1 Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta koskevan neuvottelutuloksen toteuttaminen kunta-alalla

KT Yleiskirjeen 5/2016 liite 1 KUNNALLISEN LÄÄKÄRIEN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN 2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta koskevan neuvottelutuloksen toteuttaminen kunta-alalla Tällä virkaehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen soveltamisalalla työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutulos 29.2.2016 Kilpailukykysopimukseksi. 2 Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen Tämä virkaehtosopimus on voimassa 1.2.2017 31.1.2018. Sopimuksen voimassaolo jatkuu 31.1.2018 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä. Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päätyneen tai joku sopijaosapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi. 3 Palvelussuhteen ehtojen muutokset Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen kilpailukykyä koskevan neuvottelutuloksen perusteella ei tehdä palkkaa tai muita kustannusvaikutteisia työehtoja koskevia muutoksia, poikkeuksena ovat tämän allekirjoituspöytäkirjan 4 :ssä ja 5 :ssä sovitut rakenteelliset muutokset. 4 Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen edellyttämät rakenteelliset muutokset 1 mom. Lomarahan vähentäminen Kilpailukykysopimusta koskevassa neuvottelutuloksessa sovitusta lomarahojen vähentämisestä 30 prosentilla nykyisestä tasosta lomanmääräytymisvuosien 2016 2017 ja 2017 2018 sekä 2018 2019 osalta on sovittu 31.5.2016 allekirjoitetussa erillisessä virka- ja työehtosopimuksessa. Erillinen virka- ja työehtosopimus on allekirjoituspöytäkirjan liitteenä 1. Lääkärisopimuksen yleisen osan 24 :n lomarahojen vapaaksi vaihtamista koskeva sopimus lomanmääräytymisvuosien 2016 2017 ja 2017 2018 sekä 2018 2019 osalta on allekirjoituspöytäkirjan liitteenä 2. yleiskirje1605hnk-ls-liite1.docx 1

KT Yleiskirjeen 5/2016 liite 1 2 mom. Työajan pidentäminen Kilpailukykysopimusta koskevassa neuvottelutuloksessa sovitusta vuosittaisen työajan pidentämisestä keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta on sovittu tässä virkaehtosopimuksessa. Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen piirissä olevan henkilöstön säännöllinen työaika määräytyy yleisen osan 12 :n mukaisesti. Lääkärisopimuksessa sovellettavaa arkipyhälyhennystä on muutettu (yleinen osa 12 3 mom.). 5 Tuntipalkan jakaja 6 Omalääkärit Soveltamisohje Säännöllisen työajan muutos tulee voimaan 1.2.2017 tai lähinnä sen jälkeen alkavan täyden viikon tai työaikajakson alusta lukien. Lääkärisopimuksen tuntipalkan jakajat löytyvät lääkärisopimuksen 19 :stä. Siirtymämääräys Määräystä terveyskeskuslääkärien, terveyskeskushammaslääkärien ja muiden kuin praktikkoeläinlääkärien tuntipalkan jakajasta sovelletaan 31.12.2018 saakka. Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen 2014 2016 (1. painos) omalääkäreitä koskevat määräykset ovat voimassa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen voimaantuloon saakka. Voimassaolevat palkkausmääräykset on merkitty allekirjoituspöytäkirjan liitteeseen 3. 7 Jatkuva neuvottelumenettely 8 Työryhmät Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virkaehtosopimusasioissa. Suomen Lääkäriliitto, Suomen Hammaslääkäriliitto, Suomen Eläinlääkäriliitto sekä Kunnallinen työmarkkinalaitos neuvottelevat sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen johdosta tarvittavat muutokset palvelussuhteen ehtoihin. Määräykset pyritään neuvottelemaan 1.2.2017 voimaantulevaan sopimukseen, kuitenkin viimeistään niin, että määräykset ovat maakuntien väliaikaishallinnon käytettävissä 1.7.2017 alkaen toiminnan suunnittelua varten. yleiskirje1605hnk-ls-liite1.docx 2

KT Yleiskirjeen 5/2016 liite 1 Lääkärien ja hammaslääkärien tulevaisuuden työaikajärjestelmästä on laadittu muistio, joka korvaa Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen 1.1.2016 31.1.2017 koskevan allekirjoituspöytäkirjan 10 :n. Muistio on tämän allekirjoituspöytäkirjan liitteenä 4. Sopijaosapuolet seuraavat ja arvioivat yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän muutoksesta johtuvia päivystysjärjestelmän muutoksia ja muiden työaikamuistiossa kirjattujen periaatteiden toteutumista. 9 Lääkärisopimuksen tulevaisuuden palkkamallit 10 Työrauha Liitteenä lääkärien ja hammaslääkärien palkkausjärjestelmää koskevat kesäkuussa 2015 tehdyt muistiot. Tämä sopimus on voimassa kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen yleisen osan 28 :ssä määrätyin työrauhavelvoittein 31.1.2018 saakka. 11 Sopimuksen raukeaminen Tämän virkaehtosopimuksen voimaantulo edellyttää kaikkien työmarkkinakeskusjärjestöjen toteavan 13.6.2016, että 29.2.2016 tehdyllä neuvottelutuloksella työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimukseksi on riittävä kattavuus ja keskusjärjestöt allekirjoittavat Kilpailukykysopimuksen. Helsingissä 31. toukokuuta 2016 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY Liite 1 Virka- ja työehtosopimus lomanmääräytymisvuosien 2016 2017, 2017 2018 ja 2018 2019 lomarahasta Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Lomarahavapaata koskeva erillinen virkaehtosopimus lomamääräytymisvuosilta 2016 2017, 2017 2018 ja 2018 2019 Omalääkärien palkkahinnoittelu, väestöosan ala- ja yläraja, toimenpiteiden ja käyntien korvaukset Lääkärien ja hammaslääkärien tulevaisuuden työaikajärjestelmä Kesäkuussa 2015 tehdyt lääkärien ja hammaslääkärien tulevaisuuden palkkausjärjestelmiä koskevat muistiot yleiskirje1605hnk-ls-liite1.docx 3

KT Yleiskirjeen 5/2016 liite 1 VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS LOMANMÄÄRÄYTYMISVUOSIEN 2016 2017, 2017 2018 JA 2018 2019 LOMARAHASTA 1 1 mom. Tätä virka- ja työehtosopimusta sovelletaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen, kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen, kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen, kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen sekä kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen soveltamisaloihin kuuluvaan henkilöstöön. 2 mom. Tätä työ- ja virkaehtosopimusta sovelletaan 2 :ssä mainituilta lomanmääräytymisvuosilta ansaittuun lomarahaan siitä riippumatta, mitä lomarahasta määrätään 1 momentissa mainituissa virka- ja työehtosopimuksissa. 2 1 mom. Tätä työ- ja virkaehtosopimusta sovelletaan lomanmääräytymisvuosilta 2016 2017 ja 2017 2018 ansaittavaan lomarahaan. 2 mom. Lomanmääräytymisvuoden 2018 2019 osalta ansaittavaan lomarahaan sovelletaan kilpailukykysopimusta, jonka mukaan julkisen sektorin (valtion, kunnan, kirkon, Kelan, Kevan ja Suomen Pankin) lomarahoja vähennetään 30 prosentilla nykyisestä tasosta. Vähennys koskee 2017 2019 päättyvien lomanmääräytymisvuosien aikana ansaittuihin vuosilomiin liittyviä lomarahoja. 3 Viranhaltija/työntekijä ansaitsee jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta lomarahaa, jonka suuruus on 1. 4,2 % kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen IV luvun 5 :n 2 momentin 1 kohdan tapauksissa, 2. 3,5 % kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen IV luvun 5 :n 2 momentin 2 kohdan tapauksissa, 3. 2,8 % kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen IV luvun 5 :n 2 momentin 3 kohdan tapauksissa, lomanmääräytymisvuotta seuraavan heinäkuun varsinaisesta kuukausipalkasta. 4 Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen 55 :n 2 momentissa vuosilomapalkka lasketaan edellä 2 :ssä tarkoitettujen lomanmääräytymisvuosien vuosiloman osalta kertomalla TTES:n 35 1 momentin mukaan laskettu keskituntiansio luvulla 1,35 sekä 55 :n 5 momentin 2 kappaleessa ja 6 momentin 2 kappaleessa tarkoitetussa tilanteessa luvulla 0,35. yleiskirje1605hnk-ls-liite1.docx 4

