV 59/2009

5 3345 N:o 346 Valtioneuvoston asetus valtion viranomaisten sineteistä ja leimoista Annettu Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtioneuvoston kanslian esittelystä, säädetään viranomaisten sineteistä ja leimoista annetun lain (19/2009) 6 :n nojalla: Suomen vaakunan tunnuskuva Suomen vaakunan tunnuskuvana käytetään Suomen vaakunasta annetun lain (381/1978) 1 :n selityksen mukaista tunnuskuvaa ruusujen kera tai ilman. 2 Sinettien ja leimojen muoto Valtion viranomaiset käyttävät pyöreitä leimoja ja pyöreitä ja sileäreunaisia paperi- ja lakkasinettejä sekä puristesinettejä, joiden sinettipohjat ovat tähdenmuotoisia tai pyöreiksi hammastettuja. 3 Sinettien ja leimojen koko Pyöreitä sinettejä ja leimoja käyttävät viranomaisten sineteistä ja leimoista annetun lain (19/2009) 3 :ssä tarkoitetut valtion viranomaiset seuraavasti: 1) valtioneuvosto käyttää puristesinettiä, jonka halkaisija on 80 millimetriä ja pientä paperisinettiä, jonka halkaisija on 45 millimetriä; 2) ministeriöt, korkein oikeus, korkein hallinto-oikeus, valtakunnansyyttäjä sekä Valtakunnansyyttäjävirasto käyttävät puristesinettiä, jonka halkaisija on 65 millimetriä, ja sekä paperi- että lakkasinettiä ja leimoja, joiden halkaisija on 45 millimetriä. Ministeriö, jolla ei ole puristesinettiä, voi käyttää valtioneuvoston pientä paperisinettiä; 3) puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos käyttävät paperi- ja lakkasinettiä ja leimoja, joiden halkaisija on 35 millimetriä ja puristesinettiä, jonka halkaisija on 55 millimetriä. Hovioikeudet ja hallinto-oikeudet käyttävät pyöreitä leimoja, joiden halkaisija on 45 millimetriä. Lisäksi hovioikeudet ja hallintooikeudet voivat käyttää puristesinettiä, jonka halkaisija on 45 tai 55 millimetriä. Muiden valtion viranomaisten käyttämien sinettien ja pyöreiden leimojen halkaisija on 35 millimetriä. Sinetin ja leiman koosta voidaan päättää perustellusta syystä toisin sen vahvistamisen yhteydessä. 4 Edustustojen käyttämät sinetit ja leimat Suomen ulkomailla olevat edustustot käyttävät sinettejä ja leimoja, joiden päitten säteet ovat 14 millimetriä ja soikion korkeus 42 millimetriä. Todistuksissa ja muissa pienikokoisissa asiakirjoissa voidaan käyttää myös leimoja, joiden päitten säteet ovat 8 millimetriä ja soikion korkeus 24 millimetriä.

6 3346 N:o 346 Edustusto, jolla ei ole omaa lakkasinettiä, voi käyttää ulkoasiainministeriön yleistä lakkasinettiä. 5 Sinettien ja leimojen teksti Sinettien ja leimojen tekstissä käytetään suomen ja ruotsin kieltä siten kuin kielilaissa (423/2003) säädetään viranomaisten yksi- ja kaksikielisyydestä. Sinettien ja leimojen tekstissä voidaan käyttää lisäksi myös muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä. Edellä 2 :ssä säädettyjen ulkomittojen sisälle sovitetaan sinetin tekstiä varten reunus, jossa käytetään kirjasinlajia antiikva tai vastaavaa muuta kirjasintyyppiä, jos kirjasinkoko sitä edellyttää. Kaksikielisessä pyöreässä sinetissä suomenkielinen reunateksti alkaa keskeltä sinetin vasemmasta laidasta ja kulkee myötäpäivään sinetin yläpuoliskolla. Ruotsinkielinen teksti alkaa sinetin vasemmasta laidasta ja kulkee vastapäivään sinetin alapuoliskolla. Ulkomailla olevien edustustojen suomenja ruotsinkielisen sinetin teksti alkaa sinetin vasemmasta laidasta, tekstin pituudesta riippuen joko keskeltä tai vähän keskikohtaa alempaa, ja kulkee myötäpäivää vastaavalle kohdalle oikeassa laidassa. Asemapaikan nimi on sinetin alareunassa. 6 Sinettien ja leimojen väri Paperisinetin pohjaväri on tummanpunainen. Vaakunakuva ja teksti ovat valkoisia eikä niiden tarvitse olla kohokuvia. Puristesinetin pohja on valkoinen. Sinetissä ja leimassa olevan Suomen vaakunan tunnuskuvan väri määräytyy muutoin sinetin ja leiman värin mukaan. 7 Hävittäminen Kansallisarkistolla on oikeus saada maksutta aineisto, jonka se ottaa talteen viranomaisten sineteistä ja leimoista annetun lain 5 :n nojalla. 8 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2009 Pääministerin sijainen Ministeri Jyrki Katainen Vanhempi hallitussihteeri Kari Peltonen

