Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2016 55 Ympäristölautakunta Aika 11.05.2016 klo 18:50-19:50 Paikka Kylmälahti Käsitellyt asiat Pykälä Asia Sivu 23 Ympäristölautakunnan ympäristökierros, kevät 2016 57 24 Rakennustarkastajan päätöksiä 59 25 Maailman ympäristöpäivä ja ympäristöpalkinto vuonna 2016 60 26 Luontovahingon ja vesistön merkittävän pilaantumisen korjaamista koskeva 62 asia/ Norilsk Nickel Harjavalta oy, lausunto ELY-keskukselle 27 Jätehuoltomääräyksistä poikkeamisen periaatteet, lausunto Porin seudun 69 jätelautakunnalle 28 Muut asiat 71 29 Ilmoitusasiat 72

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2016 56 Ympäristölautakunta Kokousaika 11.05.2016 klo 18:50-19:50 Kokouspaikka Kylmälahti Läsnä Hellsberg Raija jäsen 18:50-19:50 Herbertsson-Blom Johanna jäsen 18:50-19:50 Holmberg Jari puheenjohtaja 18:50-19:50 Koivumäki Anna-Karoliina jäsen 18:50-19:50 Kuusman Sinikka jäsen 18:50-19:50 Lepistö Reijo varapuheenjohtaja 18:50-19:50 Ruotsalainen Kimmo jäsen 18:50-19:50 Muu Duldin Santeri Nuva 18:50-19:50 Tuori Pekka KH edustaja 18:50-19:50 Rantanen Mirja pöytäkirjanpitäjä 18:50-19:50 Aalto Outi ympäristötarkastaja 18:50-19:50 Jokiainen Riikka ympäristovalvontapäällikkö 18:50-19:50 Järvenpää Jarmo rakennustarkastaja 18:50-19:36 Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin yksimielisesti laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Käsitellyt asiat 23-29 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Tämän pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin lautakunnan jäsenet Lepistö Reijo ja Ruotsalainen Kimmo Tarkastus suoritetaan kaupungintalolla 17.5.2016 Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtaja Jari Holmberg Aika ja paikka Kaupungintalo, 17.5.2016 Allekirjoitukset Pöytäkirjanpitäjä Mirja Rantanen Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Reijo Lepistö Aika ja paikka Kaupungintalo, 18.5.2016 Virka-asema Kimmo Ruotsalainen Allekirjoitus Todistaa raakennustarkastaja Mirja Rantanen

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2016 57 Ympäristölautakunta 16 13.04.2016 Ympäristölautakunta 23 11.05.2016 Ympäristölautakunnan ympäristökierros, kevät 2016 151/11.03.04/2016 Ympäristölautakunta 16 Ympäristölautakunta tulee suorittamaan huhti-toukokuun vaihteessa ympäristökierroksen, jonka tarkoituksena on tarkkailla yleistä siisteyttä sekä rakennusten kuntoa. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään kiinteistön yleisilmeeseen, varastointiin, romun ja jätteen säilyttämiseen kiinteistöllä ja huonokuntoisiin rakennuksiin. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennukset ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä (MRL 166, 167, 169 ). Jätelain (646/2011) 72 :n mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa (roskaamiskielto). Jos kiinteistön kunnossapitoa on selvästi laiminlyöty tai kiinteistö on huomattavan epäsiisti, valvontaviranomainen voi antaa huomautuksen tai kehotuksen kiinteistön omistajalle. Huomautuksilla tai kehotuksilla annetaan määräaika, jonka umpeuduttua valvontaviranomainen käy tarkastamassa kiinteistön uudelleen. Jos huomautus ei ole tehonnut, voidaan asian käsittelyä jatkaa hallintopakolla. Valmistelija: Rakennustarkastaja: Päätös: Rakennustarkastaja Ympäristölautakunta suorittaa ympäristökierroksen, jonka perusteella lautakunta antaa tarvittaessa huomautuksen tai kehotuksen kiinteistön omistajalle sekä asettaa määräajan mihin mennessä huomautuksissa esitetyt asiat tulee korjata. Kierroksen tarkka ajankohta sekä kierrettävän alueen rajaus tullaan sopimaan kokouksessa. Lautakunta keskusteli asiasta ja päätettiin, että ympäristökierros toteutetaan seuraavan kokouksen kanssa samassa yhteydessä eli ke 11.5.2016, lähtö kello 16.00. Kierroksen kestoa ei määritellä, joten katsottiin ettei reittiäkään rajata tarkasti. Pääväylät pyritään