KT Yleiskirjeen 5/2016 liite 1 Soveltamisohje Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen vuosilomapalkan laskemiseen riippumatta siitä, milloin 2 :ssä tarkoitetuilta lomanmääräytymisvuosilta ansaittu vuosiloma pidetään. 5 Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen liitteiden 11 (Lasten ja nuorten taidekoulu, 10 3 mom.), 12 (Kansalaisopisto, 16 ) sekä 13 (Kansanopisto, 13 ) tuntiopettajien lomaraha määräytyy (lomarahan edellytysten täyttyessä) seuraavasti: 35 % x Lomakorvaus työvuodelta Ne kuukaudet, joissa 14 työpäivää tai 35 oppituntia Työsuhteen keston kuukaudet 6 Tämä sopimus koskee myös lomakorvauksen yhteydessä maksettavaa lomarahaa. 7 Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassaolevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi. 8 Tämä virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.2.2017 30.9.2019. Tämä sopimus ei ole irtisanottavissa. Mikäli tämän sopimuksen 2 :n mukaista lomarahaa maksetaan sopimuksen voimassaoloajan päättymisen jälkeen, lomarahan suuruus määräytyy 3 :n mukaisesti. 9 Tällä virka- ja työehtosopimuksella ei ole jälkivaikutusta. 10 Sopimuksen raukeaminen Tämän virka- ja työehtosopimuksen voimaantulo edellyttää kaikkien työmarkkinakeskusjärjestöjen toteavan 13.6.2016, että 29.2.2016 tehdyllä neuvottelutuloksella työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimukseksi on riittävä kattavuus ja keskusjärjestöt allekirjoittavat Kilpailukykysopimuksen. Helsingissä 31. toukokuuta 2016 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY KUNTA-ALAN UNIONI RY KUNTA-ALAN KOULUTETTU HOITOHENKILÖSTÖ KOHO RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY yleiskirje1605hnk-ls-liite1.docx 5

KT Yleiskirjeen 5/2016 liite 1 VIRKAEHTOSOPIMUS LOMANMÄÄRÄYTYMISVUOSIEN 2016 2017, 2017 2018 JA 2018 2019 LOMARAHAN VAIHTAMISESTA VAPAAKSI 1 Tätä virkaehtosopimusta sovelletaan kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvaan henkilöstöön. 2 1 mom. Tätä virkaehtosopimusta sovelletaan lomanmääräytymisvuosilta 2016 2017 ja 2017 2018 ansaittavan lomarahan vaihtamisesta vapaaksi. 2 mom. Lomanmääräytymisvuoden 2018 2019 osalta ansaittavaan lomarahaan sovelletaan kilpailukykysopimusta, jonka mukaan julkisen sektorin (valtion, kunnan, kirkon, Kelan, Kevan ja Suomen Pankin) lomarahoja vähennetään 30 prosentilla nykyisestä tasosta. Vähennys koskee 2017 2019 päättyvien lomanmääräytymisvuosien aikana ansaittuihin vuosilomiin liittyviä lomarahoja. 3 Lomarahavapaapäivien lukumäärä on 35 % KVTES:n vuosilomaluvun 5 :n 2 momentin taulukoissa määrätyistä ansaittujen vuosilomapäivien lukumäärästä. 4 Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimuksen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassaolevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi. 5 Tämä virkaehtosopimus on voimassa 1.2.2017 30.9.2019. Tämä sopimus ei ole irtisanottavissa. Mikäli tämän sopimuksen 2 :ssä mainittujen lomanmääräytymisvuosien mukaisia lomarahoja vaihdetaan vapaaksi ja niitä pidetään tämän sopimuksen voimassaoloajan päättymisen jälkeen, määräytyy lomarahavapaapäivien lukumäärä 3 :n mukaan. 6 Tällä virkaehtosopimuksella ei ole jälkivaikutusta. 7 Sopimuksen raukeaminen Tämän virkaehtosopimuksen voimaantulo edellyttää kaikkien työmarkkinakeskusjärjestöjen toteavan 13.6.2016, että 29.2.2016 tehdyllä neuvottelutuloksella työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimukseksi on riittävä kattavuus ja keskusjärjestöt allekirjoittavat Kilpailukykysopimuksen. Helsingissä 31. toukokuuta 2016 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY yleiskirje1605hnk-ls-liite1.docx 6

KT Yleiskirjeen 5/2016 liite 1 Liite 3 Omalääkärien palkkahinnoittelu 1.1.2016 lukien Lääkärin virkanimike/tehtävä 1 Ylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat Omalääkäri Peruspalkka, Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin oikeutta L1VV2001 4 313,34 2 Erikoislääkärit/erikoislääkärin oikeuden omaavat terveyskeskuslääkärit Terveyskeskuslääkärillä on tehtävään soveltuva erikoislääkärin oikeus L1VV3001 3 455,05 3 Muut terveyskeskuslääkärit 3.1 Laillistettu lääkäri, jolla on yleislääketieteen erityiskoulutus tai joka on toiminut yhteensä vähintään 3 vuotta laillistetun lääkärin virassa/tehtävässä L1VV3002 2 908,19 Sovelletaan KVTES II luvun 12 työkokemuslisämääräyksiä. Hyväksytyksi palveluksi luetaan kuitenkin vain laillistettuna lääkärinä työskentely. 3.2 Laillistettu lääkäri L1VV4000 2 788,17 Omalääkärin palkan väestöosa ala- ja yläraja LS 2014 2016 (1. 2. painos) liite 1 2 1 momentin mukainen omalääkärin palkan väestöosa on 1.1.2016 alkaen 1,89 2,23 euroa kuukaudessa jokaista omalääkärin perusvastuuväestöön kuuluvaa henkilöä kohti. yleiskirje1605hnk-ls-liite1.docx 7

KT Yleiskirjeen 5/2016 liite 1 Omalääkärien toimenpiteiden korvaustaulukko 1.1.2016 lukien Palkkiot ja korvaukset Omalääkärin päiväaika Työpaikkapäivystys Poikkeava työpaikkapäivystys ja vapaamuotoinen päivystys Toimenpideryhmät R 0 2,68 2,68 3,03 R I, RU I, RR I 7,26 7,26 8,21 R II, RU II, RR II 10,96 10,96 13,57 R III, RR III 26,80 26,80 30,76 Omalääkärien käyntipalkkiot 1.1.2016 lukien Palkkiot ja korvaukset Käyntipalkkiot Perusvastuuväestöön kuuluvan potilaan käynti oman omalääkärin luona Perusvastuuväestöön kuuluvan potilaan käynti muun kuin oman omalääkärin luona 1) potilaan oma omalääkäri on vuosilomalla, päivystysvapaalla, virkavapaalla tai koulutukseen määrättynä 2) muuna aikana Omalääkäri (muu kuin päivystysaika) 1) 5,31 6,30 2) Muun kuin perusvastuuväestöön kuuluvan potilaan käynti omalääkärin luona 5,31 6,30 Lääkärin erillinen käynti potilaan luona, mikäli matka lääkärin vastaanottopaikasta potilaan kotiin on a) enintään viisi kilometriä b) yli viisi kilometriä a) 14,62 b) 21,04 yleiskirje1605hnk-ls-liite1.docx 8