7 3347 N:o 347 Valtioneuvoston asetus oikeusministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, muutetaan oikeusministeriöstä 12 päivänä kesäkuuta 2003 annetun valtioneuvoston asetuksen (543/2003) 1 ja 6 sekä 7 :n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 1 osaksi asetuksessa 613/2007 ja 6 asetuksessa 130/2005 seuraavasti: Oikeusministeriön toimiala Oikeusministeriön toimialaan kuuluvat: 1) lainvalmistelu valtiosääntöoikeuden, yleisen hallinto-oikeuden, yksityisoikeuden sekä rikos- ja prosessioikeuden alalla, sekä muut lainsäädäntöasiat, jotka eivät kuulu toisen ministeriön toimialaan; 2) valtioneuvoston lainvalmistelun kehittäminen ja EU-oikeudellinen neuvonta; 3) tuomioistuimet, oikeudenkäyntimenettely ja oikeudellinen jaotus; 4) oikeusapu ja yleinen asianajajayhdistys; 5) yleinen edunvalvonta; 6) syyttäjäntoimi; 7) ulosottotoimi ja konkurssipesien hallinnon valvonta; 8) sakkorangaistusten, yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpano; 9) rikoksentorjunnan ja muun kriminaalipolitiikan yleinen suunnittelu; 10) rikoksen uhrien aseman kehittäminen, jos asia ei kuulu toisen ministeriön toimialaan; 11) rikosrekisteri ja muut oikeusrekisterit; 12) armahdusasiat; 13) holhoustoimen sisällön kehittäminen; 14) avioliitto-oikeudelliset hakemukset; 15) kansainvälinen oikeudenhoito, jos asia ei kuulu toisen ministeriön toimialaan; 16) oikeuskanslerinvirasto lukuun ottamatta sen taloushallintoa; 17) valtiolliset vaalit, kunnalliset vaalit ja kansanäänestykset sekä kansalaisvaikuttamisen edistäminen; 18) puoluerekisteri sekä puolueiden tilinpidon ja varojen käytön tarkastaminen; 19) kielilain täytäntöönpanon seuranta; 20) Suomen säädöskokoelma; 21) onnettomuuksien tutkinta; 22) Ahvenanmaan maakunnan itsehallinto;

8 3348 N:o ) saamelaisten kulttuuri-itsehallinto ja saamelaisasioiden yhteensovittaminen; 24) Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssi. 6 Virkamiesten kelpoisuusvaatimukset Kelpoisuusvaatimuksena on: 1) kansliapäälliköllä oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 2) osastopäällikkönä toimivalla hallitusneuvoksella oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 3) lainvalmisteluosaston osastopäälliköllä oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun ja valtionhallintoon sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 4) kriminaalipoliittisen osaston osastopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys osaston toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 5) hallintojohtajalla oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 6) talousjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 7) tietohallintojohtajalla, tarkastusjohtajalla, viestintäjohtajalla, vaalijohtajalla ja muulla johtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys yksikön toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito; 8) ulosottojohtajalla oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys yksikön toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 9) apulaisosastopäälliköllä, hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön 43 :ssä säädetty kelpoisuus, kielilain täytäntöönpanon ja soveltamisen seurannasta vastaavalla hallitusneuvoksella lisäksi suomen ja ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito; 10) lainvalmisteluosaston apulaisosastopäälliköllä lainsäädäntöjohtajana ja lainsäädäntöneuvoksella yksikön johtajana oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun sekä käytännössä osoitettu johtamistaito; 11) lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikön lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto ja suomenkielistä säädöstarkastusta suorittavalla lainsäädäntöneuvoksella lisäksi hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun ja ruotsinkielistä säädöstarkastusta suorittavalla lainsäädäntöneuvoksella suomen ja ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun tai ruotsinkieliseen lakikieleen, lainvalmisteluosaston muulla lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto tai muu ylempi korkeakoulututkinto sekä lainvalmistelussa tarvittava tutkimus- ja suunnittelutaito; 12) kriminaalipoliittisen osaston lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto sekä lainvalmistelussa tarvittava tutkimus- ja suunnittelutaito; 13) kriminaalipoliittisen osaston rikoksentorjuntaneuvoksella ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalueeseen ja käytännössä osoitettu johtamistaito; 14) kehittämispäälliköllä, neuvottelevalla virkamiehellä ja suunnittelupäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto; 15) kielilain täytäntöönpanoa ja soveltamista seuraavalla ylitarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto sekä suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito; 16) muilla virkamiehillä tehtävien edellyttämä koulutus. 7 Virkamiesten nimittäminen Osastopäällikön, apulaisosastopäällikön, hallitusneuvoksen, lainsäädäntöneuvoksen, rikoksentorjuntaneuvoksen, johtajan, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin ni-