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2016 58 Ympäristölautakunta 16 13.04.2016 Ympäristölautakunta 23 11.05.2016 Täytäntöönpano: mm. Ulvilan keskuksen, Harjunpään, Kaasmarkun ja Kullaan alueilla käymään läpi. Lisätietoja: Mirja Rantanen, p.0400-134 627 Ympäristölautakunta 23 Ympäristölautakunta tekee alustavan suunnitelman mukaisen kiertoajelun ja tarkastelee mahdolliset ympäristöhaittaa aiheuttavat kiinteistöt. Valmistelija: Rakennustarkastaja: Päätös: Rakennustarkastaja, ympäristötarkastaja Lautakunta keskustelee näkemästään heti ympäristökierrosta seuraavassa kokouksessa ja tekee esityksensä lähetettävistä kehotuksista kokouksen aikana. Käsittelyyn otetaan mukaan myös yksittäisiä kohteita, jotka ovat saatettu jo aiemmin rakennusvalvonnan tahi ympäristönsuojelun tietoon ja on jo näiden toimesta katselmoitu. Lautakunta keskusteli tehdyn kierroksen jälkeen ja muunmuassa todettiin, että kaupunki on siisteydeltään kohtuullisen viihtyisä ja selkeästi mennyt ympäristön viihtyisyyden suhteen viime vuosien aikana parempaan suuntaan. Ympärsitö kierroksen aikana katsottiin tarkemmin toistakymmentä pihapiiriä ja päätettiin lähettää kehotuksia, Maankäyttö- ja rakennuslain 166, 167, 169 :n tai jätelain 72 :n perusteella, viisi kappaletta. Lisäksi vähäiseimpiä epäkohtia siisteydessä seuraillaan muun valvonnan ohessa ja tarvittaessa kehotetaan joko kirjallisesti tai sanallisesti rakennustarkastajan ja ympäristötarkastajan toimesta. Lisätietoja: Mirja Rantanen p. 0400 134 627 Outi Aalto p. 0400 134 616

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2016 59 Ympäristölautakunta 24 11.05.2016 Rakennustarkastajan päätöksiä 46/00.02.04/2016 Ympäristölautakunta 24 Rakennustarkastaja on ajalla 8.4.2016-6.5.2016 tehnyt toimivaltaansa ympäristölautakunnan johtosäännöllä siirrettyjä päätöksiä liitteen mukaisesti. Liite 12. Päätöksiin ei ole kuntalain mukaista otto-oikeutta. Valmistelija: Rakennustarkastaja: Päätös: Rakennustarkastaja Ympäristölautakunta hyväksyy täytäntöönpantavaksi päätökset, joihin sillä on kuntalain mukainen otto-oikeus ja merkitsee tiedokseen päätökset, joihin sillä ei ole otto-oikeutta. Hyväksyttiin. Liitteet Rakennustarkastajan päätökset

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2016 60 Ympäristölautakunta 25 11.05.2016 Maailman ympäristöpäivä ja ympäristöpalkinto vuonna 2016 180/11.03.04/2016 Ympäristölautakunta 25 Maailman ympäristöpäivää vietetään maailmanlaajuisesti 5. päivänä kesäkuuta. Ulvilassa maailman ympäristöpäivää on vietetty vuodesta 2008 lähtien. Vuosittain on järjestetty erityyppisiä ympäristöaiheisia tilaisuuksia ja tempauksia kauppakeskus Hansan alueella. K-Supermarket Hansan kanssa on sovittu, että järjestetään ohjelmaa kauppakeskuksen alueella perjantaina 3.6. kello 10-15. Pääteemaksi tänä vuonna on valittu energiatehokas rakentaminen ja korjausrakentaminen. Tarkoituksena on, että K-Supermarket Hansassa on ympäristöpäivänä jaossa rakentamiseen liittyvän tiedon lisäksi ympäristöaiheista tietoutta liittyen jätteisiin, kierrätykseen sekä yleisiin ympäristöaiheisiin. Myös JäteVaakku Mustavaris tulee paikalle. Ympäristöpäivän viettoon on kuulunut myös ympäristöpalkinnon jakaminen sellaiselle taholle, henkilölle tai yritykselle, joka on tehnyt työtä ja toiminut ympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi Ulvilassa. Ympäristöpalkinnon ovat aikaisemmin saaneet: 2008: Ulvilan ympäristöseura ry 2009: Ulvilan seurakunta 2010: K-Supermarket Hansa 2011: Ulvilan Seutu -lehti 2012: Elvi Hakila 2013: Teatteri Ulpu 2015: Satmatic Oy Ehdotukset ympäristöpalkinnon saajaksi esitellään kokouksessa. Valmistelija: ympäristötarkastaja Outi Aalto, p. 0400 134 616 Ympäristövalvontapäällikön päätösehdotus: Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen Maailman ympäristöpäivän alustavat suunnitelmat ja päättää vuoden 2016 ympäristöpalkinnon saajan kokouksessa. Tieto palkinnon saajasta julkistetaan 3.6.2016 Kauppakeskus Hansassa pidettävässä tilaisuudessa. Päätös: Ympäristötarkastaja esitteli vaihtoehdot, joista lautakunta valitsi