KT Yleiskirjeen 5/2016 liite 1 Kilpailukykysopimuksen mukaiset ratkaisut lääkärisopimuksessa Säännöllinen työaika Kilpailukykysopimusta koskevassa neuvottelutuloksessa sovitusta vuosittaisen työajan pidentämisestä keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta on sovittu seuraavasti: Terveyskeskuslääkärien ja terveyskeskushammaslääkärien sekä muiden kuin praktikkoeläinlääkäreiden säännöllinen työaika on sama kuin sairaalalääkäreillä ja sairaalahammaslääkäreillä 1.2.2017 voimaantulevassa lääkärisopimuksessa. Lisäksi arkipyhälyhennyksen arvoa on muutettu. Työaikapankki Työaikapankkijärjestelmä on osa joustavien työaikojen ja työaikajärjestelmien valikoimaa, jolla pyritään edistämään toiminnan tarkoituksenmukaista järjestämistä, tuottavuutta, kilpailukykyä sekä henkilöstön työaikatoiveiden huomioonottamista kuten työn ja perhe-elämän/vapaa-ajan yhteensovittamista, mikä lisää työviihtyvyyttä ja - hyvinvointia. Työaikapankilla tarkoitetaan vapaaehtoisuuteen perustuvia työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joilla vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan paikallisesti sopimalla säästää sekä yhdistää toisiinsa pitemmällä aikavälillä terveydenhuollon palvelut ja henkilöstötilanne huomioon ottaen. Työaikapankkia koskeva määräys ohjeineen tulee voimaan 1.2.2017. Lääkärisopimuksen tulevaisuuden työaikajärjestelmä ja huomioita palkkahinnoittelusta Suomen Lääkäriliitto, Hammaslääkäriliitto ja KT ovat LS 2014 2016, toisen jakson allekirjoituspöytäkirjan mukaan neuvotelleet lääkärien tarkoituksenmukaisesta tulevaisuuden palkka- ja työaikamallista. Lääkärien ja hammaslääkärien tulevaisuuden palkkausmääräyksistä on tehty ns. askelmerkkimuistiot kesäkuulta 2015. Neuvottelut ovat vielä kesken. Kunnallisten eläinlääkärien palkkaus- ja työaikajärjestelmiä kehitetään jatkuvan neuvottelumenettelyn puitteissa ottaen huomioon toiminnan järjestelyt myös maakunnissa. Palkkahinnoittelut Työaikojen yhtenäistämisellä toteutetaan Kilpailukykysopimuksen velvoitteet, mikä aiheuttaa epäsynkroniaa palkkahinnoittelujen välillä. Tavoitteena on, että eri lääkäriryhmien palkkahinnoittelut yhdenmukaistetaan 1.1.2019 sovellettavissa määräyksissä. Nykyiset erilliset liitekohtaiset palkkahinnoittelut poistuvat, ja jatkossa kaikkiin lääkäreihin ja hammaslääkäreihin sovelletaan yhtenäisiä hinnoittelumääräyksiä. Hinnoittelumuutokseen vaikuttavat työajan yhdenmukaistamisen lisäksi myös palkkauksen rakenteeseen mahdollisesti tehtävät muutokset. Palkkausjärjestelmän kehittämisestä on olemassa askelmerkkimuistiot kesäkuulta 2015. yleiskirje1605hnk-ls-liite1.docx 9

KT Yleiskirjeen 5/2016 liite 1 Lääkärien ja hammaslääkärien säännöllinen työaika Työaikojen yhdenmukaistaminen on välttämätöntä lääkäriryhmien tasapuolisen kohtelun takia. Yhteinen säännöllinen työaika edistää oikeudenmukaista työnjakoa, maakunnan palkkapolitiikkaa ja lääkäriryhmien yhdenvertaista kohtelua. Tulevaisuudessa siirrot julkiskonsernin sisällä eri yksiköistä toiseen tulevat yleistymään. Yksi yhtenäinen työaika helpottaa lääkärin/hammaslääkärin siirtymistä työyksiköstä toiseen. Paikalliset sopimukset, esimerkiksi kliinistä lisätyötä ja jononpurkua koskevat sopimukset, irtisanotaan päättymään viimeistään maakuntaan siirryttäessä. Osa-aikaisilla pyritään entistä paremmin huomiomaan lisätyön teettäminen oikeudenmukaisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Lääkärisopimuksen erilaisia työajan teettämisen muotoja (lisätyö, ylityö, kliininen lisätyö) tarkastellaan, ja mikäli mahdollista yksinkertaistetaan järjestelmää maakuntien lääkärisopimukseen siirryttäessä. Lääkärien ja hammaslääkärien työajan tasoittumista koskevat vaihtoehdot Lääkärien ja hammaslääkärien työajan tasoittuminen keskimääräiseen säännölliseen työaikaan on mahdollista järjestää myös tasoittumisjaksolla. Pisimmän tasoittumisjakson pituus on yksi kalenterivuosi ja lyhyimmän kaksi kalenteriviikkoa. Lääkärit ja hammaslääkärit ovat edelleen työvuoroluettelon laatimisen velvollisuuden piirissä. Maakuntakonserniin tarvitaan tarkoituksenmukainen yhteinen työajanhallintajärjestelmä - ja ohjelmisto. Liukuva työaika Lääkäreihin, hammaslääkäreihin ja muihin kuin praktikkoeläinlääkäreihin sovelletaan työaikalain 13 :ää, jonka mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia liukuvasta työajasta ao. määräyksessä tarkemmin kuvatuin tavoin. Työnantajan tulee kuitenkin noudattaa lääkärisopimuksen mukaisia lääkärien, hammaslääkärien ja muiden kuin praktikkoeläinlääkärien työaikaa koskevia velvoittavia määräyksiä. Työaikalain 13 2 momentin mukaiseksi säännölliseksi työajaksi katsotaan ao. toiminnoissa sovellettava säännöllinen työaika. Liukuvan työajan käyttöönottoa mietittäessä on tarpeen varmistautua siitä, soveltuuko liukuva työaika kyseessä olevaan työhön. Maakunnissa noudatettavaan lääkärisopimukseen tulee määräykset liukuvasta työajasta. Muut työn ja vapaa-ajan yhteensovittamismekanismit Lisäksi päivystykseen osallistuvilla on edelleen käytössä päivystysvapaat sekä kaikilla lääkäriryhmillä mahdollisuus sopia työnantajan kanssa lomarahan vaihtamisesta vapaaajaksi. yleiskirje1605hnk-ls-liite1.docx 10

