OPPIMATERIAALI Tämä oppimateriaali mukailee Riihimäen teatterin vastaavaa 39 askelta Oppimateriaalia. Kiitokset yhteistyöstä! Kysy teatterista tarjousta ryhmällesi sekä opastettua kierrosta teatterissa ennen esityksen alkua! Myös näyttelijätapaaminen on järjestettävissä. Linnateatteri www.linnateatteri.fi 02 232 1215 info@linnateatteri.fi
OPPIMATERIAALI Hyvä opettaja, ohjaaja tai muu kaitsija, pitelet käsissäsi dokumenttia, jota ei aivan kenen tahansa käsiin annettaisikaan. Ole siis luottamukseni arvoinen. Tämä dokumentti johdattaa sinut ja oppilaasi 39 askeleen maailmaan, sen pimeään historiaan, erikoiseen syntyyn ja sen keskeisimpiin epäiltyihin. Materiaali on kerätty kuolemaa uhmaten ja toivonkin, että luet seuraavan salaisen esipuheen ennen materiaalin syvempää tarkastelua. Kiittäen, agentti 39,5. Alfred Hitchcock cameo-roolissa elokuvassa 39 askelta Materiaali on tehty kronologisesti seurattavaksi ja itsenäiseksi. Se on kuitenkin parhaimmillaan käytettynä ryhmän kanssa, joka on joko tulossa katsomaan tai jo nähnyt näytelmän 39 askelta. Materiaalin osioita voi käyttää irrotettuna kontekstistaan, mutta suosittelemme, että etenette materiaalin määräämän järjestyksen tahdissa. Harjoitteita voi soveltaa ikäryhmästä riippumatta - ne on helppo oppia ja päästä kärryille, mutta ne saavat ikäryhmästä riippuen erilaisia ulottuvuuksia. Suosittelemme oppimateriaalia siis 7-100-vuotiaille. Oppimateriaali on suunniteltu näytelmän rinnalle, elokuvafilmatisointi ei ole linjassa materiaalin kanssa. Nyt on parempi jo pitää kiirettä ne ovat kintereillämme! 22 3
Mutta mistä kaikki sai alkunsa JOHN BUCHAN (1875 1940) Kirjailija John Buchan syntyi pappisperheeseen Perthissä, Skotlannissa vuonna 1875. Hän opiskeli kirjallisuutta sekä Glasgow n että Oxfordin yliopistoissa, ja hänen tuotantoaan alettiin julkaista jo opiskeluaikoina. Buchan toimi jonkin aikaa asianajajana, jonka jälkeen hän siirtyi menestyksekkäälle diplomaattiselle uralle, josta päätyi kenraalikuvernööriksi Kanadaan. Hänelle myönnettiin elämäntyöstään Tweedsmuirin Paronin arvonimi. Buchan kirjoitti lähinnä omaksi huvikseen ja niinpä 39 askelta aloitettiin sairasvuoteella 1914 ja tuli valmiiksi 1915. Richard Hannay, 39 askelen sankari, jatkoi elämäänsä Buchanin myöhemmässä tuotannossa. Ensimmäisen maailmansodan aikana Buchan työskenteli taitavana propagandistina brittihallituksen alaisuudessa. SIR ALFRED JOSEPH HITCHCOCK (1899-1980) Brittiläinen elokuvaohjaaja. Siirtyi vuonna 1939 Hollywoodiin, missä teki useimmat elokuvistaan. Hitchcockia pidetään jännityselokuvan mestarina, jonka juonenkuljetus on taidokasta. Ohjasi useita klassikkomaineen saaneita elokuvia, joiden tunnuspiirteenä on musta huumori. Hänen ikonisia elokuviaan ovat muun muassa Epäilyksen varjo, Takaikkuna, Varkaitten paratiisi, Vertigo, Psyko ja Linnut. Hitchcock näyttäytyi elokuvissaan cameo-roolissa* 37 kertaa. * Cameo-rooli eli näyttäytymisrooli: Julkisuuden henkilö esiintyy omana itsenään elokuvassa, kirjassa tai näytelmässä hyvin ohuesti ja hetkellisesti, syrjässä tarinan keskiöstä. Joskus cameo voi tarkoittaa myös kuuluisan henkilön esiintymistä pikkuroolissa. 4 21