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2016 61 Ympäristölautakunta 25 11.05.2016 yksimielisesti ympäristöpalkinnon saajan. Lisätietoja: Outi Aalto, p. 0400 134 616

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2016 62 Ympäristölautakunta 26 11.05.2016 Luontovahingon ja vesistön merkittävän pilaantumisen korjaamista koskeva asia/ Norilsk Nickel Harjavalta oy, lausunto ELY-keskukselle 114/11.03.03/2016 Ympäristölautakunta 26 VARELY 1622/2014 Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n toiminnassa heinäkuussa 2014 Ko kemäen jo keen tapahtuneen päästön vaikutusten johdosta on Var sinais-suo men ELY-keskus käynnistänyt luontovahingon ja vesistön mer kit tä vän pilaantumisen korjaamiseen tähtäävän menettelyn. Sen ta voit tee na on palauttaa Kokemäenjoki vahinkoa edeltäneeseen tilaan (pe rus ti la). Menettelyssä sovelletaan eräiden ympäristölle aiheu tu nei den vahinkojen korjaamisesta annettua lakia (383/2009) ja ym pä ris tön suo je lu la kia (527/2014). ELY-keskus on pyytänyt lausuntoa erityisesti vesistövahingon merkit tä vyy den arvioinnista sekä Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n esityksestä va hin ko jen korjaamiseksi. Lausuntopyynnössään ELY-keskus on myös pyy tä nyt ottamaan huomioon, että vesistön merkittävän pilaantumisen ja luontovahingon korjaamismenettelyn yhteydessä ei käsitellä pääs töön liittyviä vahingonkorvauksia, kalataloudellisia korvauksia tai ri kos oi keu del li sia asioita. Varsinais-Suomen ELY-keskus on 28.5.2015 arvioinut nikkelipäästön luon to va hin gon ja vesistövahingon merkittävyyttä. Luontovahingon osal ta ELY-keskus on mm. katsonut, että kyseessä on luon non suo je lu lain 5 a :n mukainen luontovahinko. Kuolleiden vuol le jo ki sim puk ka yk si löi den huomattava määrä, yli miljoona kuollutta yksilöä ja populaation ko ko Suomen tasolla huomioiden, voidaan katsoa lajille suoran ja hai tal li sen vaikutuksen olleen merkittävä lajin suotuisan suojelun tason säi lyt tä mi sen kannalta. Lajin kykyyn palautua luontaisesti vahinkoa edeltäneeseen tilaan ELY-kes kus on todennut, että mikäli lajin lisääntymiskyky ei ole heiken ty nyt päästön seurauksena, tapahtuu populaation luontainen palau tu mi nen vuosien kuluessa sillä edellytyksellä, että simpukoiden elin ym pä ris tö palautuu päästöä edeltävään tilaan ja esimerkiksi sedimentin me tal li pi toi suu det eivät ole haitallisella tasolla pohja-aineksen sisällä kas va vil le nuorille simpukoille. Vesistövahingon osalta ELY-keskus on todennut mm., että merkittävät poh ja eläin va hin got kohdistuivat simpukoihin (vuollejoki-, pikkujärvi-, souk ko jo ki- ja sysijokisimpukat), joita kuoli yhteensä noin neljä mil joo naa yksilöä, yhteispainoltaan noin 100 tonnia. Nikkelipäästön ei ha vait tu aiheuttaneen välittömiä kalakuolemia, mutta joen alajuoksulla ja Pih la van lah del la havaittiin kuukauden kuluessa päästöstä muutamia sa to ja huonokuntoisia tai kuolleita