9 N:o mittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännön 42 :ssä. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2009 Oikeusministeri Tuija Brax Hallitussihteeri Ulla Westermarck 2 /58

10 3350 N:o 348 Valtioneuvoston asetus valtiokonttorista annetun asetuksen 5 :n kumoamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiovarainministeriön esittelystä, säädetään: Tällä asetuksella kumotaan Valtiokonttorista 19 päivänä joulukuuta 2002 annetun asetuksen (1155/2002) 5. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2009 Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi Työmarkkinalakimies Marja Isomäki

11 3351 N:o 349 Valtioneuvoston asetus magneettilelujen varoitusmerkinnöistä annetun valtioneuvoston asetuksen kumoamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä, säädetään: Tällä asetuksella kumotaan magneettilelujen varoitusmerkinnöistä 19 päivänä kesäkuuta 2008 annettu valtioneuvoston asetus (432/2008). 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2009 Työministeri Tarja Cronberg Kaupallinen neuvos Ilkka Cantell

12 3352 N:o 350 Valtioneuvoston asetus Kuluttajaviraston tehtävistä eräiden REACH-asetuksen 67 artiklan mukaisten kulutustavaroiden koostumusta koskevien rajoitusten valvonnassa Annettu Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä, säädetään 14 päivänä elokuuta 1989 annetun kemikaalilain (744/1989) 8 a :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 491/2008: Tässä asetuksessa säädetään Kuluttajaviraston tehtävästä valvoa eräitä sellaisia kuluttajille markkinoitavia esineitä koskevia rajoituksia, joista säädetään kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006, jäljempänä REACH-asetus, 67 artiklassa ja mainitun asetuksen liitteessä XVII. 2 Kuluttajavirasto valvoo seuraavia REACH-asetuksen liitteessä XVII säädettyjä kulutustavaroiden valmistuksen, markkinoille saattamisen ja käytön rajoituksia: Kohta 5: Bentseeni CAS N:o Kohta 27: Nikkeli CAS N:o ja sen yhdisteet Kohta 43 Atsoväriaineet Kohta 51: Seuraavat ftalaatit (tai muut tämän aineen kattavat CAS-numerot): Bis(2-etyyliheksyyli)ftalaatti (DEHP) CAS N:o dibutyyliftalaatti (DBP) CAS N: bentsyylibutyyliftalaatti (BBP) CAS N:o Kohta 52: Seuraavat ftalaatit (tai muut tämän aineen kattavat CAS-numerot): di-inonyyliftalaatti (DINP), CAS N:o di-isodekyyliftalaatti (DIDP), CAS N:o di-n-oktyyliftalaatti (DNOP), CAS N:o Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2009 Työministeri Tarja Cronberg Kaupallinen neuvos Ilkka Cantell

13 3353 N:o 351 Oikeusministeriön asetus Tietosuojavaltuutetun toimiston maksullisista suoritteista Annettu Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2009 Oikeusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 16 päivänä kesäkuuta 2004 annetun sähköisen viestinnän tietosuojalain (516/2004) 32 :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 125/2009, ja 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994: Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään Tietosuojavaltuutetun toimiston maksullisista suoritteista, jotka perustuvat sähköisen viestinnän tietosuojalain (516/2004) 32 :n 1 momentin 1 kohdassa säädettyyn valvontatehtävään. 2 Julkisoikeudelliset suoritteet Julkisoikeudellisia suoritteita, joista Tietosuojavaltuutetun toimisto perii yhteisötilaajilta tämän asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisen maksun, ovat: 1) ennakkoilmoituksen käsittely; 2) vuosittaisen selvityksen käsittely; 3) olennaista muutosta koskevan ilmoituksen käsittely; 4) valvonnan edellyttämän tarkastuksen toimittaminen. Ilmoitusten ja selvitysten käsittelyt jakaantuvat niiden tarkoituksen mukaan seuraavasti: 1) maksullisen tietoyhteiskuntapalvelun, viestintäverkon tai viestintäpalvelun luvattoman käytön ehkäiseminen ja selvittäminen, ja 2) rikoslain (39/1889) 30 luvun 11 :ssä tarkoitetun yrityssalaisuuden paljastamisen ehkäiseminen ja selvittäminen. 3 Muut maksulliset suoritteet Suoritteista, jotka Tietosuojavaltuutetun toimisto hinnoittelee valtion maksuperustelain 7 :n mukaisesti säädetään oikeusministeriön ja eräiden hallinnonalalla toimivien viranomaisten maksullisista suoritteista annetun oikeusministeriön asetuksen (1493/2007) 3 :ssä. 4 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2009 ja on voimassa 31 päivään toukokuuta Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2009 Oikeusministeri Tuija Brax Hallitusneuvos Markku Kuusela