TEKIJÄTIEDOT Kirjailija Buchan, Hitchcock, Barlow Näytelmän nimi 39 ASKELTA Ohjaaja Mika Eirtovaara Roolit Richard Hannay Jaakko Saariluoma Pamela Alina Tomnikov Muissa rooleissa Peter Ahlqvist ja Kalle Lamberg Lavastus Peter Ahlqvist Lavastuksen toteutus Mahtisetti Ay Pukusuunnittelu Peter Ahlqvist Valosuunnittelu Esa Näykki Äänisuunnittelu Kristian Uusitalo Tarpeisto Riitta Tapio Kampaukset Minna Pilvinen Maskeeraus Minna Pilvinen Valokuvat Matti Vahtera Oppimateriaalin taitto Milla Hannula Käsiohjelman toimitus Salla Mistola Käsiohjelman graafinen suunnittelu Matti Vahtera Linnateatteri Toimitusjohtaja Maija Palonheimo Taiteellinen johtaja Kari-Pekka Toivonen Tuottaja Markko Heinonen (Henni Sairanen) Markkinointipäällikkö Salla Mistola Myynnin esimies Jutta Loven Toimistosihteeri Teija Halme Myyntisihteeri Tuula Rahunen Vahtimestari Rami Nartamo Ravintolapäällikkö Pauliina Timoska Keittiöpäällikkö Esme Raita Lisäksi teatterilla työskentelee aulaemäntiä, iltalipunmyyjiä ja tarjoilijoita. Keitä tapaat teatterivierailusi aikana? Mistä asioista he ovat huolehtineet, joita teatterivierailullasi näet? (Julisteet, liput, valot) TEATTERIVIERAILU MITÄ TULEE MUISTAA? Erilaisissa tilanteissa ja paikoissa käyttäydytään eri tavoin. Tapa, joka voi olla sallittu keikailla, ei ole välttämättä sopivaa teattereissa. Miten käyttäydytään kirjastossa, kuntosalilla, kaupan kassajonossa, konsertissa, lääkärillä, kavereiden kanssa, mummolassa? Teatterissa käydessä on hyvä muistaa tiettyjä asioita. Keskustelkaa ainakin seuraavista asioista: 1. Miten teatterissa käyttäydytään? 2. Miksi puhelimet pitää sammuttaa esityksen ajaksi? (Ne voivat aiheuttaa häiriöitä äänentoistoon. Lisäksi puhelimen soidessa esitys häiriintyy ja muiden katsojien teatterivierailu saa ikävän särön.) 3. Miksi ei hajusteita? (Ne voivat aiheuttaa allergisia oireita muille katsojille.) 4. Miksi ei voi tulla myöhässä? (Joihinkin näytelmiin myöhästyneet päästetään sisään vasta väliajalta.) 5. Saako salista poistua kesken esityksen? (Saa, mutta siitä voi aiheutua turhaa häiriötä. Esimerkiksi vessassa kannattaa käydä ennen esityksen alkua.) 6. Mitä saa tehdä? (Saa pukeutua niin kuin haluaa, saa nauraa tai itkeä...) 7. Missä sinä olet kohdannut tilanteeseen sopimatonta käyttäytymistä? Meillä kaikilla on tähän yhteiskuntaan sidottuja erilaisia käyttäytymiskoodeja, joita yleensä noudatamme sen kummemmin niitä ajattelematta. Nämä koodit toimivat hyvin täällä meillä, mutta eivät välttämättä muualla. Ja päinvastoin: Olemme saattaneet ulkomailla joskus nähdä etäältä joukon ihmisiä, joista tietää, että he ovat suomalaisia, vaikka ei vielä kuule heidän puhuvan. Miettikää, mistä heidät tunnistaa: vaatetus, tapa liikkua, käytös, tapa suhtautua toiseen jne. Esimerkiksi eri kansoilla on erilainen välimatka toiseen ihmiseen. Suomalainen astuu vaistomaisesti kauemmas, kun yhdysvaltalainen alkaa jutella. Hänelle toiseen ihmiseen pidettävä fyy- 20 5
sinen välimatka keskusteltaessa on paljon lyhyempi, kuin mihin me suomalaiset olemme tottuneet. Komiikkaa näiden koodien väärinymmärtämisestä tehdään jatkuvasti niin näyttämöllä, elokuvassa kuin tv-sarjoissakin (esimerkiksi Mr Bean, Kolmas kivi auringosta, Rillit huurussa jne.) Pukija/Pukuhuoltaja 39 ASKELEEN TAKAA John Buchanin kirjasta 39 askelta on tehty kolme filmatisointia: Alfred Hitchcockin elokuva, johon näytelmä perustuu, on näistä tunnetuin. Tarina on kuvaus murhasta syytetyn viattoman miehen pakomatkasta ja seikkailuista hänen paetessaan viranomaisia ja yrittäessään todistaa syyttömyytensä. Romantiikka astuu mukaan kuvioihin, kun hän joutuu kahlituksi käsiraudoilla naiseen, johon väistämättä rakastuu. Hitchcockin elokuvan genre on jännityselokuva, mutta näytelmäsovitus on komedia. 39 askeleen kantaesitys* nähtiin Lontoossa 2005. Pukija auttaa näyttelijöitä pikavaihdoissa ja huolehtii siitä, että vaatteet ovat valmiina, ehjiä ja puhtaita. Usein lavalla on hyvin kuuma (mm. valonheittimien takia) ja näyttelijät hikoilevat runsaasti, joten vaihtopaitoja ja -sukkia tarvitaan. Valoteknikko ja ääniteknikko / Valo- ja äänimestari Valo-ohjaamo sijaitsee usein katsomon takana, mistä on hyvä näkymä lavalle. Valo- ja ääniteknikot vaihtavat valo- ja äänitehosteita esityksen kulun mukaan. Näillä elementeillä rytmitetään esitystä, luodaan tunnelmia ja ympäristöjä. Siistijä *Kantaesityksellä tarkoitetaan uuden uuden näytelmätekstin ensiesitystä. Siistijä huolehtii yleisestä siisteydestä ja mukavuudesta koko teatterissa, myös katsomossa. Kahdennäytöksen päivinä koko katsomo pitää siistiä kahdesti, ennen päivänäytöksen alkua ja näytöstenvälissä. Mitä tarkoittaa genre? Mitkä piirteet kuuluvat jännitykseen? Teattereissa on toki paljon muitakin tärkeitä ammatteja, mm. dramaturgi, ohjaaja, tanssija, pukusuunnittelija, valomestari, äänimestari, lavastaja, kuiskaaja, maskeeraaja, kampaaja, tuottaja, tiedottaja, markkinointipäällikkö, myyjä, teatterisihteeri, taiteellinen johtaja, teatterinjohtaja. Eri teattereissa on tehty erilaisia henkilöstöratkaisuja. Mitkä piirteet kuuluvat komediaan? Kuinka monta eri genreä keksit? Keskustelkaa ammattinimikkeen perusteella, mitä kyseiset ihmiset voisivat teatterissa tehdä. 6 19
2. JATKOTEHTÄVÄ: näkymättömiä ihmisiä Raivataan luokan eteen tilaa. Opettaja kuiskaa oppilaalle jonkin listan hahmoista ja pyytää kulkemaan tilassa kuten annettu hahmo. Muut arvaavat liikkeen perusteella mistä hahmosta on kysymys. Opettaja voi määritellä, saako hahmo puhua vai ei. Teatteriesitykseen kuuluu monta toimijaa, vaikka katsomossa istuessamme näemme yleensä vain esiintyjät. Tässä muutama näistä näytelmän kannalta elintärkeistä näkymättömistä ihmisistä. Näyttämömestari / Järjestäjä Huolehtii siitä, että kaikki on kunnossa näyttämökuvassa ennen näytöksen alkamista. Vastaa lavasteiden vaihtumisesta näyttämöllä sekä yleisestä turvallisuudesta. Näyttämömestari on myös vastuussa koko näytöksestä