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2016 63 Ympäristölautakunta 26 11.05.2016 kaloja, pääasiassa suutareita. Nik ke li pi toi suu det suutarin kiduksissa ja munuaisissa olivat vertailualuetta suu rem pia. Päästö on voinut heikentää kalanpoikasten eloonjäämistä Har ja val lan patoalueella ja Lammaistenlahdella sekä karkottaa Kokemäen ala juok sul le istutetut yksivuotiset lohenpoikaset pois elinalueiltaan. Pääs tön vaikutukset Kokemäenjoen eliöstöön ovat kestoltaan mer kit tä vät. Simpukkapopulaation palautuminen tulee kestämään vuosia. Ih misten näkökulmasta onnettomuus heikensi joen luon non va ra pal ve lu ja. Päästö rajoitti jokiveden käyttöä, koska vettä ei uskallettu käyttää eikä kaloja syödä. Joki koettiin saastuneeksi päästön jälkeen. ELY-keskus on lisäksi todennut, että vesistövahingon on mahdollista an taa korjaantua luonnon omien prosessien avulla, sillä puh dis tumis pro ses sin nopeuttaminen voi olla vaikeaa. Luonnollinen palautuminen on kuitenkin hidasta, joten toiminnanharjoittaja voidaan velvoittaa vä li ai kais ten menetysten korvaamiseen. Vahingon luontainen kor jaan tu mi nen on yleensä edullisempi vaihtoehto kuin aktiiviset kor jaus toi men pi teet. Luonnollinen palautuminen ei kuitenkaan aina johda vastaavaan ti laan kuin ennen vahinkoa vallinnut tila. Norilsk Nickel Harjavalta Oy (NNH) on 25.2.2016 päivätyssä kir jelmäs sään esittänyt Varsinais-Suomen ELY-keskukselle mm. seuraavaa: Luontovahinkojen korjaamisen osalta vaihtoehtoisina toimenpiteinä on tar kas tel tu vuollejokisimpukan siirtoistutuksia, sen elinympäristöä pa ran ta via ruoppauksia sekä sen luontaisen toipumisen vahvistamista. Vuollejokisimpukoiden siirtoistutuksia muualta ei ole pidetty eko lo gises ti perusteltuna mm., koska kohdealueella säilyi 83 85 % al ku peräi ses tä populaatiosta ja siirtoistutukset edellyttäisivät rauhoitussäännösten no jal la ELY-keskuksen poikkeuslupamenettelyä. Tässä yhteydessä on myös arvioitu, että ahventen istutuksilla ei olisi vaikutusta vuol le jo ki sim puk ka po pu laation luontaiseen palautumiseen. Vuollejokisimpukka sii vi löi jatkuvasti vettä pohjan lähellä, joten sen vuoksi se oli erittäin alttiina nik ke lipääs tö on net to muu del le. Joen sedimentin ruoppauksia ei ole pi det ty toimivana korjaustoimenpiteenä, koska sen myötä jokiveteen va pautui si sedimenttiin vuosikymmenten aikana kertyneitä ras kas me tal le ja kuten nikkeliä. Ruoppausten haitalliset ympäristövaikutukset saat tavat siten olla saavutettuja hyötyjä suuremmat. Vuoden 2015 simpukkaselvityksen mukaan vuollejokisimpukan lisään ty mi nen onnistuu Kokemäenjoessa ainakin vaiheeseen, jossa glo ki dio-tou kat kehittyvät emosimpukoiden kidustaskuissa ja ainakin joi den kin simpukkalajien toukat kykenevät siirtymään isäntäkalojen kiduksiin. Sim puk ka po pu laa ti oon luonnollista palautumista onnettomuushetkellä val lit se vaan tilaan pidetään todennäköisenä ja

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2016 64 Ympäristölautakunta 26 11.05.2016 palautumisajaksi on ar vioi tu 10 vuotta. NNH on esittänyt luontaista palautumista täydentävänä kor jaa mis toimen pi tee nä siten, että luontovahingon luontaista palautumista onnet to muus het kel lä vallitseviin olosuhteisiin tarkkaillaan seuraavasti: Simpukkapopulaatioiden koot arvioidaan keräämällä uusi kvan ti ta tii vi nen aineisto vuonna 2014 sukelletuilta linjoilta. Tämä teh dään vuonna 2017, jolloin 2014 syntyneet simpukat ovat to den nä köi ses ti havaittavissa. Sen jälkeen päätetään mahdollisesta jat ko seu ran nas ta. Toistetaan vuonna 2015 tehdyt tutkimukset simpukoiden lisään ty mis ky vyn osalta: emosimpukoiden kiduksissa olevien glokidio touk kien mää riä seurataan vertaamalla sisä- ja ulkokidusten pai no suh tei ta. Simpukoiden pehmytkudosten metallipitoisuuksien kehittymistä seu ra taan toistamalla vuoden 2015 analyysit. Pyydystetään simpukoiden isäntäkaloja vuonna 2015 tutkittujen su kel lus lin jo jen tuntumasta ja tutkitaan niiden kiduksissa olevien glo ki dio -touk kien määrät ja lajit. Lisäksi NNH on esittänyt korvaavana korjaustoimenpiteenä, että se osal lis tuu Porin kaupungin alueella suoritettavan tulvasuojeluhankkeen ruop paus ten yhteydessä tuhoutuvien simpukoiden (erityisesti vuol le jo ki sim pu koi den) siirtämiseen Harjunpäänjokeen tai muuhun soveltuvaan paik kaan. Toimenpiteellä halutaan turvata lisääntyvän, elinvoimaisen po pu laation olemassaolo teollisuus- ja yhdyskuntajätevesipäästöjen vai kutus alu een ulkopuolella. NNH osallistuu siirtoon siltä osin kun ruoppaus hank keen tekijöitä ei muutoin velvoiteta siirtämään simpukoita. Ar vion mukaan ruoppaushankkeen yhteydessä olisi mahdollista siirtää noin 10 000 vuollejokisimpukkaa. Toimenpiteen myötä siirtyisi myös mo nin ker tai ses ti muita simpukkalajeja. Vesistövahinkojen korjaamisen osalta NNH on esittänyt, että oi keudel li set määritelmät täyttävää vesiin kohdistuvaa ympäristövahinkoa (ve sis tö va hin koa) ei ole aiheutunut, koska veden ekologista tilaa ilmentävät in di kaat to rit eivät ole heikentyneet, eivätkä varsinkaan niin, että vesiin koh dis tu va vaikutus olisi huomattavan haitallinen tai merkittävä. Toisin sa noen NNH:n näkemyksen mukaan vesistöön kohdistunutta ym pä ris tö va hin koa ei juridisesti ole aiheutunut. Onnettomuus on vaikuttanut pik ku jär vi- ja soukkojokisimpukoihin, mutta ne eivät ole ve sis tö va hin gon arvioinnissa huomioon otettavia indikaattoreita. Edellä mainitut sim pu kat sisältyvät kuitenkin aiemmin ehdotettuun seurantaan ja luon to va hin gon korvaavat korjaustoimenpiteet vaikuttavat myös niihin. Täs sä yhteydessä

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2016 65 Ympäristölautakunta 26 11.05.2016 tutkitaan simpukoiden kantoja, sijoittumista, leviämistä, ja metallipitoisuuksia sekä glokidio toukkien määriä, simpukoiden lisään ty mis ky kyä, metallipitoisuuksien kehittymistä ja sim puk ka po pulaa tioi den kokoja. Asiaan liittyvät asiakirjat ovat kokonaisuudessaan luettavissa ELY-keskuksen sivuilta. (http://www.ely-keskus.fi/web/ely/kokemaenjoen-nikkelipaasto) Ympäristövalvontapäällikön päätösehdotus: Ympäristölautakunta toteaa lausuntonaan vesistön merkittävän pilaan tu mi sen ja luontovahingon korjaamista koskevassa asiassa liittyen No rilsk Nickel Harjavalta Oy:n nikkelipäästöön kesällä 2014 seuraavaa: Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n (NNH:n) nikkelipäästön seu rauk se na kuo li noin 1-1,1 miljoonaa luontodirektiivin liitteen II ja IV lajeihin kuu lu vaa vuollejokisimpukkaa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kan ta on, että vahinko vaikutti haitallisesti myös lajille suotuisan suoje lu ta son säi lyt tä mi seen. NNH:n kannanoton mukaan vuollejokisimpukan suo je lu ta so on edelleen pysynyt suotuisana. Vuollejokisimpukan suo tui saan suo je lu ta soon kuuluu mm., että lajin luontainen le vin nei syys alue ei pie ne ne eikä ole vaarassa pienentyä ennakoitavissa olevassa tu le vai suu des sa. Lautakunta katsoo, että tutkimustietoa on vielä liian vä hän, jot ta voitaisiin arvioida mm. sedimentin metallipitoisuuksien vai ku tuk sia se di men tin sisällä kasvaville nuorille simpukoille ja sen myötä la jin elin kel poi suu teen ja levinneisyysalueen laajuuteen pidemmällä ai ka vä lil lä. Harjavallan nikkelipäästön jälkeen Alleco Oy on tutkinut sim puk kapo pu laa tioi den toipumis- ja lisääntymiskykyä, kuolleisuutta ja ikä raken net ta Kokemäenjoessa. Loppuraportin (11.1.2016) mukaan vuon na 2015 ai kuis ten simpukoiden kuolleisuus on pienentynyt normaalille ta sol le ja sim pu koi den lisääntyminen onnistuu kaikilla lajeilla ainakin vai hee seen, jos sa glokidio-toukat kehittyvät emosimpukoiden ki dus tas kuis sa. Sim pu koi den kudosten metallipitoisuuksien vaihtelu ei raportin mu kaan vai ku ta simpukoiden kykyyn tuottaa glokidio-toukkia. Joh to pää tök se nä on to det tu mm., että vuonna 2014 simpukkapopulaatiolle syn ty nei den va hin ko jen palautuminen on mahdollista luonnollisesti il man erityisiä toi men pi tei tä. Kokemäenjoki on arvioitu Suomen merkittävimmäksi vuol le jo ki simpuk ka joek si populaation yksilömäärällä arvioituna. Lautakunta katsoo, että Al le co Oy:n raportissa mainitun luonnollisen palautumisen var mis ta mi sek si populaation tilaa ja sen lisääntymistä tulee seurata vä hin tään NNH:n kannanotossa arvioidun simpukkapopulaation el-

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2016 66 Ympäristölautakunta 26 11.05.2016 py mi sen eli noin 10 vuoden ajan. Nikkelipäästön vesistövaikutukset olivat kiistatta merkittävät. Va hinko ta pah tui keskellä kesän 2014 virkistyskautta aiheuttaen mm. kansa lais ten keskuudessa laajaa epätietoisuutta veden ja kalojen käyttö kel poi suu des ta. Nikkeli kulkeutui jokea pitkin nopeasti lähes ko konaan liu koi ses sa, eliöille hyvin haitallisessa muodossa laajalle alueelle Har ja val las ta Porin edustan saariston pohjoispuolelle saakka. Päästön vai ku tuk set olivat laajuudeltaan merkittäviä. Vaikutuksia aiheutui mm. ka las tol le, ravuille, pohjaeläimille ja pohjasedimentille, joiden osal ta li sä tie toa tarvitaan edelleen. Ekosysteemitason tarkastelua nik ke li pääs tön hait ta vai ku tus ten laajuudesta ei ole ja päästön aiheuttamien vai ku tus ten keston arviointi on hankalaa, koska nikkeli kiertää pitkään ra vin to ket jun eri osissa ja jotkin vaikutukset voivat ilmetä vasta vuosien ku lut tua varsinaisen päästön ajankohdasta. Nikkelipitoisuuksien pit kä kes toiset vaikutukset saadaan selville siis vasta myöhemmissä seu rannois sa. Kaiken kaikkiaan kuolleiden simpukoiden (vuollejoki-, pik ku jär vi-, souk ko jo ki- ja sysijokisimpukka) kokonaisyksilömäärä oli 4,3 4,6 mil joo naa yk si löä, kuolleisuusprosentit lajista riippuen vaihtelivat välillä 8,5 64 %. Kaikkiaan alueen 16,5 17 miljoonasta simpukkayksilöstä kuo li noin 25 %. Biomassana arvioituna jokivettä suodattavia sim pu koi ta kuo li noin 100 tonnia. Miljoonien simpukoiden kuolema heikentää poh jan puhdistumista.vahingon suuruusluokka oli siten huomattava ja siitä toi pu mi nen voi kestää kymmenen vuotta. Lautakunnan näkemyksen mukaan tietoa kalastolle ai heu tu nei den hait ta vai ku tus ten osalta on vähän siihen nähden, että Porissa Pih lavan lah den pohjoisosassa havaittiin noin kuukauden kuluttua päästös tä muu ta mia satoja kuolleita suutareita. Neljästä suutarista tutkittiin mu nuais ten, maksan, kidusten ja lihasten metallipitoisuuksia ja niissä to det tiin mu nuais vau rioi ta. Eviralta saatujen tutkimustulosten mukaan on to den nä köis tä, että suutareiden munuaisvaurioiden syynä olivat veden kor keat raskasmetallipitoisuudet. Muista kalalajeista tutkittiin pää asias sa lihas näyt tei tä, kun kalojen terveyden kannalta oleellisempaa olisi tutkia si sä eli miä. Päästöstä on voinut aiheutua myös muita ka la kuo lemia, esim. särjen ja lohenpoikaset. On erittäin epätodennäköistä, että yk si vuo ti aat istutetut (v. 2014 15 000 kpl) lohenpoikaset vaeltaisivat Nak ki las ta Harjunpäänjokeen noin 17 kilometrin matkan. Lohenpoikasten kar kot tu mi nen Nakkilan kos ki alueil ta tarkoittaa käytännössä lo hen poi kas ten tuhoutumista. Jou tues saan suvantoalueelle tai mereen, ne eivät to den nä köi ses ti selviä. Kar kottu mi nen voi johtua esimerkiksi ra vin nos sa tapahtuneesta muu tokses ta.

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2016 67 Ympäristölautakunta 26 11.05.2016 NNH on esittänyt luontaista palautumista täy den tä vä nä kor jaa mis toimen pi tee nä siten, että luontovahingon luontaista pa lau tu mis ta onnet to muus het kel lä vallitseviin olosuhteisiin tarkkaillaan eril li sen simpuk ka tark kai lun mukaisesti. Lautakunta katsoo, että NNH:n esit tämät täy den nyk set tarkkailun järjestämiseksi ovat välttämättömiä olemas sa olevien nik ke li pääs tön tutkimusohjelman ja Kokemäenjoen vel voi te tark kai lu oh jel man lisäksi, jotta simpukkapopulaatioiden tilasta ja lisääntymisestä, jo ki ve den laadusta sekä joen ekosysteemin tilasta saa daan nykyistä enem män tietoa. Vain riittävän pitkään kestävän tark kai lun avulla voi daan varmistua ajankohdasta, jolloin päästään va hin koa edel tä nee seen perustilaan. Viitaten Kokemäenjoen vesistön ve sien suo je lu yh dis tyk sen loppuraporttiin (5.-6.7.2014 tapahtuneen nik ke li pääs tön vai ku tus ten selvittäminen, loppuraportti 2015), nyt suo si tuk se na olevat vuo sit taiset sähkökoekalastukset Kokemäenjoessa tulisi teh dä, me tal li pi toisuuk sien tutkimuksia tulisi tehdä erityisesti kalojen mu nuai ses ta ja mak sas ta sekä velvoitetarkkailun yhteydessä tulisi ke rä tä kaloista ikä näyt tei tä, jolloin saataisiin kalojen 2014 vuosiluokista tar kem pi käsitys. Jat kos sa velvoitetarkkailuun liittyvässä poh ja eläin tark kai lussa erityisesti Unio-su vun simpukat tulisi tunnistaa lajilleen. NNH:n esitys Porin kaupungin tulvasuojeluhankkeen ruoppausten yh tey des sä tuhoutuvien simpukoiden (erityisesti vuollejokisimpukoiden) siir tä mi ses tä muuhun soveltuvaan paikkaan, esim. Kokemäenjoen si vu-uo maan, on lautakunnan näkemyksen mukaan lähtökohtaisesti kan na tet ta va täydentävä toimenpide, joka on eräille ympäristölle ai heu tu nei den vahinkojen korjaamisesta annetun asetuksen 713/2009 4 :n mu kai nen. Asiassa on kuitenkin otettava huomioon, että Suomessa ei ole kokemusta vuollejokisimpukan siirrosta sellaiselle alueelle, jolla elää elinvoimainen vuollejokisimpukkapopulaatio. Sen johdosta siir to paikan valinnassa tulee arvioida siirron vaikutukset olemassa olevalle sim puk ka kan nal le, muiden mukana mahdollisesti siirtyvien sim pukka la jien vaikutus sekä happamien sulfaattimaiden mahdollisesti aiheut ta man raskasmetallikuormituksen vaikutukset vedenlaatuun. Siirron jäl kei siä vaikutuksia vuollejokisimpukkapopulaatioon on myös syytä tark kail la erillisen suunnitelman mukaisesti. Lautakunta ehdottaa, että Norilsk Nickel Harjavalta Oy voisi osallistua Ko ke mäen joen kalataloudellisiin kunnostuksiin korjaavana toi men pi tee nä (vesistövahinko). Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta lautakunnan kokouksessa. Päätös: Hyväksyttiin.

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2016 68 Ympäristölautakunta 26 11.05.2016 Merkittiin pöytäkirjaan Jarmo Järvenpää poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen. Täytäntöönpano: Varsinais-Suomen ELY-keskus, kirjaamo Lisätietoja: ympäristötarkastaja Outi Aalto, p. 0400 134 616

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2016 69 Ympäristölautakunta 27 11.05.2016 Jätehuoltomääräyksistä poikkeamisen periaatteet, lausunto Porin seudun jätelautakunnalle 177/11.00/2016 Ympäristölautakunta 27 Porin seudun jätelautakunta on valmistellut periaatteita jä te huol tomää räyk sis tä poikkeamiselle ja pyytää Ulvilan kaupungin ym pä ris tölau ta kun nal ta lausuntoa poikkeamisen periaatteista laaditusta luonnok ses ta. Yleisimmät poikkeamishakemukset koskevat sekajäteastian tyh jennys vä le jä kiinteistöllä. Pidempi tyhjennysväli edellyttää biojätteen eril lis ke räys tä tai kompostointia. Pidemmän tyhjennysvälin saaminen edel lyt tää ilmoituksen tekemistä jätelautakunnalle. Pidennetty tyhjennysväli on kesä-elokuussa 4 viikkoa ja muuna aikana 8 viikkoa. Normaalisti tyh jen nys vä li on kesä-elokuussa 2 viikkoa ja muuna aikana 4 viikkoa. Lausuntopyynnön liitteenä on kooste pisimmistä tyhjennysväleistä muu ta mil ta alueilta Suomessa. Lausuntopyyntö ja kooste tyh jennysväleistä ovat esityslistan liitteenä. LIITE 13. Valmistelija: ympäristötarkastaja Outi Aalto. p. 0400 134 616 Ympäristövalvontapäällikön päätösehdotus: Ulvilan kaupungin ympäristölautakunta lausuu jätehuoltomääräyksistä poik kea mi sen periaatteista seuraavaa: Nykyiset pisimmät tyhjennysvälit, kesäaikana 4 viikkoa ja talviaikana 8 viik koa ovat riittävät. Tyhjennysvälin pituutta ei tulisi rajata asuinalueen si jain nin mukaan. Iäkkään, yksin asuvan henkilön, jonka jätemäärä on pieni, jäteastian tyh jen nys vä liä voidaan harkita tapauskohtaisesti, vaikka biojätettä ei eril lis ke rä tä tai kompostoida. Tällöin voitaisiin soveltaa samoja pisimpiä tyh jen nys vä le jä (4/8 viikkoa). Mikäli pidennetyistä tyhjennysväleistä aiheutuu ongelmaa, on palattava nor maa lei hin tyhjennysväleihin. Päätös: Täytäntöönpano: Hyväksyttiin. Porin seudun jätelautakunta