KT Yleiskirjeen 5/2016 liite 1 Päivystys Päivystysjärjestelmä muuttui vuonna 2015 voimaantulleen päivystysasetuksen asettamien vaatimusten vuoksi. Asetuksen toimeenpano edellytti vaativan päivystyshoidon keskittämistä sairaaloihin, joiden päivystystoiminta täyttää asetuksen asettamat edellytykset. Päivystys on keskittynyt näin ollen suurempiin päivystysyksiköihin. Myös päivystysvuorot ovat muuttuneet entistä aktiivisemmiksi potilasvirtojen keskittymisen vuoksi. Myös akuuttilääketieteen erikoisalan synty vaikuttaa päivystyskäytäntöihin ja suunnitteluun. Hallitus linjasi 7.11.2015 sote- ja maakuntauudistuksen osalta, että laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköitä (keskussairaaloita ja niihin liittyviä vaativan sosiaalipäivystyksen yksiköitä) on 12. Muut nykyiset keskussairaalat jatkavat ympärivuorokautisen suppeamman päivystystoiminnan yksikköinä, joita 12 laajan päivystystoiminnan sairaalayksikön verkosto ja ensihoitojärjestelmä tukevat. Näin maan eri osissa etäisyydet ja muut alueelliset erityispiirteet huomioon ottaen on saatavilla ympärivuorokautisen päivystyksen palveluita ja muita erikoistason palveluita. Päivystysasetusta ja terveydenhuoltolakia ollaan muuttamassa 1.1.2017 alkaen. Hallituksen esitys laiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta on paraikaa lausuntokierroksella. 1 Päivystysvelvollisuus maakunnissa Virkasuhteisella lääkärillä päivystysvelvollisuus perustuu lääkärisopimukseen. Lisäksi työaikalain 5 3 momentin mukaan julkisen yhteisön virkamies tai viranhaltija ei saa kieltäytyä varallaolosta, jos se on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä. Samat velvoitteet koskevat ylityön teettämistä. 1.1.2019 alkaen julkista valtaa käyttävät lääkärit työskentelevät maakuntien palveluksessa virkasuhteessa, kuten tähänkin saakka. Virkasuhteisia lääkäreitä työskentelee myös erikoissairaanhoidossa. Sen sijaan valtaosa perustason palveluita tuottavista lääkäreistä ja hammaslääkäreistä (hyvinvointikeskukset / terveyskeskukset) siirretään valinnanvapauslainsäädännön vaatimusten vuoksi oletettavasti maakuntakonsernin tytäryhtiöihin (ns. tuotanto-osakeyhtiöt). Tämä tarkoittaa sitä että moni ammattilainen on jatkossa työsuhteinen. Päivystysvelvollisuudesta on tällöin sovittava työsopimuksessa, ellei esim. erityislainsäädännöllä asiaa toisin määrätä. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että työnantajasta riippumatta päivystäjiä osallistuu päivystysvuoroihin kaikissa tuotantoyksiköissä, jossa päivystystä järjestetään. Päivystyskuormaa on tarpeen tasata päivystäjien kesken ja palveluiden kannalta tarpeelliset perustason päivystykset saadaan hoidettua. 2 Päivystyksen määritelmä Toimintojen näkökulmasta päivystys on määritelty terveydenhuoltolaissa, jonka 50 :ssä säädetään kiireellisestä hoidosta. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttä- 1 STM lausuntopyyntö STM053:00/2015 19.5.2016, laki ja asetus voimaan 1.1.2017. 2 Valinnanvapauden laajuus ja sen muodot selviävät myöhemmin yleiskirje1605hnk-ls-liite1.docx 11

KT Yleiskirjeen 5/2016 liite 1 mää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Päivystystä toteuttavissa yksiköissä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminen, jotta hoidon laatu ja potilasturvallisuus toteutuvat. Lääkärisopimuksessa päivystyksellä tarkoitetaan terveydenhuoltolain määrittelemää kiireellistä hoitoa, jonka järjestämisestä päättää kunta tai kuntayhtymä (jatkossa maakunta) väestön palvelutarpeen perusteella. Kiireellistä hoitoa voidaan toteuttaa osana perusterveydenhuollon vastaanottotoimintaa, erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintaa tai yhteispäivystyksen yhteydessä. Päivystyksen ja säännöllisen työajan rajanveto Lääkärien ja hammaslääkärien säännöllisiä työaikoja voidaan maakuntien palvelutoiminnassa jaksottaa joustavammin väestön palvelutarpeen edellyttämällä tavalla. Lääkärien säännöllinen työaika voi sijoittua ajallisesti päällekkäin toimintayksikön päivystystoiminnan kanssa (esimerkiksi ajanvarauspotilaiden vastaanottotoiminta). Joustavammalla työajan sijoittelulla ei ole tarkoitus muuttaa päivystyskorvausten maksuperusteita (korvausten maksamisen aloitus- ja lopetusajankohdat). Päivystysmuodoista ja päivystyksen alkamis- ja päättymisajankohdista päättää työnantaja. Lääkärisopimuksessa päivystyksen alkamisajankohtaa ei ole sidottu tiettyyn kellonaikaan. Säännöllisen työajan lisäksi tehtävästä työnantajan määräämästä päivystyksestä lääkärille maksetaan nykyisen lääkärisopimuksen 14 :n mukaiset korvaukset (taulukko). Päivystyksen muodot maakunnissa Työpaikkapäivystys on joko ympärivuorokautista tai osavuorokautista. Tässä päivystysmuodossa lääkäri on määrätty suorittamaan päivystystä työpaikalla. Tähän päivystyksen muotoon liittyy myös seuraavan työpäivän suunnitteleminen vapaaksi. Toinen päivystysmuoto on vapaamuotoinen päivystys. Se on muualla kuin työpaikalla suoritettavaksi määrättyä päivystystä (esim. puhelinpäivystys). Päivystäjä on velvollinen olemaan tavoitettavissa ja kutsun saatuaan tarvittaessa välittömästi lähtemään työpaikalleen. Poikkeava työpaikkapäivystys (aktiivisuusaste noin 20 40%) on harvinainen päivystysmuoto. Sopijaosapuolet tarkastelevat päivystysmuodon tarkoituksenmukaisuutta maakuntiin siirryttäessä. yleiskirje1605hnk-ls-liite1.docx 12

KT Yleiskirjeen 5/2016 liite 1 Lääkäreiden tulevaisuuden palkkausmääräykset Suomen Lääkäriliitto ja KT ovat LS 2014 2016 allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti neuvotelleet perusterveydenhuollon lääkärien tarkoituksenmukaisesta palkka- ja työaikamallista sekä erikoislääkäreiden palkkausmääräyksistä. Neuvottelut ovat kesken. Nykyjärjestelmä Lääkäreiden palkkausjärjestelmä kunta-alalla koostuu useasta palkkauksen osasta. Palkkausjärjestelmän keskeisiä osia ovat tehtäväkohtainen palkka, työkokemuslisä ja henkilökohtainen lisä. Kuukausittaiseen ansioon vaikuttavat kuitenkin myös eri lääkäriryhmien omat palkkausmääräykset. Terveyskeskuslääkäreille maksetaan toimenpidepalkkioita ja käyntipalkkioita. Erikoissairaanhoidon lääkäreiden määräyksiin sisältyy lääkärintodistusja lausuntopalkkiot. Palkkioiden määrä kuukausitasolla vaihtelee lääkäri/lääkäriryhmäkohtaisesti paljon, ollen muutamasta prosentista noin kahteenkymmeneen prosenttiin säännöllisen työajan ansioista. Suoritteista on sovittu myös lukuisissa paikallisissa sopimuksissa, jolloin suoritteen osuus ansioista voi nousta neljäänkymmeneenkin prosenttiin. Osalla lääkäreistä kokonaisansioihin vaikuttavat myös päivystyskorvaukset. Päivystysmääräysten laaja uudistus neuvoteltiin lääkärisopimukseen 2014 2016, uudet määräykset tulivat voimaan 1.1.2015. Toimintaympäristön muutokset Sosiaali- ja terveysala on voimakkaassa muutoksessa. Sipilän hallitusohjelmassa on linjattu, että sosiaali- ja terveydenhuolto rakentuu enintään 19, kuntaa suuremman itsehallintoalueen pohjalle. Terveydenhuollon integraatio toteutuu jo nyt mm. päivystyspisteiden keskittymisenä ja terveydenhuollon palvelujen prosessien uusimisina. Tulevaisuudessa rajanveto terveyskeskuksen ja sairaalan tarjoamien palveluiden välillä vaikeutuu. Toimintaympäristö ei enää yhtä selkeästi ratkaise lääkärin työn sisältöä. Jatkossa työnantajina toimivat nykyistä laajemmat julkisen terveydenhuollon palveluntuottajat, jotka korvaavat tämänhetkiset kunnalliset toimijat. Omalääkärimääräykset poistuvat Sopimukseen 1.1.2016 sopijaosapuolet ovat sopineet omalääkärimääräysten päättymisestä siirtymämääräyksin. Omalääkäreitä koskevat sopimusmääräykset ovat voimassa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen voimaantuloon saakka. Lääkärisopimuksen 2014 2016 (painos 1. ja 2., ainoastaan verkkojulkaisu) omalääkärimääräyksiä voi noudattaa siihen saakka. Verkkojulkaisuna ilmestyvässä painoksessa 3 näitä määräyksiä ei enää ole. Väestövastuujärjestelmästä luovuttaessa voidaan hyödyntää omalääkärioppaan ohjeistusta, linkki oppaaseen: http://shop.kuntatyonantajat.fi/uploads/omalaakariopas_2009.pdf Lääkärisopimuksen tavoitepalkkamallit Suomen Lääkäriliitto ja KT ovat LS 2014 2016 allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti neuvotelleet perusterveydenhuollon lääkärien tarkoituksenmukaisesta palkka- ja työaikamallista sekä erikoislääkäreiden palkkausmääräyksistä. Neuvottelut ovat kesken. Sopijaosapuolet haluavat kuitenkin työn tässä vaiheessa tuoda esiin muutamia seikkoja palkkausmallien uudistamistyöstä. Kokonaisratkaisua tehtäessä tarkastellaan myös lääkärisopimuksen työaikamääräyksiä. yleiskirje1605hnk-ls-liite1.docx 13

KT Yleiskirjeen 5/2016 liite 1 Lääkärisopimuksen jako erillisiin liitteisiin terveyskeskuksessa työskenteleviin lääkäreihin ja sairaaloissa työskenteleviin lääkäreihin kaipaa uudistamista. Palkkausmallien perustana tulee olla erot lääkäreiden työtehtävissä. Niiden tulee ottaa huomioon tehtävän työn erityispiirteet, ei niinkään sitä, missä työ tehdään. Palkkausmalleja voitaisiin käyttää kaikissa julkisen terveydenhuollon toimintayksiköissä. Sopijaosapuolet ovat työryhmätyöskentelyssään jakaneet palkkamallit kahteen osaan. Ensimmäisessä mallissa tehtäväkohtaisen palkan, työkokemuslisän ja mahdollisen henkilökohtaisen palkanosan lisäksi on suoritepalkkausta sisältävä palkanosa. Suoritepalkkaus perustuisi sopimuksessa määriteltyihin vaativuusluokitteluihin eli gradeerauksiin (esimerkiksi tavanomainen, vaativa ja erittäin vaativa). Toisessa mallissa palkan suuruus määräytyy ensisijaisesti tehtävän vaativuuden, työkokemuksen ja mahdollisen henkilökohtaisen palkanosan perusteella. Myös tähän palkkamalliin on mahdollista liittää työpaikkakokeiluja esimerkiksi erikoislääkäriryhmien suoritepalkkausmääräyksistä. Uudet lääkärisopimuksen palkkausmääräykset korvaavat LS 2014 2016 palkkauksen osat esim. käyntipalkkiot. Tarkoituksena on siirtää lääkärisopimuksen henkilöstö näihin palkkamalleihin, niin että yksikkötasolla työnantaja valitsee suoritettavaan työhön parhaiten soveltuvan mallin. Uudet palkkamallit pyritään ottamaan käyttöön sopimukseen 1.2.2017 eli hyvissä ajoin ennen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmäuudistusta. Sopijaosapuolten tarkoituksena on vähentää paikallisten palkkausjärjestelmien tarvetta sekä raamittaa ja tukea mahdollista paikallista sopimista uusissa työnantajayksiköissä ja niitä muodostettaessa. Hammaslääkäreiden tulevaisuuden palkkausjärjestelmä Hammaslääkäreiden palkkausjärjestelmä Nykytilan kuvaus Hammaslääkäreiden palkkausjärjestelmä kunta-alalla koostuu useasta palkkauksen osasta. Palkkausjärjestelmän keskeisiä, muiden lääkäriryhmien kanssa yhteisiä osia, ovat tehtäväkohtainen palkka, työkokemuslisä ja henkilökohtainen lisä. Kuukausittaiseen ansioon vaikuttavat kuitenkin vahvasti myös eri lääkäri- ja hammaslääkäriryhmien omat palkkausmääräykset. Sekä terveyskeskusten että sairaaloiden hammaslääkäreille maksetaan säännölliseltä työajalta toimenpidepalkkioita, mutta toimenpideluokitus, palkkioiden euromäärät ja osuus kuukausiansioista poikkeavat toisistaan merkittävästi. Kliinistä työtä tekevien hammaslääkärien säännöllisen työajan ansioista toimenpidepalkkioiden osuus on sairaaloissa noin 10 % ja terveyskeskuksissa noin 20 %. Yksilöiden välinen vaihtelu on verraten suurta ja suurimmillaan toimenpidepalkkioiden osuus voi olla yli kolmanneksen säännöllisen työajan ansioista. Hammaslääkäreiden erikoisalat vaikuttavat palkkioiden jakaantumiseen - toimenpiteidenkin jakautuessa. Myös mm. epämukavan työajan ja yksintyöskentelyn vaikutus näkyy palkkioissa. Hammaslääkäreiden palkkaus säännölliseltä työajalta määräytyy pääsääntöisesti lääkärisopimuksen määräysten mukaan, eikä palkkausjärjestelmästä poikkeavia paikallisia sopimuksia juurikaan ole tehty. yleiskirje1605hnk-ls-liite1.docx 14

KT Yleiskirjeen 5/2016 liite 1 Osalla hammaslääkäreistä kokonaisansioihin vaikuttavat myös päivystyskorvaukset ja kliinisen lisätyön korvaukset. Kliinisen lisätyön korvauksista on yleensä sovittu paikallisesti. Lääkärisopimuksen uudet päivystysmääräykset tulivat voimaan 1.1.2015. Työpaikkapäivystyksen korvausten osalta uudistus ulotetaan koskemaan terveyskeskusten hammaslääkäreitä 1.1.2016. Työpaikkapäivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityön korvauksista on kuitenkin yleensä sovittu paikallisesti tai päivystys on kokonaan ulkoistettu. Toimintaympäristön muutokset Sosiaali- ja terveysala on voimakkaassa muutoksessa. Sipilän hallitusohjelmassa on linjattu, että sosiaali- ja terveydenhuolto rakentuu enintään 19, kuntaa suuremman itsehallintoalueen pohjalle. Terveydenhuollon integraatio toteutuu jo nyt mm. päivystyspisteiden keskittymisenä ja terveydenhuollon palvelujen prosessien uusimisina. Tulevaisuudessa rajanveto terveyskeskuksen ja sairaalan tarjoamien palveluiden välillä vaikeutuu. Toimintaympäristö ei enää yhtä selkeästi ratkaise hammaslääkärin työn sisältöä. Jatkossa työnantajina toimivat nykyistä laajemmat julkisen terveydenhuollon palveluntuottajat, jotka korvaavat tämänhetkiset kunnalliset toimijat. Hammaslääkäreiden palkkausmallit Uudessa toimintaympäristössä lääkärisopimuksen jako erillisiin liitteisiin hammaslääkärien työntekopaikan perusteella kaipaa uudistamista. Palkkausmallien tulisi tunnistaa erot hammaslääkärien työtehtävissä ja tehtävän työn erityispiirteet - ei niinkään sitä, missä työ tehdään. Palkkausmalleja olisi tarkoitus käyttää kaikissa julkisen terveydenhuollon toimintayksiköissä. Suomen Hammaslääkäriliitto ja KT ovat sopineet työryhmästä, joka neuvottelee hammaslääkäreihin sovellettavista palkkausmääräyksistä. KT, Suomen Lääkäriliitto ja Suomen Hammaslääkäriliitto selvittävät ja neuvottelevat muista sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen johdosta tarvittavista palvelussuhteen ehtojen muutoksista. Keskeisessä osassa työryhmän työssä on työaikamääräysten uudistaminen. Helsingissä 23. päivänä kesäkuuta 2015 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS SUOMEN HAMMASLÄÄKÄRILIITTO yleiskirje1605hnk-ls-liite1.docx 15

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio Yleiskirjeen 5/2016 liite 2 1 (12) Nybondas-Kangas/Aaltonen 7.10.2016 Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta koskevan neuvottelutuloksen toteuttaminen lääkärisopimuksessa Tämä muistio sisältää seuraavat aiheet 1. Työaikojen pidentäminen 2. Lomarahan vähentäminen 3. Eläinlääkärit 4. Omalääkäreiden palkanosat 5. Muut sopimusmuutokset pääpiirteittäin Solmitulla ratkaisulla toteutetaan kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen soveltamisalalla työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutulos 29.2.2016 Kilpailukykysopimukseksi. Lääkärisopimus 2017 on voimassa 1.2.2017 31.1.2018. 6. Lääkärien ja hammaslääkärien tulevaisuuden työaikamääräykset 7. Lääkärien ja hammaslääkärien tulevaisuuden palkkausjärjestelmiä koskevat muistiot 8. KT:n ja lääkärijärjestöjen kanta maakuntien lääkärisopimuksesta Yhteenveto keskeisistä sopimusmuutoksista 1 Työaikojen pidentäminen Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen kilpailukykyä koskevan neuvottelutuloksen perusteella ei tehdä palkkaa tai muita kustannusvaikutteisia työehtoja koskevia muutoksia, poikkeuksena ovat lääkärisopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa ja sen liitteissä sovitut rakenteelliset muutokset. Kilpailukykysopimusta koskevassa neuvottelutuloksessa sovitusta vuosittaisen työajan pidentämisestä keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta on sovittu lääkärisopimuksen osalta seuraavasti: Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen piirissä olevan henkilöstön säännöllinen työaika määräytyy yleisen osan 12 :n mukaisesti. Kaikkien työajallisten lääkäriryhmien säännöllinen työaika on keskimäärin 38 tuntia ja 15 minuuttia viikossa. yleiskirje1605hnk-ls-liite2.docx

KT Muistio Yleiskirjeen 5/2016 liite 2 2 (12) Nybondas-Kangas/Aaltonen 7.10.2016 1.1 Terveyskeskusten lääkärit ja hammaslääkärit Säännöllisen työajan muutos tulee voimaan 1.2.2017 tai lähinnä sen jälkeen alkavan täyden viikon tai työaikajakson alusta lukien. Jos käytössä on enintään kolmen viikon työaikajakso, muutos tulee voimaan seuraavan jakson alusta lukien. Sitä pidemmissä työaikajaksoissa suositellaan, että työaikajakso katkaistaan ja aloitetaan uusi työaikajakso täyden viikon alusta eli aikaisintaan 6.2.2017 alkaen. Mikäli tämä ei ole mahdollista, lasketaan koko työaikajaksolle keskiarvon mukainen säännöllinen työaika niin, että 1.2.2017 alkaen noudatetaan pidempiä työaikoja. Esimerkki 1 Terveyskeskuslääkärin palvelussuhde alkaa maanantaina 30. tammikuuta. Lääkärillä ei ole käytössä työaikajaksoa. Lääkärin säännöllinen työaika pitenee 6. helmikuuta alkavan viikon alusta 38 tuntiin 15 minuuttiin viikossa. Esimerkki 2 Terveyskeskuslääkärillä on käytössä kolmen viikon työaikajakso. Työaikajaksolla 23.1. 12.2.2017 noudatetaan keskimäärin 37 tunnin työaikaa. Työaika on 13.2.2017 alkavasta työaikajaksosta eteenpäin keskimäärin 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Terveyskeskuksen lääkärin/hammaslääkärin säännöllinen työaika on 38 tuntia ja 15 minuuttia viikossa tai keskimäärin em. tuntimäärä viikossa työaikajaksossa, jonka aikana säännöllinen työaika ennalta laaditun työvuoroluettelon mukaan tasoittuu em. viikkotuntimäärään. Yleisen osan 12 3 momentin mukaista arkipyhälyhennystä on lyhennetty niin, että se on 7 tuntia 15 minuuttia arkipyhää kohden. Tuntipalkan jakajaa ei ole muutettu, ks. 5.1. Osa-aikaisen lääkärin/hammaslääkärin työaika pitenee osa-aikaisuuden suhteessa. Tämä tarkoittaa sitä, että osa-aikaprosentti pysyy entisellään, mutta tuntimäärä lasketaan korkeammasta säännöllisestä työajasta. Mikäli virkamääräykseen on merkitty säännöllinen työaika tunteina, tämä tuntimäärä muutetaan. Esimerkki 3 Terveyskeskuslääkärin virkamääräyksen säännölliseksi työajaksi on merkitty 30 tuntia. Lääkäri tekee 81,08 prosenttista työaikaa (30/37). Helmikuusta 2017 alkaen viranhaltijan säännöllinen työaika 31 tuntia viikossa (31/38 t 15 min). yleiskirje16zzhnk-ls-liite2.docx

KT Muistio Yleiskirjeen 5/2016 liite 2 3 (12) Nybondas-Kangas/Aaltonen 7.10.2016 yleiskirje16zzhnk-ls-liite2.docx Keskeytyneen työviikon/työaikajakson määräystä on muutettu niin, että yleisen osan 12 4 momentin 2 kohdan mukaisella keskeytyneellä jaksolla terveyskeskuksen lääkärin/hammaslääkärin säännöllinen työaika lyhenee viikon ensimmäiseltä keskeytyspäivältä 7 tuntia 15 minuuttia ja seuraavilta keskeytyspäiviltä 7 tuntia 45 minuuttia. Esimerkki 4 1.1.1 Muutoksen toteuttamisesta terveyskeskusten lääkärien osalta Lääkärin/hammaslääkärin työvuoroluettelo laaditaan kolmen viikon työaikajaksoksi, jonka ensimmäisen viikon maanantai on arkipyhä. Lääkäri/hammaslääkäri on ensimmäisellä viikolla vuosilomalla tiistaista sunnuntaihin. Jakson säännöllinen työaika on 114 t 45 min - 7 t 15 min (arkipyhä) - 7 t 15 min (ensimmäinen keskeytyspäivä) - 7 t 45 min x 3 (seuraavat keskeytyspäivät) = 77 tuntia. Jos lääkäri/hammaslääkäri on vuosilomalla em. jaksolla maanantaista sunnuntaihin, jakson säännöllinen työaika on 114 t 45 min - 38 t 15 min (vuosilomaviikko) = 76 t 30 min. Työaikajärjestelyjen toteuttamistavoilla on olennainen merkitys yhtäältä palveluresurssin tehokkaan käytön mutta myös henkilöstön yksilöllisen tarpeen ja työsuojelun kannalta. Työnantajan toteuttaessa työaikojen pidentämisestä johtuvaa töiden uudelleenjärjestelyä nämä seikat on tarkkaan mietittävä lääkärien osalta myös työssä jaksamisen näkökulmasta. Muiden kuin kliinisten tehtävien määrä on lisääntynyt lääkärin työssä, mutta siihen käytettävissä oleva työaika ei ole lisääntynyt vastaavasti. Terveyskeskuslääkärin vastaanottotyö on muuttunut yhä vaativammaksi samalla kun vastavalmistuneiden lääkärien suhteellinen osuus terveyskeskuksissa on lisääntynyt. Ohjauksen, tutoroinnin ja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen tarve on näin kasvanut. Työnantajan vastuulla on huolehtia siitä, että työtehtävät ja säännöllinen työaika ovat keskenään tasapainossa. Lääkärien toteutuneen työajan seurantaan on kiinnitettävä huomiota. Työajaksi merkitään kaikki työantajan edellyttämien tehtävien suorittaminen työtehtävien laadusta riippumatta. 1.1.2 Muutoksen toteuttamisesta terveyskeskusten hammaslääkärien osalta Työaikajärjestelyjen toteuttamistavoilla on olennainen merkitys yhtäältä palveluresurssin tehokkaan käytön mutta myös henkilöstön yksilöllisen tarpeen ja työsuojelun kannalta. Hammaslääkärin työ on toimenpidevaltaista ja fyysisesti kuormittavaa. Työnantajan toteuttaessa työaikojen pidentämisestä johtuvaa töiden uudelleenjärjestelyä nämä seikat on tarkkaan mietittävä hammaslääkärien osalta myös työssä jaksamisen näkökulmasta. Myös hammashoitajien ja hammaslääkärien töiden yhteensovittaminen on järjesteltävä uudelleen. Hallinnollisten, muiden kuin kliinisten tehtävien määrä on lisääntynyt hammaslääkärin työssä, mutta siihen käytettävissä oleva työaika ei ole lisääntynyt vastaavasti. Työnantajan vastuulla on huolehtia siitä, että työtehtävät