14 3354 N:o 351 Liite Maksutaulukko sähköisen viestinnän tietosuojalain 32 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista, Tietosuojavaltuutetun toimiston yhteisötilaajan tunnistamistietojen käsittelyn valvontatehtävistä perittävistä maksuista: 1. Ennakkoilmoituksen käsittely Ennakkoilmoituksen käsittelystä perittävä kiinteä maksu: 1) maksullisen tietoyhteiskuntapalvelun, viestintäverkon tai viestintäpalvelun luvattoman käytön ehkäiseminen ja selvittäminen Mikroyritykset (1-9 henkilöä)* Pienyritykset (10-49 henkilöä)* Keskisuuret yritykset ( henkilöä)* Suuryritykset (250- henkilöä)* *Asunto-osakeyhtiöiden osalta perusteena on verkkoon liitettyjen huoneistojen määrä ja muiden yhteisötilaajien osalta sen henkilöstön määrä, jota valvonta koskee. 2) rikoslain 30 luvun 11 :n tarkoittaman yrityssalaisuuden paljastamisen ehkäiseminen ja selvittäminen Mikroyritykset (1-9 henkilöä)* Pienyritykset (10-49 henkilöä)* Keskisuuret yritykset ( henkilöä)* Suuryritykset (250- henkilöä)* * Muiden yhteisötilaajien osalta perusteena on sen henkilöstön määrä, jota valvonta koskee. 2. Vuosittaisen selvityksen käsittely Vuosittaisen selvityksen käsittelystä perittävä maksu: 1) maksullisen tietoyhteiskuntapalvelun, viestintäverkon tai viestintäpalvelun luvattoman käytön ehkäiseminen ja selvittäminen Mikroyritykset (1-9 henkilöä)* Pienyritykset (10-49 henkilöä)* Keskisuuret yritykset ( henkilöä)* Suuryritykset (250- henkilöä)* *Asunto-osakeyhtiöiden osalta perusteena on verkkoon liitettyjen huoneistojen määrä ja muiden yhteisötilaajien osalta sen henkilöstön määrä, jota valvonta koskee.

15 N:o ) rikoslain 30 luvun 11 :n tarkoittaman yrityssalaisuuden paljastamisen ehkäiseminen ja selvittäminen Mikroyritykset (1-9 henkilöä)* Pienyritykset (10-49 henkilöä)* Keskisuuret yritykset ( henkilöä)* Suuryritykset (250- henkilöä)* *Muiden yhteisötilaajien osalta perusteena on sen henkilöstön määrä, jota valvonta koskee. 3. Olennaista muutosta koskevan ilmoituksen käsittely Olennaista muutosta koskevan ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu: 1) maksullisen tietoyhteiskuntapalvelun, viestintäverkon tai viestintäpalvelun luvattoman käytön ehkäiseminen ja selvittäminen Mikroyritykset (1-9 henkilöä)* Pienyritykset (10-49 henkilöä)* Keskisuuret yritykset ( henkilöä)* Suuryritykset (250- henkilöä)* *Asunto-osakeyhtiöiden osalta perusteena on verkkoon liitettyjen huoneistojen määrä ja muiden yhteisötilaajien osalta sen henkilöstön määrä, jota valvonta koskee. 2) rikoslain 30 luvun 11 :n tarkoittaman yrityssalaisuuden paljastamisen ehkäiseminen ja selvittäminen Mikroyritykset (1-9 henkilöä)* Pienyritykset (10-49 henkilöä)* Keskisuuret yritykset ( henkilöä)* Suuryritykset (250- henkilöä)* *Muiden yhteisötilaajien osalta perusteena on sen henkilöstön määrä, jota valvonta koskee. 4. Tarkastuksista perittävä maksu Maksutaulukon kohdissa 1 3 tarkoitettujen käsittelymaksujen lisäksi peritään valvonnan edellyttämistä tarkastuksista 104 /tunti.

16 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2009 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN