SOS-LAPSIKYLÄ RY:N TOIMINTAPERIAATE LAPSEN SUOJELEMISEKSI KAIKENLAISELTA KALTOINKOHTELULTA

SOS-LAPSIKYLÄ RY:N TOIMINTAPERIAATE LAPSEN SUOJELEMISEKSI KAIKENLAISELTA KALTOINKOHTELULTA

SISÄLTÖ 3 JOHDANTO 4 TOIMINTAPERIAATTEEN TAVOITTEET 5 MITÄ ON LAPSEN KALTOIN- KOHTELU? 8 ERITYISIÄ HUOMIOITA 9 KALTOINKOHTELUEPÄILY PROSESSIKUVAUS 10 TOIMINTAPERIAATTEEN AVAINKOHDAT 05 MITÄ ON LASTEN KALTOIN- KOHTELU? >

TOIMINTAPERIAATE SOS-lapsikyläorganisaatio sitoutuu luomaan ja ylläpitämään elinympäristöä, joka edistää yhdistyksen perusarvoja ja ennaltaehkäisee lasten kaltoinkohtelua ja hyväksikäyttöä. Tuomitsemme jyrkästi kaikki lapsen kaltoinkohtelun muodot ja puutumme kaikkiin lapsen kaltoinkohtelutapauksiin niiden vaatimalla tavalla. Toimenpiteet ulottuvat aina henkilöstön rekrytoinnista ja koulutuksesta työntekijän työsopimuksen irtisanomiseen tai purkuun ja mahdollisiin oikeustoimiin. 10 TOIMINTA- PERIAATTEEN AVAINKOHDAT >>

JOHDANTO Tiedostamme, että lasten kaltoinkohtelua tapahtuu kaikissa maissa, yhteiskunnissa, yhteiskuntaluokissa ja kaikkialla, missä lapsia on. Jokainen lapsi voi tulla kaltoinkohtelluksi, myös sijaishuollossa oleva lapsi. Useimmiten lapsen kaltoinkohtelija on lapselle tuttu ihminen, johon lapsi luottaa. On tärkeää, että kaikki SOSlapsikylätyöhön osallistuvat tiedostavat tämän sekä omat roolinsa ja vastuunsa lasten kaltoinkohtelun ehkäisemiseksi. Lasten kaltoinkohtelun ehkäisemiseksi ensisijaista on, että organisaatiossa on yhteinen ymmärrys siitä, mitä lapsen kaltoinkohtelu on. Toimintaperiaatteiden avulla haluamme vaikuttaa SOS-lapsikylätyössä mukana olevien toimintatapoihin, kaltoinkohtelun ennaltaehkäisemiseen, tunnistamiseen ja kaltoinkohteluepäilyjen selvittämiseen. Arvostamme jokaista lasta tasa-arvoisena YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ja lastensuojelulain mukaan lapsella tarkoitetaan jokaista alle 18-vuotiasta henkilöä. SOS-lapsikylätoiminnassa noudatetaan YK:n lapsen oikeuksien sopimusta, jonka mukaan jokainen lapsi ja nuori on oikeutettu kasvamaan vapaasti demokraattisessa ympäristössä tasa-arvon, suvaitsevaisuuden, rauhan ja oikeudenmukaisuuden hengessä. Arvostamme jokaista lasta tasa-arvoisena, huomioimme hänet omien oikeuksiensa subjektina ja teemme työtä sen eteen, että lapsi kasvaessaan oppii ottamaan vastuun itsestään ja omasta suojelustaan.

TOIMINTAPERIAATTEEN TAVOITTEET 4 Lapsen suojelemisen periaatteella tahdomme rakentaa yhteisön, jossa kaikki lapset ja aikuiset ovat turvassa ja suojassa. SOSlapsikyläyhdistyksen työntekijät, hallitus ja yhdistyksen jäsenet ponnistelevat yhdessä lasten suojelemiseksi. SOS-lapsikyläyhdistys toimii myös yhteistyössä muiden järjestöjen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kaikkien lasten suojelemiseksi kaltoinkohtelulta vähentää vuosittain ilmoitettujen ja ilmoittamatta jätettyjen kaltoinkohteluepäilyjen (lasten keskinäistä, aikuisen lapseen kohdistamaa) lukumäärää auttaa lapsia tiedostamaan omat oikeutensa ja aktiivisen roolinsa itsensä suojelemisessa rohkaista ja auttaa lasten hoitoon ja kasvatukseen osallistuvia lisäämään ammattitaitoaan tukea lapsen kehitystä varmistua, että kaikilla työntekijöillä on sellaiset työolosuhteet ja ammattitaito, että he pystyvät tukemaan lapsen kehitystä informoida lapsia, työntekijöitä, hallituksen jäseniä ja vapaaehtoisia lapsen suojelemisen periaatteista ja niihin liittyvistä menettelytavoista (tietoisuus, ehkäiseminen, huolen ilmaus, toimenpiteet) edistää avointa ja rehellistä keskustelua lasten kaltoinkohtelusta yhteistyötahojen kanssa erilaisissa kokouksissa ja muissa yhteyksissä

MITÄ ON LAPSEN KALTOINKOHTELU? WHO on määritellyt kaltoinkohtelun seuraavasti: Lapsen kaltoinkohtelu käsittää kaikki sellaiset fyysisen ja psyykkisen pahoinpitelyn muodot, seksuaalisen hyväksikäytön, laiminlyönnin taikka kaupallisen tai muun riiston, joista seuraa todellista tai mahdollista vaaraa lapsen terveydelle, elämälle, kehitykselle taikka ihmisarvolle suhteessa, jossa on kyse vastuusta, luottamuksesta ja vallasta. Tässä toimintaohjeessaan SOS-lapsikyläyhdistys tarkoittaa kaltoinkohdeltuun lapseen kohdistunutta fyysistä väkivaltaa emotionaalista eli tunneperäistä väkivaltaa lapsen laiminlyöntiä tai seksuaalista hyväksikäyttöä.

6 Fyysinen väkivalta tarkoittaa toimintaa, jonka seurauksena lapselle aiheutuu kipua ja tilapäisiä tai pysyviä fyysisen toiminnan vaikeuksia. Fyysinen kaltoinkohtelu voi tarkoittaa lyömistä, potkimista, ravistelua, heittämistä, myrkyttämistä, tupakalla polttamista, tukistamista, kuumalla vedellä aiheutettuja vahinkoja, hukuttamista tai tukehduttamista. Fyysistä kaltoinkohtelua ovat myös sepitetty tai tahallisesti aiheutettu sairaus ja kemiallinen väkivalta, jolloin lapselle annetaan joko rauhoittavia lääkkeitä tai päihteitä tai jätetään antamatta lapsen tarvitsemia lääkkeitä tai ei noudateta lapsen tarvitsemaa ruokavaliota. Teot voivat olla yksittäisiä tai toistuvia. Suomen rikoslain (21.luku) mukaan kaikenlaista ruumiillista kuritusta pidetään rikosoikeudellisesti pahoinpitelynä. Emotionaalinen eli tunneperäinen väkivalta on lapsen tunnetarpeiden huomiotta jättämistä. Emotionaalinen tai psyykkinen kaltoinkohtelu on puolestaan käyttäytymismalli, jossa lapsesta vastuulliset aikuiset välittävät lapselle käsityksen, että hän on kelvoton ja häntä ei voi rakastaa tai että hän on arvokas vain tyydyttäessään aikuisten tarpeita ja mielihaluja. Käytännössä tämä tarkoittaa naurunalaiseksi tekemistä, nöyryyttämistä, häpäisyä, syyllistämistä, uhkaamista, pelottelua, manipulointia ja syrjintää. Lisäksi tunneperäistä kaltoinkohtelua on, jos lasta toistuvasti riistetään, lahjotaan tai häneen kohdistuu epäasianmukaisia odotuksia. Lapsen laiminlyönti. Laajasti määritellen lapsen laiminlyönnistä on kyse silloin, kun syystä riippumatta lapsen perustarpeista ei huolehdita (H Dubowitz). Laiminlyöntiä on, jos huoltaja tai muu lapsesta vastuussa oleva aikuinen joko tahallaan tai huomattavaa välinpitämättömyyttä tai tietämättömyyttä osoittaen altistaa lapsen vältettävissä olevalle kärsimykselle ja/tai on kykenemätön turvaamaan yhtä tai useampaa lapsen fyysistä, älyllistä tai emotionaalista kehitystä edistävää keskeistä tarvetta. Laiminlyöntiä ja välinpitämätöntä kohtelua ovat siis lapsen terveyden, kasvatuksen, tunne-elämän, ravitsemuksen, suojan ja turvallisten elinolosuhteiden laiminlyöminen tai puutteellinen huomioiminen, mistä aiheutuu vahinkoa lapsen fyysiselle, mielenterveydelliselle, hengelliselle, moraaliselle tai sosiaaliselle kehitykselle. Laiminlyönnillä tarkoitetaan myös puutteellista lapsen ohjausta ja suojelemista vahingolta silloin, kun se olisi ollut kohtuudella mahdollista.

7 Lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä on hänen altistamisensa ikään kuulumattomalle seksuaalisuudelle, jota hän ei ymmärrä ja johon hän ei voi antaa suostumustaan. Seksuaalista hyväksikäyttöä on toiminta lapsen ja aikuisen tai lapsen ja toisen sellaisen lapsen välillä, jolla ikänsä tai kehitysasteensa vuoksi on vastuu-, luottamus- tai valtasuhde hyväksikäytettyyn osapuoleen. Toiminnan tarkoitus on toisen henkilön tarpeiden tyydytys. Lasta käytetään seksuaalisesti hyväksi, jos tämä joutuu pakosta ottamaan osaa seksuaaliseen toimintaan, riippumatta siitä, onko lapsi tietoinen tapahtuneesta vai ei. Rikoslain (20 luku, 6 ) mukaan lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä on sukupuoliyhteys 16 vuotta nuoremman lapsen kanssa tai alle 16-vuotiaan lapsen seksuaalinen koskettelu tai muu seksuaalinen teko, joka on omiaan vahingoittamaan hänen kehitystään. Seksuaalipalvelujen ostamine alle 18-vuotiaalta on rikos (Rikoslaki 20 luku, 8a ) samoin lapsipornon hallussapito (Rikoslaki 17 luku, 19 ). Pornografisen materiaalinen myyminen alle 15-vuotiaalle on myös kielletty (Rikoslaki 17 luku, 18b ). Hyväksikäyttöä voi olla: tirkistely itsensäpaljastaminen lapsen sukuelinten koskettelu ja hyväily, käsin tai suulla lapsen johdattaminen aikuisen sukuelinten kosketteluun tai masturbointi raiskaus tai yhdyntä lapsen altistaminen ikään sopimattomalle seksuaalisuudelle, esim. näyttämällä hänelle pornofilmejä tai käyttämällä lasta esiintyjänä kuvattaessa pornografista materiaalia lapsen sadistinen kohtelu seksuaalisen mielihyvän tuottamiseksi hyväksikäyttäjälle seksin ostaminen alle 18-vuotiaalta.

8 ERITYISIÄ HUOMIOITA Lasten keskinäinen kaltoinkohtelu Aiemmin tapahtunut kaltoinkohtelu SOS-lapsikylässä ja SOS-Lapsikylän nuorisokodissa on toimittava erityisen hienotunteisesti silloin, kun esiin nousee väitteitä ja epäilyjä lapsen joutumisesta toisen lapsen kaltoinkohtelemaksi. Myös nämä tilanteet käsitellään sovitun menettelytavan mukaisesti. Tällaisessa tilanteessa pyritään suojelemaan yhteisöä, mutta samaan aikaan myös tukemaan nuorta muuttamaan omaa käyttäytymistään. Tällainen lähestymistapa edellyttää: sen tunnistamista, että toista lasta kaltoinkohteleva lapsi eroaa oleellisesti aikuisesta kaltoinkohtelijasta eikä hän ole täysin tietoinen hyväksikäytön syistä ja sen seurauksista että lapsen etu on ensisijainen näkökohta kaikessa päätöksen teossa - sekä uhrin että hyväksikäyttäjän kannalta. Aiemmin tapahtunut kaltoinkohtelu tarkoittaa tässä yhteydessä aikuisen kertomusta kaltoinkohtelusta, joka on tapahtunut hänen asuessaan SOS-lapsikylässä tai SOS-Lapsikylän nuorisokodissa. Usein kaltoinkohtelukokemuksista kerrotaan vasta vuosien kuluttua. Myös näihin kertomuksiin puututaan sovitun menettelytavan mukaisesti. Me kuuntelemme väitteet aiemmin koetusta kaltoinkohtelusta, otamme ne vakavasti ja suhtaudumme niihin sen mukaisesti yritämme edistää jokaisen aikuisen hyvinvointia, joka väittää joutuneensa kaltoinkohdelluksi asuessaan SOSlapsikylässä tai nuorisokodissa suojelemme lapsia, jotka ovat vaarassa kaltoinkohteluun syyllistyneen henkilön vuoksi.

TOIMINTAPERIAATTEEN AVAINKOHDAT a. Tietoisuus: Lisätään tietoisuutta lasten kaltoinkohtelusta ja sen riskeistä b. Ehkäiseminen: Ohjeistus lasten suojelemiseksi kaltoinkohtelulta. c. Ilmoituksen tekeminen: Kaikissa SOS-lapsikylissä ja SOS-Lapsikylän nuorisokodissa on yhtenäinen, selkeä ja yksinkertainen toimintamalli ilmoituksen tekemiseen. d. Toimenpiteet: Kaikissa lapsikylissä ja nuorisokodissa on yhtenäinen, selkeä ja läpinäkyvä toimintamalli lapsen kaltoinkohteluepäilyn selvittämiseksi. a) Tietoisuus lapsen kaltoinkohtelusta SOS-lapsikylätyössä toimitaan avoimesti ja läpinäkyvästi lasten suojelemiseksi kaikenlaiselta kaltoinkohtelulta. Haluamme ja olemme valmiita sekä organisaationa että yksittäisinä työntekijöinä murtamaan lasten hyväksikäyttöä ja kaltoinkohtelua ympäröivän hiljaisuuden. a) Huolehdimme siitä, että kaikki SOS-lapsikylätyössä mukana olevat ymmärtävät, mitä lapsen kaltoinkohtelu tarkoittaa. Tämä edellyttää muun muassa koulutuksen ja keskustelujen järjestämistä kaltoinkohtelun ehkäisystä, riskeistä ja sen seurauksista. b) Lapsen etu ohjaa kaikkea toimintaamme. Eturistiriidoissa asetamme lapsen hyvinvoinnin etusijalle. c) Työntekijöiden roolit ja vastuut lasten suojelemiseksi ovat selkeästi määritellyt ja kaikkien tiedossa. d) Työntekijä sitoutuu työsopimuksessa turvaamaan lapsen ruumiillisen ja henkisen koskemattomuuden sekä noudattamaan lastensuojelulakia, YK:n lapsen oikeuksien sopimusta ja SOS-lapsikyläyhdistyksen toimintaperiaatteita.

b) Lapsen kaltoinkohtelun ehkäiseminen 11 SOS-lapsikyläyhdistys pyrkii ehkäisemään lasten kaltoinkohtelua luomalla turvallisen ja yhdistyksen arvoja kuvastavan kasvuympäristön lapsille. Tämä tarkoittaa muun muassa ammattitaitoisen ja muutoin sopivan henkilöstön rekrytointia, henkilöstön perehdytystä lasten suojelemiseen, täydennyskoulutusta ja työnohjausta. Oleellista on myös lasten osallisuuden vahvistaminen, rohkaisu ilmaisemaan mielipiteensä ja osallistumaan keskusteluun lasten suojelemisesta. Lapsille annetaan tietoa kaltoinkohtelusta ja vahvistetaan heidän omia kykyjään suojella itseään. a) Työntekijöiden rekrytointi hoide-taan ammattitaitoisesti. Työntekijöiksi valitaan tehtävään sopivia ammatillisen pätevyyden omaavia henkilöitä. Jokaisen työntekijän (poikkeus: ei sovelleta ao. tehtäviin, jotka yhden vuoden aikana yhteensä kestävät enintään kolme kuukautta) on ennen työsopimuksen allekirjoittamista esitettävä alle kuusi kuukautta vanha rikosrekisteriote (laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002). Myös SOS-lapsikyläyhdistyksen hallituksen jäsenen on esitettävä rikosrekisteriote ennen tehtävän vastaanottamista. b) Kaikki työntekijät perehdyte- tetään lapsen suojelemiseen ja työsopimuksessaan työntekijä vakuuttaa erityisesti sitoutuvansa lapsen suojelemiseen ja hyvinvoinnin turvaamiseen. c) Työntekijä saa ensimmäisen työkuukauden aikana ohjausta lapsen suojelemiseen liittyvistä yhdistyksen toimintaperiaatteista ja niihin liittyvistä säädöksistä. d) Lapsen suojeleminen on tärkeä teema jokaisen työntekijän perehdytyksessä. e) Lasten kanssa työskentelevät suhtautuvat lapsiin empaattisesti ja lämmöllä asettaen heille kuitenkin samanaikaisesti selviä ja tukevia rajoja. f) Lasta autetaan ottamaan vastuuta ikätasonsa mukaisesti itsestään ja omasta suojelemisestaan. Häntä kannustetaan osallistumaan kaikkiin omaan elämäänsä vaikuttaviin asioihin ja keskusteluihin omista oikeuksistaan. Lapsia autetaan erottamaan hyväksyttävä ja sopimaton käytös toisistaan ja oppimaan keinoja toimia, kun jokin ei tunnu heistä oikealta. g) Jokaiselle lapselle tarjotaan hänen kehityskykyjään vastaavat henkilökohtaiset kehittymismahdollisuudet. Työntekijät perehdytetään ja heitä autetaan toimimaan käytännössä lapsen kehitystä tukevalla tavalla. h) Kaikilla lasten ja nuorten kanssa työskentelevillä työntekijöillä on tarpeen

12 tullen mahdollisuus saada tukea ja ohjausta tehtävässään. i) Työntekijöitä kannustetaan säännölliseen kokemusten vaihtoon toimipisteiden sisällä ja niiden välillä. Tällä tavoin tieto menettelytavoista lapsen suojelemiseksi välittyy työntekijöiltä toisille. j) Varmistetaan, että SOS-lapsikylissä toimitaan siten kuin toimintakäsikirjassa lapsikylän toiminta on kuvattu. c) Ilmoituksen tekeminen SOS-lapsikylä ottaa kaikki huolen ilmaisut vakavasti ja ryhtyy vaadittaviin toimenpiteisiin. SOS-lapsikyläyhdistyksessä on käytössä yhtenäinen menettelytapa (ks. erillinen prosessikuvaus Lapsen kaltoinkohteluepäily) silloin, kun epäily lapsen kaltoinkohtelusta on herännyt. Prosessissa on määritelty ilmoituksen tekemistä koskevat ja sitä seuraavat toimenpiteet. Kaikkien osallisten vastuu ja roolit on määritelty. Prosessissa pyritään toimimaan mahdollisimman läpinäkyvästi, mutta samalla hienotunteisesti eri osa-puolten kannalta. a) Jokaisessa lapsikylässä ja nuorisokodissa on lapsen suojeluryhmä, joka koostuu toimipisteen johtajasta, sosiaalityöntekijästä / erityistyöntekijästä ja keskustoimiston lastensuojelupäälliköstä. Kaltoinkohteluepäily tai syytös osoitetaan lapsen suojeluryhmälle tai jollekin sen jäsenelle. Jokaisella aikuisella tai lapsella on myös oikeus tarvittaessa ilmoittaa kaltoinkohteluepäilystä tai syytöksestä suoraan yhdistyksen toiminnanjohtajalle. b) Kansallisella tasolla lastensuojelupäällikkö ja toiminnanjohtaja seuraavat lasten suojeluun tilannetta ja ilmoitettujen kaltoinkohtelutapausten määrän kehitystä yhdistyksessä. Toiminnanjohtaja on viime kädessä vastuussa toiminnasta. c) Jokainen työntekijä on velvollinen ilmoittamaan viipymättä jollekin lasten suojeluryhmän jäsenistä jokaisesta mahdollisesta kaltoinkohtelutapauksesta. Jokainen aikuinen, joka salaa tietonsa mistä tahansa kaltoinkohtelun muodosta katsotaan osasyylliseksi. d) Lapsia, työntekijöitä tai muita aikuisia, jotka tekevät ilmoituksen, tuetaan ja suojellaan. Lasten kaltoinkohteluun syyllistynyttä henkilöä kuullaan oikeudenmukaisesti. e) Luottamuksellisuus on kaltoinkohtelutapauksissa tärkeää ja kaikki tieto käsitellään hienovaraisesti. Kaltoinkohtelutapauksesta kertovalle lapselle tai aikuiselle selvitetään, että tieto asiasta välitetään lasten suojeluryhmään kuuluville ja muille tarvittaville henkilöille, kuten esimerkiksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle, lapsen vanhemmalle tai henkilöstöpäällikölle.

d) Toimenpiteet 13 Kaikki kaltoinkohtelutapaukset käsitellään samalla tavoin ja niillä on yhteisesti sovittujen toimintatapojen mukaiset seuraamuksensa. Kaltoinkohteluepäily selvitetään aina huolimatta siitä, kuinka vakavaa kaltoinkohtelun arvellaan olevan. Takaamme oikeudenmukaisen ja läpinäkyvän toiminnan, jotta ketään ei syytetä turhaan ja jokaisen osallisen oikeudet tulee turvattua. a) Jokaisessa epäillyssä tai todeksi näytetyssä kaltoinkohtelutapauksessa pääpaino on lapsen suojelussa. Samanaikaisesti aloitetaan lapsen toipumiseen tähtäävät toimenpiteet ja taataan kaikkien asianosaisten turvallisuus. Sekä lapsi että hänen lapsikyläperheensä saavat neuvontaa ja tukea. Myös epäiltyä kaltoinkohtelijaa kohdellaan asiallisesti huolehtien hänen oikeusturvastaan. b) Toimenpiteet tapauksissa, joissa lapsi on kaltoinkohdellut toista lasta, tähtäävät kummankin lapsen parhaaseen mahdolliseen kehitykseen. c) Tapauksissa, joissa aikuinen on kaltoinkohdellut lasta, ryhdytään lain edellyttämiin toimenpiteisiin. Tarvittaessa turvaudutaan juridiseen apuun. d) Lapsen kaltoinkohtelutapauksissa toimipisteen sisäisestä tiedotuksesta vastaa toimipisteen johtaja. Toiminnanjohtaja, lastensuojelupäällikkö ja henkilöstöpäällikkö auttavat ja tukevat toimipisteen johtajaa tässä. Yhdistyksen ulkopuolisesta tiedotuksesta lapsen kaltoinkohtelutapauksissa vastaa toiminnanjohtaja. e) Päätökset ja toiminta on mahdollisimman nopeaa. f) Toiminnanjohtaja ja lastensuojelupäällikkö ovat viime kädessä vastuussa tarkoituksenmukaisten toimenpiteiden valinnasta ja seurannasta. g) Kaltoinkohteluepäilyistä ja -tapauksista ilmoitetaan aina lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Tästä säännöstä voidaan poiketa vain painavista syistä esim. silloin, kun kaltoinkohteluilmoitus osoittautuu heti selvittelyn alkuvaiheessaan väärinkäsitykseksi tai syytös muutoin perättömäksi. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä päättää tutkintapyynnön tekemisestä poliisille. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa sovitaan myös, kuka ja milloin informoi lapsen vanhempia tapahtumasta. h) Lastensuojelupäällikkö huolehtii siitä, että kaltoinkohtelutapauksia seurataan, analysoidaan ja ne tilastoidaan. Toiminnanjohtaja antaa puolivuosittain hallitukselle raportin ilmoitetuista kaltoinkohteluepäilyistä ja seuranneista toimenpiteistä.

Yhteystiedot: SOS-Lapsikylä ry Keskustoimisto Meritullintori 3 00170 HELSINKI Puh. (09) 5404 880 Fax (09) 5404 8811 keskustoimisto@sos-lapsikyla.fi Lapsikylät ja nuorisokoti: Kaarina Kaarinan SOS-lapsikylä Luhtikatu 2 A 20780 Kaarina Puh. (02) 281 281 Fax (02) 281 2882 kaarinan@sos-lapsikyla.fi Lappi Lapin SOS-lapsikylä Maalarinkuja 18 95600 YLITORNIO Puh. (016) 572 241 Fax (016) 572 240 lapin@sos-lapsikyla.fi Punkaharju Punkaharjun SOS-lapsikylä Koivukuja 7 58500 PUNKAHARJU Puh. (015) 555 0000 Fax (015) 555 0009 punkaharjun@sos-lapsikyla.fi Tapiola Tapiolan SOS-lapsikylä Metsäpirtintie 19 02130 ESPOO Puh. (09) 43939 50 Fax (09) 43939 511 tapiolan@sos-lapsikyla.fi Vihanti Vihannin SOS-lapsikylä Vaskitie 3 86400 VIHANTI Puh. (08) 289 3111 Fax (08) 289 3227 vihannin@sos-lapsikyla.fi Jyväskylä SOS-Lapsikylän nuorisokoti Ristonmäentie 6 40820 HAAPANIEMI Puh. (014) 333 0750 Fax (014) 333 0777 nuorisokoti@sos-lapsikyla.fi