ja jos jotain epätavallista sattuu (sähkökatkos, sairaskohtaus tai muuta ei-toivottavaa), hän päättää näytöksen keskeyttämisestä ja jatkamisesta. Järjestäjä Järjestäjän tehtäviin kuuluu huolehtia mm. siitä, että näyttelijät ovat ajoissa paikalla ja valmiina omilla paikoillaan ennen näytännön alkua. Hän ilmoittaa valo-ohjaamoon, kun kaikki on kunnossa ja show voi alkaa. Järjestäjä myös huolehtii tiedonkulusta. Hän lähtee teatterista yleensä viimeisenä ja varmistaa, että kaikki on kunnossa seuraavan päivän esityksiä varten. Tarpeistonhoitaja Tarpeistonhoitaja huolehtii siitä, että näytelmän tarpeisto on omalla paikallaan näyttelijöitä varten ennen näytöksen alkua. Osa tarpeistosta voi kuulua näyttämökuvaan ja osa on omilla paikoillaan näyttämön takana. Hän myös valmistaa kaiken syötävän tarpeiston ennen esityksiä ja auttaa lavastevaihdoissa. Tarina alkaa Richard Hannay on lontoolaisessa Palladium-teatterissa katsomassa esitystä jossa Mister Muisti-niminen mies esittelee kykyjään. Esitys katkeaa, kun laukauksia ammutaan. Nuori nainen, Annabella Schmidt, taivuttelee Hannayn viemään hänet turvaan asuntoonsa. Hannayn kotona Annabella paljastaa olevansa agentti, jota salamurhaajat jahtaavat. Hän väittää paljastaneensa vakoilurenkaan, jonka päämääränä on varastaa tärkeitä sotasalaisuuksia. Tätä 39 askelta -nimistä koplaa johtaa Skotlannista käsin huippuälykäs rikollinen jonka ainoana tuntomerkkinä on pikkusormesta puuttuva palanen. Aamuyöstä Hannay herää Annabellan ilmestyessä huoneeseen. Häntä on puukotettu ja hän kuolee kehotettuaan Hannayta pakenemaan. Hannay pakenee maitomieheksi naamioituneena ja hyppää Skotlantiin matkalla olevaan junaan. Matkan edetessä hän tajuaa poliisin olevan perässään. Epätoivoisena hän ryntää erääseen vaunuosastoon ja - välttääkseen tulevansa huomatuksisyleilee osastossa istuvaa nuorta naista, viehättävää Pamelaa. Pamela torjuu Hannayn lähentely-yritykset ja ilmiantaa tämän poliisille. Hannay hyppää junasta sillalle ja pakenee. Hannay viettää yönsä köyhän torpparin vieraana. Torpparin nuori vaimo flirttailee Hannayn kanssa. Varhain aamulla Hannay lähtee pukeutuneena torpparin pyhätakkiin ja suuntaa kohti Alt-na-Shellach-nimistä isoa taloa. Siellä asuu mies, jolta puuttuu palanen pikkusormesta! Hän on hyvämaineinen professori Jordan, joka kuitenkin lyhyen keskustelun jälkeen ampuu Hannayta. Kaikeksi onneksi luodin pysäyttää pyhätakin taskussa oleva virsikirja ja Hannay pääsee jälleen pakenemaan. Tuomarin toimistossa Hannay yrittää kertoa tapahtuneesta. Tuomari ja poliisi eivät kuitenkaan usko kunniallisen professorin olevan rikollinen, vaan yrittävät pidättää Hannayn, joten tämä hyppää ikkunasta ja pakenee katuvilinään. Paetessaan Hannay eksyy poliittiseen kokoukseen, jossa häntä luullaan tilaisuuden juhlapuhujaksi. 18 7