KT Muistio Yleiskirjeen 5/2016 liite 2 4 (12) Nybondas-Kangas/Aaltonen 7.10.2016 ja säännöllinen työaika ovat keskenään tasapainossa. Työajan pidennys kohdennetaan pääsääntöisesti muuhun kuin kliiniseen työhön siten, että hammaslääkärillä on riittävästi aikaa hallinnollisten ja muiden kuin kliinisten tehtävien hoitamiseen säännöllisenä työaikana. Hammaslääkärien toteutuneen työajan seurantaan on kiinnitettävä huomiota. Työajaksi merkitään kaikki työantajan edellyttämien tehtävien suorittaminen työtehtävien laadusta riippumatta. Työnantajan edustaja ja hammaslääkäriluottamusmies (jollei työpaikalla ole hammaslääkäriä Jukon luottamusmiehenä, muu hammaslääkärien edustaja) neuvottelevat suunnitelmasta työajan pidennyksen kohdentamiseksi, uudelleen organisoimiseksi ja hammaslääkärityön resursoimiseksi. Neuvottelussa pyritään yksimielisyyteen. 1.1.3 Terveyskeskusten hammaslääkärien toimenpidepalkkiot 1.1.4 Työajan suunnittelu 1.2 Sairaalalääkärit ja sairaalahammaslääkärit Liitteen 2 terveyskeskuksen hammaslääkärien 2 :n mukaan, jos kliinistä työtä tehdään yli 30 tuntia viikossa/työaikajaksossa keskimäärin yli 30 tuntia viikossa, maksetaan toimenpidepalkkiot korkeampina tuntimäärän ylittävältä säännölliseltä työajalta. Tätä tuntirajaa ei ole muutettu. Työnantajan velvollisuutena on viranhaltijoiden työvuoroluettelon asianmukainen laatiminen. Työvuoroluettelosta on ilmettävä riittävän yksilöitynä työajan käyttö viranhaltijoille määrättyjen tehtävien osalta. Myös hallinnollisten tehtävien osalta tulisi ajankäyttö pyrkiä yksilöimään silloin, kun kyse on säännöllisesti toistuvista tai muutoin etukäteen tiedossa olevista tehtävistä. Pääsääntö on, että vahvistettua ja tiedoksi annettua työvuoroluetteloa noudatetaan. Mikäli työvuoroluettelosta joudutaan poikkeamaan, mahdolliset muutokset merkitään työvuoroluetteloon. 1 Sairaalalääkärien ja sairaalahammaslääkärien säännöllinen työaika on edelleen 38 tuntia ja 15 minuuttia viikossa tai keskimäärin em. tuntimäärä viikossa työaikajaksossa, jonka aikana säännöllinen työaika ennalta laaditun työvuoroluettelon mukaan tasoittuu em. viikkotuntimäärään. Yleisen osan 12 3 momentin mukaista arkipyhälyhennystä on muutettu niin, että se on 7 tuntia 15 minuuttia arkipyhää kohden. Sairaalalääkärien ja sairaalahammaslääkärien keskeytyneen jakson määräyksissä ei ole tapahtunut muutosta. 1 ks. LS yleisen osan soveltamisohjeliite 1, kohta 3. yleiskirje16zzhnk-ls-liite2.docx

KT Muistio Yleiskirjeen 5/2016 liite 2 5 (12) Nybondas-Kangas/Aaltonen 7.10.2016 2 Lomarahan vähentäminen 2.1 Lomarahojen vaihtaminen vapaaksi Kilpailukykysopimusta koskevassa neuvottelutuloksessa sovitusta lomarahojen vähentämisestä 30 prosentilla nykyisestä tasosta lomanmääräytymisvuosien 2016 2017 ja 2017 2018 sekä 2018 2019 osalta on sovittu 31.5.2016 allekirjoitetussa erillisessä virka- ja työehtosopimuksessa. Virka- ja työehtosopimus on yleiskirjeen liitteenä 1. Lomarahan vähentämistä koskeva virka- ja työehtosopimus on yhteneväinen kaikilla sopimusaloilla kunta-alalla. Lomarahan vähentämisestä tarkemmin kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) sopimusmuutoksia koskevassa yleiskirjeessä. Lääkärisopimuksen yleisen osan 25 :n mukaisesta lomarahojen vapaaksi vaihtamisesta on tehty erillinen virkaehtosopimus lomanmääräytymisvuosien 2016 2017 ja 2017 2018 sekä 2018 2019 osalta. Se korvaa lääkärisopimuksen yleisen osan määräyksen. Koska lomaraha vähenee kolmeksi lomanmääräytymisvuodeksi, myös lomarahan vaihtamista vapaa-ajaksi koskevia päiviä on vastaavasti vähennetty samalle ajalle. Lomarahavapaapäivien lukumäärä on 35 % KVTES:n vuosilomaluvun 5 :n 2 momentin taulukoissa määrätyistä ansaittujen vuosilomapäivien lukumäärästä. Esimerkki 5 Viranhaltijan LS:n yleisen osan 9 :n mukaan laskettu varsinainen palkka on 4 000 euroa. Hänellä on KVTES:n vuosilomaluvun 5 :n 3 momentin 1 kohdan taulukon mukainen lomaoikeus 12 kuukaudelta. Hänen lomaoikeutensa on 38 vuosilomapäivää, josta 35 % on 13,3 lomarahavapaapäivää (38 x 0,35). Jos viranhaltija pitää kaikki lomarahansa vapaana, hän voi pitää 13 täyttä lomarahavapaapäivää. Lomarahaa ei jää maksettavaksi. Jos viranhaltijalle vahvistetaan em. tilanteessa 12 täyttä lomarahavapaapäivää, tältä ajalta maksetaan KVTES:n II luvun 5 :n mukainen varsinainen palkka ja loppuosa lomarahasta (1,3 lomarahavapaapäivää vastaava osa) maksetaan rahana. Lomarahan suuruus on 2016 euroa (12 kk x 4,2% x 4 000 euroa), josta lomarahavapaapäivää kohti laskettu rahamäärä on 151,57 euroa (2016 euroa : 13,3 lomarahavapaapäivää). Rahana jää maksettavaksi 197,16 euroa (2016 euroa - 12 vapaana pidettyä lomarahavapaapäivää x 151,57). yleiskirje16zzhnk-ls-liite2.docx