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2016 70 Ympäristölautakunta 27 11.05.2016 Liitteet Jätehuoltomääräyksistä poikkeamisen periaatteet

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2016 71 Ympäristölautakunta 28 11.05.2016 Muut asiat Ympäristölautakunta 28 Muissa asioissa käytiin keskustelua seuraavista: 1. Turun HO:n päätös, luvaton rakennus Turun hallinto-oikeudelta on tullut päätös kiinteistölle Korkeamäki (886-403-1-42) luvatta rakennetun talousrakennuksen ympäristölautakunnan tekemästä poistamispäätöksestä (15.4.2015) tehtyyn valitukseen. Hallinto-oikeus jättää valituksen myöhään tehtynä tutkimatta siltä osin kuin se koskee Sinikka Nordlundiin kiinteistön omistajana kohdistettua velvoitetta ja sen tehosteeksi asetettua teettämisuhkaa. Hallinto-oikeus hylkää valituksen muutoin. Asian käsittelyyn kulunneen ajan vuoksi hallinto-oikeus pidentää velvoitteen suorittamiseksi asetettua määräaikaa Olli Landgrenin osalta niin, että se päättyy 31.5.2016. Päätös: Merkitään tiedoksi.

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2016 72 Ympäristölautakunta 29 11.05.2016 Ilmoitusasiat Ympäristölautakunta 29 Ympäristölautakunnan tietoon saatetaan seuraavat ilmoitusasiat: 1. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry on toimittanut Ul vi lan kaupungin ympäristönsuojeluun Haistilan kaatopaikan kuormitus- ja ve sis tö tark kai lun vuosilta 2013-2015. (OA) 2. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry on toimittanut Ul vi lan kaupungin ympäristönsuojeluun vuosiyhteenvedon Kullaanjoen jär jes te lyyn liittyvästä vedenlaadun tarkkailusta vuosilta 2013-2015. (OA) 3. Aluehallintovirasto on toimittanut Ulvilan kaupungin ym pä ris tönsuo je lu vi ran omai sel le päätöksen hallintopakkohakemuksesta koskien Ko ke mäen joen Kirkkojuovan suulla olevan padon poistamista. Alue hal lin to vi ras to on hylännyt hallintopakkohakemuksen.(oa) 4. Lemminkäinen Infra Oy/ Pentinkallio on toimittanut Ulvilan kaupun gin ympäristönsuojeluun ympäristöraportin vuodelta 2015.(OA) 5. Simo Aalto on toimittanut Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ilmoi tuk sen vesirakennustyöstä Joutsijärvellä kiinteistöllä R:No 1:136. ELY-kes kus on katsonut, että ruoppaustyön voi suorittaa ilmoituksessa esi te tyl lä tavalla. Ulvilan kaupungin ympäristönsuojelulla ei ole huomatetttavaa ilmoituksesta.(oa) Ympäristövalvontapäällikön päätösehdotus: Merkitään tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi. Lisätietoja: (1-5) ympäristötarkastaja Outi Aalto, p. 0400 134 616

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2016 73 Oikaisuvaatimusohje ja valitusosoitus Muutoksenhakukiellot Kieltojen Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. perusteet Pykälät: 23, 24, 25, 26, 27, 28, 29 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät HLainkäyttöL:n 6 :n 1 mom./muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet. Oikaisuvaatimusohjeet Oikaisuvaati- Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. musviran- omainen ja Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite -aika Ulvilan ---lautakunta PL 77 28401 ULVILA Pykälät Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimuksen sisältö Hankintaoikeisuvaatimusohjeet Oikaisuvaati- Seuraaviin julkista hankintaa koskeviin päätöksiin voi juklkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) mukaan asianosainen hakea muutosta vaatimalla hankintayksiköltä oikaisua (hankintaoikaisu). musviran- omainen ja Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite -aika Ulvilan ---lautakunta PL 77 28401 ULVILA Pykälät Oikaisuvaatimuksen sisältö Kirjallinen hankintaoikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Liitetään pöytäkirjaan

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2016 74 Valitusosoitus Valitusviranomainen ja saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen joh- Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen dosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. valitusaika Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Turun hallinto-oikeus PL 32 20101 Turku Kunnallisvalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus, pykälät Valitusaika Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusaika päivää päivää Markkinaoikeus Postiosoite: Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki Puh: 029 564 3300 Fax: 029 564 3314 sähköposti: markkinaoikeus@oikeus.fi Valitusaika Valitusosoitus hankinta-asioissa Pykälät 14 päivää Valituskirja Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä josta valitusaika on luettava. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja hallintolainkäyttölain 21 :ssä säädetyssä järjestyksessä. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusasiakirjat on toimitettava 1) : nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle. Liitetään pöytäkirjaan