Pitäessään improvisoitua puhetta Hannay huomaa Pamelan ja tämä hänet. Pamela ilmiantaa Hannayn jälleen kerran poliisille. Hannay ja Pamela kahlitaan yhteen käsiraudoilla ja poliisit lähtevät viemään heitä kuulusteltaviksi. Hannay tajuaa olevansa rikollisliigan käsissä! Kun auto pysähtyy, hän pakenee raahaten vastaan pyristelevää Pamelaa mukanaan. He harhailevat maaseudun halki ja päätyvät hotelliin. Pamela ei vieläkään usko Hannayn tarinaa. Kun Hannay nukkuu, onnistuu Pamela irrottautumaan käsiraudoista. Hän hiipii hotellin aulaan, missä toinen valepoliiseista puhuu rouva Jordanin kanssa puhelimessa. Puhelu vahvistaa Hannayn kertomuksen. Pamela palaa huoneeseen ja viettää yönsä sohvalla. Aamulla Pamela kertoo Hannaylle yön tapahtumista ja Hannay lähtee Lontooseen, Palladium-teatteriin. Pamela ottaa yhteyttä Scotland Yardiin. Valitkaa yksi kirja tai elokuva, jonka kaikki oppilaat tuntevat ja yrittäkää sijoittaa perushahmot siihen. Näytelmän nähtyänne voitte keskustella siitä, mitä perushahmoja näytelmästä löytyy. Osuvatko kaikki johonkin kategoriaan? Tarttukaa tähän! Hannay saapuu Palladium-teatteriin, missä Mr Muistin esitys on alkamassa. Professori Jordan on myös paikalla. Pamela tulee teatteriin tietämättä, että poliisi on seurannut häntä. Hannay tajuaa, että avain sotasalaisuuksien varastamiseen on Mr Muisti, joka on pakotettu opettelemaan salaisuudet ulkoa. Juuri kun poliisi on nappaamaisillaan Hannayn, tämä huutaa Mr Muistille 39 askelta koskevan kysymyksen. Kun Mr Muisti aloittaa vastauksensa, professori Jordan ampuu häntä ja yrittää paeta. Hänet kuitenkin ammutaan. Viimeisessä kohtauksessa Hannay on jälleen Lontoon asunnossaan, mutta tällä kertaa yhdessä Pamelan kanssa. Loppu hyvin, kaikki hyvin. 1. TEHTÄVÄ Jutellaan yhdessä aiheesta. Miten sankari tai veijari kävelee? Näkyykö konnan pahuus päällepäin? Mistä tunnistaa apurin tai muun hahmon? 8 17
ARKKITYYPPEJÄ, MITÄ NE OVAT? Näytelmissä, kuten kirjallisuudessa ja elokuvissakin on useita erilaisia perushahmoja eli arkkityyppejä ja niiden muunnoksia. Lämmitellään! Ihminen toimii paremmin ollessaan kokonaisvaltaisesti vireä ja lämmin. Seuraavalla kolmella harjoituksella lämmität sekä mielet, kielet että kropat valmiiksi harjoitteita varten. sankari: yleensä tarinan protagonisti* konna: tarinan antagonisti*, sankarin vastustaja valittu: sankarin muunnelma; messiashahmo, joka toteuttaa ennustuksen ja pelastaa maailman apuri: sankarin uskollinen aisapari, sidekick viisas vanhus: tietäjähahmo, joka neuvoo ja auttaa sankaria hullu tiedemies: mielipuolinen nero, joka haluaa kostaa kokemansa vääryydet ja väheksynnän Eläinperhe Leikkijät jaetaan vähintään kolmen hengen perheisiin, jotka nimetään selkeästi ääntelevien eläinten mukaan. Kukin perhe valitsee joukostaan itselleen emon, loput ovat pentuja. Jokainen ryhmä saa kiinteän pesän (pipo tms.). Leikin alkaessa leikkijät lähtevät tutkimaan leikkitilaa, johon on piilotettu kääreellisiä karkkeja. Tarkoitus on kerätä omalle perheelle mahdollisimman paljon karkkeja. Pennut voivat etsiä karkkeja, mutta eivät voi viedä niitä pesään. Emo voi viedä karkkeja pesäänsä yksitellen. Emo saa kuljettaa vain omien poikastensa löytämiä karkkeja. Kun pentu löytää karkin, se jää