KT Muistio Yleiskirjeen 5/2016 liite 2 6 (12) Nybondas-Kangas/Aaltonen 7.10.2016 3 Eläinlääkärit Määräys lomarahavapaista koskee 1.2.2017 alkaen tehtäviä sopimuksia lomarahan vaihtamisesta vapaaksi. Tasapuolisen kohtelun vuoksi työnantajan on hyvä tehdä kesää 2017 koskevat lomarahan vaihtovapaaksi sopimukset 1. helmikuuta 2017 jälkeen. Virkaehtosopimus on yleiskirjeen liitteenä 1. 3.1 Lomarahan vähentäminen ja lomarahan vaihtaminen vapaaksi 3.2 Työajan pidentäminen 3.3 Tuntipalkan jakaja 3.4 Kunnallinen eläinlääkäritaksa Kohdassa 2 selostetut muutokset koskevat myös eläinlääkäreitä. Eläinlääkäriliitteen kaikkiin työajallisiin viranhaltijaryhmiin noudatetaan 1.2.2017 lähtien samaa työaikaa, joka on 38 tuntia ja 15 minuuttia viikossa tai keskimäärin em. tuntimäärä viikossa työaikajaksossa, jonka aikana säännöllinen työaika ennalta laaditun työvuoroluettelon mukaan tasoittuu em. viikkotuntimäärään. Näin ollen hygieenikkojen, valvontaeläinlääkäreiden ja muiden työajallisten viranhaltijaryhmien säännöllinen viikkotyöaika nousee 37 tunnista 38 tuntiin ja 15 minuuttiin. Yleisen osan 12 :n 3 momentin mukaista arkipyhälyhennystä on lyhennetty niin, että se on 7 tuntia 15 minuuttia arkipyhää kohden. Eläinlääkäriliitteen 1 a :n soveltamisohjeen kohdan 4 mukaisessa yhdistelmätehtävässä toimivien eläinlääkäreiden palkka ei kuitenkaan saa laskea työajan pidennyksen vuoksi. Työaikapankeista ks. muistion kohta 5.2. Ks. muistion kohta 5.1. Muiden kuin praktikkoeläinlääkäreiden tuntipalkan jakaja löytyy lääkärisopimuksen yleisen osan 19 :stä. Kun lasketaan praktikkoeläinlääkärien päivystyskorvauksia, tuntipalkan jakajana käytetään lukua 160. Määräystä tuntipalkan jakajasta sovelletaan 31.12.2018 saakka. Kunnalliseen eläinlääkäritaksaan ei tule sisällöllisiä muutoksia vuodelle 2017. Taksa on teknisesti päivitetty ja yleiskirjeen liitteenä 4. yleiskirje16zzhnk-ls-liite2.docx

KT Muistio Yleiskirjeen 5/2016 liite 2 7 (12) Nybondas-Kangas/Aaltonen 7.10.2016 4 Omalääkäreiden palkanosat 5 Muut sopimusmuutokset pääpiirteittäin 5.1 Yleinen osa 5.1.1 Tuntipalkan jakaja 5.1.2 Tuntipalkan laskeminen Omalääkäreiden palkanosat ovat yleiskirjeen liitteessä 1. Määräyksiä ei ole muutettu. Sopijaosapuolet muistuttavat, että he ovat sopineet kesäkuussa 2015 omalääkärimääräysten päättymisestä siirtymämääräyksin. Omalääkäreitä koskevat sopimusmääräykset ovat voimassa sote- ja maakuntauudistuksen voimaantuloon saakka (1.1.2019). Lääkärisopimuksen 2014 2016 (ks. painettu LS 2014 2016/yleiskirjeen 9/2015 liite 2) omalääkärimääräyksiä voi noudattaa siihen saakka. Tuntipalkan jakajaan sovelletaan 31.1.2017 saakka KVTES 2014 2016 työaikaluvun 25 :ää. Lääkärisopimukseen on otettu oma määräys tuntipalkan jakajasta 1.2.2017 alkaen (19 ). Määräystä terveyskeskuslääkärien, terveyskeskushammaslääkärien ja muiden kuin praktikkoeläinlääkärien tuntipalkan jakajasta sovelletaan 31.12.2018 saakka. Lisä-, yli-, ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntai- ja aattotyön sekä päivystyskorvausten rahakorvauksen laskemiseksi tarvittava tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka luvulla 160 (terveyskeskuslääkärit, terveyskeskushammaslääkärit ja muut kuin praktikkoeläinlääkärit) luvulla 163 (sairaalalääkärit, sairaalahammaslääkärit) 5.1.3 Muut tuntipalkan laskemiseen liittyvät määräykset 5.2 Työaikapankki Yleisen osan 19 :n 2 4 momenteissa on laskukaava tuntipalkan laskemiseen osa-aikaisella, lyhyissä palvelussuhteissa sekä korvausten suorittamisajankohtaa koskeva määräys. Työaikapankkijärjestelmä on osa joustavien työaikojen ja työaikajärjestelmien valikoimaa, jolla pyritään edistämään toiminnan tarkoituksenmukaista järjestämistä, tuottavuutta, kilpailukykyä sekä henkilöstön työaikatoiveiden yleiskirje16zzhnk-ls-liite2.docx

KT Muistio Yleiskirjeen 5/2016 liite 2 8 (12) Nybondas-Kangas/Aaltonen 7.10.2016 huomioonottamista kuten työn ja perhe-elämän/vapaa-ajan yhteensovittamista, mikä lisää työviihtyvyyttä ja -hyvinvointia. Työaikapankilla tarkoitetaan vapaaehtoisuuteen perustuvia työ- ja vapaaajan yhteensovitusjärjestelyjä, joilla vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan paikallisesti sopimalla säästää sekä yhdistää toisiinsa pitemmällä aikavälillä terveydenhuollon palvelut ja henkilöstötilanne huomioon ottaen. Työaikapankkia koskeva määräys (KVTES III luku 32 ) ohjeineen tulee voimaan 1.2.2017. Määräystä sovelletaan myös lääkärisopimuksen piirissä oleviin. Työaikapankeista on laadittu ohjeet, jotka annetaan erillisenä yleiskirjeenä. Lääkärisopimuksen mukaiset lomarahavapaat voidaan siirtää osaksi työaikapankkijärjestelmää sen mukaisine ehtoineen, jos näin sovitaan. 6 Lääkärien ja hammaslääkärien tulevaisuuden työaikamääräykset 6.1 Tausta 6.2 Lääkärien ja hammaslääkärien säännöllinen työaika Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Lääkärikartelli ovat osana vuoden 2017 sopimusratkaisua ottaneet kantaa allekirjoituspöytäkirjaan liitetyllä asiakirjalla mm. tulevaisuuden työaikajärjestelmiin. Muistio korvaa Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen 1.1.2016 31.1.2017 allekirjoituspöytäkirjan 10 :n. Asiakirja on kokonaisuudessaan yleiskirjeen liitteenä 1. Työaikojen yhdenmukaistaminen on välttämätöntä lääkäriryhmien tasapuolisen kohtelun takia. Yhteinen säännöllinen työaika edistää oikeudenmukaista työnjakoa, maakunnan palkkapolitiikkaa ja lääkäriryhmien yhdenvertaista kohtelua. Tulevaisuudessa siirrot julkiskonsernin sisällä eri yksiköistä toiseen tulevat yleistymään. Yksi yhtenäinen työaika helpottaa lääkärin/hammaslääkärin siirtymistä työyksiköstä toiseen. Paikalliset sopimukset, esimerkiksi kliinistä lisätyötä ja jononpurkua koskevat sopimukset, irtisanotaan päättymään viimeistään maakuntaan siirryttäessä. Osa-aikaisilla pyritään entistä paremmin huomiomaan lisätyön teettäminen oikeudenmukaisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Lääkärisopimuksen erilaisia työajan teettämisen muotoja (lisätyö, ylityö, kliininen lisätyö) tarkastellaan, ja mikäli mahdollista yksinkertaistetaan järjestelmää maakuntien lääkärisopimukseen siirryttäessä. yleiskirje16zzhnk-ls-liite2.docx