vahtimaan sitä ja kutsuu emoaan lajilleen ominaisella tavalla (leikissä ei saa puhua). Emo kuulee lapsensa kutsun ja voi noutaa karkin pesään. Pesästä ei karkkeja enää saa varastaa. Eniten karkkeja haalinut perhe voittaa, leikin päätteeksi joukkueet saavat toimittaa saaliinjaon mielensä mukaan. femme fatale: kohtalokas nainen, joka syöksee päähenkilön tuhoon naapurintyttö: avoin, hyväsydäminen ja turvallinen, usein tuttu protagonistille neito pulassa: nuori nainen, joka sankarin pitää pelastaa Lisäksi mm. vähä-älyinen lihaskimppu, jokamies, veijari ja neropatti *Protagonisti on draaman tai kertomuksen päähenkilö. Tarinan kuluessa protagonisti tavallisesti kohtaa vastustajan, *antagonistin. PELIT Mafioso Muodostetaan piiri. Yksi henkilö menee piirin keskelle, pyörähtää, pysähtyy ja osoittaa jotakuta sormellaan ja sanoo Pam! Ammuttu menee kyykkyyn, hänen sivuillaan seisovat vetävät kuvitellut aseensa ja sanovat Pam! Hitaammin reagoinut putoaa pelistä pois, myös keskimmäinen, jos ei onnistunut menemään kyykkyyn. Piiriin jääneitä aukkoja ei kannata täydentää, jotta pelin kulku vaikeutuu tarpeeksi loppua kohti. Viimeiset kaksi eloonjäänyttä käyvät kaksintaistelun. Ensin he seisovat selät vastakkain. Vetäjä luettelee numeroita satunnaisessa järjestyksessä. Jokaisen kohdalla otetaan yksi askel. Sovitaan yksi numero (1-10), jonka kuullessaan taistelijat saavat ampua, vaikka se olisikin osa jotain toista numeroa. Jos siis numeroksi on sovittu 6: 45...7...298...356! 16 9
Numeropeli 1-20 Muodostetaan piiri. Tarkoituksena on laskea ääneen 1:stä 20:een siten, että ennalta sovittua sanomisjärjestystä ei ole. Kuka tahansa voi sanoa (järjestyksessä) seuraavan numeron, kun siltä tuntuu. Jos kaksi oppilasta sanoo numeron yhtä aikaa, peli menee poikki ja se aloitetaan alusta. Tämä on haasteellinen harjoitus. 2 3 4 Neutraali kohtaus 1 A: Hei. B: Hei. A: Kaunis ilma tänään. B: Niinkö sinusta? Neutraali kohtaus 2 A: Päivää. B: Päivää. A: Olet myöhässä. B: Tiedän. Kävelytyylihippa 6 5 B: Totta. B: Olen valmis. A: Eilen satoi. A: Meidän pitäisi aloittaa. Toimii aivan samoin kuin normaali hippa, tässä vain kaikki matkivat opettajan antamaa kävelytyyliä esimerkiksi unissakävely, ontuminen, laukka tai keikistely. 7 A: Ostitko ne? B: Totta kai. A: Mennään. B: Mennään vaan. 8 8 9 19 1 10 15
Vaivoja -variaatio 2 Päätetään paikka, tilanne ja keskinäiset suhteet. Dialogi on vapaata. Vaivat pyritään edelleen peittämään, mutta tällä kertaa sitä helpottaa se, että puheella voi johtaa toista (ja katsojia) harhaan. Näyttämö- ja elokuvamusiikki vaikuttaa katsojaan suoraan, luoden ilmapiirin ja rytmin kohtaukseen. Tätä käytetään usein hyödyksi näytelmissä: näyttelijän ei tarvitse näytellä tunnetta niin voimakkaasti kohtauksessa, jossa on myötäilevä musiikki, vaan hän voi ikään kuin nojata musiikkiin. Onko lämmintä? HYVÄ! Nyt on aika jo edetä, meitä seurataan! 1. FYYSISTÄ KOMIIKKAA Oppilaat kävelevät ympäriinsä tilassa. Tarkoituksena on keskittyä vain omaan kävelytapaan: Mikä osa jalkapohjasta osuu ensimmäisenä lattiaan? Onko kävelyasento eteenpäin nojautuva, vai kallistuuko taakse? Heiluvatko kädet? Onko leuka alhaalla vai pikemminkin pystyssä? Edelleen kävelyä tilassa. Nyt oppilaat saavat liioitella omaa kävelytyyliään (etu- tai takanojia, käsien heilutusta jne.) Sitten seis ja keskustelua siitä, miltä äskeinen tuntui. Oliko se koomista? Oppilaat voivat halutessaan esitellä hassuja kävelytyylejä, joita ovat nähneet tai jotka voisi yhdistää tiettyyn arkkityyppiin. Miten kävelee vanhus? Miten kiireinen? Miten huoleton? Miten raskaana oleva nainen? Jatkotehtävä Musiikkitehtävä Rekvisiitta: Soitin ja musiikkia eri tyylilajeista (esim. musikaali, klassinen, kauhuleffatausta, lastenlaulut, kansanmusiikki jne.) Valitaan neutraali kohtaus (Oheinen esimerkki tai oppilaiden itse kirjoittama) ja esitetään se mahdollisimman haljusti, ilman tunteita. Repliikkien tulee kuitenkin kuulua selvästi. Laitetaan taustalle musiikkia, ja kohtaus esitetään uudestaan yhtä blankkona. Keskustellaan oppilaiden kanssa mikä muuttui? Yksi oppilas valitaan tilan keskelle kävelemään omaa peruskävelyään ja muut katsovat. Hetken kuluttua tarkkailijat lähtevät yksi kerrallaan liioittelemaan jotain kohdehenkilön liikettä (esim. käden heiluntaa.) He myös sanovat ääneen, mitä kohtaa he matkivat liioitellen. Ensimmäisen jälkeen mukaan lähtee toinen tarkkailija, sitten kolmas, kaikkiaan 4-5 oppilasta. Kun kaikki liioittelijat ovat liikkeellä kohdehenkilön kanssa, tämä pysähtyy ja katselee liioittelumatkijoitaan. Kohde omaksuu omaan liikkeeseensä nämä liioitellut piirteensä ja lähtee uudelleen kävelemään koomisena tyyppinä. Vaihdetaan musiikkia ja mietitään, miten erityyppiset sävelmät vaikuttavat katsojaan, vaikka itse kohtauksessa ei mikään muutukaan. 14 11
2. TYYLILAJIHARJOITE Rekvisiitta: DVD-kansia/ kirjoja eri tyylilajeista (esim. kauhu, fantasia, lasten, romantiikka, historiallinen jne.) Miettikää yhdessä mahdollisimman monta eri tyylilajinimikettä. Oppilaat jaetaan 3-4 hengen ryhmiin. Kullekin ryhmälle annetaan useita DVD-kansia/ kirjoja. Ryhmät keskustelevat siitä, mikä kuuluu mihinkin tyylilajiin. Onko päällekkäisyyksiä? Voiko jokin kuulua useampaan tyylilajiin eli genreen? Tämän jälkeen ryhmät esittelevät tulokset muille oppilaille. Väittely on todennäköistä, mutta suotavaa. Jatkotehtävä A Kirjoitetaan pienryhmissä kohtaus johonkin tiettyyn tyylilajiin ja esitetään se muille. Keskustelua siitä, mistä tyylilajin tunnistaa. Jatkotehtävä B ; Vaivoja Mistä tyylilajin voi päätellä? Liittyvätkö jotkin sanat tai ilmaisut olennaisesti johonkin tiettyyn tyylilajiin? Pareittain esitetään neutraalia kohtausta niin, että osallistujat saavat keskenään päättää, mikä kumpaakin vaivaa (esim. hikoilu, ilmavaivat, pissahätä, hikka, jalkakipu, flunssa, kylmyys jne.) Jakaudutaan pareihin. Parit esittävät neutraaleja kohtauksia eri tyylilajeissa. Muut saavat arvailla, mistä genrestä on kysymys. Pyrkimys on siis pidättää vaivaa näkymästä, kuulumasta (tai haisemasta). Muut saavat arvata. 12 13